Jos minulta kysytään niin Hillary Clinton pyyhki juuri Donald Trumpilla pöytää ja viskasi sen jälkeen rätin ranneliikkeellä roskikseen: Pysy siellä.
YHDYSVALTAIN presidenttiehdokkaiden ensimmäinen vaaliväittely oli juuri niin intensiivinen ja dramaattinen kuin etukäteen uumoiltiin. Viiltäviä kuitteja molempiin suuntiin, ei merkittäviä mokia, mutta väittelyn voittajasta ei myöskään pitäisi olla pienintäkään epäselvyyttä. Clintonin osaaminen ja terävät vastavedot olivat ajoittain ylivertaisia verrattuna Trumpiin, joka keskittyi toistamaan oman kampanjansa synkkiä maalailuja kansakunnan tilasta ja katteettomia lupauksia kaiken muuttamiseksi.
Täytyy toki muistaa, että katson väittelyä eurooppalaisena ja sivistynyttä keskustelua arvostavana. Trumpin sanomalle riittää varmasti kuulijoita ja tyylille ihailijoita, ja miljoonat amerikkalaiset taatusti pitävät häntä voittajana, koska haluavat kuulla mitä hän sanoo ja uskoa mitä hän on.
Trump pääsi myös välillä taidokkaasti vetämään vastapalloon Clintonia esimerkiksi työpaikoista ja huonoista kauppasopimuksista, mutta silti ei voinut välttyä vaikutelmalta, että yleisöstä hetkittäin kuuluneet raivoisat Trump-kannatushuudot olivat epätoivoisia yrityksiä tsempata alakynnessä olevaa ehdokasta.
Clinton vei, Trump ähki
Kyselyt ja arviot väittelyn lopputuloksesta sekä ehdokkaiden tulevat kannatusluvut määrittävät aikanaan, kumpi voitti. Niitä odotellessa muutamia huomioita, jotka tukevat käsitystä Clintonin ylivoimaisuudesta:
Väittely oli vaikuttava reilun puolentoista tunnin kiteytys siitä, mistä Yhdysvaltain vaaleissa on kyseessä. Esiin tulivat liki kaikki erot ehdokkaiden kannoissa, vain maahanmuuttokiistely loisti poissaolollaan. Lähes poikkeuksetta tilanne oli se, että Clinton pääsi määräämään tahdin ja Trump yritti iskeä vyön alle, mutta onnistui kuulostamaan ainoastaan ontolta.
Kun Clinton vakuutti kameraan katsoen maailmalle, Natolle ja Yhdysvaltain aasialaisille liittolaisille, että Yhdysvallat pitää kiinni sitoumuksistaan, Trump jankkasi, että kunhan muut vain maksavat suojelusta.
Trump sanoo hänen luonteensa olevan paras ominaisuutensa
Kun Clinton muistutti Trumpin valheista, esimerkiksi siitä että tämä todellisuudessa tuki Irakin sotaa (Trump ylpeilee vastustaneensa sitä), Trumpin ainoa keino vastustaa oli valehdella lisää ja jopa jankata vastaan juontajalle.
Kun Clinton nosti esiin seikan, että Trump kieltäytyy ensimmäisenä presidenttiehdokkaana aikoihin julkistamasta verotietojaan. Trump selitteli ja yritti inistä Clintonin tuhotuista sähköposteista, mutta Clinton päätti jankkaamisen tyylikkäästi myöntämällä tehneensä virheen ja kantavansa vastuun.
Kun esiin nousivat Trumpin tölväykset naisista sekä vuosia jatkunut presidentti Barack Obaman syntyperän kiistäminen, Trump joutui täydellisesti puolustuskannalle ja oli pakotettu väistämään kysymykset.
Trump joutui kaksi kertaa tunnustamaan, että on käsitellystä asiasta osittain samaa mieltä ulkoministeri Clintonin kanssa. Clintonin ei tarvinnut peesata kertaakaan.
