Tämän foorumin kirjoitukset niin kuin monen muun kristillisen sivuston kirjoitukset keskittyvät hyvin paljon oikeaan oppiin. Jumalan pojan uskossa ei ole kuitenkaan kysymys opista vaan elämästä. Jumala on kutsunut meidät todistamaan meistä pojastaan omalla elämällämme, ei niinkään sanoilla Jeesus sanoi, että opetuslapset ovat kuin vuoren laella loistava kirkas lamppu. Se ei voi jäädä näkymättä ja olla pimeä. Se valaisee kirkkaasti sen ympäristön johon se on asetettu.
Se valo, jota me loistamme, ei saa olla itsekkyyttä. Me emme ole mitään erinomaista tai ihmeellistä itsessämme, mutta jos kristus saa meissä muodon ja Jumala vaikuttaa meissä, niin se ilmenee rakkautena Jumalaa ja lähimmäistä kohtaan. Sellaisen ihmisen lähellä on hyvä olla. Hän ei tee mitään itsekkyydestä vaan tekee kaiken sen vuoksi, että muilla olisi hyvä olla. Hän ei ole vaatimassa itselleen vaan hän on antamassa muille. ”On autuaampi antaa kuin ottaa”, sanoi herra, ja antoi omalla elämällään esimerkin siitä, mihin Jumala meidät kutsunut ja valinnut.
Jumala on luonut meidät loistamaan poikansa herran Jeesuksen kristuksen valoa tähän pimeään maailmaan.
Se valo, jota me loistamme, ei saa olla itsekkyyttä. Me emme ole mitään erinomaista tai ihmeellistä itsessämme, mutta jos kristus saa meissä muodon ja Jumala vaikuttaa meissä, niin se ilmenee rakkautena Jumalaa ja lähimmäistä kohtaan. Sellaisen ihmisen lähellä on hyvä olla. Hän ei tee mitään itsekkyydestä vaan tekee kaiken sen vuoksi, että muilla olisi hyvä olla. Hän ei ole vaatimassa itselleen vaan hän on antamassa muille. ”On autuaampi antaa kuin ottaa”, sanoi herra, ja antoi omalla elämällään esimerkin siitä, mihin Jumala meidät kutsunut ja valinnut.
Jumala on luonut meidät loistamaan poikansa herran Jeesuksen kristuksen valoa tähän pimeään maailmaan.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Jaahas taas näitä kolmiyhteisen Jumalan kieltäjiä.
Juu, pitäähän meitä helvettiinkin menijöitä olla, jotta taivaassa olisi enemmän tilaa teille rakkaille Jumalan lapsille.
Monien elämässä oppi on korvannut elämän ja evankeliumin. He ovat panneet pelastumisen turvan kokonaan oikean opillisen ymmärtämisen varaan. Heille oppi on korvannut elävän Jumalan ja hänen poikansa herran Jeesuksen kristuksen, meidän vapahtajamme. Oppi on korvannut yhteyden isän ja pojan kanssa, Jumalan ja hänen poikansa Jeesuksen kristuksen kanssa. (1Joh 1:3) Kun se oppi on kaiken muun lisäksi katolisten isien kehittämä harhaoppi, niin harhaoppi on korvannut Jumalan ja hänen poikansa Jeesuksen sekä alkuperäisen iankaikkisen evankeliumin. Se, miten näiden eksyneiden sielujen käy, on yksin meidän isämme Jumalan tiedossa ja hänen poikansa Jeesus tuomitsee heidät oikein tulemuksessaan.
