Helluntailaiset taitavat olla kaikkein rakastavaisempia ihmisiä, heiltä riittää aina ystävällisyyttä ja hyvyyttä toisille jaettavaksi.
Eihän se ole ihmekään, kun he ovat saaneet Jeesukselta niin paljon rakkautta osakseen, että he eivät voi olla rakastamatta toisia ihmisiä.
He kestävät ihmisten pilkankin rakastaen ja siunaavat pilkkaajiaan ja vievät heille kukkia ja lämpimäisleivän.
Onkos muissakin Jeesuksen omissa yhtä rakastavaisia ihmisiä. Kyllä heitä taitaa olla muissakin seurakunnissa. Mehän voisimme oikein ottaa pienen kilpailun kannalta, kuka eniten jakaa rakkautta lähimmäisilleen. Siinä olisi jalo kilpailu.
Eihän se ole ihmekään, kun he ovat saaneet Jeesukselta niin paljon rakkautta osakseen, että he eivät voi olla rakastamatta toisia ihmisiä.
He kestävät ihmisten pilkankin rakastaen ja siunaavat pilkkaajiaan ja vievät heille kukkia ja lämpimäisleivän.
Onkos muissakin Jeesuksen omissa yhtä rakastavaisia ihmisiä. Kyllä heitä taitaa olla muissakin seurakunnissa. Mehän voisimme oikein ottaa pienen kilpailun kannalta, kuka eniten jakaa rakkautta lähimmäisilleen. Siinä olisi jalo kilpailu.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Voi hyvä luoja,miten voi olla joku tymä ja sokea.. Olisikin todellinen jumala IHMEhelluntailanen kykenisi rakastamaan lähimmäistään AIDOSTI...
Mauno Mattila osoitti lähimmäisenrakkautta rukoilemalla Martti Ojareksen puolesta, jonka viha Maunoa kohtaan oli kauheaa katseltavaa!
Mauno Mattila osaa luonnollisesti senkin eksytyksen muodon, että on olevinaan rakastava niitä kohtaan joita parjaa. Hedelmistään puu tunnetaan.
Mitä Ojareksen vihaan tulee, (sikäli mikäli kukaan voi toisen tunteita tulkita tv-haastattelun perusteella... ei ainakaan sen enempää kuin Mattilan lähimmäisenrakkauden aitouttakaan) niin raamattu sanoo, vihastukaa mutta älkää syntiä tehkö. On olemassa pyhää vihaa, joka on oikeutettua kun Jumalan sanaa vääristellään. Jeesus vihastui ja kaatoi rahanvaihtajien pöydät temppelissä... silti jokainen ymmärtää että Jeesus oli Rakkaus.
Uskontokuntaan katsomatta maailman rakastavimpia ihmisiä ovat ne joissa Jeesus Kristus asuu. Tuolloinkin rakkauden lähde on Jeesus, ilman Jeesusta Kristusta = Jumalaa ei kukaan voisi aidosti rakastaa. Hän on kaiken alkaja ja täyttäjä. Usko on eri asia kuin uskonto. Kunpa voisimme vain olla Jeesukseen uskovia, vailla uskonnollisuutta. <3
" Uskontokuntaan katsomatta maailman rakastavimpia ihmisiä ovat ne joissa Jeesus Kristus asuu."
Onko antaa linkkiä luotettavaan tutkimukseen tai vastaavaan tietolähteeseen? Uskontokuntia kun on sentään kohtalaisen paljon, niin pelkän mutu-tiedon varassa väitteesi on merkityksetön.
Tuskin tuo väite on vailla pohjaa.
Kyse on hengellisen rakennuksen kulmakivestä, nimeltä Jeesus.
Ihminen, joka uudestisyntyy, hän on Jumalanlapsi kasvamaan uskossa sanan kautta. Hän voi kuulua eri kirkkokuntiin ja jos siellä Sana on saanut aikaiseksi elävän uskon, niin ko. Jumalan työ tässä ajassa.
Näin ollen, eri uskontokunnissa on Jumalan Henki läsnä armossa elävien kautta ja Jumalan tahto, eli laki on päämäärältään rakkaus.
