Slangin muuttumisesta

Täällä on keskusteltu aiemmin joidenkin Stadin slangissa esiintyvien sanojen merkityksen muuntumisesta. Yksi esimerkki lisää, joskaan en pysty sanomaan sen yleisyydestä, ainoastaan tuntemieni ihmisten kohdalta tiedän.

Minulle, 1960-luvun alkuvuosina syntyneelle ja tuntemilleni samaan sukupolveen kuuluville "giltsi" ei ole mitenkään loukkaava sana naisesta vaan neutraali tai jopa positiivinen. Mutta parikymmentä vuotta minua nuorempi tuttava (nainen) on pari kertaa sen suustani kuullessaan sanonut pitävänsä sitä rumana ja kerran täsmensi asiaa sanoen, että hänestä se on suunnilleen sama kuin sanoisin naista huoraksi. Siis nimenomaan merkityssisällöltään loukkaava.

Onko muilla mielipidettä aiheesta, tai muita esimerkkejä siitä, miten sanojen sävy muuttuu ikäryhmästä toiseen?

9

2093

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • bertill

      Ainahan tsadin slangi muuttuu.Harvempi tiesi 1800-luvulla,mikä on "dösä" tai "flygari",fillari oli joillekin jo tuttu.

      • Kaikki-muuttuu

        Totta, ja monikohan tämän päivän nuoremmista, ns. paljasjalkaisistakaan stadilaisista ihan kylmiltään tietää mikä on "fritsari" , "freka" tai "granu"?


      • Kaikki-muuttuu kirjoitti:

        Totta, ja monikohan tämän päivän nuoremmista, ns. paljasjalkaisistakaan stadilaisista ihan kylmiltään tietää mikä on "fritsari" , "freka" tai "granu"?

        Nykyslangiin tulee uudissanoja muun muassa somalista ja arabiasta.

        Ajat muuttuvat...


      • Kollimaattori kirjoitti:

        Nykyslangiin tulee uudissanoja muun muassa somalista ja arabiasta.

        Ajat muuttuvat...

        Ennen on tullut hepreasta, kuten 'kaveri'.


    • Entäs.bööna

      Itse olen syntynyt vuonna 1945, ja "giltsi" ei missään tapauksessa ainakaan mitään huoraa ole minulle koskaan merkinnyt. Sana on tainnut tosin hiljalleen kadota yleisestä kielenkäytöstä. En muista kuulleeni sitä vuosikausiin. Tai sitten ei vain ole tullut liikuttua niissä piireissä, joissa sanaa yhä käytetään, jos käytetään.

      • Monta-giltsiä-tuntenut

        Oman muistini mukaan "giltsi" tai "kiltsi" oli ihan tavallista suomen yleiskieltä jopa meillä Rauman ympäristössä vielä 1980-luvun lopulla.

        Täysin neutraali henkilön sukupuolta ilmaiseva sana, yhtä sopiva termi siinä kuin vähän vanhempien ihmisten käyttämät tutummat nimitykset "flik" ja "poik" (joita minunkin ikäluokkani vielä käytti puheessaan melko usein).

        Viimeisten 25 vuoden aikana on tosin tullut vierailtua Raumalla ja muuallakin eteläisen Satakunnan huudeilla niin harvakseltaan, että en osaa sanoa millaista kieltä esim. nykypäivän "nuoret aikuiset" tai koululaiset siellä käyttävät.

        Stadin slangi puolestaan on jäänyt aika etäiseksi tai tuntemattomaksi alueeksi, vaikka aikoinaan tuli Helsingissäkin asuttua useamman vuoden. Yksittäisiä yleisimmin käytössä olevia slangisanoja tietysti jäi mieleen ja osa jopa omaan käyttöön. Ikimuistoisen hieno tilaisuus tapahtui 1990-luvun loppuvuosina, kun kaverin kanssa eksyimme erään nimeltä mainitsemattoman kaupunginosan nimeltä mainitsemattomaan kaljaravintolaan ja muutaman tuopin jälkeen kutsu samaan pöytään kolmen vanhemman herrasmiehen joukkoon. Kaikki heistä olivat reilusti ennen sotavuosia Stadissa syntyneitä, Stadissa varttuneita ja siellä ikänsä eläneitä - eivät 60-luvulla maalta paenneita sudeettisavolaisia tai muita vastaavia. He puhuivat meille ja varsinkin toistensa kanssa keskustellessaan sitä kielimuotoa jota varmaankin voidaan perustellusti kutsua "vanhaksi ja oikeaksi" stadin slangiksi.


    • turunheinäkenkä

      kaik muuttuu. ja niin pitääki. slangia ei muka saa pamista stadis. tut.
      heinäpläägät flyttaa stadii ja duunaa bileit tääl, omat kledjut niskas.
      mikä tuttaa enite on turku. sinne ei voi mennä, me ei olla ok. mut ne tulee tänne, ja kaikki on on.

