voi mitään. Suomalaissyntyisiä nobelisteja on viisi, joista kaksi on mennyt ruotsinkielisille, siis 40 %. Kun huomioidaan vielä se, että Sillanpään Nobel o li lähinnä lohdutuspalkinto Suomen tukemiseksi syksyn -39 vaikeassa tilanteessa niin ruotsinkielisiä ja suomenkielisiä nobelisteja on 2-2.
Lähes kaikki merkittävät taloudelliset innovaatiot ovat myöskin ruotsikielisten tekemiä kuten Linux, Kotipizza, Rovio ja vaikka kuinka monta muuta.
Niin kauan Suomella meni hyvin kun "vierasmaalaiset" saivat meitä johtaa eli ne kuuluisat 20 perhettä. Ainoa suomenkielinen talousguru lienee kautta aikain ollut Emil Aaltonen ja siihen ne jäävät. Nykyisin suomenkieliset keksivät lähinnä peltihitsaamoita eikä vaativampaa. Voisikohan jokin ulkomainen konsulttiyritys johtaa Suomen uuteen nousuun, paikallisista aboriginaaleista ei siihen ole.
Lähes kaikki merkittävät taloudelliset innovaatiot ovat myöskin ruotsikielisten tekemiä kuten Linux, Kotipizza, Rovio ja vaikka kuinka monta muuta.
Niin kauan Suomella meni hyvin kun "vierasmaalaiset" saivat meitä johtaa eli ne kuuluisat 20 perhettä. Ainoa suomenkielinen talousguru lienee kautta aikain ollut Emil Aaltonen ja siihen ne jäävät. Nykyisin suomenkieliset keksivät lähinnä peltihitsaamoita eikä vaativampaa. Voisikohan jokin ulkomainen konsulttiyritys johtaa Suomen uuteen nousuun, paikallisista aboriginaaleista ei siihen ole.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kateelliset alkuasukkaat haluavat lopettaa ruotsin opetuksen kouluissa ihan vaan kateuttaan. Tärkeä kieli Suomessa.
HS Mielipide 30.9.2010
Ruotsi ei ole Suomessa alkuperäiskieli
" - -. Alkuperäiskieliksi kutsutaan vanhimpia tunnettuja, jollakin alueella puhuttavia kieliä. Suomen alkuperäiskieleksi tunnustetaan perustuslaissa saamen kieli (siis pohjoissaame, inarinsaame ja kolttasaame). Suomessa puhutaan vanhastaan myös kahta autoktonista eli kotoperäistä kieltä: perustuslaissa toiseksi kansalliskieleksemme määriteltyä suomen kieltä sekä Suomen ainoaa kotoperäistä vähemmistökieltä, karjalaa, joka näyttää unohtuneen Arffmanin vähemmistökielten listasta. Kielen kotoperäisyydellä tarkoitetaan, että sitä on puhuttu jossakin maassa tai jollakin alueella "aina". - -. Historialliselta taustaltaan ruotsi on Suomessa alloktoninen eli muualta tullut kieli. Alloktonisuus ei millään tavoin vähennä ruotsin kielen merkitystä Suomen kielimaiseman historiallisesti vakiintuneena ja keskeisenä osana."
Rino Grünthal
Johanna Laakso
Anneli Sarhimaa
professoreita
Euroopan komission rahoittama Eldia-projekti
(European Language Diversity for All)
.....Ruotsi ei ole Suomessa alkuperäiskieli....
Eikä muuten ole suomenkielikään. Täällä on ennen suomea puhuttu jotain saamelaista kieltä sekä erinäisiä ns. substraattikieliä, joista on yhä muistumia suomenkielessä. Rannkoillamme lienee puhuttu esiruotsia aivan samaan aikaan kun sisämaassa puhuttiin esisuomea.
Älä aina ole vänkkäämässä itseäsi viisampia vastaan.
Älä ole milläsikään, sinä et niihin palstan viisaisiin kuulu.
Suomessa on puhuttu suomalais-ugrilaista kieltä kampakeraamikoista lähtien https://fi.wikipedia.org/wiki/Tyypillinen_kampakeramiikka
siis n.6000 vuotta. Rannikolle saapui indoeurooppalaista esikieltä puhuneita nuorakeraamikkoja n. 5000 vuotta sitten. Tähän aikaan ei Ruotsin alueella vielä puhuttu lainkaan indoeurooppalaista kieltä, vaan alueella harvaan asuneet puhuivat kuolleita paleokieliä, niin puhuivat tähän aikaan myös saamelaisten esivanhemmat. Myös Suomen alueen vanhat paleokielet jättivät muutamia sanoja jälkeensä, esim. "Päijänne" ja "Saimaa".
Varhaiskantasuomi on itämerensuomalaisten kielten ja saamelaiskielten yhteinen kantakieli, jota joskus kutsutaan myös suomalais-saamelaiseksi kantakieleksi. Varhaiskantasuomi jakaantui myöhäiskantasuomeksi ja kantasaameksi, joiden jatkajia vastaavasti ovat nykyiset itämerensuomalaiset kielet ja saamelaiskielet. Näistä edelliset ovat säilyttäneet paremmin varhaiskantasuomen vokalismin, jälkimmäiset konsonantismin.
Myöhäiskantasuomi on itämerensuomalaisten kielten rekonstruoitu kantamuoto, joka haarautui kantasaamen kanssa varhaiskantasuomesta mahdollisesti yli vuosituhat ennen ajanlaskun alkua. Germaanisten lainasanojen perusteella sen on päätelty hajautuneen itämerensuomalaisten kielten kantamuotoihin ajanlaskun alun jälkeen [1]. Kielen uskotaan koostuneen kolmesta päämurteesta: eteläkantasuomi, pohjoiskantasuomi ja itäkantasuomi. Niitä puhuttiin laajalla alueella aina nykyisestä Suomesta Inkerinmaalle ja Latviaan.
