Venäjällä on menossa samanlainen valtaisa kokeilu kuin oli Neuvostoliiton suunnitelmatalous, mutta tällä kertaa yritetään hallita ja valvoa propagandan avulla miljoonien tunteita ja vielä kautta maailman.
Näin arvioi Suomen Kuvalehdelle venäläinen toimittaja ja kulttuurin tutkija Andrei Arhangelski, jonka mielestä nytkin lopputuloksena on romahdus.
Arhangelski on kirjoittanut moraalista laajoja analyysejä. Niitä ovat julkaisseet muun muassa Carnegien tutkimuslaitoksen Moskovan keskus ja verkkolehti Slon (täällä ja täällä).
Arhangelski toivoo, että ihmiset kyllästyvät kuuntelemaan vihapuhetta kuten väsyivät 30 vuotta sitten Neuvostoliittoon. Hän muistuttaa, miten aggressiivista retoriikkaa tuottaa suhteellisen pieni ryhmä tiedottajia, toimittajia ja asiantuntijoita.
”Silti vihapuheen retoriikka koetaan normina, koska valtiollisessa mediassa ei anneta tilaa vastakkaiselle mielipiteelle. Niitä päästetään julki vain sen verran, että esittäjä saadaan näyttämään epäilyttävältä.”
Arhangelski on selvittänyt propagandan tuottajien psykologiaa ja kieltä. Lähtökohtana hänellä on filosofi Teodor Adornon määritelmä autoritaarisesta luonteesta.
”Sen ratkaiseva piirre on itsekritiikin puuttuminen. Autoritaarinen henkilö ei koskaan epäile omaa oikeassa olemistaan. Hän vain odottaa ympäröivältä maailmalta vahvistusta sille. Paradoksaalisesti asenne tekee hänestä erittäin riippuvaisen ulkopuolisesta maailmasta.”
Niinpä Venäjän suuruus osoittautuu olevan suorassa riippuvuudessa ”lännen romahduksesta”, ja todiste Venäjän oikeassa olemisesta on oletettu muun maailman epäonnistuminen.
”Tämä selittää propagandan sairaalloisen kiinnostuksen siihen, mitä tapahtuu Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Propagandan tuottajat pohtivat koko ajan, mitä lännessä voisi tapahtua. He ovat kuin noitia, jotka uskovat puheiden voivan muuttaa todellista maailmaa.”
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/eurooppa/venajan-propaganda-voimankaytto-on-avainkasite-nykyinen-vilpiton-viha-eurooppaa-kohtaan-on-kosto/?shared=937367-7d9e30a7-500
Näin arvioi Suomen Kuvalehdelle venäläinen toimittaja ja kulttuurin tutkija Andrei Arhangelski, jonka mielestä nytkin lopputuloksena on romahdus.
Arhangelski on kirjoittanut moraalista laajoja analyysejä. Niitä ovat julkaisseet muun muassa Carnegien tutkimuslaitoksen Moskovan keskus ja verkkolehti Slon (täällä ja täällä).
Arhangelski toivoo, että ihmiset kyllästyvät kuuntelemaan vihapuhetta kuten väsyivät 30 vuotta sitten Neuvostoliittoon. Hän muistuttaa, miten aggressiivista retoriikkaa tuottaa suhteellisen pieni ryhmä tiedottajia, toimittajia ja asiantuntijoita.
”Silti vihapuheen retoriikka koetaan normina, koska valtiollisessa mediassa ei anneta tilaa vastakkaiselle mielipiteelle. Niitä päästetään julki vain sen verran, että esittäjä saadaan näyttämään epäilyttävältä.”
Arhangelski on selvittänyt propagandan tuottajien psykologiaa ja kieltä. Lähtökohtana hänellä on filosofi Teodor Adornon määritelmä autoritaarisesta luonteesta.
”Sen ratkaiseva piirre on itsekritiikin puuttuminen. Autoritaarinen henkilö ei koskaan epäile omaa oikeassa olemistaan. Hän vain odottaa ympäröivältä maailmalta vahvistusta sille. Paradoksaalisesti asenne tekee hänestä erittäin riippuvaisen ulkopuolisesta maailmasta.”
