Tällaista on elää köyhänä naisena Suomessa
Miltä tuntuu, kun ruoka on hankittava erikoistarjouksista ja leipäjonosta? Tai kun lapsi ei voi hiihtää koulun urheilupäivänä, koska äidillä ei ole varaa ostaa suksia? Kolme keski-ikäistä pitkäaikaistyötöntä naista kertoo, mihin kaikkeen köyhyys vaikuttaa.
Köyhyys on tuttua liki miljoonalle suomalaiselle. Suurinta osaa se koskettaa vain väliaikaisesti opiskelun tai työttömyysjakson takia. Pitkään jatkuvasta huono-osaisuudesta kärsii noin 100 000 ihmistä. Pienituloisuusraja oli vuonna 2013 yhden hengen taloudessa asuvalta 1 190 euron nettotulot kuukaudessa.
Miten minimituloilla tulee toimeen? Espoossa perustettiin viime syksynä ryhmä, jossa köyhyysrajalla sinnittelevät naiset pääsivät jakamaan kokemuksiaan ja antamaan ja saamaan vertaistukea. Heistä kolme kertoo nyt meille, mistä kaikesta köyhä nainen joutuu tinkimään. Köyhyys on niin leimaava asia, että he haluavat puhua vain etunimillään.
Tiina: Ostan yleensä punaisella tarralapulla merkittyjä tuotteita ja kyttään erikoistarjouksia. Leipäjonosta haen säännöllisesti kassillisen ruokaa, lähinnä eineksiä ja leipää.
Johanna: Toisin sanoen höttöhiilareita.
Ulla: Leipäjonossa olen käynyt vasta kolme kertaa. Yleensä teen ruokani itse, sillä haluan tietää, mitä syön.
T: Huono ruoka on aiheuttanut ruokahaluttomuutta, vaikka on ollut nälkä. Ravintola-alan ihmisenä olen tykännyt kokkaamisesta, mutta nyt joudun syömään mitä sattuu. Se aiheuttaa vatsavaivoja. Olen ollut jo kolmesti vatsan tähystyksessä.
J: Köyhyys tiivistyy siihen, että kaikki menot ja hankinnat on suunniteltava huolellisesti etukäteen. En todellakaan voi poiketa lounaalle tai lattelle. Joskus olen saanut säästettyä kirjekuoreen parikymppiä, jotta pääsisin tuulettumaan. Sitten lapsi ilmoittaa, että kengässä on reikä. Sen jälkeen kirjekuori on taas tyhjä. Olin riemuissani, kun sain sossun maksamaan minulle uimaliput ja saatoin pyytää ystävääni uimaan.
T: Tuttavapiirini koostuu nykyään lähinnä muista köyhistä. Istumme vuorotellen toistemme luona kahvittelemassa. Vanhat ystävät pitävät luuserina, kun minulla ei ole ikinä varaa osallistua reissuihin tai illanviettoihin. Jotkut ajattelevat, että masennukseni on vain keksitty juttu, vaikka juuri köyhyys osaltaan aiheuttaa masennusta.
J: Köyhyys tiivistyy siihen, että kaikki menot ja hankinnat on suunniteltava huolellisesti etukäteen. En todellakaan voi poiketa lounaalle tai lattelle. Joskus olen saanut säästettyä kirjekuoreen parikymppiä, jotta pääsisin tuulettumaan. Sitten lapsi ilmoittaa, että kengässä on reikä. Sen jälkeen kirjekuori on taas tyhjä. Olin riemuissani, kun sain sossun maksamaan minulle uimaliput ja saatoin pyytää ystävääni uimaan.
http://anna.fi/hyvinvointi/tyo-ja-raha/tallaista-elaa-koyhana-naisena-suomessa/
Miltä tuntuu, kun ruoka on hankittava erikoistarjouksista ja leipäjonosta? Tai kun lapsi ei voi hiihtää koulun urheilupäivänä, koska äidillä ei ole varaa ostaa suksia? Kolme keski-ikäistä pitkäaikaistyötöntä naista kertoo, mihin kaikkeen köyhyys vaikuttaa.
