Ihmisarvo on jakamaton

Onneksi nuo kokeilut ovat jo historiaa. Sääli vain, että ei kokeiltu ensin rotilla.

"Raskaimmat rikokset ihmisyyttä vastaan on tehty kommunismin nimissä".

Ja nyt ne tehdään oikeiston ajamalla kapitaalikommunismilla eli sosiaalikapitalismilla, joka yksityistää yritysten ja omistajien voitot mutta sosialisoi tappiot(eurokriisin hoito), kulut(palkkatuki, työnäyte ja alipalkkaus jota kompensoidaan sosiaaliturvalla) sekä ympäristörikokset(talvivaara) yhteiskunnalle, kansalle ja veronmaksajille. Eikös samalla myös voitot voitaisi sosialisoida?

Kiitos isät ja esi-isät. Olemme saaneet elää ihmisarvoista elämää, kun demarien vallankumous epäonnistui ja puna-armeijan vyöry torjuttiin.

nöyrin.kiitos kirjoitti:

Kiitos isät ja esi-isät. Olemme saaneet elää ihmisarvoista elämää, kun demarien vallankumous epäonnistui ja puna-armeijan vyöry torjuttiin.

Hyvinvointivaltion paradoksi

Vasemmiston, sdp:n ja työväenliikkeen lue = ay-liikkeen rakentaman Suomen Pohjoismaisen hyvinvointivaltion paradoksi on se että se luo hyvinvoinnin lisääntymisen takia kasvavan hyväosaisten kermaperseiden luokan, joka oikeistolaistuu, alkaa äänestää kokkareita ja muita porvaripuolueita sekä haluaa varmistaa etuasemansa ja maksimoida etunsa muiden laskuun porvaripolitiikalla. Tästä syystä se alkaa veronapista eikä halua maksaa enää kymmenyksiään eli maksukyvyn mukaisia progressiivisia verojaan. Itsekkyys ja narsismi kasvaa ja politiikka oikeistolaistuu, jonka seurauksena on hyvinvointivaltion ja hyvinvointipalveluiden, oikeusvaltion, sopimusyhteiskunnan, demokratian sekä infran alasajo, valtionomaisuuden, luonnonvarojen ja luonnollisten monopolien yhtiöittäminen, yksityistäminen ja myyminen ulkomaisille sijoittajille.

.

Vasemmisto, sdp ja työväenliike loivat Suomen hyvinvointivaltion:
http://hirvasnoro.blogspot.fi/2008/05/vasemmistoenemmist-1958-ja-tylisten.html
"Suomalaisen yhteiskunnan suunnasta käytiin kiihkeä taistelu 1950-luvulla. Oikeisto lähti vastahyökkäykseen työväenliikkeen sodanjälkeisiä saavutuksia vastaan, mutta koki takaiskun vuoden 1958 vaaleissa. Eduskunnan ensimmäinen vasemmistoenemmistö tuotti uuden hegemonian, jonka tuloksena syntyi hyvinvointivaltio.
Päivi Uljas: Kun Suomi punastui – Talonpoikaisesta yhteiskunnasta hyvinvointivaltioksi. KSL ja Into Kustannus.

Suomalaisen yhteiskunnan ratkaiseva käänne kohti hyvinvointivaltiota alkoi vuoden 1956 yleislakon jälkeen. Siitä käynnistyi kiihkeä kahden vuoden jakso, jona oikeisto kävi vastahyökkäykseen työväenliikkeen sodanjälkeisiä saavutuksia vastaan. Kärjistyneen vastakkainasettelun synnyttämä eduskunnan ensimmäinen vasemmistoenemmistö vuonna 1958 taittoi niskat porvarien politiikalta.
Nyt itsestään selviltä tuntuvat uudistukset, kuten työttömyysvakuutus, viisipäiväinen työviikko ja työeläkejärjestelmä pantiin silloin alulle.
Mutta ilman kansalaisten joukkoliikettä se ei olisi onnistunut. Kerta toisensa jälkeen työläiset osoittivat joukkovoimaansa kaupunkien kaduilla ja eduskuntatalon edustalla, ja muuttivat näin historian kulun.

1950-luvun kamppailujen taustana oli työläisten elintason nousu sodan jälkeen. Palkkoja ja ostovoimaa kasvattivat niin lakot kuin hallitusten toimetkin. Velaksi ei silti eletty, päinvastoin. Suomen julkinen talous oli ylijäämäinen koko ajanjakson 1948-1990 ja valtion velka aleni 1950-luvulla.
Päivi Uljaksen keskeinen väite kuuluu, että vuonna 1953 oikeisto käynnisti ryhtiliikkeen tarkoituksenaan muuttaa harjoitettu talouspoliittinen linja. Hänen mukaansa porvarien tavoitteena oli palauttaa sodan jälkeen menettämänsä asemat ja 1930-lukulainen ”yövartijavaltio”, jossa julkisen vallan rooli rajataan mahdollisimman suppeasti järjestyksen turvaamiseen ja omaisuuden suojelemiseen.
Hyvinvointivaltio vai yövartijavaltio? Suomi oli silloin maa, jossa oma perunapalsta, lehmä ja suku toimivat vakuutuksina sairauden, työttömyyden ja vanhuuden varalta. Silti oikeiston mielestä valtio oli kasvanut liian suureksi. Kokoomus vaati valtion menojen supistamista, jotta veroja voitaisiin alentaa.