Rakkaus Herraan, Hänen tahtoonsa ja sieltäkautta lähimmäiseen.
Näin väite raamatullisesti kantaa lähteen itse Jumalan valtakuntaan, siihen pelastuseen, mikä aikain alusta on ollut läsnäolevana ja suunnitelma ennen ihmisen luomista.
Eli asia on totta, ei kuvitelmaa.
Kilvoitelkaa hyvän uskon kilvoitus.
senverran jatkan tätä kirjoitusta, että kun kohtaan uskovan, eri kirkkokunnista, tunnen sen Hengen, missä ihminen on Kristuksessa uudestisyntynyt. Näin rakkaudellinen veljeys Kristuksessa on läsnä tämän Herrassa elävän kanssa. Hänet kun Herra on puhdistanut, hän on puhdas Jumalan työ.
Ihmisiä on hengellisessä mielessä kolmen tyyppisiä. Luonnollisia, lihallisia ja hengellisiä. Luonnollinen ihminen on se, joka ei ole ottanut Jeesusta elämäänsä omakohtaisena pelastajanaan eli uudestisyntymätön. Lihallinen ihminen on uudestisyntynyt, mutta ei anna Jumalan hengen kasvattaa häntä. Hän ruokkii itseään mieluummin muulla kuin Jumalan sanalla ja rukouksella. Joten sen takia hedelmät ovat sen veroiset. Raamatusta voi lukea mitä ovat lihan teot.
Hengellinen ihminen tahtoo kuunnella ja lukea Jumalan sanaa. Pyrkii etsimään Jumalan tahtoa elämässään. Sen mukaan Jumalan henki muuttaa ihmistä, vaikka se on ihmisen lihalle kuoleman tie. Sen elämän hedelmät voidaan lukea myös raamatusta mitä on hengen hedelmät. Jokainen voi miettiä mihin itse kuuluu. Tässä ei ole erotusta helluntailaisen tai körttiläisen välillä. Olen itse huomannut kaksi ensimmäistä oman itseni kohdalla ja kolmanteen tahdon pyrkiä.
>>>Olen itse huomannut kaksi ensimmäistä oman itseni kohdalla ja kolmanteen tahdon pyrkiä. <<<
Oletko ollut kauan uskossa kun et vielä ole saavuttanut hengellisen ihmisen mittapuuta? Jos olet ollut kauan uskossa, koska ajattelet saavuttavasi riittävän hengellisyyden ja miten saavutat sen? Miten rohkaiset ja johdat uusia uskovia tulemaan hengellisiksi ja sitten pysymään hengellisinä ihmisinä jos et itse ole sitä "tasoa" vielä saavuttanut? Entä onko Raamatun Sanan mukaista että uskovan pitää odottaa koko elämänsä saavuttaakseen hengellisen uskovan määritelmän tai että hän ei saavuta sitä koskaan?
Vai oletko ainoastaan niin "nöyrä" että väität että et ole vielä hengellinen uskova?
Onko ylpeyttä todistaa Raamatun Sanan kanssa yhtäpitävästi?
Kysyn näitä vakavissani herättääkseni keskustelua aiheesta.
Onko oikeammin ja paremmin siis se tyyli ja tapa, jota sinä Jaikali harrastat, eli kun kuvittelet olevasi kovastikin hengellinen, ja jopa Jumalan valitsema opettaja, vaikka oikeasti olet pitkälti lihallinen ja yhä kovastikin ymmärtämätön Raamatun opetusten suhteen?
Nöyryydestä sinua ei ainakaan voi syyttää Jaikali!
Sen verran "jaikaliii",
herätit minussa keskustelua, että pikkuisen nuhtelen sinua siitä mitä vastasit nimimerkille EsaNnes.
Näet tölväisemisen aihetta hänen rehellisessä tunnustuksessaan:
"Olen itse huomannut kaksi ensimmäistä oman itseni kohdalla ja kolmanteen tahdon pyrkiä. "
Näin kirjoitat sinä "jaikaliii":
"Oletko ollut kauan uskossa kun et vielä ole saavuttanut hengellisen ihmisen mittapuuta? Jos olet ollut kauan uskossa, koska ajattelet saavuttavasi riittävän hengellisyyden ja miten saavutat sen? Miten rohkaiset ja johdat uusia uskovia tulemaan hengellisiksi ja sitten pysymään hengellisinä ihmisinä jos et itse ole sitä "tasoa" vielä saavuttanut?
