Analyysi: Venäjä työntää Suomea Naton syliin
Vuoropuhelu Suomen ja Venäjän välillä on käymässä tylsäksi, kun Venäjän johto kiistää kansainvälisen oikeuden rikkomuksensa, kirjoittaa toimittaja Pekka Kinnunen.
Venäjä horjuttaa Pohjolan tasapainoa
Suomen ulkopolitiikan johto on suhtautunut varovaisesti Nato-jäsenyyteen. Pohjois-Euroopan herkkää turvallisuuspoliittista tasapainoa ei ole haluttu järkyttää.
Viime vuosina tätä herkkää tasapainoa on horjuttanut Venäjän arvaamaton käytös, kun taloudellisesti horjuva jättiläinen on rakentanut suurvalta-asemaansa sotilasvoiman ja ydinasepelotteen varaan.
Presidentti Sauli Niinistö on yrittänyt pitää yllä vuoropuhelua Venäjän johdon kanssa. Ongelmana on, että naapurimaan johto vain kylmästi kiistää kaikki kansainvälisen oikeuden rikkomuksensa olipa kyseessä sitten Krim, Ukraina tai Syyria.
Krimin valtaus ja Itä-Ukrainan kriisi ovat heijastuneet jännityksen kasvuna myös Itämeren alueella, missä erityisesti Neuvostoliittoon kuuluneet Viro, Latvia ja Liettua ovat tunteneet olonsa tukalaksi.
Baltian maat huutavat Natoa apuun
Naton siipien suojaan hakeutuneet Baltian maat ovat vaatineet Natoa ja Yhdysvaltoja näyttämään voimaansa myös Itämerellä, jotta Venäjä pysyisi kurissa.
Lopputuloksena on ollut sotilaallisen jännityksen kasvaminen Pohjois-Euroopassa ja Itämeren alueella.
Näkyvä esimerkki tästä oli lokakuun alussa, kun Venäjän Itämeren laivasto kuljetti uudenaikaisia Iskander-ohjuksia Pietarin lähistöltä Kaliningradin laivastotukikohtaan, joka on Venäjän keihäänkärki Euroopan sydämessä.
Ohjuskuljetusta suojanneet venäläiset hävittäjät loukkasivat Suomen ja Viron ilmatilaa. Piittaamattomuutta korosti se, että venäläiset kiistivät alueloukkaukset, vaikka niistä oli selkeät todisteet.
Suomi ja Ruotsi lähenevät Natoa
Venäjän pullistelun varjossa Suomi ja Ruotsi ovat tiivistäneet puolustusyhteistyötään, ja samaan aikaan yhteistyötä Naton ja Yhdysvaltojen suuntaan on vahvistettu.
Ruotsissa palautellaan yleistä asevelvollisuutta ja lähetetään joukkoja puolustamaan Gotlantia. Suomessa viritellään keskustelua Ahvenanmaan sotilaallisesta tyhjiöstä.
Venäjän karhun ärhentely on voimistanut Suomessa ja Ruotsissa myös keskustelua Nato-jäsenyyden eduista ja haitoista. Toistaiseksi molemmissa maissa kansalaismielipide haraa vastaan, mutta erityisesti sotilaspuolella puristetaan jo yhteistyön kättä.
Hornetit ilmassa oikeaan aikaan
Samalla viikolla, kun venäläishävittäjät oikoivat mutkia suoriksi Suomenlahdella, Suomi ja Yhdysvallat allekirjoittivat poliittisen julistuksen sotilaallisen yhteistyön lisäämisestä.
Suomi otti 90-luvun alussa, talouslaman keskellä, pitkän askeleen sotilasyhteistyössä länteen, kun nykyiset Hornet-hävittäjät tilattiin Yhdysvalloista. Hävittäjät olivat myös hereillä tunnistamassa ilmatilan loukkaajia.
Hävittäjähankinta on lähivuosina jälleen ajankohtainen ja vaihtoehdot ovat vähän kuin turvallisuuspolitiikan aapisesta: amerikkalainen, eurooppalainen vai ruotsalainen. Yle
Vuoropuhelu Suomen ja Venäjän välillä on käymässä tylsäksi, kun Venäjän johto kiistää kansainvälisen oikeuden rikkomuksensa, kirjoittaa toimittaja Pekka Kinnunen.
Venäjä horjuttaa Pohjolan tasapainoa
Suomen ulkopolitiikan johto on suhtautunut varovaisesti Nato-jäsenyyteen. Pohjois-Euroopan herkkää turvallisuuspoliittista tasapainoa ei ole haluttu järkyttää.
Viime vuosina tätä herkkää tasapainoa on horjuttanut Venäjän arvaamaton käytös, kun taloudellisesti horjuva jättiläinen on rakentanut suurvalta-asemaansa sotilasvoiman ja ydinasepelotteen varaan.
