Mitä sellaista esimerkiksi Tampereen yliopiston yhdenvertaisuussuunnitelmassa tulisi olla, jota ei tarvita Turun yliopiston suunnitelmassa, tai päinvastoin? Tai vaikkapa Tykistöprikaatissa mutta ei Panssariprikaatissa tai päinvastoin?
Lain mukaanhan tuollainen suunnitelma pitää olla ilmeisesti jokaisella peruskoulullakin. Kuulostaa hienolta, mutta vieläkään en ole oikein päässyt kiinni konkretiaan.
Lain mukaanhan tuollainen suunnitelma pitää olla ilmeisesti jokaisella peruskoulullakin. Kuulostaa hienolta, mutta vieläkään en ole oikein päässyt kiinni konkretiaan.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Yhdenvertaisuuslaissa on esimerkinomaisesti luettelo useista henkilöstä johtuvista asioita, joita ei ainakaan saa käyttää syrjinnän perusteena, kuten ei muitakaan henkilöstä johtuvia syitä. Yksi asiaryhmä luettelossa on uskonto tai vakaumus. Siinä luvussa on syytä erikseen tarkastella uskonnottomuutta. Miten huolehditaan, että uskonnottomia ei syrjitä.
Yhdenvertaisuussuunnitelmassa on perusteltua käsitellä erikseen kutakin mainittua "peruste"riskiryhmää. Ja valmistelussa on paikallaan pohtia eri osapuolten kesken, mikä voisi olla syrjivää ja miten edistää yhdenvertaisuuden vahvistumista.
Mikään tässä ei vastannut aloitusviestin kysymykseeni.
Se oli tarkoitettu jäsentämään asiaa, konkretisoimalla kysymyksen siitä, että uskonnottomien lasten yhdenvertaisen kohtelun kehittämiseen pitäisi paneutua.
Konkretiaa on myös se, että koulun tai muun oppilaitoksen yhteisö itse paneutuu miettiimään asiaa ja kirjaamaan johtopäätökset ylös. Vaihtoehtoisena skenaariona voisi olla lakia täydetäävä superkonkrettinen yhdenvertaisuusasetus.
Väittäisin, että on hyvä täydentää ylhäältä ylhäältä tulleiden ukaasien sijaan paikallisesti laaduilla konreettisilla pelisääännöillä, jotka toki nojautuvat lakiin (eivätkä auta kiertämään lakia). Tai ainakin kysyn, voisiko olla näin.
Turku ja Tampere voisivat kilpailla, kumman yliopiston yhdenvertaisuussuunnitelma on parempi. Yhtenä kriteerinä voisi olla, kuinka hyvin yliopiston sisäiset ja ulkoiset sidosryhmän ovat osallistuneet suunnitelman laadintaan.
Kokemustahan on saatu tasa-arvosuunnitelmien laadinnasta. Kauhuskenaario on "virkatyönä" laadittu suunnitelma, joka on piilossa pappi-öössä. Käsittääkseni kaikki tasaa-arvosuunnitelmat eivät ole pois käytännöstä. Yv-suunnitelma on nimenomaaan mahdollisuus.
Tarkoitat siis, että esimerkiksi yhteisessä pohjassa lukisi "Miten eri uskontojen ruokavaliot huomioidaan?", ja tämän sitten Tampereen yliopisto konkretisoisi viittaamalla juutalaisiin ja kinkkusämpylään, Turun yliopiston suunnitelma taas muistuttaisi että kahvin ja teen rinnalla pitää olla kaakaota jos on mormoni mukana? Tällöin itse prosessi olisi tärkeämpi kuin lopputulos.
Meillä töissä seurataan sukupuolten osuuksia eri työntekijäryhmissä. En silti tiedä miten tuo seuranta vaikuttaa tilanteeseen.
Prosessi on yv:n jalkauttamisessa tärkeä! Joku voisi vaikka sitten ensi vuonna tehdä koosteen parhaista saavutuksista!?
Mikä sellainen saavutus voisi olla vaikkapa yliopistolla?
Olenhan minä itsekin ollut mukana kun on laadittu toimintasuunnitelmia, strategioita, linjauksia jne. -- mutta ehkä juuri siksi mielipiteeni suunnitelmien hyödystä ovatkin joskus hiukan kitkeriä.
Ovatko ne linjaukset jääneet toteuttamatta? Vai olleet jo muutenkin selvää pässinlihaa käytännössä?
Ajattelisin, että erityinen huoli tässä asiassa olisi peruskouluja koskeva. Lapset ovat suojattomampia.
No rehellisesti sanoen ei suunnitelmista ole jäänyt juuri muistikuvaa, niin etten osaa sanoa miten on toteutunut. Mutta en muista juuri viestejä "Tavoitteeksi asetimme X ja Y. Näistä on toteutunut Y, mutta X vain osittain. Jatkossa me..."
Yhdenvertaisuutta lisää merkittävästi, jos ensi talvena ovien invapainike toimii. Se vain ei korjaannu tekemällä yv-suunnitelma, vaan tarvitaan sähkömies.
Eikö se nyt syksyllä toimi?
Kai suunnitelma on myös eri ryhmien tilanteen arviointia, ja jos todetaan, että ei ole invapainiketta, sellaisen hankkiminen toteutetaan tai ainakin lisätään budjettiin heti.
Toimintahäiriöiden varalta painikkeen vieressä voisi olla puhelinnumero, josta saa ovenavaajan...
No tällä hetkellä toimii talossa jossa olen töissä, ei viereisessä talossa.
Mutta tämä on tietysti vain esimerkki. Kysymys onsiitä, miten hienot paperit korreloivat todellisuuteen.