Etukäteen spekuloitiin paljon siitä, joutuisiko Clinton ähkimään tai pyörittämään silmiään Trumpin syytösten kohteena, mutta ainoa joka salissa ähki ja pyöritteli oli Trump. Kaksi kertaa Clintonin puhuessa mikrofoneista kuului äänekäs tuhahdus. Clintonin pokka ei pettänyt kertaakaan.
Ne noin kymmenen prosenttia äänestäjistä, jotka eivät vielä ole päättäneet kantaansa, saivat runsaasti eväitä päätöksen tekemiseen.
”Jos hän voittaa...”
Trump käyttäytyi äärimmäisen tärkeänä hetkenä parikin kertaa juuri kuten hänen ei olisi pitänyt. Hän selvästi provosoitui Clintonin nerokkaista ihon alle menevistä pikkupiikeistä, esimerkiksi isältä saadusta lainasta jota ilman Trumpin bisnesura ei olisi käynnistynyt, ja yritti vastata jokaiseen niistä. Seurauksena oli loppumaton litania Trumpin seli-seli-selityksiä ilman että hän itse olisi päässyt Clintonin kimppuun.
Voin olla väärässä, mutta amerikkalaisen väittelyhistorian erikoisimpiin kuuluva episodi vilahti ohi jo alkuvaiheessa, kun Trump katsoi asiakseen esittää suorassa lähetyksessä miljoonille ihmisille hotellimainoksen.
Hän on rakennuttanut Washingtoniin luksushotellin samalle kadulle, jolla Valkoinen talo sijaitsee ja tokaisi: ”Jos en pääse Pennsylvania Avenuelle tällä tavalla niin sitten pääsen toisella.” Varmaan moni muukin katsoja mietti sillä hetkellä, että mitä hittoa, myönsikö Trump juuri olevansa mahdollisesti häviämässä kisan? Ei tuollaisia sammakkoja voi päästää suustaan tuollaisessa tilanteessa.
Myös aivan väittelyn loppuvaihe – yleensä parhaiten mieleen jäävä hetki – meni Clintonille 100–0.
Jari Alenius
YHDYSVALTAIN presidenttiehdokkaiden ensimmäinen vaaliväittely oli juuri niin intensiivinen ja dramaattinen kuin etukäteen uumoiltiin. Viiltäviä kuitteja molempiin suuntiin, ei merkittäviä mokia, mutta väittelyn voittajasta ei myöskään pitäisi olla pienintäkään epäselvyyttä. Clintonin osaaminen ja terävät vastavedot olivat ajoittain ylivertaisia verrattuna Trumpiin, joka keskittyi toistamaan oman kampanjansa synkkiä maalailuja kansakunnan tilasta ja katteettomia lupauksia kaiken muuttamiseksi.
Täytyy toki muistaa, että katson väittelyä eurooppalaisena ja sivistynyttä keskustelua arvostavana. Trumpin sanomalle riittää varmasti kuulijoita ja tyylille ihailijoita, ja miljoonat amerikkalaiset taatusti pitävät häntä voittajana, koska haluavat kuulla mitä hän sanoo ja uskoa mitä hän on.
Trump pääsi myös välillä taidokkaasti vetämään vastapalloon Clintonia esimerkiksi työpaikoista ja huonoista kauppasopimuksista, mutta silti ei voinut välttyä vaikutelmalta, että yleisöstä hetkittäin kuuluneet raivoisat Trump-kannatushuudot olivat epätoivoisia yrityksiä tsempata alakynnessä olevaa ehdokasta.
Clinton vei, Trump ähki
Kyselyt ja arviot väittelyn lopputuloksesta sekä ehdokkaiden tulevat kannatusluvut määrittävät aikanaan, kumpi voitti. Niitä odotellessa muutamia huomioita, jotka tukevat käsitystä Clintonin ylivoimaisuudesta:
Väittely oli vaikuttava reilun puolentoista tunnin kiteytys siitä, mistä Yhdysvaltain vaaleissa on kyseessä. Esiin tulivat liki kaikki erot ehdokkaiden kannoissa, vain maahanmuuttokiistely loisti poissaolollaan. Lähes poikkeuksetta tilanne oli se, että Clinton pääsi määräämään tahdin ja Trump yritti iskeä vyön alle, mutta onnistui kuulostamaan ainoastaan ontolta.
