OMlle huomioita uskonnottomien syrjinnästä

Hyvin sanottu:

"Suomessa erityisesti peruskoulut ja lukiot sekä Puolustusvoimat järjestävät edelleen henkilökunnan organisoimana osana päiväohjelmaansa yhden uskonnon, ev.lut. kirkon tunnustuksellista uskonnonharjoitusta, kuten jumalanpalveluksia ja hartaustilaisuuksia.
Nykyisten säädösten mukaan niihin ei tosin ole enää kenenkään pakko osallistua, ja niille tulisi olla vaihtoehtoista ei-uskonnollista ohjelmaa. (Puolustusvoimissa ev.lut. kirkon jäsenten palveluvelvollisuus osallistua uskonnonharjoitukseen poistui vasta vuonna 2015.)
Perusoikeudellinen uskonnonvapauden ja yksityisyyden suojan ongelma ei kuitenkaan poistu rinnakkaisilla, vaihtoehtoisilla tilaisuuksilla.
Joutuessaan pakon edessä valintatilanteeseen, osallistuuko peruskoulun oppilas koulupäivän ohjelmaan liitettyyn ev.lut. jumalanpalvelukseen vai ei, hänen huoltajansa joutuvat, samoin kuin lukiolainen joutuu, tekemään monessa tapauksessa vasten tahtoaan julkisesti ratkaisun, josta voidaan suoraan tai välillisesti tehdä päätelmiä perheen tai nuoren uskonnollisesta tai uskonnottomasta katsomuksesta.
Tällainen pakottaminen monesti epämieluisaan valintatilanteeseen aiheuttaa ihmisten yksityisyyden suojaa rikkovan sosiaalisen paineen niin kantasuomalaisten kuin
maahanmuuttajataustaisten keskuudessa. Käytännössä ev.lut. jumalanpalvelusten ja hartauksien järjestämisellä osana virallista koulupäivän ohjelmaa julkisen vallan taholta painostetaan niin uskonnottomia ja toisuskoisia kuin myös ev.lut. kirkon jäseniä osallistumaan uskonnonharjoitustilaisuuksiin."

Antivapari, voisitko vaivautua kommentoimaan puheenvuorossa esitettyjä kannanottoja ja esittämään perusteltua kritiikkiä, jos sinulla on sellaista sanottavaa?

Toivottavasti nämä epäkohdat saadaan pian korjattua.

Tässä eräs hyvin asian ytimeen menevä puheenvuoro sekulaariuden puolesta: https://youtu.be/73q2P7EgTvk

Puheenvuoro sisältää myös strategisia linjauksia ja painopisteiden asettelua, mitä tulee ihmisoikeusasioihin ja yhteiskuntavaikuttamiseen. Ei kuitenkaan "lopullisina totuuksina", vaan samalla myös pohjana jatkokeskustelulle. Sitä käydään myös Humanistiliiton kanssa.

Tässä viimevuotisessa koonnissa lähdetään lliikkeelle "kronologisesti" pikkulapsista: http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2015/08/25/toiminta-tavoitteidemme-puolesta-jatkuu/

Ensi viikolla olen menossa demokratiapoliittisen ohjelman kuulemistilaisuuteen, ja osallistun yhdenvertaista osalllistumista käsitelevään työryhmään. Siinä varamasti nousevat esille esimerkiksi vammaisten tosiasialliset osallistumismahdollisuudet. Kuitenkin myös uskonnonttomien ja pienuskontojen näkökulmia tuotaneen esiin. Aiankin uskonnttomien tuodaan. Evästyksiä saa lähettää tai esittää, täälläkin.

Vaparien toiminta ei vaikuta kovin lamaantuneelta, vaikka antivapari lamaantumista niiin toivookin: http://vapaa-ajattelijat.fi/

Tätä viestiä pitää nyt lähettää myös Valtiovarainministeiröön ja Vehviläiselle sekä Opetus- ja kulttuuriministeiröön Sanni Grahn-Laasoselle.

Keisarilla ei ole vaatteita. Kirkon tuki..

Antivaparin mielestä kaikki tavoitteet ovat huonoja.

Poliittista tukea voi ilmaista muun muassa lähettämällä viestiä kansanedustajlle. Muun muassa oman vaalipiirin kansanedustajille.

Hyvää toimintaa.

Suomessa on kansainvälisten arvioiden mukaan "systeemistä syrjintää". Se ei ole ihan sama kuin systemaatinen syrjintä.

Miten kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman valmistelu etenee?

Näitä samoja asioita on paikallaan esittää myös UM:lle, joka valmistelee Suomen raporttia YK:n ihmisoikeusneuvoston määräaikaistarkasteluun.

Valtionhallinnolle on tarpeen tuoda esiin perusongelmia.
Että ei voi sanoa, ettää ei ole sanottu...

