Unkarilaismies huusi vihasta puna-armeijan upseerille: ”Mitä helv***iä te tänne tulette” – kansannoususta 60 vuotta
Unkarilaiset viettävät kansannousun 60-vuotisjuhlaa sunnuntaina. Uutuuskirja kertoo taistelijoiden ja Unkarin auttajien tarinoita.
KAKSI vakavaa kansainvälistä kriisiä kosketti suomalaisia loppuvuodesta 1956. Ne sattuivat lähes täsmälleen samaan aikaan: Unkarin kansannousu ja Suezin kriisi. Edellinen nostatti laajan kansalaisliikkeen unkarilaisten auttamiseksi, jälkimmäinen sai Suomen lähettämään sota-alueelle historiansa ensimmäisen YK-rauhanturvaajien osaston.
Sunnuntaina on kansannousun alkamisen 60-vuotispäivä. Lokakuun 23. päivästä tuli sosialismin jälkeen yksi Unkarin kolmesta kansallispäivästä – kansannousun ja uuden valtiomuodon julkistamisen päivä.
Unkarilainen valokuvaaja Örs Csete ja Unkarin kulttuuri- ja tiedekeskuksen johtaja, historioitsija Gabor Richly julkaisivat viime viikolla valokuvakirjan kansannousun muistoista Unkarissa ja Suomessa. Vuoden 1956 kasvoja ja kohtaloita – unkarilaisia ja suomalaisia (Docendo) kertoo 14:sta kansannousun veteraanista ja 14 suomalaisesta, jotka heräsivät auttamaan Unkaria.
Csete on tallentanut jo pitkään kansannousuun osallistuneiden tarinoita. Paitsi kirjassa, näiden ”viiskutosten” tarinoita on esillä Cseten verkkosivustolla 1956.hu.
– On ihmisiä, jotka keräävät postimerkkejä tai olutlasin alusia. Minä kerään 56:ia, Csete selitti kirjan julkistamistilaisuudessa Helsingissä viime viikolla.
– Osa valokuvatuista ei ole enää keskuudessamme, mutta he ovat kuitenkin edelleen elossa – serveristä serveriin.
Unkarin kansannousu oli verisin itäblokin maiden konflikteista toisen maailmansodan jälkeen. Noin 3000 unkarilaista ja 700 neuvostoliittolaista sotilasta menettivät henkensä.
Cseten keräämät tarinat ovat koskettavia. Tässä pari esimerkkiä.
Laukaus panssarintorjuntatykillä
Béla Lucza oli työläinen, joka tarttui aseisiin ja taisteli 6. marraskuuta 1956 Corvinin aukiolla Budapestissa. Lucza odotti toverinsa kanssa panssarintorjuntatykin takana neuvostoliittolaista taisteluvaunua. Laukaus lähti, ja vaunu pysähtyi. Lucza ampui vielä vaunua konepistoolillaan, mutta pian sotilaat tulivat ja ottivat hänet kiinni.
Puna-armeijan upseeri potkaisi Luczaa täydellä voimalla, kädessään pistooli.
– Pidin käsiäni ylhäällä ja aloin jo olla aika vihainen. ’Mitä helvettiä te tänne tulette’, huusin, ’minä olen unkarilainen ja tämä on minun kotimaani. Ei tämä ole mikään Suez!’, Lucza kertoo kirjassa.
– Olisin halunnut kohdata tuon upseerin kuin mies ja kertoa hänelle, mitä mieltä olin, mutta silloin kuului laukaus. Se osui minua otsaonteloon ja avoimiin silmiini, jotka olivat saman tien mennyttä. Toinen laukaus osui suupieleen.
Lucza kertoo kyyristyneensä kasaan lattialle. Kolmas luoti iski lapaluuhun, ohitti sydämen ja tuli ulos niskasta. Tajunta pimeni.
Haavoittumisen jälkeen hän makasi kuusi viikkoa sairaalassa ja välttyi syytteiltä kansannousuun osallistumisesta. Lucza selvisi hengissä ja elää vielä tänäkin päivänä, työkyvyttömyyseläkeläisenä Budapestissa.
