Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 19. artikla.
12§. Sananvapaus ja julkisuus.
Euroopan ihmisoikeussopimuksen, 10. artikla.
Me kaikki rakastamme itseämme ja kaikilla elämän alueilla kuin vaistonvaraisesti toimimme tämän periaatteen mukaisesti. Mutta emme kuitenkaan tutki asiaa tarkemmin ja jos tarkastelemme asiaa se näyttää huterammalta. Osa ihmisistä sanovat suoraan etteivät rakasta itseään ollenkaan ja toiset rajoittavat itserakkautensa puutteen joihinkin oireisiin, menneisyyteensä tai erilaisiin käyttäytymistapoihinsa. Osa ihmisistä kokee tyytyväisyyttä itseensä sekä useimpiin asioihin joita tekevät. On olemassa yksi ihmisryhmä joiden mielen perusteet näyttävät poikkeavan muista. He ovat narsistiksi lukittuneet henkilöt jotka rakastavat vain omaa heijastustaan toisista ihmisistä, he eivät rakasta itseään vaikka niin yleisesti ehkä ajatellaan.
Mutta tässä yhteydessä en syvenny heihin vaan tavallisiin terveisiin ihmisiin sekä lähimmäisen rakkauteen ja toisten kunnioittamiseen jota useimmat ihmiset tuntevat terveen itserakkautensa lisäksi. Myös ihmiskunnan heikkouteen ja ihmisten valintoihin. Ihmisten henkilökohtaiseen suhteeseen Luojaansa ja pelastavaan uskoon. Erilaiset ihmistä ja Jumalaa koskevat tosiseikat jotka määräävät lopullisen elämän tuloksen ja ikuisuudessa oikeudenmukaisen aseman. Terveet tunnot ja aistimukset ohjaa ihmisiä useimmiten sopivaan käytökseen ja jotka salpaa sortumista toisten kaltoinkohtelemiseen tai rikolliseen käyttäytymiseen. Tasapainoittaa ihmisiä terveentason tyytyväisyyteen ja itsensä ja lähimmäisten kunniottamiseen myötätunnossa päivittäisessä elämässämme. Mutta synnitöntä ei ole.
Ihmisen käyttäytymistä selittävien tieteiden, teologian, kriminologian ja lääketieteen teorioiden ja reaalielämän näkökulmasta ihmisyyden heikkous, turmio ja rajallisuus on lohduttoman muuttumatonta. Vaikka kuinka ihmiset tahtovat tehdä hyvää ja toimivat parhaankykynsä mukaan niin silti toimintaan sisältyy usein jotain pahaa. Ihmisten hyväntahtoinen hyväksitarkoitettu toiminta on tavanomaisesti myös kauttaaltaan jossakin muodossa vääryyttä, joka on puettu kulttuurin yhteisön julkisivuineen ja julkikasvoineen näyttämään kauniilta ja luotettavalta. Viattomia, erheettömiä, usein hyvään kykeneviä, eli hyviä ihmisiä käytännössä ei ole olemassa. Jos alkaisi väittämään päinvastaista niin sekin johtuisi todennäköisesti pahan piilottelemisesta tai katumattomuudesta ja sopimattomaan yllyttämisestä. Jokainen vastaa omista teoistaan, vastuuta, syyllisyyttä ja velvoitteita ei saa ulkoistaa toisille. Me kaikki olemme usein vastuussa lähimmäisistämme itsemme lisäksi. Kukaan ei voi välttyä pahalta tai syyllisyydeltä. Ihmisillä on tietysti Luojan suomin lahjoin "hyviä hengenhedelmiä" joiden vaikutukset ulottuu myös lähipiiriin ja yhteiskuntaan. Ne tekevät ihmisistä yksilöllisten piirteiden ohella suloisia ja karismaattisia sekä säädyllisiä rakastavia rauhanomaisia lahjakkaita ihmisiä.
Vääryyden edistäminen tai synnin tyydyttäminen yhteisössä tai yksittäisillä yksilöillä sujuukin "tunnottomasti arkipäiväisesti ja normisti" ilman inhimillisten tunnetilojen vastavuoroisuutta lähimmäisten kärsimyksistä huolimatta. Siis tyypillisesti turmiollinen ja korruptiivinen ihmiskunta kokee peri-ja kuolemansynnit ensisijaisiksi myös kärsivien köyhien lähimmäisten etujen, terveyden ja hyvinvoinnin kustannuksella.
