Yleinen keskusteluaihe tälle vilkkaalle foorumill

Alkoholismini.

"Valitse viestin tyyppi: kysymys... kelpaanko vielä Jumalalle?
Kokemus... eräs läheinen ystäväni neuvoi että älä kerro kellekkään.. koska alkoholistia voi ymmärtää vain toinen alkoholisti... olen kokenut että se on totta.
Osta/myy/vaihda...no, en ole mitään myymässä..

Yleinen..ihan sarkasmia, valitsin sen. Oikeastihan kaipaan vain yhtä tai kahta tukijaa. Yleinen palsta tämä kuintenkin on.

En voi terapiassa kertoa tai menettäisin unilääkkeen. En muuten ota sitä päissäni.

Ystäväni on -jonka neuvoa vastaan tämä on-on fyysisen sairauden vuoksi menettänyt työnsä ja kaiken ja siihen tyhjyyteen ja katkeruuteen tämä vanhemmiten juo.

Puolustan häntä.

Näin me kaikki tässä pikkuryyppyremmissämme teemme: me puolustamme, hänkin on puolustanut minua ulkopuolista vastaan, ja aina jos suinkin voimme me autamme.

Toinen toisiamme monissa eri asioissa. Alkoholisti tarvii auton ja ruokaa ja ystäviä ja ...rakkautta, se on tärkein.

Me annamme sitä toisillemme, olemme vahva yhteisö.

Mutta kenellekään en voi sanoa että minä tahdon viinasta eroon ennen kuin kuolen, ja ajattelen sitä koko aika, toisin kuin he.

Olen kyllä eräälle naispuoliselle kaverilleni sanonut sen ja hän sanoi: ethän sä paljon juo. Aina sä oot ajokunnossa.

Kuskaan niitä kavereille ja kauppoihin maksua vastaan. Kukaan ei käytä minua hyväksi.

Ja se kaikkein rakkain -oma elämänkumppani (11 vuotta)juo kanssa.

En tiedä mitä tehdä. Tahdon vain lopettaa.

Lapseni(18-v, ja 22-v.asuvat omillaan)eivät tiedä tästä. Olen kyllästynyt valhettelemaan heille.

Olen jo nyt niin pohjalla että eilen tunsin kuinka jumala sanoi että haluaa auttaa ja auttaakin. Tarvitsen jotain tukea. Teiltä, uuden alun...jos voitte auttaa minua sen jumalan luokse.

PAKKO tehdä parannus terveyden takia- kohta muuten lapsiltakin kuolee äiti.