Me jätämme tuomion langettamisen Jumalalle, mutta varoitamme väärien tuomioiden langettamisesta ja turvan panemisesta oppiin Jumalan ja hänen poikansa Jeesuksen sekä evankeliumin sijasta. Evankeliumi ei ole oppi Jumalasta ja hänen pojastaan. Evankeliumi on ilosanoma siitä, että Jumala on herättänyt kuolleista oman poikansa herran Jeesuksen kristuksen, joka on ihminen vielä kuolleista herätetyksi tulemisen jälkeen eikä vain ennen sitä. (1Kor 15:12-23) Jumala on korottanut tämän poikansa kaikkien herraksi sen jälkeen kun herätti hänet ensin kuolleista. (Apt 2:12-38; Efe 1:20-23) Se, onko Jeesus ollut isän tykönä ennen maailman luomista vai ei, tai onko hän syntynyt neitsyestä vai ei, ei kuulunut alkuperäiseen evankeliumin julistukseen ja apostolien rukoukseen. (Apt 4:24-31) Meidän tulee julistaa evankeliumia samalla tavalla kuin apostolit ja pysyä siinä. (Apt 17:2-3,22-31)
Ihmisiä ei voida pelastaa pelkän tiedon kautta. He eivät pelastu ymmärtämällä juuri oikein Raamatun sisältämää oppia Jumalasta ja hänen pojastaan Jeesuksesta kristuksesta. He pelastuvat tulemalla mielenmuutokseen ja kääntymällä itse kukin pois pahuudestaan, saamalla synnit anteeksi ja tulemalla osalliseksi pyhästä hengestä. Jumala vaikuttaa hengestä sanan kautta syntyneissä lapsissaan uutta elämää sen hengen vaikutuksesta, jonka hän on pannut meihin asumaan. Se, keneltä tämä henki puuttuu, on osaton siitä elämästä, joka meillä Jumalan pojan uskossa Jumalassa ja herrassa Jeesuksessa kristuksessa on. Oikea opillinen ymmärrys on sivuseikka sen rinnalla, miten me tätä elämää Jeesuksessa kristuksessa elämme ja veljiämme kohtelemme: heitä, joiden puolesta kristus on kuollut ja tullut kaiken pääksi seurakunnalle.
https://jumalanvaltakuntablog.wordpress.com/2016/10/01/ulos-vankilasta-ja-vapauteen/
Erisnimet kirjoitetaan isolla kirjaimella, kuten Pyhä Henki ja Jeesus Kristus.
ja poika on Poika, jotta erottuu muista pojista!
Isojen alkukirjainten ja persoonapronominien käyttö Raamatun käännöksissä
Suomenkielen kieliopin mukaan abstraktiot, asiat sekä asemaa kuvaavat tittelit eli arvonimet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella: rakkaus, viha, synti, sana, viisaus, voima, henki, isä, poika, pyhä, herra, kuningas, kristus, vapahtaja, lunastaja, pelastaja, presidentti, päämies, ruhtinas, jne. Vain kaiken luonutta kaikkivaltiasta Jumalaa tarkoittava yleisnimi eli sana ”Jumala” ja siihen viittaava titteli ”Herra” kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, ei mitään muuta.
Olen havainnut, että käytännössä on parempi kirjoittaa sana ”herra” aina pienellä kirjaimella, koska sitä on käytetty Jumalasta, kristuksesta, enkeleistä ja ihmisistä. Asiayhteys ratkaisee, ketä sillä sanalla tarkoitetaan, joten on parempi jättää se lukijan tulkittavaksi kuin sisällyttää oma tulkintansa Raamatun käännökseen.
Esimerkiksi saksankielessä kirjoitetaan kaikki substantiivit aina isolla alkukirjaimella, joten siellä ei ole erehtymisen mahdollisuutta tulkinnan suhteen, koska kaikki nuo sanat kirjoitetaan aina isolla alkukirjaimella, puhuttiinpa sitten Jumalasta, kristuksesta tai kenestä tahansa ihmisestä tai enkelistä.
Raamattu on kirjoitettu alunperin hepreaksi, arameaksi (syyria) ja kreikaksi. Alkuperäisessä kirjoituksessa ei ole ollut lainkaan välimerkkejä eikä isoja kirjaimia pienten joukossa. Kaikki on kirjoitettu pelkästään joko isoilla tai pienillä kirjaimilla ilman välimerkkejä. Niinpä jokainen välimerkki ja iso kirjain sanojen tai virkkeiden alussa on kääntäjän tulkintaa Raamatusta, ei alkuperäistä Jumalan sanaa.
Raamatun kääntäjät ovat pitäneet totena kolmiyhteisen jumalan opin. He ovat sisällyttäneet sen opin tekemiinsä Raamatun käännöksiin. Jokainen iso kirjain edellä mainitsemieni arvonimien alussa tukee kolmiyhteisen jumalan oppia. Sen vuoksi on parasta luopua isojen alkukirjainten käytöstä, jotta lukija saa itse muodostaa oman näkemyksensä siitä, mitä opetusta Raamatun kirjoittajat ovat sanoillaan tukeneet; mitä mieltä he ovat olleet ja mitä mieltä Jumala sekä kristus ovat.