Runo unkarilaisille
Suomessa kansannousu ja sen verinen päätös osuivat herkkään hermoon. Suomella oli Unkariin vanhat ja monikerroksiset siteet eivätkä ne unohtuneet, vaikka Neuvostoliitto oli alistanut maan stalinistisen hirmuvallan alle. Sama kohtalohan oli vähällä kohdata myös Suomea.
Suomalaiset keräsivät unkarilaisille varsin nopeasti 260 miljoonan markan arvosta apua. Summa vastaa nykyrahassa noin 7,5 miljoonaa euroa.
Lopella vuonna 1956 perheensä kanssa asunut Karjalan evakko Leena Niemi oli silloin 15-vuotias. Laine muistaa Launosten kansallistalolla 6. joulukuuta pidetyt itsenäisyyspäivän juhlat, joissa hän lausui Unkarin kansallisrunoilijan Sándor Petöfin runon: ”Nouse, madjar, kutsuu maasi / taas on tarvis tapparaasi.” Yleisö kuunteli kyynelsilmin.
– Runo oli silloin kielletty Unkarissa. Nyt se on heidän kansallislaulunaan, Laine kertoi IS:lle kirjan julkistamistilaisuudessa.
Launosten itsenäisyysjuhlan arpajaisten ja kahvibuffetin tuotto lähetettiin Unkarille. Laine oli myös koulutovereidensa kanssa keräämässä lumppuja ja jätepaperia veljeskansan hyväksi.
Laine kuvaa omaa osuuttaan kansannousun tukijana hyvin vähäpätöiseksi. Siitä huolimatta hänet kutsuttiin Cseten ja Richlyn kirjaan haastateltavaksi ja valokuvattavaksi.
– Näin mitättömästä asiasta! Laine sanoo.
Kirjassa haastatellut suomalaiset saivat kutsun kansannousun 60-vuotisjuhlaan sunnuntaina, Unkarin valtion kustannuksella. Kahdeksan heistä lähti matkaan.
– Kutsujana on inhimillisen hyvinvoinnin ministeriö, Laine kertoi.
– Täysi ylöspito.
Unkarilaiset viettävät kansannousun 60-vuotisjuhlaa sunnuntaina. Uutuuskirja kertoo taistelijoiden ja Unkarin auttajien tarinoita.
KAKSI vakavaa kansainvälistä kriisiä kosketti suomalaisia loppuvuodesta 1956. Ne sattuivat lähes täsmälleen samaan aikaan: Unkarin kansannousu ja Suezin kriisi. Edellinen nostatti laajan kansalaisliikkeen unkarilaisten auttamiseksi, jälkimmäinen sai Suomen lähettämään sota-alueelle historiansa ensimmäisen YK-rauhanturvaajien osaston.
Sunnuntaina on kansannousun alkamisen 60-vuotispäivä. Lokakuun 23. päivästä tuli sosialismin jälkeen yksi Unkarin kolmesta kansallispäivästä – kansannousun ja uuden valtiomuodon julkistamisen päivä.
Unkarilainen valokuvaaja Örs Csete ja Unkarin kulttuuri- ja tiedekeskuksen johtaja, historioitsija Gabor Richly julkaisivat viime viikolla valokuvakirjan kansannousun muistoista Unkarissa ja Suomessa. Vuoden 1956 kasvoja ja kohtaloita – unkarilaisia ja suomalaisia (Docendo) kertoo 14:sta kansannousun veteraanista ja 14 suomalaisesta, jotka heräsivät auttamaan Unkaria.
Csete on tallentanut jo pitkään kansannousuun osallistuneiden tarinoita. Paitsi kirjassa, näiden ”viiskutosten” tarinoita on esillä Cseten verkkosivustolla 1956.hu.
– On ihmisiä, jotka keräävät postimerkkejä tai olutlasin alusia. Minä kerään 56:ia, Csete selitti kirjan julkistamistilaisuudessa Helsingissä viime viikolla.
– Osa valokuvatuista ei ole enää keskuudessamme, mutta he ovat kuitenkin edelleen elossa – serveristä serveriin.
Unkarin kansannousu oli verisin itäblokin maiden konflikteista toisen maailmansodan jälkeen. Noin 3000 unkarilaista ja 700 neuvostoliittolaista sotilasta menettivät henkensä.
