Ns. heittokuutio kuivaa koivupilkettä vastaa noin 1000 kWh kulutusta eli korvaa noin 120-130 euron verran sähkölaskusta. Säästö on vielä suurempi jos esim leivinuunissa voit hyödyntää puuta ruuanvalmistuksessa. Tuollaista klapia saa ostettuna reilusti alle 50 eurolla. 6.5 pinokuutiota maksaa Keski-Suomessa yleensä vain 325- 390 euroa ja sillä korvataan sähkönkulutusta 10 000 kWh eli 1200-1300 euroa.
Puuenergia - ylivoimainen kustannustehokkuudessa
näin-on-näreet
251328
4Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
1 kiintokuutio=1,5 pinokuutiota=2,3-2,5 heittokuutiota.
Vihreät ovat demonisoineet kotimaisen polttopuun käytön.
Alle 50 Eurolla ei polttopuuta ainakaan Etelä-Suomessa myydä, siis ns. heittomotteinakaan, siinä 50 Euroa nuo pyytävät aivan halvimmillaankin. Käytännössä vähänkään tiiviimmän pinokuution hinnaksi tulee se satanen!. Itse menin hiljan ostamaan, ensimmäisen kerran eläissäni, polttopuuta. Sovittiin 10 heittomotista, maksoin noin 50 Euroa kuutio. Kun ne tuotiin ja kipattiin pihan perälle, kasa näyttikin ihan komealta, mutta pinottuna niistä ei millään mitalla saanut yli neljää kuutiota. Pinokuution hinnaksi tuli noin 120 Euroa. Taisin tulla jopa hieman huijatuksi, tämän mokan aion toki kärsiä nahoissani, mutta tietysti muistaa jatkossa. Puun kulutukseni on ollut parikymmentä vuotta 7-10 pinom3 vuodessa, ja olen ja vähän näin saavutettua säästöä arvioinut. Poltan puuta suuressa paikalla muuratussa muurissa, siinä on tuplakierto savukaasuille. Savupiippu on kahden kerroksen verran sisällä ja siihenkin varautuu lämpöä hyvin, savupeltejä on kaksin kpl:n. Aloittajan mainitsema arvio sähkön säästössä vaikuttaa yläkanttiin osuvalta, puun poltossa hyötysuhde jää väkisinkin aika matalaksi, savukaasuina poistuu taivaalle joka tapauksessa enin osa lämmöstä. Itselle tämä on ensisijaisesti yhdenlainen mukavuuskysymys, vaikka muutoin aika pelkistetysti pyrin elämäänkin, sanoisinko kodikkuuskysymys. Jos huomioitaisiin kaikki puun polttoon kuluvat "työtunnit", palkoille ei tässä hommassa pääse, eikä varsinkaan jos puut on ostettava!.
Uudempien+varaavien+takkojen+hyötysuhde+on+80+-+85+%+vähintään.
Joo,+varmaan+jos+valmistajia+uskotaan,+yli+100+%+lukemiakin+on+esitetty!.+Jos+noita+ihan+aikuisten+oikeasti+ja+puolueettomasti+käydään+mittaamaan,+mitä+olen+itsekin+jonkin+verran+harrastanut,+niin+satuja+ovat+väitteesi!.
Mm. VTT on tehnyt niitä puolueettomia mittauksia. Omat "puolueettomat"mittaukset voi päteä omassa lämmittämisessä, mutta yleistettäviksi niistä ei ainakaan ole.
Minä ostin Pohjois-Savossa 40 eurolla kuivaa sekapuupilkettä keväällä pinokuutiohinnalla. Ei ole tarvinnut koskaan maksaa 45 euroa enempää.
Varmaan joo, ja ALV:t tuli maksettua ja tekijä ilmoittaa tulonsa verottajalle ja maksaa veronsa, juupa juu.
Maksoin ja kuitti meni verottajalle. Reilu kauppa.
Moni asia tulee kannattavaksi, jos työlle ei laske hintaa ollenkaan.
Hiilen hinnalla ja energia-arvolla mitattuna kiintokuutio puuta vastaa 18 euroa.
Tukkipuusta saa noin 60 e ja pelkästään sahatavaraksi jalostamalla 350 e kiintokuutiolta.
Risu on ilmaista periaatteessa. Mutta keruukulu nousee pilviin. Ja matujakaan ei voi panna savottaan, koska rasismi.
Kivihiilen tehollinen energiasisältö on n. 25 MJ/kg. Klapien vastaava 13,5 -14,5 MJ/kg.
Paljonko maksaa kivihiili kuljetuksineen esim. 300 km päähän sisämaahan ?
Oikeasti kivihiilen päästöt on paljon suuremmat kuin uusiutuvalla puulla ja
sen hintakin tulisi olla myös sen mukainen
Tukkipuuta ei kannatakaan käyttää energiapuuksi, vaikka sen kantohinta onkin
sama kuin 30 vuotta sitten : ~ 45 - 55 €/kiinto.
"Hiilen hinnalla ja energia-arvolla mitattuna kiintokuutio puuta vastaa 18 euroa. "
Tilastokeskuksen tilaston mukaan voimalaitosten polttoaineiden hinnat lämmöntuotannossa on : kivihiili (CHP) 23 € / MWh, kivihiili 32 €/MWh, metsähake 21 €/MWh.
Kiinnosta puuta saadaan n. 2 MWh energiaa. Metsähakkeeksi tehdyn puun energia-arvo on siis n. 42 € / kiintokuutio.
Kiintokuutio puuta vastaa siten 46 €:a tai 64 €:a hiilen hinnalla ja energia-arvolla mitattuna.