EsaN... kertoo tahtovansa pyrkiä hengellisyyteen; luonnollista, lihallista ihmistä hän kertoo itsessään huomaavansa.
Mitä merkillistä tässä on?
Rehellinen - etten sanoisi ihan paavalilainen - pyrkimys "tehdä sitä mitä tahtoo eikä sitä mitä ei tahdo.
... et ole vielä saavuttanut hengellisen ihmisen mittapuuta?!
Nöyrissä ns. alatien kulkijoissa löytyy monasti hengellisyyttä enemmän kuin he itse itsessään näkevät.
>>>"Olen itse huomannut kaksi ensimmäistä oman itseni kohdalla ja kolmanteen tahdon pyrkiä. "<<<
Kovin nöyrältä tuntuva tunnustus, täytyy myöntää. Mutta onko se tunnustus totuus? Mitä jos "nöyrä" uskova onkin erittäin hengellinen veli tai sisar, onko hän puhunut totta?
Entä antaako tuo tunnustus tuoreille uskoville uskon heidän mahdollisuuksista tavoittaa hengellisyys? Mikäli "nöyrä" tunnustaja on vanha uskova, saako tuore uskova uskoa siihen että hän voi saavuttaa hengellisyyden vaikka tuo vanha uskova ei ole sitä saavuttanut? Jos uskovalle ei ole mahdollista tulla hengelliseksi uskovaksi, miksi tavoitella sellaista?
Voitko vastata näihin kysymyksiin käymättä käsiksi minuun.
Voitko kertoa meille, käymättä kiinni rinnuksiini, miten ja koska uskovasta tulee hengellinen uskova? Kerro kuinka kauan uskoon tulon jälkeen on mahdollista olla hengellinen uskova, ei siis enää lihallinen uskova? Pitääkö odottaa kuukausi, puoli vuotta, viisi vuotta tai viisikymmentä vuotta, vai mitä Raamattu opettaa hengellisestä uskovasta ja miten ja koska hänestä tulee hengellinen uskova. Mitä uskova itse voi tehdä tullakseen hengelliseksi, vai voiko tehdä mitään?
Kerro minulle mitä mieltä sinä olet evankelistasta ja hänen julistuksestaan jos evankelista julistaa: "Jeesus pelastaa!" ja sitten toteaa "nöyrästi": "Tätä pelastusta minäkin odotan ja tavoittelen, että Jeesus pelastaisi minutkin"? Tai jos hän julistaisi rohkeasti -"Jeesus antaa sinulle kaikki sinun synnit anteeksi" ja sitten "nöyränä" toteaa että tätä syntien anteeksiantamista minäkin tavoittelen ja odotan että Jeesus antaisi minunkin synnit anteeksi?
Tai jos hän opettaisi ja julistaisi: "Jeesus kastaa uskoon tulleet Pyhässä Hengessä" ja sitten toteaisi "nöyränä" -"Tätä Pyhän Hengen kastetta minäkin odotan ja tavoittelen että Jeesus kastaisi minutkin Pyhässä Hengessä"?
Tai jos evankelista kertoo itsensä kokeneen pelastuksen ja opettaa sitä muille ja kun hän kertoo että on itse saanyt Pyhän Hengen kasteen ja opettaa sitä muille? Onko hän ylpeä kun tunnustaa että Jumalan Sana toimii ihmisessä?
Onko itsensä ja Jumalan Sanan voiman ja vaikutuksen itsessään mitätöiminen oikeaa nöyryttä Jumalan edessä? Näitä asioita minä olen joutunut pohtimaan kun olen kuunnellut joitakin "nöyriä" julistajia. Mitä eroa on nöyryydellä ja nöyristelyllä?
>>>EsaN... kertoo tahtovansa pyrkiä hengellisyyteen; luonnollista, lihallista ihmistä hän kertoo itsessään huomaavansa.