Asioihin ja abstraktioihin ja niistä tehtyihin personoituihin substantiiveihin viittaavat demonstratiivipronominit tulee aina kääntää suomeksi sanoilla ”tämä, tuo, se, itse” sen sijaan, että käytettäisiin persoonapronominia ”hän”. Synti, viha, rakkaus, sana, viisaus, voima, henki ja puolustaja eivät ole henkilöitä, joten niihin viittaavia pronomineja ei ole lupa kääntää persoonapronominilla ”hän”.
Kolmiyhteiseen jumalaan uskovat Raamatun kääntäjät ovat kääntäneet järjestelmällisesti väärin pyhään henkeen ja Jumalan sanaan viittaavat pronominit persoonapronominilla ”hän”, vaikka kyse ei ole henkilöstä. Jumala ei ole luonut tätä maailmaa henkilön eli ”Poikansa Jeesuksen Kristuksen” kautta vaan sanallaan, viisaudellaan ja voimallaan, sanansa kautta, ja antamalla henkensä luotuihin olentoihin, niin kuin on kirjoitettu. (Psa 33:6-9; Snl 3:19; 8:12-36; Jer 10:12; 51:15; Joh 1:1-10)
Jumalan pyhä henki ei ole itsenäisesti ajatteleva, suunnitelmia tekevä ja toimiva persoona, joten siihen viittaavat demonstratiivipronominit ”autos”, ”ekeinos” ja ”houtos” tulee kääntää suomeksi pronomineilla ”se” ja ”tämä”. Jos ne käännetään persoonapronominilla ”hän”, niin silloin väännetään vinoon Raamatun pyhiä kirjoituksia ja Jumalan sanaa.
Jumalan sanoja ei ole kenenkään lupa muuttaa, ottaa niistä pois jotakin tai lisätä niihin jotakin. Kolmiyhteiseen jumalaan uskovat eivät tunne edes syyllisyyttä siitä, että ovat väärentäneet järjestelmällisesti Raamatun näiltä osin. He ovat paatuneet tai sitten he ovat täysin tietämättömiä näistä asioista ja siitä sanasta, joka on alkuperäistä Jumalan sanaa ja totuuden mukaista, Jumalan pyhän hengen ilmoittama totuus.
Ilman oppia ei ole uskoa. Me emme tiedä, miten meidän tulisi elää, jos meillä ei ole oppia siitä.
Tiit. 1:9 hänen tulee pysyä kiinni opinmukaisessa, luotettavassa sanassa, että olisi kykenevä sekä neuvomaan terveellä opilla että kumoamaan vastaansanojain väitteet.
Jos meillä ei ole oppia oikeasta evankeliumista, me ajelehdimme kaikkien opinsuuntien mukana...
Ef. 4:14 ettemme enää olisi alaikäisiä, jotka ajelehtivat ja joita viskellään kaikissa opintuulissa ja ihmisten arpapelissä ja eksytyksen kavalissa juonissa;
Ensin oppi ja sitten voimme elää opin mukaisesti.
Ensin syntien anteeksisaaminen ja elämä; sitten elämä johtaa oikeaan opetukseen.
Mistä tiedät, että sinun on saatava synnit anteeksi, jos sitä asiaa ei opeteta sinulle? Ensin Pyhä Henki kirkastaa Sanaa, jossa on oppi evankeliumista.
Room. 10:17 Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta.
Eli niitten sanojen kautta, jotka Jeesus on puhunut ja nyt ne on meillä kirjoitetussa muodossa. Niistä siis muodostuu meille myös oppi evankeliumista.
Room. 16:17. Kehotan teitä, veljet, pitämään silmällä niitä, jotka saavat aikaan erimielisyyttä ja viettelevät teitä pois siitä opista, jonka te olette saaneet. Karttakaa heitä.
