Kaksisuuntainen mielialahäiriö luovuuden lähde!

Beethovenilla, Mika Waltarilla ja Eino Leinolla sama sairaus kuin Cheekillä – näin kaksisuuntainen mielialahäiriö vaikuttaa luovuuteen.
Myös Englannin pm. Winston Churchill'illä ym. muilla suurmiehillä on kyseinen perinnöllinen taipumus ollut genomissaan.
Lue IS-artikkeli - luulet vähemmän!
¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨

Rap-tähti Cheek ei ole ainoa luovan alan ammattilainen, joka kärsii kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Sairaus on erityisen yleinen kirjailijoilla ja säveltäjillä, kertoo asiaan perehtynyt psykiatri.

Rap-tähti Cheek, oikealta nimeltään Jare Tiihonen, paljastaa Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen avoimessa haastattelussa, että menestyksen lisäksi hänen elämäänsä kuuluu psyykkinen sairaus, kaksisuuntainen mielialahäiriö. Vaikeampien ajanjaksojen jälkeen Tiihonen kertoo Helsingin Sanomille olevansa nyt onnellinen ja tyytyväinen elämäänsä.

– Ainoa huono puoli on se, että lääkkeiden ansiosta en koskaan herää virkeänä. Käyntiin pääsemisessä menee aina vähintään tunti, Tiihonen kuvailee.

Noin 1,5 prosenttia suomalaisista kärsii Cheekin kanssa samasta sairaudesta, kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Sairaus on muuta väestöä yleisempää luovan alan ammattilaisilla, erityisesti kirjailijoilla ja säveltäjillä, psykiatrian dosentti Marko Sorvaniemi kertoo.


Yksi tunnetuimmista esimerkeistä on säveltäjä Ludwig van Beethoven. Myös arvostetut suomalaiskirjailijat Mika Waltari, Eino Leino ja Timo K. Mukka sairastivat maanis-depressiivisyyttä. Kuvataiteilijoista esimerkiksi Edvard Munchilla ja Vincent van Goghilla oli kaksisuuntainen mielialahäiriö.

– Nobelisteista melkoisella osalla on ollut nimenomaan bipolaarinen häiriö. Takana on se, että ylivirittyneet aivot alkavat tuottaa erilaisia ihmisen omasta mielestä hienoja ideoita. Toinen lähtökohta on se, että hypomaniassa ja maniassa suodattimet alkavat vuotaa ja hienojen ideoiden yhdistely ja assosiointi on helpompaa ja nopeampaa. Silloin yhdistetään sellaisia asioita, joita ei ehkä muuten ymmärrettäisi yhdistää, Sorvaniemi kertoo.

Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä masennusjaksot vaihtelevat hypomaanisten tai maanisten jaksojen kanssa.

– Hypomaanisessa tilassa ihminen on idearikas, energinen, saa paljon aikaiseksi, voi olla vähän ärtyisä ja nukkuu vähän. Se yleensä johtaa usean viikon aikana uupumistilaan. Varmaan osa burnout-käsitteestä on tosiasiassa hypomaanisen tilan sammumisia, Sorvaniemi kuvailee.

Näin tauti vaikuttaa taiteilijoihin
Psykiatrin mukaan tauti vaikuttaa taiteilijoihin tutkitusti monella tavalla: mania tuhoaa luovuutta, mutta hypomania on luova tila. Hypomanian aikana luodun taiteen jälki ei välttämättä ole kaikkein parasta. Laadukkainta tavaraa syntyy useimmiten masennusjakson jälkeen.

– Joitakin poikkeuksia tästä on. Mika Waltari oli suomalaisen kirjallisuuden puolelta klassinen maanis-depressiivinen potilas. Waltari oli sodan jälkeen töissä salaisella propagandaosastolla ja hänellä meni unet niissä hommissa. Sen jälkeen hän kirjoitti Sinuhe Egyptiläisen loppukeväästä ihan kuukaudessa–kahdessa.

Muina aikoina Waltari oli aika apaattinen ja vietti pitkiä aikoja sairaalassa.
Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavista noin puolet potee hypomaniaa, puolet maniaa. Hypomania on lievempi tila, jonka kanssa on helpompi elää, kun taas manian aikana mieliala kohoaa niin jyrkästi, että ihmisen mieli suorastaan hajoaa.

– Tällainen ihminen ei pysty kontaktiin, vaan rönsyää ja puhuu koko ajan, eikä nuku lainkaan. Silloin ihminen voi sortua estottomiin tekoihin, joita hän jälkikäteen katuu. Hän voi esimerkiksi ostaa autoja tai käydä vieraissa. Se on klassinen, mutta toisaalta vaikea ääripää häiriöstä.

Vain puolet kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavista itse ymmärtää olevansa psyykkisesti sairaita. Heitä voidaan pyrkiä neuvomaan psykoterapian keinoin, millaiset ovat taudin varomerkit. Useimmiten sairaus vaatii lääkehoitoa.

– Tauti alkaa masennusjaksolla ja tarkentuu kaksisuuntaiseksi mielialahäiriöksi, kun tulee ensimmäinen hypomaaninen tai maaninen jakso.

Käytännössä joka 50. tai vähintään joka 100. vastaantulijalla on elämää haittaava bipolaarinen häiriö.

– Tässä voidaan puhua kansansairaudesta. Kyseessä on yksi globaalisti eniten terveystaloudellista taakkaa aiheuttavista taudeista. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireita on kuvattu kirjallisuudessa jo 150 vuotta ennen ajanlaskun alkua.

Heini Särkkä