Mitä merkillistä tässä on?<<<
Se tässä on merkillistä että, hän kertoo aivan oikein miten hengelliseksi uskovaksi tullaan Jumalan muuttamana. Sitten hän väittää että hän pyrkii hengelliseksi, ei siis ole vielä hengellinen. Miten hän pyrkii hengelliseksi ilman Jumalaa? Hän ei siis oman todistuksensa mukaan anna Jumalan muuttaa itseään. Hän ei siis ruoki itseään Jumalan sanalla ja rukouksella. Näin hän väittää tässä ketjussa.
Se on merkillistä ja toisia harhaan johtava todistus uskovalta. Mutta kyllä se vaikuttaa nöyrältä todistukselta, mutta se on todellisuudessa valhe, se "nöyrä tunnustus".
Hän siis kirjoitti:
>>>Lihallinen ihminen on uudestisyntynyt, mutta ei anna Jumalan hengen kasvattaa häntä. Hän ruokkii itseään mieluummin muulla kuin Jumalan sanalla ja rukouksella.
Hengellinen ihminen tahtoo kuunnella ja lukea Jumalan sanaa. Pyrkii etsimään Jumalan tahtoa elämässään. Olen itse huomannut kaksi ensimmäistä oman itseni kohdalla ja kolmanteen tahdon pyrkiä.<<<
Huomaatteko ristiriidan hänen todistuksessaan? Ilmeisesti hän on hengellinen uskossa kasvanut uskova. Mutta tässä kohtaa hän nöyristelee. Nöyristely ei ole Jumalasta.
Lukisit ja tutkisit enemmän Raamattua, niin ei sinun tarvitsisi kaikkea minulta kysellä !
8 Niinpä minä todella luen kaikki tappioksi tuon ylen kalliin, Kristuksen Jeesuksen, minun Herrani, tuntemisen rinnalla, sillä hänen tähtensä minä olen menettänyt kaikki ja pidän sen roskana-että voittaisin omakseni Kristuksen
9 ja minun havaittaisiin olevan hänessä ja omistavan, ei omaa vanhurskautta, sitä, joka laista tulee, vaan sen, joka tulee Kristuksen uskon kautta, sen vanhurskauden, joka tulee Jumalasta uskon perusteella;
-
10 tunteakseni hänet ja hänen ylösnousemisensa voiman ja hänen kärsimyksiensä osallisuuden, tullessani hänen kaltaisekseen samankaltaisen kuoleman kautta,
11 jos minä ehkä pääsen ylösnousemiseen kuolleista.
12 Ei niin, että jo olisin sen saavuttanut tai että jo olisin tullut täydelliseksi, vaan minä riennän sitä kohti, että minä sen omakseni voittaisin, koskapa Kristus Jeesus on voittanut minut.
-
13 Veljet, minä en vielä katso sitä voittaneeni; mutta yhden minä teen: unhottaen sen, mikä on takana, ja kurottautuen sitä kohti, mikä on edessäpäin,
14 minä riennän kohti päämäärää, voittopalkintoa, johon Jumala on minut taivaallisella kutsumisella kutsunut Kristuksessa Jeesuksessa.
15 Olkoon siis meillä, niin monta kuin meitä on täydellistä, tämä mieli; ja jos teillä jossakin kohden on toinen mieli, niin Jumala on siinäkin teille ilmoittava, kuinka asia on.
16 Kunhan vain, mihin saakka olemme ehtineetkin, vaellamme samaa tietä!
17 Olkaa minun seuraajiani, veljet, ja katselkaa niitä, jotka näin vaeltavat, niinkuin me olemme teille esikuvana.
Mitä jakeissa 10-12 Paavali opettaa ja kirjoittaa ?
Sama jatkuu jakeissa 13 eteenpäin.
Apostoli Paavali siis kirjoittaa siinä "JOS minä EHKÄ pääsen ylösnouseemukseen kuolleista" !
Paavali kirjoittaa myös " EI NIIN, että olisin JO sitä saavuttanut tai tullut täydelliseksi, vaan riennän sitä kohti".
Sitten Paavali kirjoittaa " EN katso sitä VIELÄ voittaneeni, vaan kurotan vain sitä kohti.
Sinulla on ihan eri tunnustus kuin tässä Apostoli Paavalilla !