Cseten keräämät tarinat ovat koskettavia. Tässä pari esimerkkiä.
Laukaus panssarintorjuntatykillä
Béla Lucza oli työläinen, joka tarttui aseisiin ja taisteli 6. marraskuuta 1956 Corvinin aukiolla Budapestissa. Lucza odotti toverinsa kanssa panssarintorjuntatykin takana neuvostoliittolaista taisteluvaunua. Laukaus lähti, ja vaunu pysähtyi. Lucza ampui vielä vaunua konepistoolillaan, mutta pian sotilaat tulivat ja ottivat hänet kiinni.
Puna-armeijan upseeri potkaisi Luczaa täydellä voimalla, kädessään pistooli.
– Pidin käsiäni ylhäällä ja aloin jo olla aika vihainen. ’Mitä helvettiä te tänne tulette’, huusin, ’minä olen unkarilainen ja tämä on minun kotimaani. Ei tämä ole mikään Suez!’, Lucza kertoo kirjassa.
– Olisin halunnut kohdata tuon upseerin kuin mies ja kertoa hänelle, mitä mieltä olin, mutta silloin kuului laukaus. Se osui minua otsaonteloon ja avoimiin silmiini, jotka olivat saman tien mennyttä. Toinen laukaus osui suupieleen.
Lucza kertoo kyyristyneensä kasaan lattialle. Kolmas luoti iski lapaluuhun, ohitti sydämen ja tuli ulos niskasta. Tajunta pimeni.
Haavoittumisen jälkeen hän makasi kuusi viikkoa sairaalassa ja välttyi syytteiltä kansannousuun osallistumisesta. Lucza selvisi hengissä ja elää vielä tänäkin päivänä, työkyvyttömyyseläkeläisenä Budapestissa.
Runo unkarilaisille
Suomessa kansannousu ja sen verinen päätös osuivat herkkään hermoon. Suomella oli Unkariin vanhat ja monikerroksiset siteet eivätkä ne unohtuneet, vaikka Neuvostoliitto oli alistanut maan stalinistisen hirmuvallan alle. Sama kohtalohan oli vähällä kohdata myös Suomea.
Suomalaiset keräsivät unkarilaisille varsin nopeasti 260 miljoonan markan arvosta apua. Summa vastaa nykyrahassa noin 7,5 miljoonaa euroa.
Lopella vuonna 1956 perheensä kanssa asunut Karjalan evakko Leena Niemi oli silloin 15-vuotias. Laine muistaa Launosten kansallistalolla 6. joulukuuta pidetyt itsenäisyyspäivän juhlat, joissa hän lausui Unkarin kansallisrunoilijan Sándor Petöfin runon: ”Nouse, madjar, kutsuu maasi / taas on tarvis tapparaasi.” Yleisö kuunteli kyynelsilmin.
– Runo oli silloin kielletty Unkarissa. Nyt se on heidän kansallislaulunaan, Laine kertoi IS:lle kirjan julkistamistilaisuudessa.
Launosten itsenäisyysjuhlan arpajaisten ja kahvibuffetin tuotto lähetettiin Unkarille. Laine oli myös koulutovereidensa kanssa keräämässä lumppuja ja jätepaperia veljeskansan hyväksi.
Laine kuvaa omaa osuuttaan kansannousun tukijana hyvin vähäpätöiseksi. Siitä huolimatta hänet kutsuttiin Cseten ja Richlyn kirjaan haastateltavaksi ja valokuvattavaksi.
– Näin mitättömästä asiasta! Laine sanoo.
Kirjassa haastatellut suomalaiset saivat kutsun kansannousun 60-vuotisjuhlaan sunnuntaina, Unkarin valtion kustannuksella. Kahdeksan heistä lähti matkaan.
– Kutsujana on inhimillisen hyvinvoinnin ministeriö, Laine kertoi.
– Täysi ylöspito.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Kansannousun tulkinnat
Entä miten kansannousuun suhtaudutaan tämän päivän Unkarissa? Vuoden 1956 jälkeen se oli vaarallinen puheenaihe. Uudistusmielisen kommunistijohtajan, vuonna 1958 teloitetun Imre Nagyn hautapaikka salattiin huolellisesti. Kun sosialismi kaatui, Nagy sai uudet, juhlalliset hautajaiset
Kansannousun 60-vuotispäivänä unkarilaiset ovat yksimielisiä sen merkityksestä, arvioi Gabor Richly IS:lle.
