Kuka käy leipäjonossa
jhbgvfd
31232
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Tutkijat: Suomessa jopa tuhannet ovat nälässä!!!!!!!!!!!!!
Professori Juho Saaren mukaan suomalaisia elää "huono-osaisuuden notkelmissa", joita tilastot eivät tavoita. "Kuva kaikkein pohjimmaisesta väestöstä on vääristynyt."
Valtakunnallinen leipäjonotutkimus on tuottamassa uutta tietoa köyhien asemasta Suomessa.
Tutkimusta varten haastatelluista leipäjonojen asiakkaista lähes neljäsosa kokee näkevänsä nälkää jatkuvasti tai melko usein.
Ruoka-apuun turvautuu viikoittain 10 000–25 000 suomalaista, arvioi tutkimusta johtava professori Juho Saari.
Tietojen perusteella tutkijat arvioivat, että Suomessa on satoja, jopa tuhansia leipäjonojen asiakkaita, joilla on kokemusta nälästä.
Ruoka-apuun turvaudutaan usein korkeiden asumiskustannusten takia.
–?Syypää ei ole etuuksien taso, vaan elinkustannusten nopea kasvu. He ovat käytännössä vuokralla asuvia, eivätkä rahat riitä elämiseen, sanoo Saari.
Huono-osaisin Suomi -tutkimuksessa haastateltiin yli 3 000 leipäjonojen asiakasta eri puolilla Suomea, muun muassa Kuopiossa ja Mikkelissä. Tutkimus valmistuu vuoden 2014 lopulla.
Savon Sanomat
Tutkimusta varten haastatelluista leipäjonojen asiakkaista lähes neljäsosa kokee näkevänsä nälkää jatkuvasti tai melko usein.
uka käy leipäjonossa
ijat: Suomessa jopa tuhannet ovat nälässä!!!!!!!!!!!!!
Professori Juho Saaren mukaan suomalaisia elää "huono-osaisuuden notkelmissa", joita tilastot eivät tavoita. "Kuva kaikkein pohjimmaisesta väestöstä on vääristynyt."
Valtakunnallinen leipäjonotutkimus on tuottamassa uutta tietoa köyhien asemasta Suomessa.
Tutkimusta varten ha
en haastatelluista leipäjonojen asiakkaista lähes neljäsosa kokee näkevänsä nälkää jatkuvasti tai melko usein.
Ruoka-apuun turvautuu viikoittain 10 000–25 000 suomalaista, arvioi tutkimusta johtava professori Juho Saari.
Tietojen perusteella tutkijat arvioivat, että Suomessa on satoja, jopa tuhansia leipäjonojen asiakkaita, joilla on kokemusta nälästä.
Ruoka-apuun turvaudut
i Juho Saaren mukaan suomalaisia elää "huono-osaisuuden notkelmissa", joita tilastot eivät tavoita. "Kuva kaikkein pohjimmaisesta väestöstä on vääristynyt."
Valtakunnallinen leipäjonotutkimus on tuottamassa uutta tietoa köyhien asemasta Suomessa.
Tutkimusta varten haastatelluista leipäjonojen asiakkaista lähes neljäsosa kokee näkevänsä nälkää jatkuvasti tai melko usein.
Ruoka-apuun turvautu
i Juho Saaren mukaan suomalaisia elää "huono-osaisuuden notkelmissa", joita tilastot eivät tavoita. "Kuva kaikkein pohjimmaisesta väestöstä on vääristynyt."
Valtakunnallinen leipäjonotutkimus on tuottamassa uutta tietoa köyhien asemasta Suomessa.
Tutkimusta varten haastatelluista leipäjonojen asiakkaista lähes neljäsosa kokee näkevänsä nälkää jatkuvasti tai melko usein.
Ruoka-apuun turvautuu viikoittain 10 000–25 000 suomalaista, arvioi tutkimusta johtava professori Juho Saari.
Tietojen perusteella tutki
ho Saaren mukaan suomalaisia elää "huono-osaisuuden notkelmissa", joita tilastot eivät tavoita. "Kuva kaikkein pohjimmaisesta väestöstä on vääristynyt."
Valtakunnallinen leipäjonotutkimus on tuottamassa uutta tietoa köyhien asemasta Suomessa.
Tutkimusta varten haastatelluista leipäjonojen asiakkaista lähes neljäsosa kokee näkevänsä nälkää
Minusta tämä työttömien halveksunta on ilmiö ihmisen itsetunnon heikkoudesta.
Täytyy olla joku ryhmä, jota yleistää ja syyllistää itseään huonommaksi.