Köyhyys on tuttua liki miljoonalle suomalaiselle. Suurinta osaa se koskettaa vain väliaikaisesti opiskelun tai työttömyysjakson takia. Pitkään jatkuvasta huono-osaisuudesta kärsii noin 100 000 ihmistä. Pienituloisuusraja oli vuonna 2013 yhden hengen taloudessa asuvalta 1 190 euron nettotulot kuukaudessa.
Miten minimituloilla tulee toimeen? Espoossa perustettiin viime syksynä ryhmä, jossa köyhyysrajalla sinnittelevät naiset pääsivät jakamaan kokemuksiaan ja antamaan ja saamaan vertaistukea. Heistä kolme kertoo nyt meille, mistä kaikesta köyhä nainen joutuu tinkimään. Köyhyys on niin leimaava asia, että he haluavat puhua vain etunimillään.
Tiina: Ostan yleensä punaisella tarralapulla merkittyjä tuotteita ja kyttään erikoistarjouksia. Leipäjonosta haen säännöllisesti kassillisen ruokaa, lähinnä eineksiä ja leipää.
Johanna: Toisin sanoen höttöhiilareita.
Ulla: Leipäjonossa olen käynyt vasta kolme kertaa. Yleensä teen ruokani itse, sillä haluan tietää, mitä syön.
T: Huono ruoka on aiheuttanut ruokahaluttomuutta, vaikka on ollut nälkä. Ravintola-alan ihmisenä olen tykännyt kokkaamisesta, mutta nyt joudun syömään mitä sattuu. Se aiheuttaa vatsavaivoja. Olen ollut jo kolmesti vatsan tähystyksessä.
J: Köyhyys tiivistyy siihen, että kaikki menot ja hankinnat on suunniteltava huolellisesti etukäteen. En todellakaan voi poiketa lounaalle tai lattelle. Joskus olen saanut säästettyä kirjekuoreen parikymppiä, jotta pääsisin tuulettumaan. Sitten lapsi ilmoittaa, että kengässä on reikä. Sen jälkeen kirjekuori on taas tyhjä. Olin riemuissani, kun sain sossun maksamaan minulle uimaliput ja saatoin pyytää ystävääni uimaan.
T: Tuttavapiirini koostuu nykyään lähinnä muista köyhistä. Istumme vuorotellen toistemme luona kahvittelemassa. Vanhat ystävät pitävät luuserina, kun minulla ei ole ikinä varaa osallistua reissuihin tai illanviettoihin. Jotkut ajattelevat, että masennukseni on vain keksitty juttu, vaikka juuri köyhyys osaltaan aiheuttaa masennusta.
J: Köyhyys tiivistyy siihen, että kaikki menot ja hankinnat on suunniteltava huolellisesti etukäteen. En todellakaan voi poiketa lounaalle tai lattelle. Joskus olen saanut säästettyä kirjekuoreen parikymppiä, jotta pääsisin tuulettumaan. Sitten lapsi ilmoittaa, että kengässä on reikä. Sen jälkeen kirjekuori on taas tyhjä. Olin riemuissani, kun sain sossun maksamaan minulle uimaliput ja saatoin pyytää ystävääni uimaan.
http://anna.fi/hyvinvointi/tyo-ja-raha/tallaista-elaa-koyhana-naisena-suomessa/
Vastaukset 40
Vanhimmat
Köyhän elämää nykypäivän Suomessa: On viikkoja, jolloin elän leivällä ja kahvilla
Riitta* tietää, miltä tuntuu, kun rahat eivät yksinkertaisesti riitä. Viisikymppinen nainen sinnittelee pätkätöiden ja velkasaneerauksen kurimuksessa.