Kun Clinton vakuutti kameraan katsoen maailmalle, Natolle ja Yhdysvaltain aasialaisille liittolaisille, että Yhdysvallat pitää kiinni sitoumuksistaan, Trump jankkasi, että kunhan muut vain maksavat suojelusta.
Trump sanoo hänen luonteensa olevan paras ominaisuutensa
Kun Clinton muistutti Trumpin valheista, esimerkiksi siitä että tämä todellisuudessa tuki Irakin sotaa (Trump ylpeilee vastustaneensa sitä), Trumpin ainoa keino vastustaa oli valehdella lisää ja jopa jankata vastaan juontajalle.
Kun Clinton nosti esiin seikan, että Trump kieltäytyy ensimmäisenä presidenttiehdokkaana aikoihin julkistamasta verotietojaan. Trump selitteli ja yritti inistä Clintonin tuhotuista sähköposteista, mutta Clinton päätti jankkaamisen tyylikkäästi myöntämällä tehneensä virheen ja kantavansa vastuun.
Kun esiin nousivat Trumpin tölväykset naisista sekä vuosia jatkunut presidentti Barack Obaman syntyperän kiistäminen, Trump joutui täydellisesti puolustuskannalle ja oli pakotettu väistämään kysymykset.
Trump joutui kaksi kertaa tunnustamaan, että on käsitellystä asiasta osittain samaa mieltä ulkoministeri Clintonin kanssa. Clintonin ei tarvinnut peesata kertaakaan.
Etukäteen spekuloitiin paljon siitä, joutuisiko Clinton ähkimään tai pyörittämään silmiään Trumpin syytösten kohteena, mutta ainoa joka salissa ähki ja pyöritteli oli Trump. Kaksi kertaa Clintonin puhuessa mikrofoneista kuului äänekäs tuhahdus. Clintonin pokka ei pettänyt kertaakaan.
Ne noin kymmenen prosenttia äänestäjistä, jotka eivät vielä ole päättäneet kantaansa, saivat runsaasti eväitä päätöksen tekemiseen.
”Jos hän voittaa...”
Trump käyttäytyi äärimmäisen tärkeänä hetkenä parikin kertaa juuri kuten hänen ei olisi pitänyt. Hän selvästi provosoitui Clintonin nerokkaista ihon alle menevistä pikkupiikeistä, esimerkiksi isältä saadusta lainasta jota ilman Trumpin bisnesura ei olisi käynnistynyt, ja yritti vastata jokaiseen niistä. Seurauksena oli loppumaton litania Trumpin seli-seli-selityksiä ilman että hän itse olisi päässyt Clintonin kimppuun.
Voin olla väärässä, mutta amerikkalaisen väittelyhistorian erikoisimpiin kuuluva episodi vilahti ohi jo alkuvaiheessa, kun Trump katsoi asiakseen esittää suorassa lähetyksessä miljoonille ihmisille hotellimainoksen.
Hän on rakennuttanut Washingtoniin luksushotellin samalle kadulle, jolla Valkoinen talo sijaitsee ja tokaisi: ”Jos en pääse Pennsylvania Avenuelle tällä tavalla niin sitten pääsen toisella.” Varmaan moni muukin katsoja mietti sillä hetkellä, että mitä hittoa, myönsikö Trump juuri olevansa mahdollisesti häviämässä kisan? Ei tuollaisia sammakkoja voi päästää suustaan tuollaisessa tilanteessa.
Myös aivan väittelyn loppuvaihe – yleensä parhaiten mieleen jäävä hetki – meni Clintonille 100–0.