Myöhäiskantasuomen murteet eivät kehittyneet suoraan eri kieliksi, vaan saivat vaikutteita toisistaan, kun niiden puhujat olivat useissa yhteyksissä toisiinsa vaeltaessaan etelärannikon alueella ja levittäytyessään sisämaahan. Nykyisessä suomen kielessä on ilmeisesti vaikutteita eniten pohjoiskantasuomesta mutta vaikutteita myös etelä- ja itäkantasuomesta.
Kyllä suomenkieli on siis täällä kehittynyt alkuperäiskieli. Ruotsi on germaanisesta skandinaviasta erkaantunut kieli joka tuli Suomen mantereelle 1250 l. Alkaen ( tuolloin vielä pidettiin tanskan murteena). Ahvenmaalle 1100-luvulla, joka tuolloin oli suomenkielinen ( huomatkaa Suomen vanhin kirkko Jomalassa, siis "Jumalassa"). Germaanin kielikunta erkaantui pohjoisesta indoeurooppalaisesta haarasta 500 ekr. On siis paljon nuorempi kuin myöhäiskantasuomi.
Suunnilleen samaan aikaan Lappia verotettiin Suomesta käsin ja nykyisten saamelaisten esivanhemmat vaihtoivat paleokielensä saameksi 500 ekr.-0 ajanjaksolla. Sisäsuomalaiset vaihtoivat kielensä myöhemmin itämerensuomeksi. Sisäsuomalaisten nykyisiä jälkeläisiä ovat savolaiset ja karjalaiset. Saamelaisten esivanhempia ei siis koskaan ole asunut Tornio-Sotkamo linjan eteläpuolella.
Sinäkö niihin viisaisiin muka kuulut?
Ja muuten, ennen uskonpuhdistusta (1500-lukua) sellaista kieltä kuin ruotsi ei ollut edes olemassa.
"...sekä Suomen ainoaa kotoperäistä vähemmistökieltä, karjalaa..."
Muga, karjalan kieldy paistah sežo tiä Suomesgi. Ei vaigu Ven'an Karjalas da Tverin alovehel.
Puaksuh tunduu što Suomen virguniekoin pluanu on tappua karjalan kieli hil'l'azuol, olemal vaikkani kogo dielos – buite ku karjalan kieldy nivouse ei olis olemas (hos karjal sai zakonanmugazen, ei-alovehellizen vähembistökielen stuatussan Suomes vuvvennu 2009). Vuotetah vai što ristikanzat heitetäh mielenkiinnon omien oigevuksien vuadimizeh… Ainos tiettäväine mustetah Ven’an Federatsien vahnat dai uvvet riähkät da sanellah kui sie virguniekat luajitah pahua kielivähembistölöile, a erähičči vois Suomen tazavaldugi kaččuo zirkaloh.
Pidäy alalleh nostua čoma muamankieli ezile, mustoittua valdivon piättäjii što karjalan kieli eläy da sil on iellehgi pagizijoi. Sidä pidäs avvuttua samah luaduh kui saamin kieldy.
Joo lisää vain moniosaajia Lähi-Idästä ja Afrikasta, joissa maissa ei ole keksitty mitään moneen sataan vuoteen ja Afrikassa ei koskaan.
Mitähän merkittävää on Suomessa keksitty alkuperäisrodun toimesta kun jätetään svenskataalande-väki huomiotta? Eipä juurikaan tule mieleen mutta töitä on kyllä pusketta heidän tehtaissaan.
Otetaan mallia Ruotsista ja annetaan sen lisäksi Suomen asiat taas niiden 20 kuuluisan perheen hoitoon niin hyvin menee.
Kukaan kai ei ole suomenruotsalaisuutta vastaan vaan pakkoruotsia, ainakaan enemmistö eikä se itsensä hinkkaaminen kyllä paljoa auta asiaa..
"SUOMENSUOMALAISILLA on uuden tutkimuksen mukaan 3,9 pistettä korkeampi älykkyysosamäärä kuin suomenruotsalaisilla. Suomenruotsalaisilla taas on riikinruotsalaisia korkeampi älykkyysosamäärä. Kyseessä on hyvin pienet erot."
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001139149.html
Lie niin, en tiedä. Mutta ilmeisesti suomalainen käyttää järkeään tehokkaimmin silloin kun saa palvella ulkomaalaisia. Huomaahan sen jo siitäkin kun USAssa suomalaiset eivät ole nousseet rikkaitten luokkaan vaan ovat pysyvästi mainareita, metsureita, rakennusmiehiä ja muuta suoritusporrasta. Näilläkin aloilla suomalainen työnjohtaja on jo harvinaisuus, mikä lie mättää?
Suomalainen työnjohtajana on harvinaisuus puhumattakaan yritysten keski- tai ylimmästä johdosta. Onko jotain ujoutta tai alemmuuden tunnetta tai jo lapsena saatua opetusta miten itseään ei pidä korottaa vaan tulee tyytyä vähään.
Olihan suomalaisella asema myös USA:n itsenäisyysden saamisessa https://fi.wikipedia.org/wiki/John_Morton_(poliitikko)
Monesti menneisyydessä älykkäät ja koulutetut suomenkieliset muuttuivat ruotsinkieliseksi tai ainakin seuraava sukupolvi. Tämä johtui suomenkielen heikosta statuksesta ja Ruotsin kielipolitiikasta jossa on vieläkin heijastumia Suomen kielilainsäädännössä.