Natural selection for least action
Ville R.I. Kaila1, Arto Annila1, 2, 3
1 Institute of Biotechnology, University of Helsinki, 00014 Helsinki, Finland
2Department of Physics, University of Helsinki, 00014 Helsinki, Finland
3Department of Biosciences, University of Helsinki, 00014 Helsinki, Finland
Abstract
The second law of thermodynamics is a powerful imperative that has acquired several expressions during the past centuries. Connections between two of its most prominent forms, i.e. the evolutionary principle by natural selection and the principle of least action, are examined.
Artikkelinsa johdannossa tutkijat kirjoittavat mm. näin: Pienimmän vaikutuksen periaate (de Maupertuis 1744,..) ja evoluutioon liittyvä luonnonvalinnan periaate (Darwin 1859) selittävät monta luonnontapahtumaa. Variaatiolaskenta, "lyhimmän tien valinta", selittää moninaiset fysiikan ilmiöt (Feynman&Hibbs 1965,..). Samoin luonnonvalintaan perustuva evoluutioteoria, "sopivimman yksikön valinta", tuo järkeä moniin biologian tapahtumakulkuihin. Vaikka molemmat vanhat periaatteet kuvaavat luonnon tapahtumia, ne näyttävät olevan hyvin kaukana toisistaan, varsinkin kun vielä nykyisin fysiikan formalismi ja biologian kieli ovat niin erilaiset. Kuitenkin on järkevää olettaa, että nämä kaksi periaatetta todellisuudessa ovat yksi ja sama..
Kun luonnonvalintaan perustuva evoluutioteoria esitetään kemiallisen termodynamiikan käsittein, se on helppo yhdistää pienimmän vaikutuksen periaatteeseen, jolla on selkeä yhteys energiailmiöihin (Maslov 1991)..
Täten fittness-kriteerin ("ota Jyrkin energiagradientti") ja kaikkea hallitsevan säännön yhteys ilmenee selvästi.
Piste tästä Jyrille.
Ville R.I. Kaila1, Arto Annila1, 2, 3
1 Institute of Biotechnology, University of Helsinki, 00014 Helsinki, Finland
2Department of Physics, University of Helsinki, 00014 Helsinki, Finland
3Department of Biosciences, University of Helsinki, 00014 Helsinki, Finland
Abstract
The second law of thermodynamics is a powerful imperative that has acquired several expressions during the past centuries. Connections between two of its most prominent forms, i.e. the evolutionary principle by natural selection and the principle of least action, are examined.
Artikkelinsa johdannossa tutkijat kirjoittavat mm. näin: Pienimmän vaikutuksen periaate (de Maupertuis 1744,..) ja evoluutioon liittyvä luonnonvalinnan periaate (Darwin 1859) selittävät monta luonnontapahtumaa. Variaatiolaskenta, "lyhimmän tien valinta", selittää moninaiset fysiikan ilmiöt (Feynman&Hibbs 1965,..). Samoin luonnonvalintaan perustuva evoluutioteoria, "sopivimman yksikön valinta", tuo järkeä moniin biologian tapahtumakulkuihin. Vaikka molemmat vanhat periaatteet kuvaavat luonnon tapahtumia, ne näyttävät olevan hyvin kaukana toisistaan, varsinkin kun vielä nykyisin fysiikan formalismi ja biologian kieli ovat niin erilaiset. Kuitenkin on järkevää olettaa, että nämä kaksi periaatetta todellisuudessa ovat yksi ja sama..
Kun luonnonvalintaan perustuva evoluutioteoria esitetään kemiallisen termodynamiikan käsittein, se on helppo yhdistää pienimmän vaikutuksen periaatteeseen, jolla on selkeä yhteys energiailmiöihin (Maslov 1991)..
Täten fittness-kriteerin ("ota Jyrkin energiagradientti") ja kaikkea hallitsevan säännön yhteys ilmenee selvästi.
Piste tästä Jyrille.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Muistan tuon Jyrkin nimeä kantavan hypoteesin. Siihen luotetaan näköjään vieläkin ohjaavana metodina.