Kun rasismista puhutaan ja se yksituumaisesti tuomitaan – kuten äsken toreilla ja eduskunnassa - niin silloin pitäisi muistaa myöskin oma, syrjäytetty kansanosamme, köyhät.
Eipä heistä ole paljon puheita kuultu eikä juttuja nähty; muu maa mansikka, oma maa mustikka. (alla oleva aihe on julkaistu muutamissa lehdissä).
---
RAKENTEELLINEN TALOUSRASISMI SUOMESSA
”Älkää unohtako köyhän asiaa” (Santeri Alkio).
Rasismi mielletään yleensä rotuihin kohdistuvana syrjintänä. Rasismi on kuitenkin määritelmien mukaan paljon muutakin, kuten yhteiskunnallisista rakenteista johtuvaa kansalaisten taloudellista syrjintää ja luokkajakoa.
Suuri ja yhä kasvava kansanosa elää hyvinvointi-Suomessa köyhyysrajan alapuolella, vailla normaalia ihmisarvoista elämää. Tilastokeskuksen mukaan heitä on nyt yli 700 000 henkeä.
Kyse on köyhiin kohdistuneesta taloudellisesta rasismista ja luokkaerottelusta normaalielämään oikeudettomaan, sorrettuun ja syrjäytettyyn kansanosaan. Se on todellista paaria-luokkajakoa.
Tuhansien ja taas tuhansien kohdalla suoranainen hengissä pysyminen on vapaaehtoisen avun, leipäjonojen varassa. Muun normaalin elämän edellytyksistä puhumattakaan.
Tämä on seurausta pitkään harjoitetusta, köyhiä sortavasta kovasta oikeistolaisesta talouspolitiikasta. Sipilän hallituksen politiikka on tästä hyvä esimerkki.
Mutta osasi se Lipponenkin:
http://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleisöltä/nyt-korjataan-lipposen-kylvöä-1.1446808
Politiikassa ei ole ollut, eikä ole kyse maan taloudellisten voimavarojen puutteesta, vaan niiden vinoutuneesta kohdentamisesta ideologisin perustein.
”Suomalaisen kasvun ja työllisyyden politiikka ei ole hyväksi köyhille väestönosille. Köyhistä ei osata pitää huolta. Heikommassa asemassa olevista on tullut muukalaisia. ”Pihtiputaan Mummot” eivät ole hyötyneet talouskasvusta siinä määrin kuin olisi mahdollista.” (Itä-Suomen yliopiston sosiologian professori Juho Saari; Yle-uutiset)
Yksi sivistysvaltion perustuvaa laatua olevista tunnuksista on humanitäärinen ihmisoikeus, jossa ihminen ei joudu tarpeettomasti kärsimään varojen puutteesta.
Harjoitettu taloudellinen rasismi häviää noudattamalla perustuslain takaamia, jokaiselle kuuluvia sosiaalisia ihmisoikeuksia. Perustuslaillisten ihmisoikeuksien tulee asettua poliittisten saalistusten yläpuolella.
Arkkipiispa Kari Mäkisen johtama laajapohjainen, eri yhteiskunnallisista toimijoista koostuva Köyhyysryhmä laati 10.3.2015 kaksikymmentä yksityiskohtaista linjausta sisältävän vetoomuksen Sipilän hallitukselle: ”Köyhyysryhmän esitys hallitusohjelmaan” (professori Saari kuului ryhmään).
”Kaikkien kansalaisten hyvinvoinnin ja ihmisarvoisen elämän edistäminen on yhteiskuntapolitiikan luovuttamaton ja itseisarvoinen päämäärä. Sitä ei voi alistaa muille päämäärille.”
Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelma on aivan kuin eri maailmasta. Ihmisarvoisen elämän edistäminen on alistettu kokonaan muille päämäärille. Alkio on unohdettu.
Talousrasismi ei häviä hetkessä, mutta se häviää politiikkaa muuttamalla. Se on poliittisen tahdon ja vaaleissa kansanvallan, meidän kaikkien asia, valitsemalla eduskuntaan köyhyyden poistamiseen vihkiytynyt kokoonpano.
Heikki Santala järjestöneuvos Kauniainen
Eipä heistä ole paljon puheita kuultu eikä juttuja nähty; muu maa mansikka, oma maa mustikka. (alla oleva aihe on julkaistu muutamissa lehdissä).
---
RAKENTEELLINEN TALOUSRASISMI SUOMESSA
”Älkää unohtako köyhän asiaa” (Santeri Alkio).
Rasismi mielletään yleensä rotuihin kohdistuvana syrjintänä. Rasismi on kuitenkin määritelmien mukaan paljon muutakin, kuten yhteiskunnallisista rakenteista johtuvaa kansalaisten taloudellista syrjintää ja luokkajakoa.