Tukkikuution lämpöarvoa vastaava sähkölasku on hyötysuhteet huomioiden 210 e. Myytynä kuutiosta jää nettorahaa noin 40 e.
Jos saha ja kirves pysyvät kädessä, niin puuta ei kannata sähkölämmittäjän myydä edes tukiksi.
Joo'o.
210 euroa on hauskaa huumoria. Olisit kirjannut 2100 euroa, olisi komeamman näköistä.
Ensinnäkin, mikä erityinen kuutio on se tukkikuutio, kuutiometri puuta on kuutiometri puuta, ei mitään muuta?. Ns. pinokuutiometri, ehkä se perinteisin puukaupassa käytetty mittayksikkö, on siis metri kertaa metri kertaa metri, eli esim. metrin mittaista halkoa metrin korkea ja metrin pituinen kohtuu tiiviisti ladottu kasa puuta, tästä usein käytetty sanonta on motti. Ja siitä myös käytetty määritelmä pinokuutiometri!. Tukkipuuta myytäessä taas arvioidaan puun koko määrä, ja se hinnoitellaan ja maksetaan sen mukaisesti, eli se vastaa käsitteen kiintokuutiometri mukaista määrää puutavaraa.
On tietty totta, että puusta ei myytäessä suuria jää käteen, kuitenkin metsien omistajat metsiään myyvät, jostain kumman syystä!?. Ehkä isosta määrästä aukkohakattua sankkaa metsää jää se käytetyn auton hinta tms.. Näitä hakkuita vaan koko ajan näkee tapahtuvan. Jos taas ajatellaan tuota saha- kirves- kuviota, se on kunnioitettava, ja kunnioitettavaa on jos nykyään ylipäätään joku tekee oikeasti jotakin, myös fyysistä työtä. On kuitenkin myös niin, että tekemällä polttopuuta vaikka ihan omasta metsästä, taloudellista säästöä on vaikea saavuttaa sillä jos ja kun tekijä kaikki asian eteen uhraamansa työtunnit laskee ja niille edes pienen arvon antaa, varsinaisille tuntipalkoille hän ei siinä pääse. Eli ainoa saavutettu etu on pieni näennäinen työpalkka...ynnä ehkä iso ilo kaikesta tehdystä duunista ja sen seurauksena nautitusta kodikkaasta lämmöstä yms.
Taannoin telkkaohjelmassa Juha Mieto teki pokasahalla motin halkoja puolessa tunnissa eikä tullut edes hiki.
Moottorisahalla tukkipuusta tekee nopsaan pöllejä, joista klapikoneella klapeja. Risujen ja roskapuun keräily on työläämpää.
Energian tuottaminen olisi edullista ilmasella polttoaineella!
Uloskarkaavien säteilyjen poistosta Cd-Pb levyillä voi tuottaa niin paljon vetyä, että kaasugeneraaattorit tuottaisivat enemmän sähköä kuin atomireaktori!!!
Mene pika pikaa patentoimaan ideaasi...?:
Energia sisältö ei ole sama kuin saatu energia. paljon se puu sisältää kyllä energiaa, piti ihan tarkistaa mistä luku on peräisin.. oikein näkyy olevan.
Mutta tehdäksesi ruuan joudut sylillisen polttamaan puita. Saman työn hella tekisi noin puolessa tunnissa. 1kw kertaa sähkön hinta noin 13c mutta jää samalla se lämpö hyödyksi tai haitaksi, riippu mikä vuodenaika.
Levyn teho voi olla 0-2kw mutta täysillä on vain hetken ja loppuajan reilusti alle kilowatin teholla ja vain puolituntia, joten tuokin luku lie liian suuri ja sekin lämpö jää talon.
Sähköyhtiöissä tiedetään kyllä miten polttopuuta käyttävät taloudet säästävät todella paljon sähkönkulutuksessa (suora sähkö). Mikäli leivinuunia lämmitetään syyskuusta toukokuulle putoaa 120 m2 ok-talossa sähkönkulutus helposti yli 7000 kWh. Jopa 9 000 kWh.
Oma sähköfirmani arvio omassa taloudessani säästön noin 8 000 kWh. Nykyinen vuosikulutus talossani (121 m2) noin 9 000 kWh.
Sylillinen koivuklapeja on aina 10 e pois lämmityssähkölaskusta. Suunnilleen.
..Vai 6.5 kuutiota koivuklapeja vastaisi 10000 kw sähköä. valetta !
Itte lämmitän puilla ja vuodessa menee sellaiset 20-30 mottia puuta. Revi siitä?
Mutta paljonko sähköä kuluu?. Ja paljonko sähköä kuluisi, ellet polttaisi 20-30 mottiasi?. Ovatko mottisi oikeita kohtuutiiviitä pinokuutiometrejä, jos ovat niin lämmität jotain huomattavan kookasta kiinteistöä. Siinä olen aika pitkän kokemuksen ja käytännössä omaa koulutusta ja ammattia sivuavastikin tekemieni laskelmien ja arvioiden perusteella samaa mieltä kanssasi, että puulämmityksellä saatava sähkönkulutuksen pieneneminen arvioidaan useimmiten aivan yläkanttiin. Puulämmityksen hyötysuhde keskimääräisissä kotitalouksissa ja keskimääräisellä palamisen edes alkeellisimmalla ymmärryksellä ja siitä seuraavalla osaamisella on erityisen matala. Revi siitä, mitä sitten käskylläsi tarkoititkaan!. Muista myös huutomerkin jälkeinen pilkku!.