Tässä pieni tulos vaikuttamistyöstä:

Perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma 2017-2019:
"- - puutteita on uskontoon ja omantunnon vapauteen liittyvän itsemääräämisoikeuden toteutumisessa. Itsemääräämisoikeuden kannalta uskonnon harjoittaminen kouluissa ja päiväkodeissa on ongelmallista, koska uskonnon ja omantunnon vapauteen kuuluu myös oikeus olla tuomatta esille omaa vakaumustaan. Esimerkkinä on mainittu myös jumalanpalvelukset viranomaisten muun toiminnan yhteydessä."

http://oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/1487078098840.html

http://keskustelu.suomi24.fi/t/14729617/perus--ja-ihmisoikeustoimintaohjelma-2017-2019

Kansallisessa perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmassa 2017-2019 lukee seuraavaa:
"Lisäksi kansalaisjärjestöjen puutteita on uskontoon ja omantunnon vapauteen liittyvän itsemääräämisoikeuden toteutumisessa. Itsemääräämisoikeuden kannalta uskonnon harjoittaminen kouluissa ja päiväkodeissa on ongelmallista, koska uskonnon ja omantunnon vapauteen kuuluu myös oikeus olla tuomatta esille omaa vakaumustaan. Esimerkkinä on mainittu myös jumalanpalvelukset viranomaisten muun toiminnan yhteydessä." (sivu 70,
http://oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/1487078098840.html)

Tuota toista virkettä on paikallaan täsmentää, koska oikeastaan uskonnon omaehtoinen harjoittaminen ei ole ongelmallista. vaan ongelmallista on, jos koulu tai päiväkoti järjestää ja liittää toimintaansa uskonnonharjoitustilaisuuksia (kuten jumalanpalvelus, hartaus tai ruokarakoiluttaminen). Jos lapsi päiväkodissa tai koulussa itsekseen tekee mielessään ruokarukouksen, se ei ole ongelma, mutta jos tarhatäti tai -setä tai alakoulun opettaja ennen koululounasta sanoo, että nyt rukoillaan, se on ongelma. Tai jos pienten koululaisten iltapäiväkerhossa on johdettu ruokarukoiluttaminen ennen välipalaa, se on ongelmallista. Myös rehtorin koulun lukuvuoteen ja koulupäivän ohjelmaan ymppäämät Evankelis-luterilaisen kirkon jumalanpalvelukset ovat ongelmia yhdenvertaisuuden, uskonnonvapauden ja yksityisyyden suojan näkökulmasta.

Eduskunta on poistanut oikeusistunnon todistajan velvollisuuden valita uskonnollisen valan ja uskontoneutraalin vakuutuksen väliltä. Enää käytössä on vuodesta 2016 alkaen yhteinen neutraali vakuutus kaikille. Ja vuodesta 2017 alkaen myös tuomarin vala poistui ja siirryttiin yhteiseen vakuutukseen (jota tosin valtioneuvoston kanslia ei olut huomannut, kun uudet ministerit vielä vannoivatkin tuomarin valan, joka ei ole enää lain mukaan käytössä). Todistajan valintatilanteen poistamista perusteltiin seuraavasti:

”Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei ole pitänyt hyväksyttävänä, että henkilö joutuu tekemään selkoa uskonnollisesta vakaumuksestaan valaa annettaessa (Dimitras ym. v. Kreikka 3.6.2010). Ylipäätään henkilöllä ei ole velvollisuutta toimia niin, että toiminnasta voitaisiin tehdä päätelmiä hänen vakaumuksestaan (Alexandridis v. Kreikka 21.2.2008). Uskonnollista vakaumusta koskevat tiedot ovat henkilötietolain (523/1999) 11 §:n mukaan ns. arkaluonteisia tietoja. Tällaiset tiedot kuuluvat myös Euroopan neuvoston tietosuojasopimuksen mukaan erityisen suojan piiriin (L 35/1992; SopS 36/1992). Valtion on myös toimittava neutraalisti ja puolueettomasti suhteissaan eri uskonnollisiin yhdyskuntiin ja käyttäessään niitä koskevaa sääntelyvaltaa (esim. Metropolitan Church of Bessarabia ym. v. Moldova 13.12.2001).”

Koulua ajatellen tuossa on olennaisinta, että henkilöllä – ja siten oppilaan perheellä - ei ole velvollisuutta toimia niin, että toiminnasta voitaisiin tehdä päätelmiä hänen – perheen – vakaumuksesta. Kun jumalanpalveluksia kuitenkin on, siitä että oppilas jää pois enemmistöuskonnon jumalalanpalveluksesta, voidaan tehdä päätelmiä oppilaan perheen uskonnollisesta tai uskonnottomasta vakaumuksesta. Olisi parempi, että koulun ja päiväkodin viralliseen ohjelmaan ei sisältyisi minkään uskonnon uskonnonharjoitustilaisuuksien järjestämistä ja tarjoamista.

Tämä on tärkeää myös maahanmuuttajien näkökulmasta. Hyvän kotoutujan kriteerinä ei todellakaan ole perheen lapsen osallistuminen luterilaisiin jumalanpalveluksiin.

"Pitää vaan jaksaa jurnuttaa." (BenZ)