Niinpä Venäjän suuruus osoittautuu olevan suorassa riippuvuudessa ”lännen romahduksesta”, ja todiste Venäjän oikeassa olemisesta on oletettu muun maailman epäonnistuminen.
”Tämä selittää propagandan sairaalloisen kiinnostuksen siihen, mitä tapahtuu Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Propagandan tuottajat pohtivat koko ajan, mitä lännessä voisi tapahtua. He ovat kuin noitia, jotka uskovat puheiden voivan muuttaa todellista maailmaa.”
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/eurooppa/venajan-propaganda-voimankaytto-on-avainkasite-nykyinen-vilpiton-viha-eurooppaa-kohtaan-on-kosto/?shared=937367-7d9e30a7-500
Vastaukset 6
Vanhimmat
Siinäpä vähän semmonen syvempää ajattelua vaativa analyysi Venäjän nykytilasta.
Olipas asiallinen luotaus, ja lähtöisin ihan "sylttytehtaalta". Kiitos tuosta avauksesta. .
IMHO.
Juuri voimankäyttö on Arhangelskin mukaan propagandistien psykologian ymmärtämisen avainkäsite. Samalla se on neuvostohistorian keskeinen perintö.
”Voimankäyttö on heille koodi, käyttäytymisen määrittelevä matriisi. He ovat tottuneet suhtautumaan sen mukaan läheisiinsä, alaisiinsa kaikkeen. Nuori sukupolvi on niin ikään omaksunut saman väkivallan koodin.”
”Levada-keskuksen tutkimuksissa kävi ilmi jo 1990-luvun puolivälissä, että neuvostoihmisen tyyppi ei katoa vaan tuottaa itseään uudestaan.”
”Propagandistin nykyinen vilpitön viha Eurooppaa kohtaan on kosto. Se on kompensaatio loukatuista tunteista. Loukattu on tottunut voimaan ja hämmästynyt huomatessaan, ettei väkivalta olekaan kaikkialla normina.”
”Kaikkein suurinta vihaa herättää ’suvaitsevaisuus’, koska se tarkoittaa juuri sitä, että kaikkiin pitää suhtautua samalla tavalla. Jokaista pitää kunnioittaa, eivätkä propagandistit ole tätä kyenneet omaksumaan, koska heille samanarvoisuus merkitsee heidän oman arvonsa alentumista.”
Propagandistit elävät Arhangelskin mukaan maailmassa, jossa ihmisten väliset suhteet ovat mahdollisia vain vahvan ja heikon ja absoluuttisen voiman ja voimattomuuden välillä.
”Oikeus on vain voimakkaalla. Jotta tämä oikeus säilyisi, voimakkaan pitää alistaa kaikkia muita, nöyryyttää ja pelotella jotta hänen hallitsijan asemansa tunnustetaan. Samalla hänelle annetaan oikeus tehdä muille mitä tahansa.”
”Näihin lähtökohtiin perustava joukko katsoo, että koko maailma on rakentunut näin: lastentarhassa, koulussa, armeijassa, työpaikalla, myös Euroopassa ja Yhdysvalloissa, vaikka siellä teeskennellään, että asiat ovat heillä toisin.”
”Näkemys maailmasta on erittäin kyyninen, sen pohjalla on uskonpuute kaikkeen. He ovat vakuuttuneita, että jokainen ihminen on mitättömyys. Kaikki ovat samalla tavalla nitistettyjä ja kaikkien kanssa voi menetellä miten tahansa. Myös heidän itsensä kanssa.”
Voi olla.Voimankäyttöä on useissa maissa, ei Venäjä ole poikkeus.Tämä on osaksi katkeroituneen propagandistin purkaus, johon ei kannata ottaa enempää kantaa.Asiat voidaan selitellä aina Venäjälle kielteisessä sävyssä, jos niin halutaan.eiköhän päälinjat Venäjällä ole kunnossa