Miksi sinun oma tunnustuksesi, eroaa noin paljon, pakanoiden Apostiolin terveestä opetuksesta, Jaikali ?
Älä Jaikali opeta asioista, joita et vielä ymmärrä itse!
Luin koko sinun viestisi. Huomaan että sinä käännät keskustelun toiseen aiheeseen. Et siis vastaa kysymyksiini, vaan käännyt toiseen aiheeseen. Raamatun jakeesi eivät puhu kyseessä olevasta aiheesta eivätkä vastaa kysymyksiini.
Jos olet LS, en tahdo keskustella kanssasi koska pyrit vain mitätöimään minua etkä keskustele asiallisesti keskustelun aiheesta. Niin miksi antaisin itseni sinun raadeltavaksi ja maahan poljettavaksi? En todellakaan tahdo tulla marttyyriksi. En ole sen arvoinen että minua Jumalan sanan tähden mukiloidaan ja "tapetaan".
Niin ja Jaikali, sinun ongelmasi on se, että seuraat näitä nyky ajan eksyttäjä evankelistoja ja otat heistä mallia.
Nytkin olet selvästi saanut vaikutteita "uskonsana" saarnaajilta, eli luulet saavasi sen mitä ITSE tunnustat, eli luulet omien "tunnustamiesi" kautta saavuttavasi jotakin.
Mutta tuollainen toiminta on ihmisen omaa uskottelua, eli ihmisen itsensä tekoa, eli siis ns. "uskon tointa", ja sillä taas ei ole mitään tekemistä oikean Jumalan synnyttämän Uskon kanssa.
Paavali siis sanoo vasta kihlanneensa uskoon tulleet, mutta sinä väität jo häiden toteutuneen oman oppisi kautta.
Siis kihlaus voi vielä purkautua, eikä kukaan ihminen voi itse tietää sitä, miten hänen elämänsä vaiheiden kautta käy, eli luopuuko uskova itse Jumalasta jostain syystä.
Tässä asiassa oli Paavali rehellinen ja niin olen minäkin, eli vasta ihan lopussa kuoleman jo tullessa voimme olla varmoja lopullisesta pelastumisestamme.
Ei pidä tuudittaa uskovia vääraän turvallisuuden tunteeseen, sillä se vie nopeasti väärän armon alle, jossa voidaan touhuta mitä vain, siis katumatta syntejä ja anteeksipyytämättä ja tunnustamatta niitä, ja silloin ollaan väärällä tiellä jo.
1. Joh. 1:9 Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.
VALVOKAA:
Matt. 24:42 Valvokaa siis, sillä ette tiedä, minä päivänä teidän Herranne tulee.
Matt. 25:13 Valvokaa siis, sillä ette tiedä päivää ettekä hetkeä.
Matt. 26:38 Silloin hän sanoi heille: "Minun sieluni on syvästi murheellinen, kuolemaan asti; olkaa tässä ja valvokaa minun kanssani".
Matt. 26:41 Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen; henki tosin on altis, mutta liha on heikko."
Mark. 13:33 Olkaa varuillanne, valvokaa ja rukoilkaa, sillä ette tiedä, milloin se aika tulee.
Mark. 13:35 Valvokaa siis, sillä ette tiedä, milloin talon herra tulee, iltamyöhälläkö vai yösydännä vai kukonlaulun aikaan vai varhain aamulla,
Mark. 13:37 Mutta minkä minä teille sanon, sen minä sanon kaikille: valvokaa."
Mark. 14:34 Ja hän sanoi heille: "Minun sieluni on syvästi murheellinen, kuolemaan asti; olkaa tässä ja valvokaa".
Mark. 14:38 Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen; henki tosin on altis, mutta liha on heikko."
Luuk. 21:36 Valvokaa siis joka aika ja rukoilkaa, että saisitte voimaa paetaksenne tätä kaikkea, mikä tuleva on, ja seisoaksenne Ihmisen Pojan edessä."
Ap. t. 20:31 Valvokaa sentähden ja muistakaa, että minä olen kolme vuotta lakkaamatta yötä ja päivää kyynelin neuvonut teitä itsekutakin.