Säännöllisesti toistuvat työttömyysjaksot alkoivat verottaa yksinhuoltajan taloutta yhä enemmän. Lopulta Riitta teki siirron, jota hän katuu tänä päivänä syvästi.
− Sorruin pikavippeihin. Sitten vippi piti maksaa, mutta ei ollut millä maksaa. Piti ottaa uusi. Se kasvoi ja kasvoi. Asia luisui käsistä, Riitta sanoo ääni sortuen.
Juuri laskin laskut: vuokra, joka on yli 400 euroa, sähköt, tietokone ja puhelin. Rahaa jää käteen melkein plus-miinus nolla. On aikoja, jolloin menee viikkokin, että elän leivällä ja kahvilla, Riitta kuvaa.
Pahimmassa hädässä Riitta on hakenut apua niin leipäjonosta, seurakunnalta kuin sosiaalitoimistosta.
− Kirjoitan myös Facebookissa ihan rehellisesti, että onko kenelläkään vaatetta, kun ei ole rahaa ostaa.
Selviytymistaistelu
Jatkuva käsi ojossa kulkeminen on henkisesti raskasta. Myös virallinen paperirumba vie voimia.
− Juokset toimistosta toimistoon: Kelaan, työvoimatoimistoon, liittoon, sosiaalitoimistoon. Se on nöyryyttävää. Olen joutunut lapsena kerjäämään, menin lapun kanssa talosta taloon. Nyt surettaa, että joudun tekemään aikuisena samaa, Riitta sanoo hiljaa.
Päivittäinen selviytymistaistelu vie aikaa ja voimia siinä määrin, ettei Riitalla ole juuri mahdollisuuksia rentoutua kodin ulkopuolella. Vapaa-aika on myös rahakysymys.
− Pääsen hirveän harvoin katsomaan lapsenlapsia. He asuvat 60 kilometrin päässä, ja matka on melkein 15 euroa sivu. Sillä ostan lähes viikon ruoat.
http://www.studio55.fi/tastapuhutaan/article/koyhan-elamaa-nykypaivan-suomessa-on-viikkoja-jolloin-elan-leivalla-ja-kahvilla/126762
uu, kun ruoka on hankittava erikoistarjouksista ja leipäjonosta? Tai kun lapsi ei voi hiihtää koulun urheilupäivänä, koska äidillä ei ole varaa ostaa suksia? Kolme keski-ikäistä pitkäaikaistyötöntä naista kertoo, mihin kaikkeen köyhyys vaikuttaa.
Köyhyys on tuttua liki miljoonalle suomalaiselle. Suurinta osaa se koskettaa vain väliaikaisesti opiskelun tai työttömyysjakson takia. Pitkään jatkuvasta huono-osaisuudesta kärsii noin 100 000 ihmistä. Pienituloisuusraja oli vuonna 2013 yhden hengen taloudessa asuvalta 1 190 euron nettotulot kuukaudessa.
Miten minimituloilla tulee toimeen? Espoossa perustettiin viime syksynä ryhmä, jossa köyhyysrajalla sinnittelevät naiset pääsivät jakamaan kokemuksiaan ja antamaan ja saamaan vertaistukea.
kun ruoka on hankittava erikoistarjouksista ja leipäjonosta? Tai kun lapsi ei voi hiihtää koulun urheilupäivänä, koska äidillä ei ole varaa ostaa suksia? Kolme keski-ikäistä pitkäaikaistyötöntä naista kertoo, mihin kaikkeen köyhyys vaikuttaa.
Köyhyys on tuttua liki miljoonalle suomalaiselle. Suurinta osaa se koskettaa vain väliaikaisesti opiskelun tai työttömyysjakson takia. Pitkään jatkuvasta huono-osaisuudesta kärsii noin 100 000 ihmistä. Pienituloisuusraja oli vuonna 2013 yhden hengen taloudessa asuvalta 1 190 euron nettotulot kuukaudessa.