Kauhistuttavaa "mulle-sulle-periaatetta" usein vaikeassa tilanteessa ja kärsimyksissä kuunnelleet ahkerat rukoilijat saavat ikuisessa paratiisissa varmaankin moninkertaiset korvaukset. Heikkoudessa ja houkutuksissa sortuneiden lähimmäisten tai asioista vastaavien yhteisöjen puolesta rukoileminen ja anteeksiantaminen ei tarkoita tietenkään sitä että ei vastustaisi pahaa ja hyväksyisi pahat turmiolliset luonnottomat teot.
"Sairaanhoitajat" jotka tuovat erikseen tyhjän roskapussin kotoaan potilaan raamatun roskikseen vientiä varten. Sekä raivoavat raamatusta hampaita kiristellen viikkojen tai kuukausien ajan kaikenlaisten ongelmien ohella. Jonkinlaisessa ns. Herraapelkäävän synnintunnontuskaisen, tunteellisessa terveessä inhimillisessä vuorovaikutuksessa lähimmäisten keskuudessa. Myös tietysti uskonvarhurskaus- ja pelastusopin mukaisesti aikajoin raskaista tunnontuskistaan vapautuneen onnellisen ja tasapainoisen palvelijan Herran johdatuksessa, tyytyväisyydessä ja elämänmyönteisyydessä. Ei sillä väliä ovatko tuollaiseen joutuneet potilaat nuoria tai vanhoja, sairaalassa vai avohoidossa, sillä he ovat puolustuskyvyttömiä köyhiä potilaita. Siis, kyllähän Suomessa perinteistä ihmiskunnan "hyväntahtoisuutta" riittää ja kaikenlaista valitettavaa monet eri-ikäiset potilaat ovat vuosien aikana nähneet, kokeneet ja kuulleet.
12§. Sananvapaus ja julkisuus.
Euroopan ihmisoikeussopimuksen, 10. artikla.
Me kaikki rakastamme itseämme ja kaikilla elämän alueilla kuin vaistonvaraisesti toimimme tämän periaatteen mukaisesti. Mutta emme kuitenkaan tutki asiaa tarkemmin ja jos tarkastelemme asiaa se näyttää huterammalta. Osa ihmisistä sanovat suoraan etteivät rakasta itseään ollenkaan ja toiset rajoittavat itserakkautensa puutteen joihinkin oireisiin, menneisyyteensä tai erilaisiin käyttäytymistapoihinsa. Osa ihmisistä kokee tyytyväisyyttä itseensä sekä useimpiin asioihin joita tekevät. On olemassa yksi ihmisryhmä joiden mielen perusteet näyttävät poikkeavan muista. He ovat narsistiksi lukittuneet henkilöt jotka rakastavat vain omaa heijastustaan toisista ihmisistä, he eivät rakasta itseään vaikka niin yleisesti ehkä ajatellaan.
Mutta tässä yhteydessä en syvenny heihin vaan tavallisiin terveisiin ihmisiin sekä lähimmäisen rakkauteen ja toisten kunnioittamiseen jota useimmat ihmiset tuntevat terveen itserakkautensa lisäksi. Myös ihmiskunnan heikkouteen ja ihmisten valintoihin. Ihmisten henkilökohtaiseen suhteeseen Luojaansa ja pelastavaan uskoon. Erilaiset ihmistä ja Jumalaa koskevat tosiseikat jotka määräävät lopullisen elämän tuloksen ja ikuisuudessa oikeudenmukaisen aseman. Terveet tunnot ja aistimukset ohjaa ihmisiä useimmiten sopivaan käytökseen ja jotka salpaa sortumista toisten kaltoinkohtelemiseen tai rikolliseen käyttäytymiseen. Tasapainoittaa ihmisiä terveentason tyytyväisyyteen ja itsensä ja lähimmäisten kunniottamiseen myötätunnossa päivittäisessä elämässämme. Mutta synnitöntä ei ole.