– Kaikki ovat samaa mieltä siitä, että se oli erittäin tärkeä ja erittäin myönteinen tapahtuma Unkarin historiassa.
– Poliittisessa elämässä kannattaa tietenkin aina haastaa riitaa, kuten Unkarissa on tapana. Siksi oppositio esittää kritiikkiä siitä, että hallitus haluaa rakentaa omaa imagoaan, kun muistellaan kansannousun tapahtumia.
Kriittisiäkin ääniä toki on.
– Jotkut unkarilaiset kritisoivat tapahtumia siitä näkökulmasta, että oli täyttä hulluutta nousta supervaltaa vastaan ja kokeilla muutoksia sen ajan itäisessä Euroopassa – haluttiin että puna-armeija lähtee maasta, haluttiin vapaat vaalit ja haluttiin sellainen pääministeri, jota ei ole valittu Kremlissä vaan jonka Unkarin kansa on valinnut, Richly sanoo.
Unkarissa on vallassa kansallismielinen ja populistinen Fidesz-puolue, ja pääministeri Viktor Orbanin johtama hallitus järjestää vuosipäivänä hyvin isänmaalliset muistojuhlat.
Osa juhlallisuuksia oli Einojuhani Rautavaaran säveltämän Kaivos-oopperan ensi-ilta Budapestissa. Rautavaara sävelsi oopperansa heti kansannousun jälkeen, mutta sitä ole esitetty aiemmin – ei Suomessa, ulkopoliittisista syistä, eikä sosialistisessa Unkarissa.
Rautavaara ehti kuulla kantaesityksestä ennen kuolemaansa viime heinäkuussa.
– Kun me tapasimme hänet, hän sanoi että tämä on ehkä hänen tärkeimpiä teoksiaan. Hän oli hyvin onnellinen tiedosta, että se esitetään nimenomaan Budapestissa ja nimenomaan kansannousun merkkivuonna, Richly kertoo.
Kansannousun dramaattiset tapahtumat
18.8.1949 Kommunistien johtama Unkarin kansantasavalta perustetaan. Hallinto on jyrkän stalinistinen.
4.7.1953 Imre Nagy nousee Unkarin pääministeriksi.
18.4.1955 Uudistusmielinen Nagy joutuu sivuun pääministerin paikalta.
14.5.1955 Itäblokin maat solmivat Neuvostoliiton johdolla Varsovan liiton.
23.10.1956 Kommunistihallinnon vastainen kansannousu käynnistyy mielenosoituksilla ja laajenee yhteenotoiksi kapinallisten ja salaisen poliisin joukkojen kanssa. Unkariin sijoitetut neuvostopanssarit ilmestyvät varuskunnista Budapestin keskustaan.
28.10.1956 Kansannousun ensimmäinen vaiheen taistelut laantuvat muutaman päivän jälkeen. Tulitauko julistetaan.
[inline name="000nozdp.jpg" align="" width="" height="" runaround=""/]
30.10.1956 Suurin osa neuvostojoukoista vetäytyy maaseutuvaruskuntiinsa.
31.10.1956 Neuvostoliiton korkein johto päättää interventiosta.
1.11.1956 Nagy ilmoittaa Unkarin olevan puolueeton ja jättävän Varsovan liiton.
3.11.1956 Puolustusministeri Pál Maléterin johtama unkarilaisvaltuuskunta kutsutaan neuvottelemaan neuvostojoukkojen vetäytymisestä. Koko delegaatio vangitaan.
4.11.1956 Neuvostoliiton intervention toinen vaihe, operaatio Pyörremyrsky käynnistyy. Operaatiossa käytetään ilmavoimia, panssareita, tykistöä ja jalkaväkeä. Neuvostojoukkoja vastassa on paitsi kapinallisia myös heidän rinnallaan taistelevia Unkarin armeijan sotilaita. Imre Nagyn viimeinen puhe pääministerinä.
11.11.1956 Viimeiset kapinalliset antautuvat. Kapinallisia kuolee taisteluissa noin 2500, neuvostosotilaita runsaat 700. Kansannousun siviiliuhrien määrä nousee noin 3000:een.