Jari Alenius
Vastaukset 6
Vanhimmat
ainakin tiltujen mielestä. Tuskin muiden.
"Jos minulta kysytään" Myös iltapaskalehdet väittää samaa. Ei niin heikosti olisi voinut clinttonilta mennä,et siitä olisi tehty häviäjä.
selkeästi Clintonin voiton kannalla.
Trump jatkoi valeitaan ja on siis tiltujen suosikki. Ei muiden.
HeHe. Tiltuilla on yksi toistuva tapa!
Kaikki arviot ja gallupit, jotka eivät mene heidän mielensä mukaan, ovat "väärennettyjä"!
Ensimmäinen vaaliväittely — Clinton paikoin vakuuttavampi, Trump selvisi ilman skandaalia
Demokraatti Hillary Clinton ja republikaani Donald Trump kohtasivat ensi kertaa vaaliväittelyssä New Yorkin Hofstra-yliopistossa Suomen aikaa tiistaiaamuna kello 4—5.30. Väittelyssä puhuttiin taloudesta, rotukysymyksistä ja turvallisuudesta.
Clinton oli vakuuttavampi monissa kohdissa ja puhui suunnitelmistaan yksityiskohtaisemmin. Trump ei kuitenkaan sortunut suuriin mokiin, jotka voisivat kaataa hänen kampanjansa. Ison osan väittelystä hän esiintyi rauhallisesti ja kunnioittavasti, vaikka huusikin joissain kohdissa Clintonin päälle.
Trump onnistui paremmin yhden lauseen vastauksissa. Hän nauratti moneen otteeseen yleisöä. Clinton vesitti välillä parhaat vastaiskunsa puhumalla liian pitkään niiden perään.
Clinton pani Trumpin lujille verotiedoista, Barack Obaman syntyperän kyseenalaistamisesta ja naisten halveksunnasta. Usein Trump juuttui väittelemään syytöksistä, mikä pidensi niihin käytettyä aikaa.
Trump tulistui varsinkin silloin kun Clinton kyseenalaisti hänen bisnesmiestaitonsa ja -etiikkansa.
Clinton keskittyi maalaamaan Trumpista kuvaa rikkaiden suosijana. Clinton kertoi tapaamistaan työläisistä, joille Trump oli jättänyt maksamatta rakennusprojektiensa yhteydessä.
Trump ei kiistänyt tarinoita, vaan vastasi varsin hyökkäävästi.
— Ehkä he eivät sitten tehneet kunnon työtä”, Trump vastasi. — Amerikka tarvitsee ihmisiä, jotka tekevät kunnon työtä.
Pitkin väittelyä Trump syytti Yhdysvaltojen talouden ahdingosta muita maita, etenkin Kiinaa. Trump oli vahvimmillaan, kun hän syytti Clintonia ja tämän miestä vapaakauppasopimus Naftasta, joka on Trumpin mukaan ollut erittäin haitallinen amerikkalaisille työläisille.
Clinton ei ollut saada suun vuoroa, kun Trump huusi päälle. — Se sopimus on ollut niin haitallinen, niin haitallinen!
Kysymys on tärkeä monille pohjoisten osavaltioiden ratkaiseville äänestäjille, jotka ovat menettäneet työpaikkojaan globalisaation seurauksena. Juuri nuo osavaltiot, kuten Ohio ja Pennsylvania, voivat ratkaista koko vaalin.
Väittely oli siinä mielessä hämmentävää seurattavaa, että monta kertaa riideltiin faktoista, joiden pitäisi olla helposti todennettavissa.
"Hillary Clinton pyyhki juuri Donald Trumpilla pöytää ja viskasi sen jälkeen rätin ranneliikkeellä roskikseen: Pysy siellä."
Jep, Trumpista tulee kotimaan persut mieleen. Keskustelusta ei tule mitään, kun vastassa on vain inttämistä ja päälle huutamista vailla sisältöä.