Ryssät alkaa vääntää historiansa nurinpäin. Uuden opin mukaan Iso Suomi hyökkäsi pikku Venäjään.
Nytkin Venäjän propaganda huutaa kurkku suorana Suomen valmistamasta hyökkäystä. Kuitenkin
Vai niin .... . Ja miten se menikään oikeasti ...
Viktor Stepakov ja Dimitri Orehov ovat kirjoittaneet kirjan Paratiimarssi Suomeen - talvisota venäläisten silmin. Tässä muutamia otteita kirjasta.
Maaliskuun 5. päivänä Neuvostoliiton ulkoasiain kansankomissaari M.M. Litvinov kääntyi Suomen Moskovan suurlähettilään A. S. Yrjö-Koskisen puoleen seuraavine ehdotuksineen: "Suomenlahdella on muutama saari, jolla ei ole suurta merkitystä eikä käyttöä Suomelle, mm. Suursaari, Lavansaari, Seiskari ja Tytärsaari. Haluaisimme saada mainitut saaret vuokralle noin 30 vuodeksi." ("Talvisota" Mezdunarodnaja shizn-lehti, nro 8, 1989).
Maaliskuun 8. päivänä Suomen hallitus vastasi, ettei se pidä mahdollisena ottaa käsiteltäväksi vuokrausehdotusta saarista, koska ne ovat osa Suomen aluetta. ( "Talvisota" Mezdunarodnaja shizn-lehti, nro 8, 1989).
Kesäkuun lopulla K.A. Meretskov sai käskyn saapua Stalinin luokse. Siellä hän sai tehtäväkseen laatia suunnitelman rajan suojaamisesta hyökkäystapauksen varalta sekä vastaiskun antamisesta Suomen asevoimille niiden taholta suoritetun sotaprovokaation sattuessa (K.A. Meretskov, "Kansan palveluksessa" Moskova 1988).
Elokuun 23. päivänä Neuvostoliitto ja Saksa solmivat molemminpuolisen hyökkäämättömyyssopimuksen. "SNTL:n ja Saksan kansojen välinen ystävyys, jonka Saksan ja Neuvostoliiton viholliset ovat ajaneet umpikujaan, on tästä lähtien saava tarpeelliset mahdollisuudet kehityksensä ja kukoistuksensa jatkumiselle", iloitsi Pravda-lehti noina päivinä.
Syyskuun 1. päivänä Hitler hyökkäsi valapattoisesti Puolan kimppuun - 2. maailmansodan palo puhkesi ja alkoi levitä. Samana päivänä SNTL:n Korkein Neuvosto hyväksyi lain yleisestä asevelvollisuudesta. Ribbentrop-Molotov-sopimus, Saksan ja Puolan välinen sota, Puna-armeijan sotatoimet puolalaisia joukkoja vastaan, neuvostojoukkojen tulo Eestiin - kaikki nämä tekijät ja yleinen poliittinen jännitys eivät voineet herättää riemua ja hyväksyntää Suomen hallituksen ja kansalaispiirien keskuudessa.
Nytkin Venäjän propaganda huutaa kurkku suorana Suomen valmistamasta hyökkäystä. Kuitenkin
Vai niin .... . Ja miten se menikään oikeasti ...
Viktor Stepakov ja Dimitri Orehov ovat kirjoittaneet kirjan Paratiimarssi Suomeen - talvisota venäläisten silmin. Tässä muutamia otteita kirjasta.
Maaliskuun 5. päivänä Neuvostoliiton ulkoasiain kansankomissaari M.M. Litvinov kääntyi Suomen Moskovan suurlähettilään A. S. Yrjö-Koskisen puoleen seuraavine ehdotuksineen: "Suomenlahdella on muutama saari, jolla ei ole suurta merkitystä eikä käyttöä Suomelle, mm. Suursaari, Lavansaari, Seiskari ja Tytärsaari. Haluaisimme saada mainitut saaret vuokralle noin 30 vuodeksi." ("Talvisota" Mezdunarodnaja shizn-lehti, nro 8, 1989).
Maaliskuun 8. päivänä Suomen hallitus vastasi, ettei se pidä mahdollisena ottaa käsiteltäväksi vuokrausehdotusta saarista, koska ne ovat osa Suomen aluetta. ( "Talvisota" Mezdunarodnaja shizn-lehti, nro 8, 1989).
Kesäkuun lopulla K.A. Meretskov sai käskyn saapua Stalinin luokse. Siellä hän sai tehtäväkseen laatia suunnitelman rajan suojaamisesta hyökkäystapauksen varalta sekä vastaiskun antamisesta Suomen asevoimille niiden taholta suoritetun sotaprovokaation sattuessa (K.A. Meretskov, "Kansan palveluksessa" Moskova 1988).
Elokuun 23. päivänä Neuvostoliitto ja Saksa solmivat molemminpuolisen hyökkäämättömyyssopimuksen. "SNTL:n ja Saksan kansojen välinen ystävyys, jonka Saksan ja Neuvostoliiton viholliset ovat ajaneet umpikujaan, on tästä lähtien saava tarpeelliset mahdollisuudet kehityksensä ja kukoistuksensa jatkumiselle", iloitsi Pravda-lehti noina päivinä.
Syyskuun 1. päivänä Hitler hyökkäsi valapattoisesti Puolan kimppuun - 2. maailmansodan palo puhkesi ja alkoi levitä. Samana päivänä SNTL:n Korkein Neuvosto hyväksyi lain yleisestä asevelvollisuudesta. Ribbentrop-Molotov-sopimus, Saksan ja Puolan välinen sota, Puna-armeijan sotatoimet puolalaisia joukkoja vastaan, neuvostojoukkojen tulo Eestiin - kaikki nämä tekijät ja yleinen poliittinen jännitys eivät voineet herättää riemua ja hyväksyntää Suomen hallituksen ja kansalaispiirien keskuudessa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mä postasin ton jo ... ties monennettako kertaa ........ . ;-)