Miten minimituloilla tulee toimeen? Espoossa perustettiin viime syksynä ryhmä, jossa köyhyysrajalla sinnittelevät naiset pääsivät jakamaan kokemuksiaan ja antamaan ja saamaan vertaistukea. Heistä kolme kertoo nyt meille, mistä kaikesta köyhä nainen joutuu tinkimään. Köyhyys on niin leimaava asia, että he haluavat puhua vain etunimillään.
tuu, kun ruoka on hankittava erikoistarjouksista ja leipäjonosta? Tai kun lapsi ei voi hiihtää koulun urheilupäivänä, koska äidillä ei ole varaa ostaa suksia? Kolme keski-ikäistä pitkäaikaistyötöntä naista kertoo, mihin kaikkeen köyhyys vaikuttaa.
Köyhyys on tuttua liki miljoonalle suomalaiselle. Suurinta osaa se koskettaa vain väliaikaisesti opiskelun tai työttömyysjakson takia. Pitkään jatkuvasta huono-osaisuudesta kärsii noin 100 000 ihmistä. Pienituloisuusraja oli vuonna 2013 yhden hengen taloudessa asuvalta 1 190 euro
Köyhyys on tuttua liki miljoonalle suomalaiselle. Suurinta osaa se koskettaa vain väliaikaisesti opiskelun tai työttömyysjakson takia. Pitkään jatkuvasta huono-osaisuudesta kärsii noin 100 000 ihmistä. Pienituloisuusraja oli vuonna 2013 yhden hengen taloudessa asuvalta 1 190 euron nettotulot kuukaudessa.
Miten minimituloilla tulee toimeen? Espoossa perustettiin viime syksynä ryhmä, jossa köyhyysrajalla sinnittelevät na
ilupäivänä, koska äidillä ei ole varaa ostaa suksia? Kolme keski-ikäistä pitkäaikaistyötöntä naista kertoo, mihin kaikkeen köyhyys vaikuttaa.
Köyhyys on tuttua liki miljoonalle suomalaiselle. Suurinta osaa se koskettaa vain väliaikaisesti opiskelun tai työttömyysjakson takia. Pitkään jatkuvasta huono-osaisuudesta kärsii noin 100 000 ihmistä. Pienituloisuusraja oli vuonna 2013 yhden hengen taloudessa asuvalta 1 190 euron nettotulot kuukaudessa.
Miten minimituloilla tulee toimeen? Espoossa perustettiin viime syksynä ryhmä, jossa köyhyysrajalla sinnittelevät naiset pääsivät jakamaan
Mikä helkutin nostopölvästi se siellä taas jyllää? Minuutin välein nostaa näitä vanhoja aiheita kopioimalla aloitustekstistä osan. mitä helvetin järkeä siinä touhussa? KUINKA tyhjä pää sillä oikein on?
Heikosti menee anna-lehdelläkin, jos ei jutuille muuten tule lukijoita ...
yöttömyysjakson takia. Pitkään jatkuvasta huono-osaisuudesta kärsii noin 100 000 ihmistä. Pienituloisuusraja oli vuonna 2013 yhden hengen taloudessa asuvalta 1 190 euron nettotulot kuukaudessa.
Miten minimituloilla tulee toimeen? Espoossa perustettiin viime syksynä ryhmä, jossa köyhyysrajalla sinnittelevät naiset pääsivät jakamaan kokemuksiaan ja antamaan ja saamaan vertaistukea. Heistä kolme kertoo nyt meille, mistä kaikesta köyhä nainen joutuu tinkimään. Köyhyys on nii
Pienituloisuusraja oli vuonna 2013 yhden hengen taloudessa asuvalta 1 190 euron nettotulot kuukaudessa.
Miten minimituloilla tulee toimeen? Espoossa perustettiin viime syksynä ryhmä, jossa köyhyysrajalla sinnittelevät naiset pääsivät jakamaan kokemuksiaan ja antamaan ja saamaan vertaistukea. Heistä kolme kertoo nyt meille, mistä kaikesta köyhä nainen joutuu tinkimään. Köyhyys on niin leimaava asia, että
uron nettotulot kuukaudessa.