    • Monta-giltsiä-tuntenut

      Aivan omituiselta kuulostaa minun lounaissuomalaiseen korvaani se missä yhteydessä monet 2010-luvun nuoret (varmaan Helsingissäkin) käyttävät termiä "pränkkääminen" (vai lieneekö "pränkkäys"). Kun mikäli olen oikein ymmärtänyt se tarkoittaa nuorisn keskuudessa pilan tai jonkinlaisen jekun tekemistä toiselle ihmiselle (englanniksihan "prank" on kepponen, eli tältä pohjalta ihan ymmärrettävä lainasana tuohon yllämainittuun yhteyteen).

      Kun meillä päin joku asia "pränkkäsi", se tarkoitti yleensä sitä että jokin kone on epäkunnossa. Myös jossakin saattoi olla "jotain pränkkää" eli vikaa, esim. jotain pränkkää auton vaihteissa.

      Jo edesmennyt enoni, syntyperäinen raumalainen mutta entisestä "Lappi Tee Ällästä" aikoinaan maanviljelijän tyttären löytänyt ja sinne elämään asettunut, muisteli monet kerrat miten "- Vittu mää sanosi sil Mikol et kun mää ole koko torstain poies et muist sit katto ne Fergu jarru ku ne on pränkänny täs jo pitempä aikka, kyl sää ne ossas kuntoo laitta. Mut ite mää sit joutusi ne kuntoo laittama heti perjantain". Nuorempi serkkupoikani Mikko kun oli heti koulusta kotiin päästyään hypännyt mopon selkään ja kaahannut Rauman puolelle aikaa viettämään jonkun silloisen mielitiettynsä luo, ja niin oli aika vierähtänyt että vasta alkuyön pimeydessä poika saapui kotiin ja niin jäivät hänen osaltaan Massey Fergusonin jarrut huoltamatta. Ei eno tosin pitkävihainen ollut pojalleen, jo seuraavana päivänä Fergun jarrut olivat kunnossa ja juurikasta pääsi pellolta nostamaan.

      Toinenkin merkitys "pränkkäämisellä" oli: se oli (etenkin) lasten ärsyttävää kiukuttelua kuvaava verbi. Äidilläkin oli tapana sanoa minulle - aika harvoin tietysti :) - kun joskus ihan pikkupoikana aloin kaupassa mankua karkkia tai jotain muuta kivaa, enkä sitten parin ystävällisen kiellon jälkeenkään lakannut kinuamasta: " - Lopet jo se toi pränkkäämises", tai "Ei tollast pränkkäämist/ prätinää jaks kukkaa kuunnel". Sitten siinä 15-ikäisenä "pränkättiin" jo vallan muitten asioiden takia, esimerkiksi perjantai-iltaisten kotiintuloaikojen johdosta...

    • pränkkää

      Laitilassakin on joku rompekerho nimeltä pränkvärkkete kamraati.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Suuri tulipalo

      Missä mikä palaa?
      Kiuruvesi
      17
      3539
    2. Muistatko vielä viime kesän "sutinat"?

      Kohtalo vai mikä lie järjesti, että törmäiltii jatkuvasti toisiimme. Ihan uskomatonta, koska eihän me mitään ikinä sovit
      Ikävä
      21
      2582
    3. En tullut, koska käytit päätäsi.

      Ja koska ihmiset pilaavat sillä mahdollisuudet, kaikki mikä toimii vaatii oman lähestymistapani. Kun levittää punaisia m
      Ikävä
      32
      2055
    4. Mies! Lupaatko

      enskerral kertoo mis mennään..? :D <3
      Ikävä
      19
      1926
    5. Yksi "sometähti" vähemmän

      Ei tunnu missään.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      88
      1925
    6. Tuliko ikävä

      Vai miksi laitoit viestin? Soittamalla voisi saada kiinni. Mutta et sä uskalla
      Ikävä
      26
      1612
    7. Saitko ne viestit

      Silloin viime kuussa? Vai etkö lukemut niitä.
      Ikävä
      31
      1471
    8. Kulta, sovitetaanko joku ilta avainta lukkoon?

      Musta tuntuu että me ollaan pari. Olisi ihana saada asialle sinetöinti viemällä suhde päätyyn asti. ❤️ Rakastan sua ikui
      Ikävä
      36
      1457
    9. Miten lasketaan?

      Ompa ollut valtava ihmismassa taas Folkkaajia liikenteessä. Miten noin 2200 lipunostaneesta muodostuu 11000 kävijää?.
      Haapavesi
      9
      1404
    10. Hyvää Huomenta Rakas Neiti

      Hyvää Huomenta Nainen🤗 Kaikkea hyvää toivon sinun päivääsi😘 Näin toivoo mies
      Ikävä
      11
      1354
    Aihe