Presidentti Sauli Niinistö on yrittänyt pitää yllä vuoropuhelua Venäjän johdon kanssa. Ongelmana on, että naapurimaan johto vain kylmästi kiistää kaikki kansainvälisen oikeuden rikkomuksensa olipa kyseessä sitten Krim, Ukraina tai Syyria.
Krimin valtaus ja Itä-Ukrainan kriisi ovat heijastuneet jännityksen kasvuna myös Itämeren alueella, missä erityisesti Neuvostoliittoon kuuluneet Viro, Latvia ja Liettua ovat tunteneet olonsa tukalaksi.
Baltian maat huutavat Natoa apuun
Naton siipien suojaan hakeutuneet Baltian maat ovat vaatineet Natoa ja Yhdysvaltoja näyttämään voimaansa myös Itämerellä, jotta Venäjä pysyisi kurissa.
Lopputuloksena on ollut sotilaallisen jännityksen kasvaminen Pohjois-Euroopassa ja Itämeren alueella.
Näkyvä esimerkki tästä oli lokakuun alussa, kun Venäjän Itämeren laivasto kuljetti uudenaikaisia Iskander-ohjuksia Pietarin lähistöltä Kaliningradin laivastotukikohtaan, joka on Venäjän keihäänkärki Euroopan sydämessä.
Ohjuskuljetusta suojanneet venäläiset hävittäjät loukkasivat Suomen ja Viron ilmatilaa. Piittaamattomuutta korosti se, että venäläiset kiistivät alueloukkaukset, vaikka niistä oli selkeät todisteet.
Suomi ja Ruotsi lähenevät Natoa
Venäjän pullistelun varjossa Suomi ja Ruotsi ovat tiivistäneet puolustusyhteistyötään, ja samaan aikaan yhteistyötä Naton ja Yhdysvaltojen suuntaan on vahvistettu.
Ruotsissa palautellaan yleistä asevelvollisuutta ja lähetetään joukkoja puolustamaan Gotlantia. Suomessa viritellään keskustelua Ahvenanmaan sotilaallisesta tyhjiöstä.
Venäjän karhun ärhentely on voimistanut Suomessa ja Ruotsissa myös keskustelua Nato-jäsenyyden eduista ja haitoista. Toistaiseksi molemmissa maissa kansalaismielipide haraa vastaan, mutta erityisesti sotilaspuolella puristetaan jo yhteistyön kättä.
Hornetit ilmassa oikeaan aikaan
Samalla viikolla, kun venäläishävittäjät oikoivat mutkia suoriksi Suomenlahdella, Suomi ja Yhdysvallat allekirjoittivat poliittisen julistuksen sotilaallisen yhteistyön lisäämisestä.
Suomi otti 90-luvun alussa, talouslaman keskellä, pitkän askeleen sotilasyhteistyössä länteen, kun nykyiset Hornet-hävittäjät tilattiin Yhdysvalloista. Hävittäjät olivat myös hereillä tunnistamassa ilmatilan loukkaajia.
Hävittäjähankinta on lähivuosina jälleen ajankohtainen ja vaihtoehdot ovat vähän kuin turvallisuuspolitiikan aapisesta: amerikkalainen, eurooppalainen vai ruotsalainen. Yle
Vastaukset 13
Vanhimmat
Natoon välittömästi
Natoon
Suomen on liityttävä NATO:on välittömästi.
NATO:n ohjuspuolustuskilpi on ulotettava Suomen itärajalle jonne on asennettava RIITTÄVÄ MÄÄRÄ Thaad-patteristoja.
Voimme kernaasti myös sijoittaa maahamme NATO:n ydinaseita ja maalittaa ne Moskovaan, Pietariin, Alakurttiin, Arkangeliin, Severomorskiin ja Murmanskiin.
Kaikki edellämainittu PELKÄSTÄÄN PARANTAISI ASEMAAMME JA TURVALLISUUTTAMME sillä Venäjä ei kumarra kuin pelkkää voimaa ja päättäväisyyttä!
Ei Venäjä kunnioita PÄTKÄÄKÄÄN liittoutumattomuutta ja/tai ydinaseettomuutta. Tästä todisteena on Venäjän harjoittelema ydinaseisku Ruotsia kohtaan. Ryssän pelin henki ON PÄIVÄNSELVÄ ja tämän Kekkoslovakian vellihousupoliitikkojen on parasta katsoa rehellisesti totuutta silmiin ennen kuin on liian myöhäistä(!)
PITÄÄ TEHDÄ mitä pitää tehdä eikä panna päätä puskaan!
