Venäjä pelastaa Suomen!

"Venäjä-pakotteiden vaikutukset pakotteita asettaneisiin maihin
13.9.2016 Kirjoittanut Pertti Haaparanta

Viime viikon loppupuolella Helsingissä pidettiin European Trade Study Groupin (ETSG) vuotuinen konferenssi. Tulen palaamaan joihinkin siellä esiteltyihin tutkimuksiin myöhemmin, nyt käsittelen yhtä sen ajankohtaisuuden vuoksi.

Hyvä politiikka rakentuu sen hyödyistä ja kustannuksista tehdyille arvioille. Saman tulisi päteä tietysti myös Venäjään kohdistettuun pakotepolitiikkaan. Yksi kokouksen esitelmistä, Matthieu Crozetin ja Julian Hinzin “Collateral Damage: The impact of Russia sanctions on sanctioning countries’ exports” tarkasteli yhtä kustannusten osaa, sanktioiden vaikutusta pakotteita asettaneiden maiden vientiin. Laskelmissa ovat tietysti mukana myös Venäjän asettamien vastapakotteiden vaikutukset, koska ne olivat reaktio muiden maiden asettamiin pakotteisiin. Vaikutukset on laskettu kullekin kuukaudelle joulukuusta 2013 kesäkuuhun 2015. Aineistoa tuotekohtaisesta kaupasta on näin pitkälle ajalle.

Vaikutukset olivat huomattavan suuret. Pakotteita asettaneiden maiden viennin arvo Venäjälle romahti 60,2 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Myös Suomelle vaikutukset olivat isot, kuukautta kohden Suomen vienti väheni keskimäärin yli 100 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, kaiken kaikkiaan siis yli 1,8 miljardilla Yhdysvaltain dollarilla (kuva 4 b tutkimuksessa). Jo varmasti kesäkuun 2015 jälkeen lisäkustannuksiakin on tullut. Jos kuukausikustannukset ovat pysyneet samoina, niin Suomen kustannukset ovat jo yli 3 miljardia Yhdysvaltain dollaria.

Yllättävin tulos on kuitenkin se, että eniten väheni sellaisten tuotteiden viennin arvo, joita Venäjän asettamat vastapakotteet (tuontikiellot) eivät suoraan koskeneet. Tämä pätee yleisesti ja koskee myös Suomea. Näin ollen suurimmat vahingot olivat sivuvahinkoja tai odottamattomia vahinkoja, kukin voi valita/kehittää haluamansa suomennoksen “collateral damage”-termille.

Pakotteiden tuomat kustannukset ovat siis hyvin suuret, edellä mainitut luvut ovat vain osa kokonaiskustannuksista. Onko pakotteista ollut hyötyä? En osaa vastata, mutta julkisuudessa olleiden tietojen perusteella niitä ei ole ollut, ei minkäänlaisia.

Kustannus-hyötylaskelmia tehdessä tulee ainakin nyt ottaa huomioon se, miten pakotepolitiikkaan päädyttiin. Ehkä yleisestä tietoisuudesta on hävinnyt se, että kriisin välitön aiheuttaja oli EU, joka pakotti Ukrainan valitsemaan joko EU:n kanssa tehtävän assosiaatiosopimuksen tai Euraasian tulliliiton kanssa tehtävän vapaakauppasopimuksen välillä. Ukraina valitsi jälkimmäisen, mikä nostatti kansanliikkeen Ukrainan johdon vaihtamiseksi.

EU on rakentunut ajatukselle, että maiden keskinäinen taloudellinen vuorovaikutus on yksi pysyvän rauhan pilareista. Ukrainassa se unohti tämän. Maailma on täynnä järjestelyitä, joissa yksittäinen maa on mukana yhtäaikaisesti monissa erilaisissa vapaakauppasopimuksissa. Yksi tunnetuimmista kansainvälisen kaupan tutkijoista Jagdish Bhagwati kutsuu tätä “spagettikulho-ilmiöksi”, yksittäiset kauppajärjestelyt ovat kiertyneet toisiinsa kuin spagetit.

EU ei siis sallinut Ukrainalle aivan normaalia tietä ja samalla tietä, joka olisi hyödyttänyt sekä sitä itseään ja Ukrainaa että Euraasian tulliliittoa. EU oikutteli ja hylkäsi ennakoimattomasti omat periaatteensa, minkä Venäjä selvästi tulkitsi, eikä aivan perusteetta, eristysyritykseksi.

Mikään ei tietenkään oikeuta Venäjän toimia Ukrainassa ja Krimillä, aivan kuten mikään ei oikeuttanut Yhdysvaltojen hyökkäystä Irakiin tai Kiinan yrityksiä vallata merialueita vihreillä saarilla. Pakotteet eivät ole tuoneet mitään ratkaisua Ukrainaan ja ehkä ne ovat omalta osaltaan myös vaikeuttaneet tilannetta Syyriassa.

Juuri näiden syiden vuoksi Erkki Tuomiojan korostama vakautuspolitiikka on ehdottomasti järkevää politiikkaa, myös Ukrainan osalta ei vain Suomessa. EU voisikin aloittaa sen ehdottamalla neuvotteluita Ukrainan, Venäjän ja Euraasian tulliliiton kanssa taloussuhteiden voimistamiseksi. Mikään kustannus-hyötyanalyysi ei tee nykyisestä politiikasta ja sen kärjistämisestä kannattavaa. Parempi on, että rajoja ylittelevät tavararekat ja tavalliset ihmiset, eivät sotilaat.

Toinen mielenkiintoinen ilmiö, joka pakotteisiin liittyy, on se, että Suomi on vaatinut EU:lta korvauksia pakotteiden aiheuttamien haittojen vuoksi. Venäjän vastatoimet ovat koko EU:ta koskeva shokki, joka vaikuttaa eri maissa eri tavalla. Suomi on näin vaatinut riskien jakoa. Suomenkin käyttäytyminen on aivan ennakoimatonta, Suomihan on kaikkialla muualla EU:ssa vastustanut kaikkea riskien jakoa."

http://blog.hse-econ.fi/?p=7742

https://is.gd/xofdDn

Ikinä käynytkään Moskovassa?

harhaluulot kirjoitti:

Ikinä käynytkään Moskovassa?

Mitä Moskovassa - Neuvostoliitossa reilusti yli toistasataa kertaa.

Siitä olen samaa mieltä että yle painukoon vittuun mutta venäläisiä ei tänne kaivata

mg42 kirjoitti:

Siitä olen samaa mieltä että yle painukoon vittuun mutta venäläisiä ei tänne kaivata

Bolsut (juutalaiset) anastivat vallan venäjällä ja murhasivat miljoonia venäläisiä -
minulla ei ole mitään venäläisiä vastaan - ei mitään.

”Venäjän vallanneet johtavat bolševikit eivät olleet venäläisiä. He vihasivat venäläisiä. He vihasivat kristittyjä. Heitä motivoi etninen viha. He kiduttivat ja teurastivat säälimättömästi miljoonia venäläisiä. Lokakuun vallankumous ei ollut 'venäläinen vallankumous'. Se oli vieraan kansan valloitusretki Venäjällä. Lähes kukaan ei ymmärrä tätä vieläkään, mikä todistaa, että kansainvälinen valtamedia on saman heimon käsissä.”

Nobel-palkittu kirjailija Aleksandr Solženitsyn.

Ei sinne mahdu - siellä on vitusti juustolaisia.