Ensin kuulemme evankelimin ja opin siitä, jonka Pyhä Henki meille kirkastaa. Näin tulemme synnintuntoon ja sitten seuraa syntien anteeksisaaminen ja elämä, jossa opimme opetuksen kautta elämään Pyhää elämää Kristuksessa, ja näin voimme sanoin ja elämällämme kertoa oikeaa evankeliumia toisille ihmisille.
Elämämme ei johda meitä oikeaan oppiin, jos meille ei ole opetettu, miten sitä tulee elää. Oikea oppi evankeliumista, joka kertoo, että meidän esikuvana on itse Jeesus Kristus, ohjaa meidät oikeaan elämään. Jos oppia ei ole, elämme kuin "pellossa"!
Jos meidän oppimme on väärä, me myös kerromme toisille ihmisille väärää evankeliumia ja johdamme heitä harhaan. Ja sitähän me emme halua tehdä! Puhumattakaan omasta uskonvaelluksesta. Kyllä me haluamme pysyä oikealla tiellä ja, ikävä kyllä, vain oikea oppi pitää meidät sillä tiellä. Olen iloinen, että Jeesus on lähettänyt meille Pyhän Hengen, joka on meille oppaana tällä tiellä. Tarvitsemme siis Sanaa, jossa oppi meille kerrotaan ja Pyhää Henkeä, joka sen meille kirkastaa. Me tarvitsemme molempia!
Hebr. 13:8. Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti.
9. Älkää antako monenlaisten ja vieraiden oppien viedä itseänne harhaan. On hyvä, että sydän saa vahvistusta armosta eikä ruokasäädöksistä, joiden noudattajat eivät ole hyötyneet niistä mitään.
Matt. 22:29. Jeesus vastasi heille: "Te olette eksyksissä, koska ette tunne Kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa
ps. tässä jopa asiayhteys täsmää mainiosti :)
Tietysti tulee ensin uskoa, että Jumala on olemassa ja kuulla evankeliumin sanoma, jotta voi saada synnit anteeksi ja syntyä Jumalan lapseksi evankeliumin kautta. (1Kor 4:15) Meillä on Apostolien teoissa hyviä esimerkkejä siitä, mitä sanomaa julistettiin ja mikä sanoma pelasti. (Apt 2:12-42; 10:34-48; 11:11-18; 17:2-3,22-32)
Lukaisepa tuolta, mitä kaikkea apostolit sanoivat, niin että synnit saatiin anteeksi uskomalla kuultu evankeliumi. Ei mitään mainintaa Jeesuksen jumaluudesta tai olemisesta isän tykönä ennen maailman luomista.
Jeesuksen, Muhammedin ja Krishnan nimeen, toivotan teille kaikille siunausta.
hehheh, kiitos toivotteluista, muttei kolahda kaikille!
No ei mitään järkeä, täysin hyödytöntä julistaa opitonta kristinuskoa.
Lisään vielä.Opiton kristinusko vaihtaa muotoaa koko ajan milloin mihinkin suuntaa ja ei ole vakaa , todellinen, pysyvä niinkuin Herramme Jeesus Kristus sanassaan on.Hän on totinen Jumala, jonka Isä on lähettänyt.
Kolmiyhteisen jumalan oppi on syntynyt vähän kerrassaan 100-luvulta lähtien. Vasta vuosisadan puolivälistä löytyy maininnat Jeesuksen korottamisesta isän vertaiseksi Jumalaksi (Justinos Marttyyri). Lopulta 300-luvulla vahvistettiin Pyhä Henki Jumalan kolmanneksi persoonaksi. Niin oli kehittynyt nykyään vallassa oleva uskonto, jossa tunnustetaan uskoa kolmiyhteiseen jumalaan, Isään ja Poikaan ja Pyhään Henkeen.
Vielä vuosina 95-140 tunnustettiin isä yksin ainoaksi luojaksi ja Jumalaksi. Polykarpoksen ja Kleemensin kirjeet ovat tästä esimerkkejä.
Katolisen uskon oppi ei ole suinkaan stabiili. Se on muuttunut vuosisatojen saatossa. Marian palvonta on tullut mukaan oppiin vasta kolmiyhteisen jumalan opin jälkeen... nythän se on tulossa myös muihin katolista uskoa tunnustaviin kirkkokuntiin ja vapaisiin suuntiin ekumenian hengessä.