Ihmisen käyttäytymistä selittävien tieteiden, teologian, kriminologian ja lääketieteen teorioiden ja reaalielämän näkökulmasta ihmisyyden heikkous, turmio ja rajallisuus on lohduttoman muuttumatonta. Vaikka kuinka ihmiset tahtovat tehdä hyvää ja toimivat parhaankykynsä mukaan niin silti toimintaan sisältyy usein jotain pahaa. Ihmisten hyväntahtoinen hyväksitarkoitettu toiminta on tavanomaisesti myös kauttaaltaan jossakin muodossa vääryyttä, joka on puettu kulttuurin yhteisön julkisivuineen ja julkikasvoineen näyttämään kauniilta ja luotettavalta. Viattomia, erheettömiä, usein hyvään kykeneviä, eli hyviä ihmisiä käytännössä ei ole olemassa. Jos alkaisi väittämään päinvastaista niin sekin johtuisi todennäköisesti pahan piilottelemisesta tai katumattomuudesta ja sopimattomaan yllyttämisestä. Jokainen vastaa omista teoistaan, vastuuta, syyllisyyttä ja velvoitteita ei saa ulkoistaa toisille. Me kaikki olemme usein vastuussa lähimmäisistämme itsemme lisäksi. Kukaan ei voi välttyä pahalta tai syyllisyydeltä. Ihmisillä on tietysti Luojan suomin lahjoin "hyviä hengenhedelmiä" joiden vaikutukset ulottuu myös lähipiiriin ja yhteiskuntaan. Ne tekevät ihmisistä yksilöllisten piirteiden ohella suloisia ja karismaattisia sekä säädyllisiä rakastavia rauhanomaisia lahjakkaita ihmisiä.
Vääryyden edistäminen tai synnin tyydyttäminen yhteisössä tai yksittäisillä yksilöillä sujuukin "tunnottomasti arkipäiväisesti ja normisti" ilman inhimillisten tunnetilojen vastavuoroisuutta lähimmäisten kärsimyksistä huolimatta. Siis tyypillisesti turmiollinen ja korruptiivinen ihmiskunta kokee peri-ja kuolemansynnit ensisijaisiksi myös kärsivien köyhien lähimmäisten etujen, terveyden ja hyvinvoinnin kustannuksella.
Kauhistuttavaa "mulle-sulle-periaatetta" usein vaikeassa tilanteessa ja kärsimyksissä kuunnelleet ahkerat rukoilijat saavat ikuisessa paratiisissa varmaankin moninkertaiset korvaukset. Heikkoudessa ja houkutuksissa sortuneiden lähimmäisten tai asioista vastaavien yhteisöjen puolesta rukoileminen ja anteeksiantaminen ei tarkoita tietenkään sitä että ei vastustaisi pahaa ja hyväksyisi pahat turmiolliset luonnottomat teot.
"Sairaanhoitajat" jotka tuovat erikseen tyhjän roskapussin kotoaan potilaan raamatun roskikseen vientiä varten. Sekä raivoavat raamatusta hampaita kiristellen viikkojen tai kuukausien ajan kaikenlaisten ongelmien ohella. Jonkinlaisessa ns. Herraapelkäävän synnintunnontuskaisen, tunteellisessa terveessä inhimillisessä vuorovaikutuksessa lähimmäisten keskuudessa. Myös tietysti uskonvarhurskaus- ja pelastusopin mukaisesti aikajoin raskaista tunnontuskistaan vapautuneen onnellisen ja tasapainoisen palvelijan Herran johdatuksessa, tyytyväisyydessä ja elämänmyönteisyydessä. Ei sillä väliä ovatko tuollaiseen joutuneet potilaat nuoria tai vanhoja, sairaalassa vai avohoidossa, sillä he ovat puolustuskyvyttömiä köyhiä potilaita. Siis, kyllähän Suomessa perinteistä ihmiskunnan "hyväntahtoisuutta" riittää ja kaikenlaista valitettavaa monet eri-ikäiset potilaat ovat vuosien aikana nähneet, kokeneet ja kuulleet.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Usein kuulee mainittavan oikeamielisiä mottoja kuten "kohtele toisia niinkuin haluaisit itseäsikin kohdeltavan". Niiden mottojen mukaisia rukouksia on rukoiltava ja pelkät puheet ilman tekoja eivät ole mitään. Asioista vastaavat päättävät ja suunnittelevat tahot, potilaiden ja asiakkaiden omaiset ja potilaat sekä sosiaali-ja terveydenhoitoalan työntekijät. Siis, luterilaisen kulttuurimme perinteisen katsomuksen mukaan kaikki miljardit ihmiset maanpäällä vastaa myöhemmin omalta osaltaan kaikista teoistaan ja jyvät erotetaan akanoista. Tuomiolla vuohet ja lampaat erotetaan ja laitetaan kahteen jonoon, joista matka jatkuu kaikkien kohdalla elämän etsikkoajan käytönmukaisesti ansaittuun ikuiseen paikkaansa. Kaikki on Korkeimman käsissä ja kaikki ihmiset saavat ikuisuudessa ansaitsemansa palkan, joko pimeydessä tai paratiisissa. Etsikkoajan uskonjuoksun kilparadalla voittaneet saavat maalissa seppeleen paratiisin portilla. Ja omasta syyllisyydestään johtuen Herran hyljänneet päätyvät matojen, toukkien, petojen ja lieskojen keskelle tuonpuoleisen kaatopaikalle. Se on peruuttamatonta, joka uskoo Jeesukseen pelastuu.