Ei kai yhdenvertaisuussuunnitlemaan tarvitse kirjata, että ovi korjataan nopeasti tarvittaessa? Vai pitäisikö sittenkin!?
Siis: liikuntavammaisten tarvitsemat ovet korjataan aina "hälytystyönä" eikä pitkän korjauslistan mukaan.
Semmoinen tarpeellinen ohje huollolle voisi seurata yv-suunnitelmata ihan vaan myös virkatyönä.
Siis: kun ao. kiintoistöistä vastaava johtaja/päällikkö lukee yv-suunnitelmaa, hän hiffaa, että tämä kulkuväylien nope korjaus pitää priorisoida.
Ja vieläpä täydentää sillä puhelinnumerolla - vrt. hissien sisällä oleva puh.nro.
Saa välittää terveisiä.
ps. Tämä on myös sitä syrjittyjen tai syrjintäuhan alaisten ryhmien keskinäistä solidaarisuutta.
Jotenkin tuntuu vain siltä, että ovet pitäisi ilman suunnitelmiakin korjata ajoissa.
Eikä mikään tässä ketjussa vastaa aloitusviestini kysymykseen. Itse suunnitelmien siis pitäisi olla ilmeisesti sisällöltään yhtenevät esimerkiksi kaikissa Suomen yliopistoissa.
Oman tilanteen analyysi on perusteltua tehdä ihan itse. Ehkä siinä tulisi esiin jotain, jos asiaan paneudutaan.
Peruskouluissa on uskonnottomien (myös kirkkoon kuuluvien) perheiden lasten osalta kaksi kysymystä:
1) kysymys mahdollisesti koulutyöajalle järjestettävästä tunnustuksellisesta uskonnonharjoituksesta lukuvuoden ohjelmassa,
2) kysymys ET-opetuksen mahdollistamisesta niille oppilaille, joille ET on tarkoitettu laissa ja tuntijaossa, ja opetuksen järjestelyistä.
Ne oppilaat, joille ET on nyt tarkoitettu, ovat vähemmistönä. Sen vuoksi koulun tulee edistää tämän vähemmistön oikeuksin toteutumista. Kyse on "positiivisen erityiskohtelun" mahdollisuuksista ja kohtuullisista mukautuksista.
Ensinnäkin, tulevien ekaluokkalaisten vanhemmille tulee kertoa ET:sta riittävää infoa. Siinä vaiheessa ei koulun käyntiin myöhemmin tulevia muita vallintoja edes niin paljoa ole, joten aikaa siihen on.
Ja sitten, rehtorien tulee toimien opetusryhmien syntymisen edistämiseksi.
Esim. jos parina aikaisempana vuotena on jäänyt viittä vaille - tai yhtä vaille - ET-ryhmän syntyminen, pitäisi ilmoittaa näille seuraavan lukuvuoden 2. ja 3. vuoden oppilaiden vanhemmille, että nyt ET-ryhmä syntyy, kun tulevalle eka luokalle on tulossa kaksi ET-oppilasta. Tämä konkreettisena esimerkkinä.
Hyvä case-esimerkki.
Näitä mukaan suunnitelmiin siis.
Ekaluokkasille ja heidän perheilleen pitää tehdä kunnolliset kunnalliset esittelyt ET:stä! Niitä tehdään juuri nyt.
ET:n tukeminen kuuluu uskonnottomien perheiden lasten yhdenvertaisuuden edistämiseen.
Tässä suhteesta tasa-arvosuunnitelmiin:
Oppilaitoksissa pitää tänä syksynä laatia ja hyväksyä yhdenvertaisuussuunnitelma. Yleensä se laadittaneen yhdistettynä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmana.
Tasa-arvosuunnitelmia on pitänyt olla jo aiemmin. Uusinta uutta pitäisi siten eniten olla tuossa yhdenvertaisuussuunnitelman osuudessa. Toki myös tasa-arvosuunnitelman osuuttta on hyvä päivittää.
Laista:
"Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen."
"Koulutuksen järjestäjän ja tämän ylläpitämän oppilaitoksen on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Edistämistoimenpiteiden on oltava oppilaitoksen toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia.
Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaitoksella on suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi."
Sukupuolten tasa-arvon suhteen voi jotain eroa löytäkin. Tampereellahan TTY:llä on käsittääkseni edelleen selvä miesten enemmistö, yliopistolla jako menee suunnilleen tasan. TAMKista en tiedä.
Toinen missä ehkä olisi eroa on ulkomaalaisten osuus (Sisäinen tiedotus myös englanniksi? Pikkujoulujen puhe in english?), mutta se lienee kuitenkin suunnilleen samanlainen kaikkialla.
Miten ne yliopiston symboliset eleet lukuvuoden avajaisen suhteen menivätkään? Suhteesa uskontoihin ja vakaumuksiin?
Ensimmäinen askel konkretiaan on, että liittyen syrjintäkieltoluettelon kohtaan "uskonto tai vakaumus" tunnistetaan ja mainitaan myös uskonnottomat ja arvioidaan, miten heidän yhdenvertaisuuttaan voitaisiin käytännössä vahvistaa.
Uskonnottomien syrjinnän perusasiaahan on ollut vuosikymmeniä se, että uskonnottomuutta ei edes myönnetä olevaksi.
Syrjintävaarassa olevan ryhmän mainitseminen on jo iso edistysaskel.
Uskonnottomia lienee yhtä lailla Turun kuin Tampereen yliopistossa.
Tai oikeastaan sillä ei ole väliä, koska yhdenvertaisuudessa nimenomaan ei ole kyse määristä.
Tässä nyt malliksi Tampereen yliopiston suunnitelma, joka on näköjään verkossakin:
http://www.uta.fi/hallinto/tiedostot/Tasa_arvo_ja_yhdenvertaisuussuunnitelma.pdf