Suuri ja yhä kasvava kansanosa elää hyvinvointi-Suomessa köyhyysrajan alapuolella, vailla normaalia ihmisarvoista elämää. Tilastokeskuksen mukaan heitä on nyt yli 700 000 henkeä.
Kyse on köyhiin kohdistuneesta taloudellisesta rasismista ja luokkaerottelusta normaalielämään oikeudettomaan, sorrettuun ja syrjäytettyyn kansanosaan. Se on todellista paaria-luokkajakoa.
Tuhansien ja taas tuhansien kohdalla suoranainen hengissä pysyminen on vapaaehtoisen avun, leipäjonojen varassa. Muun normaalin elämän edellytyksistä puhumattakaan.
Tämä on seurausta pitkään harjoitetusta, köyhiä sortavasta kovasta oikeistolaisesta talouspolitiikasta. Sipilän hallituksen politiikka on tästä hyvä esimerkki.
Mutta osasi se Lipponenkin:
http://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleisöltä/nyt-korjataan-lipposen-kylvöä-1.1446808
Politiikassa ei ole ollut, eikä ole kyse maan taloudellisten voimavarojen puutteesta, vaan niiden vinoutuneesta kohdentamisesta ideologisin perustein.
”Suomalaisen kasvun ja työllisyyden politiikka ei ole hyväksi köyhille väestönosille. Köyhistä ei osata pitää huolta. Heikommassa asemassa olevista on tullut muukalaisia. ”Pihtiputaan Mummot” eivät ole hyötyneet talouskasvusta siinä määrin kuin olisi mahdollista.” (Itä-Suomen yliopiston sosiologian professori Juho Saari; Yle-uutiset)
Yksi sivistysvaltion perustuvaa laatua olevista tunnuksista on humanitäärinen ihmisoikeus, jossa ihminen ei joudu tarpeettomasti kärsimään varojen puutteesta.
Harjoitettu taloudellinen rasismi häviää noudattamalla perustuslain takaamia, jokaiselle kuuluvia sosiaalisia ihmisoikeuksia. Perustuslaillisten ihmisoikeuksien tulee asettua poliittisten saalistusten yläpuolella.
Arkkipiispa Kari Mäkisen johtama laajapohjainen, eri yhteiskunnallisista toimijoista koostuva Köyhyysryhmä laati 10.3.2015 kaksikymmentä yksityiskohtaista linjausta sisältävän vetoomuksen Sipilän hallitukselle: ”Köyhyysryhmän esitys hallitusohjelmaan” (professori Saari kuului ryhmään).
”Kaikkien kansalaisten hyvinvoinnin ja ihmisarvoisen elämän edistäminen on yhteiskuntapolitiikan luovuttamaton ja itseisarvoinen päämäärä. Sitä ei voi alistaa muille päämäärille.”
Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelma on aivan kuin eri maailmasta. Ihmisarvoisen elämän edistäminen on alistettu kokonaan muille päämäärille. Alkio on unohdettu.
Talousrasismi ei häviä hetkessä, mutta se häviää politiikkaa muuttamalla. Se on poliittisen tahdon ja vaaleissa kansanvallan, meidän kaikkien asia, valitsemalla eduskuntaan köyhyyden poistamiseen vihkiytynyt kokoonpano.
Heikki Santala järjestöneuvos Kauniainen
Vastaukset 6
Vanhimmat
Skeidaa: "Tuhansien ja taas tuhansien kohdalla suoranainen hengissä pysyminen on vapaaehtoisen avun, leipäjonojen varassa. Muun normaalin elämän edellytyksistä puhumattakaan."
Toimeentulotukilaki kattaa kaikki suomalaiset, työttömät, eläkeläiset, työlliset jopa yrittäjätkin. Toimeentulotukilain mukaan viimesijaisena etuutena taataan kaikille kohtuullinen elintaso: Riittävästi rahaa ruokaan, muihin päivittäistavaroihin, lääkkeisiin ja sairaanhoitoon katto pään päälle, lämmitys jne.
Siellä leipäjonoissa on ylivelkaantuneita (vaikka toimeentulotukilaki takaa heillekin riittävän perusosan), liian kallisti asuvia (jotka ovat valinneet jäädä asumaan liian kalliisti), päihdeongelmaisia (rahat menevät ruuan sijasta päihteisiin), uusavuttomia (ei osata käyttää yhteiskunnan sinänsä riittäviä tukia järkevästi), peliriippuvaisia (rahat menevät ruuan sijasta pelaamiseen), mielenterveysongelmaisia (ei haluat tai ymmärretä hakea toimeentulotukea), eläkeläisiä (ei haluta tai ymmärretä hakea toimeentulotukea) jne. jne. jne. Monella on myös useita e.m. ongelmista.