1. Kor. 16:13 Valvokaa, pysykää lujina uskossa, olkaa miehuulliset, olkaa väkevät.
Kol. 4:2 Olkaa kestäväiset rukouksessa ja siinä kiittäen valvokaa,
1. Piet. 5:8 Olkaa raittiit, valvokaa. Teidän vastustajanne, perkele, käy ympäri niinkuin kiljuva jalopeura, etsien, kenen hän saisi niellä.
Sinä Jaikali et ole valvonut etkä tutkinut itseäsi ja oppejasi kunnolla ja siksi et siis ole valvonut kunnolla.
31 Mutta jos me tutkisimme itseämme, ei meitä tuomittaisi;
32 mutta kun meitä tuomitaan, niin se on meille Herran kuritusta, ettei meitä maailman kanssa kadotukseen tuomittaisi.
Milloin alat valvomaan ja tutkimaan vihdoin Jaikali ?
Vai jatkatko nukkumista yhä vain ?
Minä pyysin sinua vastaamaan kysymyksiin tarttumatta kiinni rinnuksiini. Mutta jostakin syystä sinä keskityt minuun ja minun syyttelyihin vastaamatta kysymyksiini.
Ei minulta taida muuta vastausta löytyä "jaikaliii",
kuin se, että halusin nähdä EsaN...:n kirjoittamassa viestissä itsestään meteliä pitämättömän, etsivän, kristityn tunnustuksen miten hän itse itsensä näkee esittämäänsä "hengellisessä mielessä kolmenlaisen ihmisen" analyysiin nähden.
En tahtonut, enkä tahdo nytkään, ajatella, että tuon viestin kirjoittaja nöyristelisi, t.s. teeskentelisi.
Siihen en osaa sanoa mitään minkälaisen uskon EsaN:n tunnustus antaa tuoreille uskoville heidän omista mahdollisuuksistaan saavuttaa hengellisyys. Tai ehkä sittenkin,
ei se ainakaan saa nuorta, vastikään uskoon tullutta heittäytymään liiallisella tavalla ylihengellisyyden pauloihin, joihin tämän päivän äärikarismaattiset lahkot ajamalla ajavat nuoria.
Sen voin lyhyesti kertoa omalta kohdaltani, että itse jouduin ihan tuoreena "uskovanplanttuna" ( ikävuosiltani kuitenkin hyvinkin varttuneena ) helluntaiseurakunnan mukana heti ja välittömästi "vahvalle liharuoalle", kun olisin ollut kovasti vielä maitoruokinnan tarpeessa. Myös asiaan kuuluvat voimakkaat ilmiöt ( manifestaatiot ) sain kokea heti tuoreeltaan.
Siitä lähti ainakin minun kohdallani, TV7:n ( jota tosin ei hellareissa mainostettu, pikemminkin päinvastoin ) voimallisesti myötävaikuttamana lyhyt, mutta intensiivinen äärikarismaattisuuden sävyttämä jakso. Hengellisyys sai omalla kohdallani suuressa määrin ylihengellisyyden piirteitä. Oikeammin: Olin vahvasti ylihengellinen.
Mutta se oli minun kohdallani se.
Kuitenkin tämä "saavuttaa hengellisyys" särähtää minun korvissani ikävänpuoleiselta. Siinä on tekemisen makua, etten sanoisi suorittamisen.
En tietenkään aja takaa, etteikö uskovan ihmisen tule kasvaa hengellisesti. Ja kyllä hän kasvaakin, Jumalan armosta, kun hellittämättä pitää kiinni Jeesuksesta Kristuksesta.
Eikä laiminlyö sitä mikä uskovan hengelliseen elämään kuuluu.
Etten aivan väärin ymmärretyksi tulisi, toki uskovalla on myös oma vastuunsa juuri niinkuin EsaN ... kuvailee hengellisen ihmisen tahtovan kuunnella ja lukea Jumalan sanaa ja pyrkivän etsimään Jumalan tahtoa elämässään jne.
