Tämmönen tollisko meillä sitten pääministerinä.
http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000001907191.html
http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000001907191.html
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Keput heiluttavat häntäänsä ja raapivat kirppujaan Lenin-palkito-sarjassa.
Äkkiseltään luulisi, että äly toimii ilman rahaakin.
Normaalisti kyllä, mutta ihmisen siirtyessä politiikkaan ja hyville palkoille äly jotenkin lakkaa toimimasta.
Kepu loukkaa älyllisesti suomalaista yhteiskuntaa ja jo tervettä järkeä.
Varsinaisina kepun mannekiineina tällä palstalla toimivat "johtaja" ja "majuri"
Maksajalla on oikeus päättää paljonko rahaa annetaan nolla tutkimuksiin. Opiskelijat saavat lainaa ei meidän veronmaksajien tarvitse koko koulutusta maksaa.
Lainallapa sitä ennen elettiin. Ajalle tyypillistä lienee jakaa Nobelkin tutkijalle, joka tutkii saaliinjakoa. Ikään kuin menetelmää, jolla korppikotkat päättävät mikä osuus haaskasta kuuluu kullekin.
Tuon mukaanhan muutama karenssipäivä pitää huolen siitä, että työtön muistaa hakea työtä tai Pihtiputaan mummon eläkkeen leikkaus pakottaa mummon käyttämään omiakin säätöjä elämiseen tai miten ict-firman johtajat keskenään putsaavat yrityksen.
Sinä mitään veroja vanha paska enää maksa, et tosin koskaan maksanutkaan.
Nobelisti puhui Kiurun tekemistä leikkauksista.
Erityismaininnan saavat Holmströmin haukut hallituksen koulutusleikkauksille. Nykyinen nobelisti arvosteli Sipilän hallituksen yliopistosäästöjä viime vuonna Hufvudstadsbladetin haastattelussa
Kaikki suomalaisille jaetut Nobel-palkinnot on myönnetty sellaisena aikana, kun maalaisliitto/keskusta on ollut hallituspuolueena. Repikää siitä!
Huonoja aikoja: 1939, 1945, 1967,2008,2016? ==>?
Onko Keskustapuolueen hallituksessaolo kriteeri Nobel-palkinnon Suomeen saamiseksi? Aika väsynyt läppä Pysty.
Asiaahan Holmström puhuu. Koulutusmäärärahojen leikkauksen aloittaisin maakuntien "konttiyliopistoista". Lisäksi vähentäisin epämääräisten ravitsemus- ja terveystieteiden koulutusohjelmien opiskelijamäärää. Sekä lisäisin lääketieteen, farmasian, kemian ja biokemian koulutusohjelmien opiskelijaamäärää.
Koulutusmäärärahojen leikkaamisessahan on pitkälti kysymys juuri oppiaineista, jotka kouluttavat vain lisää työttömiä maahamme.
Outoa on myös, että lastentarhoihin vaaditaan akateemista väkeä. Mitenkähän ne lapset saatiin kasvatettua aikana, jolloin vanhemmilla ja muilla hoitajilla ei vielä ollut akateemista oppiarvoa?
Suurimmat säästöt saataisiin aikaan opiskeluaikojen lyhenemisen muodossa, kun yliopisto-opiskelijat jaettaisiin kahteen ryhmään: niihin jotka suuntautuvat tieteen tekemiseen ja niihin, jotka suuntautuvat käytännön työhön.
Jälkimmäisessä ryhmässä graduvaatimuksia voitaisiin jopa helpottaa.
Nimenomaan näin. Mitä hyötyä kenellekään on, että yliopistojen kirjoilla roikkuu vuosikausia opiskelijoita, joilla ei ole riittävää kipinää paneutua edes opinnäytteeksi kutsuttuun alkeelliseen tutkimustyöhön? Eikä kysymys ole sinänsä laiskoista ja kelvottomista yksilöistä, vaan monet näistä ns. graduntekijöistä tekevät samaan aikaan esim. opettajantuurauksia tai muita töitä, joista saavat positiivista palautetta.
Käytäntö on suuresti yliarvostettu. Käytäntö tarkoittaa usein samaa kuin asioiden hoitaminen tervaveneellä tuohivirsut tukevasti jalassa. Valitettavasti yliopistot ja korkeakoulut ovat muuttuneet makkaratehtaiksi näiden käytännön vaatimusten paineissa. Vanhat hyvät tutkintonimikkeetkin ovat muuttuneet käsittämättömäksi siansaksaksi.
Mitään ei menetettäisi, vaikka opiskelijoiden tutkinnot muokattaisiin käytännön tarpeita varten. Sitä enemmänhän yliopistoille jäisi voimavaroja kouluttaa tutkijoita vain niistä 10-20 prosentista, joilla on aitoa kiinnostusta ja lahjoja tieteelliseen työhön.
Ainakin yksi keskeinen kehitystä eteenpäin vievä voima on vallitsevien olojen kyseenalaistaminen. Siis sen pohtiminen, ovatko vanhat totuudet enää päteviä tai ylipäätään järkeviä.
Jos kukaan ei koskaan olisi keksinyt epäillä mitään, niin varmaan hyppisimme puissa vieläkin ja maapallo olisi pannukakku.
Lahjat puolestaan ovat enemmän tai vähemmän määrittelykysymys. Joku saa otsan ryppyyn, toinen ei.
Demarit loukkaavat älyllisesti nobelisti Ahtisaarta.
Ahtisaari ei huolinut presidentin virkaa hoitavaa Halosta lainkaan mukaan Nobel juhlaansa. Keskustalaisia kutsui monta ikkunallista.
Keskusta hallitusten aikaa niin korkealla osaaminen, että nobeleitakin tulee.
"Monta ikkunallista" heh, mielenkiintoinen termi.
”En ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa!” – Tuore Nobelisti haukkui hallituksen pystyyn
No mutta kato ku velka no se velka antekee yritystukkee elektrobitille velka
Sen ymmärtämiseen että korkekoulujen leikkaukset olivat idioottimaisia ja Suomen tulevaisuudelle vahingollisia, ei tarvita taloustieteen nobelistin tasoista ymmärrystä. Sen ymmärtää jo terveellä kaupunkilaisjärjellä.
Hyvä kuitenkin, että Bengt Holmströmin Nobel nostaa hänen kannanottonsa (uudestaan) uutisiin.