90-luvulla yleensä ihmiset pääsi tästä jaottelusta,
kun työttömiä oli paljon ja heillä vielä aktiiviset järjestöt teki vapaaehtoistyötä työllisyyden parantamiseksi.
Tällainen työtöntä halveksiva voi joutua tosiasian eteen,
että oma työpaikka on uhattuna ja silloin joutuu oman halveksunnan kohteeksi itse ja maistaa omaa lääkettään.
Olen nähnyt lähipiirissä useampiakin, joille on näin käynyt. Juoksevat valittamassa umpimähkään,
ettei toiset heitä arvosta, eivätkä näe ollenkaan realistisesti sitä,
että syy onkin siinä omassa entisessä halveksunnassa. Ei työttömyyttä kenellekään voi toivoa, mutta täytyy sanoa,
että hyvää tekee ylimieliselle ihmiselle, kun maistaa omaa lääkettään.
Elämme ahneiden yhteiskunnassa, jossa miljoonabonuksia nostava pankkiiri arvostelee
yksinhuoltajien toimeentuloa liian suurena ja pitää omaa ansiotasoaan ansaittuna.
Ihan kuin kehitysmaissa, niin ahneus ei tunne rajoja eikä sääliä muita kohtaan,
vaan ollaan valmiita luopumaan ihmisen oikeudesta ruokaan ja lääkkeisiin, kunhan
asia ei vain koske itseä.
uun turvautuu viikoittain 10 000–25 000 suomalaista, arvioi tutkimusta johtava professori Juho Saari.
Tietojen perusteella tutkijat arvioivat, että Suomessa on satoja, jopa tuhansia leipäjonojen asiakkaita, joilla on kokemusta nälästä.
Ruoka-apuun turvaud
Suomessa kaikki käy leipäjonossa koska joutuvat kustantamaan päättäien elämisen. Heidän liian matala palkkataso ei riitä heidän elämiseen.
Siksi kansalaiset on pakotettu elättämään heidät ja lisäämään heidän omaisuuttaan, jottei heidän tarvi jonotaa leipäjonossa eikä elää kurjuuden keskellä.
Me jotka tienaamme alle 2500 e kk tai elämme 500 e korvauksilla, pystymme elättämään päättäjät ja muut rikkaat.
Ei voida elettaa että 500- 40 000 e kk palkoilla pystyy päättäjä elättämään itseänsä, joten kansalaiset on pakotettu auttamaan heitä.
Kuten ministeri räty sanoi, kuka suomessa tienaa alle 2600 e kk???
Päättäjät ovat palkkakuopassa. Kyllähän me 500 e korvauksilla maksamme myös rikkaiden kulut.
ka käy leipäjonossa
nnnnnnnnnnnnnnnnnnn
3 työtöntä kertoo...Kaikki kelpaa, kunhan saisi töitä!
Työnhaussa ei ole varaa nirsoilla: Kaikki kelpaa, kunhan saisi töitä
3 työtöntä kertoo...
Suomessa on noin 320 000 työtöntä. Edellisen kerran yhtä moni oli ilman työtä vuonna 1999. Sirkku Liukkonen, Silja Levälampi ja Raimo Ahonen kertovat, kuinka heistä tuli osa työttömyysongelmaa.
Helsinkiläinen Sirkku Liukkonen, 49, on hakenut kaikkia mahdollisia työpaikkoja. Taideteollisesta korkeakoulusta vaatesuunnittelijaksi vuonna 1996 valmistunut nainen ei ole rajannut työnhakua oman koulutuksensa perusteella, sillä koulutusta vastaavia työpaikkoja ei ole tarjolla.
"Tai oli yksi, kun viimeksi katsoin. Sievin kenkä haki jalkinesuunnittelijaa, mutta minulla ei ole kokemusta jalkineiden suunnittelusta", Liukkonen sanoo.
Taiteen maisteri on hakenut esimerkiksi myyjän paikkoja ja ollut haastatteluissakin, muttei ole toistaiseksi tullut valituksi. Työn perässä hän on valmis muuttamaan myös muualle päin maata.
Liukkosen kaltaisia korkeasti koulutettuja työttömiä on Suomessa jo yli 40 000.
Tilanne on ennätysmäisen vaikea. Korkeasti koulutetusta työvoimasta noin kuusi prosenttia on työttömänä, kun yleinen työttömyysprosentti on noin 10.
Enää aikoihin ei ole voinut luottaa siihen, että koulutus takaa työpaikan.