[inline name="000nozdo.jpg" align="" width="" height="" runaround=""/]
22.11.1956 Nagy lähtee turvapaikastaan Jugoslavian suurlähetystöstä saatuaan johtoon nousseelta János Kádárilta lupauksen vapaasta poistumisesta. Nagy kuitenkin vangitaan.
16.6.1958 Salaisessa oikeudenkäynnissä kuolemaan tuomittu Nagy hirtetään.
16.6.1989 Nagy rehabilitoidaan, ja hänen maalliset jäännöksensä haudataan uudelleen.
23.10.1989 Unkarin kansantasavallan kommunistihallinto kaatuu.
Venäjä haki jäsenmaita neuvostoyhteisöönsä pakottamalla ja valtaamalla naapuri maat. Ilmankos venäjästä ei pidä KETÄÄN. Typerä pullistelija.
Tuo juttu oli suoraan iltsikasta! Kopsasit sen sitten uudestaa tänne??? Miksi??
Mites muuten Venäjä liittyy tuohon kansan nousuun?
Ei mitenkään :D
Kunhan inisevät eivätkä tajua että maailma on muuttunut täysin päinvastaiseksi.
Nykyään fasisteja ja sikoja ovat Washingtonin lähettiläät.
No ei niin, mutta kun jotkut vieläkin luulevat että se Venäjä oli tuon roskajoukon jota Neuvosto-liitoksikin kutsutaan pahin pääpukari.
Vaikka pitäisihän jokaisen jo tietää että Baltian maathan ne pitivät väkisin sitä Varsovan-liittoakin koossa ja pelolla hallitsivat pienempiään.
Aina ne muut maat ovat vaan Venäjää kiusanneet ja pakottaneet milloin mihinkin järjettömään terroriin mukaan.
Olisikohan sillä NATO:lla jo silloin ollut sormet pelissä, se kun on aina viattomia venäläisiä vainonnut?
nl on sama kun nykyinen r...ä. Unkari hausi irrottautua r..än otteesta miten kävi? sama nyt Ukrainassa.
Historia osoittaa, ettei Suomen tule mennä mukaan jenkkien masinoimiin sotaseikkailuihin!
Natolla ei ole mitään sotaseikkailuja.Äläkä sit valehtele mitään Irakista ym koska ne ei ollut Nato opeaatioita. Nato toimi Afganistanissa ISAF operaatiossa joka oli YK:n mandaatti jne. Kosovot ja libya on itä nuolijoiden itkuja.
Valehtelet!
Itse valehtelet! Jospa luettelet ne 'tietämäsi' Naton sotaseikkailut?
Valehtelet!
Unkarin kansannousun aikaan 1956 kapinalliset ottivat käyttöön kommunisti-Unkarin lipun leikkaamalla sen keskeltä kommunistitunnuksen pois. Näin lipussa oli reikä keskellä!
Kun kävin Budapestissä muutama vuosi sitten niin ihmettelin, kun näin yleisissä kulkuvälineissä ihmisiä, joilla oli rintapielessä metallinen pikkumerkki Unkarin lipusta, jossa oli reikä keskellä! Minulle kerrottiin, että merkki viittasi kansannousuun!
Unkarilaiset olivat tehneet haauskan tempun! Itäblokkiin kuulumisen perua oli maa täynnä neukkulaisia patsashirviöitä eli Leninin ja työn sankarin kuvia. Unkarilaiset eivät suinkaan hävittäneet niitä vaan kuljettivat kaikki kuvatukset kaupungin ulkopuolelle 'patsaspuistoon', joaa patsaita oli pystyssä kymmeniä! Tosi huvittava näky!
Venäjästä pitää kaivaa esihistoriasta saakka aina joku esimerkki missä dinosaurus irvistelee Venäjälle ja paskoo Usan kintuille
No ei ole ihme, että unkarilaismies huusi, oli aihettakin.
r..ät sikaili jo tuolloin.
Kaiken tuon valossa tiedämme, että maailmaa ja Eurooppaa kohtasi vuonna 1991 valtaisa geopoliittinen onnenpotku, kun iso mätä pskatunkio nimeltä Neuvostoliitto, romahti!