>>>Kuitenkin tämä "saavuttaa hengellisyys" särähtää minun korvissani ikävänpuoleiselta. Siinä on tekemisen makua, etten sanoisi suorittamisen.<<<
Niin minunkin korvissa. Siksi kommentoin asiaa koska EsaN viestistä voi saada sellaisen käsityksen että hengellisyyteen pyritään omilla teoilla ja se saavutetaan, jos saavutetaan, pyrkimällä omilla voimilla saavuttamaan hengellisyys, ts. joku hengellisyyden taso.
EsaN viesti voidaan myös tulkita siten että koska hän ei katso sitä vielä saavuttaneensa, siihen ei pääse eikä sitä saavuta. Hänhän (vielä) pyrkii. Uskova siis pyrkii sellaiseen mihin ei ole mahdollista päästä sisälle. Siihen minä reagoin koska se on harhaa.
Uskovasta voi tulla hyvin nopeasti hengellinen uskova. Paavalin mukaan lihallinen uskova on kasvamaton uskova, sellainen pikkulapsiuskova. Mutta uusi uskova voi kasvaa uskossa ja Herran tuntemisessa hyvin nopeasti ja saavuttaa hengellisen kypsyyden ja aikuisiän nopastikin. Se riippuu siitä kuinka paljon hän lukee Raamattua ja kuinka paljon Herra pääsee häntä opettamaan. Sanan tuntemisen kautta uskova siis kasvaa aikuiseksi uskovaksi ja niin hengelliseksi uskovaksi.
Hengelliseen kasvuun vaikuttaa Jumalalle antautumisen taso ja Jumalan totteleminen, siis kuuliaisuus Sanalle.
Sitten Pyhä Henki myös vaikuttaa uskovan hengellisyyteen. Pyhä Henki tekee uskovasta hengellisen uskovan. Pyhän Hengen hallinnassa oleva uskova on hengellinen uskova. Pyhän Hengen hallintaan uskova voi päästä hyvin nopeasti uskoon tulonsa jälkeen. Ja tämä riippuu siitä kuinka paljon uskova antaa Herralle valtaa itsessään ja antaa Herran Hengen täyttää ja johdattaa itseään.
Nämä asiat eivät ole itsestään selviä kaikille yksilöuskoville. Paljon on kauan uskossa olleita lihallisia uskovia. Sen tähden seurakunnissa on riitoja ja syntiä ja ties mitä hankaluuksia. Siksi näistä asioista on tarvetta opettaa seurakunnissa.
>>>Ei minulta taida muuta vastausta löytyä "jaikaliii",
kuin se, että halusin nähdä EsaN...:n kirjoittamassa viestissä itsestään meteliä pitämättömän, etsivän, kristityn tunnustuksen miten hän itse itsensä näkee esittämäänsä "hengellisessä mielessä kolmenlaisen ihmisen" analyysiin nähden.
En tahtonut, enkä tahdo nytkään, ajatella, että tuon viestin kirjoittaja nöyristelisi, t.s. teeskentelisi.<<<
Minulla oli ja on sama ajatus, osittain. Mutta joskus reagoin kun näen uskovien tekstejä joissa on joku yleinen harha niin kuin tässäkin tapauksessa jota sitten kommentoin.
Uskon kuitenkin että EsaN ei ollut täysi rehellinen. Uskon että mikäli hän on vanha uskossa kasvanut uskova, niin kuin luulen, hän näkee itsessään myös kolmannen vaiheen, elikkä sen hengellisen uskovan. Mutta kun ihminen ei voi Aina sanoa totuutta niin hän kokee että on pakko nöyristellä jotta ei joutuisi ylpeydestä syytetyksi. Siksi Esa ei voinut tunnustaa löytävänsä hengellisenkin uskovan takkinsa sisältä. Mutta varmasti hän löytää hengellisiä uskovia seurakunnasta. Ja seurakunta vois todistaa Esasta että siinä on todella hengellinen uskova.
Eiköhän Jumala katso sen asian ja anna uskovalle sitä mitä tarvitsee. joskus voi olla vaan niin väsynyt kaikkeen...alkaa kokea ettei tule mitään. hieno homma jos joku kokee itsensä täydelliseksi uskossaan mut älköön masentako toisia
Tässä ketjussa ei ole puhuttu täydellisyydestä. On keskusteltu hengellisestä uskovasta. Hengellinen uskova on hyvin epätäydellinen ja kokee monta kertaa niin kuin kerrot.