Yllä olevien hengissä pysyminen ja jopa kohtuullinen elintaso olisi täysin mahdollista toimeentulotuen avulla, mutta nämä ihmiset ovat tehneet omat valintansa ja päätyneet leipäjonoihin. Toimeentulotuki ja sen soveltamisopas ovat kaikkien luettavissa netissä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971412
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/104369/URN_ISBN_978-952-00-3385-9.pdf?sequence=1
Ne löytyvät myös jokaisesta kirjastosta, jossa voi ilmaiseksi mennä tietoa hakemaan. Lisäksi kuka tahansa voi soittaa mihin tahansa sosiaalitoimistoon ja kysyä sieltä yleisellä tasolla ohjeistusta toimeentulotuen hakemiseen. Voi soittaa myös omaan sosiaalitoimistoon ja varata ajan toimeentulotukiasioissa. Neuvoa voi kysyä myös suoraan sosiaaliasiamieheltä. Toimeentulotukea haetaan kirjallisesti. Sosiaalitoimistosta tai netistä saa hakulomakkeen ja ohjeet. Jos ei osaa täyttää lomaketta, sosiaalitoimiston työntekijä auttaa siinä. Jos jostain syystä saisi kielteisen päätöksen, tulee päätöksen mukana valitusohjeet. Valituksen tekemiseen saa tarvittaessa apua jne. jne.
Vaikka tämä järjestöneuvos vääntääkin taloudellista eriarvoisuutta rasismiksi (kertomatta mitään lähdettä väitteelleen), ei ole perustetta muuttaa rasismin todellista merkitystä rotusyrjintänä miksikään muuksi.
"Rasismi on aate tai toiminta, jossa ihmisten rodun, etnisen taustan tai biologisten eroavaisuuksien tai näihin liittyvien fyysisten tai henkisten ominaisuuksien erilaisuudella perustellaan ihmisten eriarvoista kohtelua eli syrjintää. Rasismiksi voidaan kutsua myös toimintatapoja ja yhteiskunnallisia rakenteita, jotka johtavat näihin seikkoihin perustuvaan eriarvoisuuteen." https://fi.wikipedia.org/wiki/Rasismi
Rakenteellisen eriarvoisuuden on siis perustuttava rasistiseen ajatteluun ollakseen rasismia.
"Rasismiin perustuva syrjintä on länsimaissa joissain tapauksissa rikos. Rasistinen motiivi on Suomessa myös peruste rangaistuksen koventamiselle rikoksista tuomittaessa."
Suomenkin allekirjoittamassa valtiosopimuksessa todetaan:
"Kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskeva KANSAINVÄLINEN YLEISSOPIMUS"
"1 artikla
1. Tässä yleissopimuksessa tarkoittaa käsite "rotusyrjintä" kaikkea rotuun, ihonväriin syntyperään tahi kansalliseen tai etniseen alkuperään perustuvaa erottelua, poissulkemista tai etuoikeutta, jonka tarkoituksena tai seurauksena on ihmisoikeuksien ja perusvapauksien tasapuolisen tunnustamisen, nauttimisen tai harjoittamisen mitätöiminen tai rajoittaminen poliittisella, taloudellisella, sosiaalisella, sivistyksellisellä tai jollakin muulla julkisen elämän alalla."
Tämäkin hyvän keskustelun alku yritetään painaa unholaan vetämällä päivä toisensa jälkeen palstan etusivulle samoja keskusteluja kopioimalla pari pätkää vanhasta aloituksesta muka kommentiksi samaiseen ketjuun.
PS:
Olen kyllä tietoinen mitä rotuerottelu on ja mitä sillä määrittelyissä tarkoitetaan.
Olin aikanaan kansainvälisessä liikkeessä aktiivisti ajamassa Etelä-Afrikan rotusorron lopettamista . Apartheid kumottiin 1990 alkaen.
---
Yhteiskunnallisista rakenteista johtuva rasismi on määritelty muun muassa siteeratussa Wikipediassa.
Leipäjonoissa olevat tuntevat kyllä syrjinnän ilman määrittelyäkin.
---
Tämä tästä.
Eihän toimeentulotuki ole ollenkaan riittävä. Tällä eläminenkö on ihmisarvoista elämää. Höpö, höpö. Kokeilkoon ken pystyy ja tulkoon sitten tänne kertomaan, miten meni, ja mihin se riittää.
No jos palkasta jää 200€ kk elämiseen niin trollaustahan tämä vain on. Mihis se riittää kysyn vain.