http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2016/10/13/selvityskouvolasta:Yhdeksän hoitajaa kymmenestä kokee työssään riittämättömyyttä/2016221371332/4
"Selvitys Kouvolasta: Yhdeksän hoitajaa kymmenestä kokee työssään riittämättömyyttä
13.10.2016 5:24
Geriatrian erikoislääkärillä ja tutkijalla Gustaf Molanderilla on hoito- ja hoiva-alan eettisestä kuormituksesta painavaa sanottavaa. Molander tuntee myös hoitajien arjen, sillä hän toimi lähihoitajien avustajana vuodeosastoilla ja vanhainkodeissa.
Omantunnontuskat kulkevat hoitotyössä toimivan työntekijän ajatuksissa kotiin. Tämä käy ilmi kouvolalaisille hoitajille tehdystä työn eettistä kuormaa kartoittavasta kyselystä.
— Teistä hoitajista melkein jokainen eli liki 90 prosenttia on mennyt viimeksi kuluneen kuukauden aikana kotiin huonolla omallatunnolla miettien, tulivatko työt tehdyksi riittävän oikein, geriatrian erikoislääkäri ja tutkija Gustaf Molander sanoo.
Kyselyn kehittänyt Molander pitää lukua korkeana. Hän kehottaa miettimään syitä siihen työpaikoilla.
— Mistä asia johtuu ja mitä voisi vielä kehittää työtaakan keventämiseksi, tiistaina Kouvolassa luennoinut Molander sanoo.
Yhteensä 64 hoitotyöntekijää vastasi etukäteen 20-kohtaiseen eettisen työn tarkastuslistaan. Määrältään pienehkö vastaajajoukko edusti kattavasti eri työyhteisöjä: sairaalan vuodeosastoja, eri asumispalveluita ja kotihoidon työntekijöitä sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta.
Lähes puolet, 47 prosenttia, kouvolalaisesta hoitohenkilökunnasta pelkää itsesyytöksiä.
— Omatuntonne on herkillä. Se on työnantajan, vanhusten ja omaisten näkökulmasta todella hieno asia. Te olette laatuporukkaa.
Molander muistutti myös mitalin kääntöpuolesta henkilökunnan oman jaksamisen kannalta. Yhtä suuri joukko vastaajista, lähes puolet, kertoi myös ahdistuvansa joutuessaan tekemään vaikeita hoito- ja hoivapäätöksiä.
— Se on teidän kannaltanne raskasta ja kertoo siitä, että omatuntonne on herkkä. Tästä te saatte ruusuja, vaikka asioilla on aina kaksi puolta.
Molander kehottaa lähihoitajia, sairaanhoitajia ja lääkäreitä keskustelemaan yhteisistä pelisäännöistä yli ammattirajojen.
Kartoitukselle tarjolla myös jatkokysely
Kouvolan hoitohenkilöstölle tehtiin ensimmäinen eettisen työn kartoitus.
Sen on kehittänyt sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Gustaf Molander.
Sairaalapastori Mia Kähärä kutsui hänet Kouvolaan kuultuaan hänen luentonsa Helsingissä.
Runsaat 60 hoitoalan työntekijää vastasivat 20 kysymykseen.
Tiistaina Kouvolassa luennoinut Molander nosti pöydälle useita hoitajia painavia kipukohtia.
Eläköityvä Helsingin yliopiston dosentti ehdotti, että kartoitus uusitaan noin parin kuukauden kuluttua.
Molander lupasi auttaa ja analysoida uuden kyselyn toteuttamisessa, jos sellainen tehdään."
Sanan-ja mielipiteen ilmaisunvapaus ei toteudu.