Enää aikoihin ei ole voinut luottaa siihen, että koulutus takaa työpaikan.
Enää aikoihin ei ole voinut luottaa siihen, että koulutus takaa työpaikan.
On ollut järkytys huomata, ettei työn saaminen olekaan kiinni siitä, kuinka hyvä olen", Liukkonen sanoo.
Taloudellisesti hän elää edelleen kuin opiskelija.
"Kun on opiskeluajoista lähtien tottunut tulemaan vähällä toimeen, ansiosidonnainen riittää kyllä elämiseen. Peruspäivärahalla on jo tiukkaa."
Työ on ollut Liukkoselle niin tärkeää, että uusien työsuhteiden tavoittelu on aina mennyt myös perheen perustamisen edelle.
Seuraavaksi Liukkonen haluaisi päästä 3 d -tulostamiseen liittyvään työllisyyskoulutukseen. Sitä varten hänen pitäisi löytää harjoittelupaikka jostakin alan yrityksestä.
Sirkku Liukkosella on edessään ainakin 15 vuotta työelämässä. Hän uskoo, että jonakin päivänä haaveet vielä toteutuvat.
"Silloin minulla olisi vakituinen, täysipäiväinen työ. Voisin keskittyä työntekoon enkä pelkästään epätoivoiseen työpaikkojen haalimiseen."
"Pidän onnistumisena jo sitä, että olen päässyt niin moniin haastatteluihin. Usein avoimiin paikkoihin on yli 200 hakijaa, joista osa on ylikoulutettu tehtävään.
Levälammella on käytössään myös te-toimiston myöntämä Sanssi-kortti, jolla työnantaja saa yhteiskunnalta tukea hänen palkkansa maksamiseen.
Toisaalta myös nuoria työttömiä on nyt aiempaa enemmän", hän sanoo.
Kouvolassa asuvan Raimo Ahosen, 58, on vaikea uskoa uuteen työllistymiseen.
"Väkeä on vähennetty, ja koko ajan on saanut pelätä, koska irtisanominen osuu omalle kohdalle", hän sanoo.
http://www.hs.fi/tyoelama/a1412307176103?ref=tf_iHSisboksi630-a&utm_campaign=tf-hs&utm_source=iltasanomat.fi&utm_medium=tf-desktop&utm_content=frontpage&jako=744fa2da2c952f513f4d50bf8c78f58f
haastatelluista leipäjonojen asiakkaista lähes neljäsosa kokee näkevänsä nälkää jatkuvasti tai melko usein.
Ruoka-apuun turvautuu viikoittain 10 000–25 000 suomalaista, arvioi tutkimusta johtava professori Juho Saari.
Tietojen perusteella tutkijat arvioivat, että Suomessa on satoja, jopa tuhansia leipäjonojen asiakkaita, joilla on kokemusta nälästä.
joita tilastot eivät tavoita. "Kuva kaikkein pohjimmaisesta väestöstä on vääristynyt."
Valtakunnallinen leipäjonotutkimus on tuottamassa uutta tietoa köyhien asemasta Suomessa.
Tutkimusta varten haastatelluista leipäjonojen asiakkaista lähes neljäsosa kokee näkevänsä nälkää jatkuvasti tai melko usein.
an suomalaisia elää "huono-osaisuuden notkelmissa", joita tilastot eivät tavoita. "Kuva kaikkein pohjimmaisesta väestöstä on vääristynyt."
Valtakunnallinen leipäjonotutkimus on tuottamassa uutta tietoa köyhien asemasta Suomessa.
Kuka+käy+leipäjonossa:
Siis täh mihinkä maksat vielä tv lupamaksua täh.
Eläkeläisten rahattomuus johtuu 1990-luvulta asti, jolloin poistettinn kansaneläkkeen pohjaosa, silloin noin 500 mk, mitähän se olisi tänä päivänä kun se olisi noussut yli kaksikymmentä vuotta. Lisäksi tehtiin taitettu indeksi, mikä tarkoittaa, ettei eläke nouse suhteessa palkkoihin niin paljon eli jää joka vuosi jälkeen palkkakehityksestä. Eli jokaiselle, jolta se ryöstettiin, maksetaan tänä päivänä liian pientä omalla työllä ansaittua työeläkettä.. sehän olisi tänä päivänä useampi sata euroa lisää eläkkeeseen. Täältä se juontuu miksei eläkkeet riitä elämiseen. Hallitus suhtautuu välinpitämättömästi tähän asiaan, kun ei korjaa tätä. Itselle kyllä nostetaan kaksi kertaa vuodessa palkkioita ja paljon. Puhutaan KOPIN ottamisesta, ei täällä oteta KOPPIA näköjään kenestäkään muuta kuin ITSESTÄ, oma suu näyttää olevan aina lähimpänä.
