Suomi laahaa Ruotsia jäljessä diabeteksen hoidossa - sensoritekniikasta olisi iso apu
Suomi on paljon Ruotsia jäljessä diabeteksen hoitoa helpottavan tekniikan hyödyntämisess
Suomi on paljon Ruotsia jäljessä diabeteksen hoitoa helpottavan tekniikan hyödyntämisessä, sanoo Diabetesliitto. Ruotsissa otettiin käyttöön jo kaksi vuotta sitten tekniikka, jonka avulla diabeetikko voi seurata jatkuvasti kudossokeriaan. Ruotsissa tekniikalla on jo yli 25 000 käyttäjää.
Suomessa laite otettiin käyttöön vasta keväällä, ja käyttäjiä on tällä hetkellä kolmisentuhatta. Sensoritekniikka mahdollistaa paremman sokeritasapainon ja luo turvallisuuden tunnetta diabeetikoille.
Tiedon verensokerista voi saada laitteesta riippuen monitorille, omaan tai huoltajan puhelimeen sekä hoitoyksikköön. Laite voi hälyttää sokeritason muutoksesta ennakoiden.
- Suomessa perusteet laitteiden myöntämiselle ovat valmistuneet tuskastuttavan hitaasti sairaanhoitopiireissä. Mielestäni ne voitaisiin kopioida meille sellaisenaan Ruotsista, sanoo diabetologi Markku Saraheimo tiedotteessa.
Eroja myös järjestelmässä
Ruotsissa toimii myös valtakunnallinen dia
http://www.iltalehti.fi/diabetes/2016092322360102_di.shtml
Suomi on paljon Ruotsia jäljessä diabeteksen hoitoa helpottavan tekniikan hyödyntämisess
Suomi on paljon Ruotsia jäljessä diabeteksen hoitoa helpottavan tekniikan hyödyntämisessä, sanoo Diabetesliitto. Ruotsissa otettiin käyttöön jo kaksi vuotta sitten tekniikka, jonka avulla diabeetikko voi seurata jatkuvasti kudossokeriaan. Ruotsissa tekniikalla on jo yli 25 000 käyttäjää.
Suomessa laite otettiin käyttöön vasta keväällä, ja käyttäjiä on tällä hetkellä kolmisentuhatta. Sensoritekniikka mahdollistaa paremman sokeritasapainon ja luo turvallisuuden tunnetta diabeetikoille.
Tiedon verensokerista voi saada laitteesta riippuen monitorille, omaan tai huoltajan puhelimeen sekä hoitoyksikköön. Laite voi hälyttää sokeritason muutoksesta ennakoiden.
- Suomessa perusteet laitteiden myöntämiselle ovat valmistuneet tuskastuttavan hitaasti sairaanhoitopiireissä. Mielestäni ne voitaisiin kopioida meille sellaisenaan Ruotsista, sanoo diabetologi Markku Saraheimo tiedotteessa.
Eroja myös järjestelmässä
Ruotsissa toimii myös valtakunnallinen dia
http://www.iltalehti.fi/diabetes/2016092322360102_di.shtml
Vastaukset 1
Vanhimmat
Sensorointi on hoitoyksikölle hyvin kallista (laitteet ja tarvikkeet maksaa paljon). Kun valtio leikkaa koko ajan määrärahoja ja vaatii säästöjä, ne tehdään sellaisesta kohteesta josta se on mahdollista. Esimerkiksi sensoroinnista on todellista hyötyä vain harvalle diabeetikolle, yleensä selvitään tyydyttävästi tihennetyillä mittaussarjoilla. Olen ollut sensoroinnissa vain pari kertaa ja silloinkin se johtui lääketestaukseen osallistumisesta ja viulut maksoi kansainvälinen lääketehdas. Normaalissa hoidossa on otettu vain ajoittain tihennettyjä mittaussarjoja.
Insuliinipumppua käyttävät ovat eräänlaisessa sensoroinnissa koska laite seuraa koko ajan kudosnesteen sokeripitoisuutta.