Natoon
Natoon
Kukaan ei työnnä
Mikään ei ole sitä miltä näyttää, tai saadaan näyttämään. Kannattaa asetella kysymyksiä ja etsiä sitten vastauksia. Miksi Krim ja Ukraina? Kyse on puhtaasti sotilaallinen. Ukraina halusi EU-jäseneksi ja Natoon. Mitä Krimillä on? Venäjän Mustanmeren laivastotukikohta, joka olisi siten vaarassa mennä Natolle. Kun Krim liitettiin Venäjään, tämä ei ole enää mahdollista. Miksi Itä-Ukrainan konflikti? Jos Venäjä olisi halunnut alueen, se olisi ottanut sen, kuten otti Krimin. Niin kauan, kuin Itä-Ukraina on venäläismielinen, se riittää Venäjälle. Jos Naton ja Venäjän välillä tulee sotilaallinen konflikti, ko. alue on puskurina ja Nato joutuu kyseisellä alueella ensin taistelemaan Ukrainalaisia vastaan. Tämä tuntuu poliittisesti aika vaikealta ratkaisulta. Etelä-Ukrainan alue on taas nyt niin kapea, ettei pelkkä sen alueen käyttö hyökkäykseen ole järkevää Natolle. Venäjällä on koko Ukrainan itäinen Ukrainan raja käytössään. Ei Naton kannata ottaa Ukrainaa jäsenekseen ennen, kuin tilanne selviää, jos se selviää.
Miksi Viro sai liittyä Natoon? Mitä alueita Nato voi käyttää Venäjää vastaan? Peipsijärven pohjois- ja eteläpuoleisia alueita, joiden leveys on suhteellisen rajoittunut suurvaltojen käyttöön. Peipsijärven ylitys taas vaatii ylimenokalustoa, jotka on tuotava Viroon. Venäjälle taas riittää ainoastaan siirtää ko. kalusto alueelle.
Entä sitten Suomi? Suomella on noin 1300 km yhteistä rajaa Venäjän kanssa. Jos asiaa ajatellaan Ukrainan ja Viron suhteen, niin asia on kokonaan toinen. Nato ei voi hyödyntää koko kapasiteetillaan Ukrainaa ja Viroa mutta Suomen aluetta kylläkin, jos Suomi kuluu Natoon. Huolimatta puheista, Venäjän armeija ei tule hyväksymään Suomen Nato jäsenyyttä. Jäsenyys on Suomen asia mutta vastatoimet on taas Venäjän asia. Ajatellaan rauhanomaisempaa ratkaisua vastatoimiin. Venäläisten matkailun loppuminen Suomeen, kaiken laisten "dosenttien" toimet, ja pahin pelko, joka voi tapahtua on hallitsematon maahantulo. Venäjä laskee kaikki halukkaat pakolaiset rajojensa läpi Suomeen. Jos 1 miljoona ei riitä, lasketaan toinen miljoona. jne. EsimerkiksiTurkissa on potentiaalia ja Venäjä on sopinut Turkin kanssa.
Kysytään, miksi Venäjä yleensäkin haluaisi Suomen? Venäjä ei miehittänyt Itä-Ukrainaakaan. Puskuri, joka on vierasta aluetta ja perustuu itsenäiseen puolustukseen on aina parempi. Nato totta kai haluaa Suomen, koska 1300 km kiinnostaa enemmän, kuin mahdolliset siitä koituvat ongelmat Suomelle.
Jos Stalin olisi halunnut Suomen vuonna 1944, niin Neuvostoliitto olisi myös ottanut Suomen. Tilanteelle Suomi ei olisi enää voinut mitään. Onneksi näin ei käynyt. Nyt Nato haluaa Suomen mutta toivottavasti näin ei myöskään käy.
Kyse on suurvalta pelistä, johon Suomi ei toivottavasti lähde mukaan. USA oli valmis 60-luvulla ydinsotaan Kuuban vuoksi. Onneksi ollaan hiukan menty eteenpäin kyseisistä ajoista. Kaikki on kuitenkin suhteellista. Israel on saanut toimia kansainvälisiä oikeudenpäätöksiä (Haag) vastaan mutta kukaan ei tunnu siitä välttävän, paitsi Palestiinalaiset. Politikka ja geopolitiikka ova syvältä...
Paljon asiaa miettinyt
Tuolla tulkinnalla Suomen tulee jättää hakemus Natoon heti ja välittömästi tänä iltana. Kirjoittaja työntää omalta osaltaan Suomea Natoon parhaalla taidollaan.
Natoon välittömäst. R...ä valloitti Ukrainan alueita ainoastaan ja pelkästäään sen takia että se haluaa estää Ukrainan EU ja Nato jäsenyydet eli puuttuu toisen maan asioihin.
Natoon
Natoon heti
Natoon kuten muutkin Länsimaat tekee
Natoon
Kohti molokin kitaa mennään, kansan mielipiteestä välittämättä. Pääasia että perseet on ojollaan kohti jenkkilää ja kieli lipoo vimmatusti, muullahan ei ole enään väliä...