Niitä on kaupat olleet täynnä. Jonottajia. Ajatelkaas vaikka junaanmenijöitä nii...
Aika monet joutuvat hakemaan ruokakassit avustusjärjestöiltä, jotta rahat riittäisivät tupakkiin ja kaljaan.
Eihän meistä kukaan, eihän...asutaan kuulemma hyvinvointivaltiossa.
Ei suomalainen kehtaa leipäjonoon mennä ,eikä niitä saisi olla 2000-luvun suomessa, itse menisin ennemmin tiilenpäitä lukemaan kun vankienkin asioita ajetaan tässä maassa paremmin .
Kaikki suomlaiset käyvät, vanhukset, eläkeläiset, sairaat, työttömt, lapsiperheet, opiskelijat, vammaiset, ja työssä käyvät.
Kukaan ei enää pärjää ilman leipäjonoja ja toimeentulotukea.
Hallitus pitää huolta että vain he saavat ruokaa ja katon päänpäälle.
Videolta kerättyä kertoi: "Ruokajakelun merkitys on erittäin suuri. Saan pientä sairaseläkettä. Eläke ylittää 14€ toimeentulotuen normirajan."
Siis mitä??? Ei eläke mitään rajaa ylitä. Olet ymmärtänyt senkin väärin. Toimeentulotuen laskelma tehdään kaikista tuloista ja hyväksyttävistä menoista, mm. terveydenhuollon menoista.
"Saan asumistukea, mutta omavastuu on silti korkeasta vuokrasta maksettavaksi suuri. Astma- migreeni ja kipulääkkeet on pakko ostaa. Pieni puhelinlasku, sähkö, kotivakuutus, matkakortti ja tv-lupamaksu. Siinä ne pakolliset menot."
Mitkä ovat tulosi? Mitä menoja sinulla on? Euroissa, kiitos, niin katsotaan miten se toimeentulotuki lasketaan.
Ilmainen ruoka kelpaa aina!
Ei pala tupakki eikä mee kaljaakaan muttei silti ole varaa lähteä matkustamaan leivänjakopaikoille.
Mutta olen kuullut että jotkut valittavat ilmaisesta hotellimajoituksesta ja herkkupöytien tarjonnasta!
Rikkaatkin käyvät leipäjonossa kun eivät halua tuhlata rahoojaan kalliiseen ruokaan suomessa. leipäjonossa kun ei kysellä tuloja. Kaikki saa ketkä jonottaa.
Me käydääb joka viikko kolmella eri paikkakunnalla.
Leipäjonosta ei minun näkemykseni mukaan saa kun valkoista leipää, jauhoja. Jotain henkensä pitimiksi. Mutta hyvä sekin. Miksi rikkaat vaivautuvat käymään kolmella eri paikkakunnalla. Itse en ole ikinä käynyt vaikka olen pienituloinen. Ruisleipä ja perunat, porkkanat ja jotkut hedelmät ovat halpoja. Eräästäkin kaupasta 20e: lla saa jo kaksi kassillista suht hyvää ruokaa.
Minä luulen, että pienituloisten eläkeläisen rahat menevät lastensa auttamiseen, jos on työttömyyttä tms. Onhan ne silloin leipäjononkin ruoat ihan hyvää, yhtään väheksymättä. Nosta hattua Hurstille. Hieno persoona ja sydän paikallaan.
Jo toisessa vai kolmannessa polvessa hyvällä asialla.
kovin on paljon luuloja niillä jotka ovat hyvinvoipia eivätkä ole köyhyyttä joutuneet maistamaan. Kiitäkkää onneanne!
Ei kuitenkaan kannattaisi herjata köyhistä köyhimpiä jotka häveten joutuvat leipäjonoihin jotta pysyisivät hengissä. Ei sinne kukaan täyskalloinen mene jos ei ole aivan vihoviimeisen pakko.
Nämä herjaajat pelkäävät että köyhyys tarttuu heihin. No, niin se tarttuukin mutta eri teitä kuin luulevat. Se iskee arvaamatta kun yhtäkkiä ei tarvita työpaikassa, tulee avioero ja asuntokin meni. Kaikki se tapahtuu kenelle hyvänsä vaikkei kaljoittelisi eikä tupakkaa polttelisi eikä kapakoissa viihtyisi.
Noo nälkä menee syömällä ohi.