Ihminen on noin yleisesti ottaen ajatteleva olento. Mutta entä kun kieltäydytään ajattelemasta ja ulkoistetaan se kokonaan ulkoiselle taholle esim. Raamatulle, seurakunnan vanhimmistolle, "karismaattiselle" johtajalle, ideologialle? Ja kieltäydytään ajattelun lisäksi myös keskustelusta?
MITÄ TAPAHTUU?
MITÄ TAPAHTUU?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Sinulla on niin mielikuvituksellisia "teorioita" että oletkohan katsellut vähän liikaa amerikkalaisia elokuvia?
Tutustu Patmoksen teorioihin. Ne vasta ufoja ovatkin.
Mutta sinunko teoriat ei?
BTW. Välttelen jenkkileffoja - ne ovat liian kaupallisia, valmiiksi pureskeltuja, latteita ja viihteellisiä ts. eivät mielikuvituksellisia lainkaan.
Tutustu niin tiedät. Jos perspektiiviä löytyy. Periaatteessa kaikki on mahdollista. Ellei ole yhden asian ihminen. :)
Mielestäni aloitus ei ainakaan tue väitettäsi.
Kysymykseen mitä tapahtuu kun oma ajattelu loppuu, vastaisin, että se riippuu tuon "ulkoisen tahon" kyvystä manipulointiin.
Tajusin, että sama pätee uuskarismaattisuuteen.
Joo, lähinnä kiinnostaa se mitä nämä toisinajattelijoiksi itseään tituuleeraavat todellisuudessa tarkoittavat koko käsitteellä eli onko kyse kuitenkin ajattelemattomuudesta ja sen ikään kuin pyhittämisestä. Leimautumalla "toisinajattelijaksi" pääsee ajattelemisen vastuusta?
Toisin ajattelun voi siis käsittää niin monella eri tavalla.
Huomasit kai, että vastaukseni alkuosa oli tarkoitettu "mielikuvituksesilaukkaa" nimimerkille.
Kiitos huomautuksesta, en huomannut! Olen vähän tällainen sähköjänis ja nyt täytyy jälleen kiiruhtaa toisaalle tilkkimään aivovuotoja. :)
Hyvä!
Entä voiko toisinajattelu olla myös itsetarkoituksellista ts. ihan sama mitä ajattelee kunhan vastustaa valtavirtaa? Tai jos ei saa vastakaikua nerokkaille ajatuksilleen (kärsii syrjäytyneisyydestä) voi aina ryhtyä toisinajattelijaksi? Kuka ylipäänsä haluaa "leimautua" sellaiseksi? Eiväthän kaikki taiteilijoiksi itseään kutsuvatkaan välttämättä ole sellaisia. Oikeastaan todellinen taiteilija ei usein pidä meteliä taiteilijuudestaan, uskova uskostaan - tai toisinajattelija toisinajattelustaan?
"Toisinajattelija (myös dissidentti[1]) on virallisen ajatussuunnan vastaisia mielipiteitä julkisesti esittävä henkilö.[2] Nimityksellä viitataan useimmiten totalitaristisissa valtioissa kiellettyjä tai virallisesti tuomittuja mielipiteitä esittäviin henkilöihin.
Alun perin termillä (ven. диссидент, dissident) tarkoitettiin Neuvostoliiton tai muun sosialistisen maan kansalaista, joka vastusti maansa virallista ajatussuuntaa. Neuvostoliitossa termillä oli aluksi halveksiva sävy, mutta toisinajattelijat ottivat sen itsekin käyttöön. Nykyisin kuuluisimmat toisinajattelijat lienevät ihmisoikeusaktiviteettien vuoksi vainotuiksi tulleita henkilöitä, tosin sosialistisissa maissa jotkut tulivat vainotuksi myös äärioikeistolaisten mielipiteidensä vuoksi. Osa pidätettiin mielipiteidensä vuoksi. Amnesty International alkoi vuonna 1961 käyttää Portugalin vangitsemista opiskelijoista termiä "mielipidevanki". Jotkut myös karkotettiin kotimaastaan.
Myös ei-totalitaarisissa yhteiskunnissa valtavirtakäsityksistä poikkeavia näkemyksiä edustavat henkilöt saattavat kutsua itseään toisinajattelijoiksi. Esimerkiksi Suomessa Tuure Junnila julkaisi omaelämäkerrallisen teoksen Toisinajatteleva Kekkosen tasavallassa ja Pentti Linkola poliittisen esseekokoelman Toisinajattelijan päiväkirjasta, joiden nimivalinnoilla he rinnastivat itsensä toisinajattelijoihin."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Toisinajattelija