Minkälainen uskova on sitten se hengellinen uskova?
Hän on uskossa pikkulapsen kiukuttelu kasvuvaiheen ohittanut hengelliseen aikuisikään kypsynyt uskova. Hengellinen uskova on myös uskova jota Pyhä Henki hallitsee. Pyhän Hengen hallinnassakaan oleva uskova ei kykene elämään täysin synnittömästi. Mutta hetkellisesti sellaista voi itsestään luulla kun Henki oikein valtaa. Mutta kun Henki hallitsee uskovaa, uskovassa tulevat esille Hengen hedelmät, jos ei heti aivan hedelmiä, niin kuitenkin jo kauniit kukan nuput.
Mielestäni on väärin olla niin "nöyrä" että antaa ymmärtää että ei ole hengellinen uskova, ei ole saavuttanut hengellisen uskovan mittaa. Sehän tarkoittaisi Esan tekstin mukaan, jos sen tulkitsee juuri niin kuin hän kirjoittaa, että hengelliseksi uskovaksi ei pääse. Ja jos joku sitten kuitenkin saavuttaa hengellisen uskovan mitan, hän olisi sitten jotakin aivan erikoista. Hän olisi joku harva huippu-uskova. Ja sen on väärin.
Tällaisista (pienistä) vääristymistä voi kehittyä (onkin kehittynyt) harhaoppeja, että uskovien joukossa on jaotteluja ja eri arvoisia uskovia. On hyviä, keskiverto ja huonoja uskovia. Tässäkin ketjussa tuolla edellä jo esiintyy tällaisia väärin ymmärryksiä, elikkä harhaoppia että joku olisi täydellisyyteen päässyt tai luulee päässeensä täydelliseksi ja synnittömäksi. Tämä vaikka sellaista ei tässä ketjussa ollut puhuttu.
Sanottakoon kuitenkin vielä väärinymmärrysten välttämiseksi:
Ei myöskään ole oikein mainostaa itseään ja väittää olevansa hengellinen uskova. Mutta kun asia tulee tapetille, ei myöskään kannata väittää olevansa lihallinen uskova. Se kun ei ole totuus ja antaa väärän kuvan Jumalan Sanasta ja sen voimasta uskovassa. Se myös latistaa Pyhän Hengen työtä uskovassa. Uskovan tulisi pysyä totuudessa. Ja jos totuutta, jonka tietää itsestään, ei voi sanoa jostakin syystä, ollaan sitten vaiti.
Uskovien keskuudessa on hyvin tavallista olla "nöyrä" Jumalan Sanan
kustannuksella.
Minulla on helluntailaisista kokonaan toisenlainen kuva, kun mitä aloittaja arvelee.
Olin järkyttynyt kun kerran kuuntelin heidän saarnaajansa kertovan rikkaasta ihmisestä. Saarnaajan mielestä rikas pääsee taivaaseen, kunhan hänen sydämensä ei ole rikkauksiin kiintynyt. Kuitenkin Jeesus sanoi:( Helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi, kun rikkaan päästä taivasten valtakuntaan. Ja että ihminen ei voi palvella kahta Herraa, vaan missä hänen aarteensa on siellä on myös hänen sydämensä.)
Muutenkin olen havainnut helluntailaisissa paljon kiinnostusta arvioimaan toisten ihmisten tekemiä syntejä ja pitämään itseään pyhempinä muita. Raha on kiehtonut heitä luvattoman paljon. Voihan heissä olla vilpittömiäkin uskovia, mutta ainakaan lähipiirissäni en heitä ole havainnut.
on uskovaista monenlaista kaiklla yhteistätuo minä minä
Mukavaa, että kommenttini sai aikaan näin paljon keskustelua. En olisi oikein sitä uskonut. Huomaan, että joukossa on paljon näitä lihallisia uskovia. Monet tulkitsivat, että nöyristelen, kun sanon että pyrin tähän mainitsemaani kolmanteen (hengellinen ihminen).
Olen kyllä ollut suht pitkään uskon tiellä, mutta totean niinkuin Paavali "tahto minulla on, mutta ei voimaa".
Mutta nyt lähden töihin. Siunausta.