Miten minimituloilla tulee toimeen? Espoossa perustettiin viime syksynä ryhmä, jossa köyhyysrajalla sinnittelevät naiset pääsivät jakamaan kokemuksiaan ja antamaan ja saamaan vertaistukea. Heistä kolme kertoo nyt meille, mistä kaikesta köyhä nainen joutuu tinkimään. Köyhyys on niin leimaava asia, että he haluavat puhua vain etunimillään.
Tiina: Ostan yleensä punaisella tarralapulla merkittyjä tuotteita ja kyttään erikoistarjouksia. Leipäjonosta haen säännöllises
jakson takia. Pitkään jatkuvasta huono-osaisuudesta kärsii noin 100 000 ihmistä. Pienituloisuusraja oli vuonna 2013 yhden hengen taloudessa asuvalta 1 190 euron nettotulot kuukaudessa.
Miten minimituloilla tulee toimeen? Espoossa perustettiin viime syksynä ryhmä, jossa köyhyysrajalla sinnittelevät naiset pääsivät jakamaan kokemuksiaan ja antamaan ja saamaan vertaistukea. Heistä kolme kertoo nyt meille, mistä kaikesta köyhä nainen joutuu tinkimään. Köyhyys on niin leimaava a
ihmistä. Pienituloisuusraja oli vuonna 2013 yhden hengen taloudessa asuvalta 1 190 euron nettotulot kuukaudessa.
Miten minimituloilla tulee toimeen? Espoossa perustettiin viime syksynä ryhmä, jossa köyhyysrajalla sinnittelevät naiset pääsivät jakamaan kokemuksiaan ja antamaan ja saamaan vertaistukea. Heistä kolme kertoo nyt meille, mistä kaikesta köyhä nainen joutuu tinkimään. Köyhyys on niin leimaava asia, että he haluavat puhua vain etunimillään.
Tiina: Ostan yleensä punaisella tarralapul
i työttömyysjakson takia. Pitkään jatkuvasta huono-osaisuudesta kärsii noin 100 000 ihmistä. Pienituloisuusraja oli vuonna 2013 yhden hengen taloudessa asuvalta 1 190 euron nettotulot kuukaudessa.
Miten minimituloilla tulee toimeen? Espoossa perustettiin viime syksynä ryhmä, jossa köyhyysrajalla sinnittelevät naiset pääsivät jakamaan kokemuksiaan ja antamaan ja saamaan vertaistukea. Heistä kolme kertoo nyt meille, mistä kaikesta köyhä nainen joutuu tinkimään. Köyhyys on niin leimaava asia, että he haluavat puhua vain etunimillään.
lupäivänä, koska äidillä ei ole varaa ostaa suksia? Kolme keski-ikäistä pitkäaikaistyötöntä naista kertoo, mihin kaikkeen köyhyys vaikuttaa.
Köyhyys on tuttua liki miljoonalle suomalaiselle. Suurinta osaa se koskettaa vain väliaikaisesti opiskelun tai työttömyysjakson takia. Pitkään jatkuvasta huono-osaisuudesta kärsii noin 100 000 ihmistä. Pienituloisuusraja oli vuonna 2013 yhden hengen taloudessa asuvalta 1 190 euron nettotulot kuukaudessa.
on hankittava erikoistarjouksista ja leipäjonosta? Tai kun lapsi ei voi hiihtää koulun urheilupäivänä, koska äidillä ei ole varaa ostaa suksia? Kolme keski-ikäistä pitkäaikaistyötöntä naista kertoo, mihin kaikkeen köyhyys vaikuttaa.
Köyhyys on tuttua liki miljoonalle suomalais
Minusta tämä työttömien halveksunta on ilmiö ihmisen itsetunnon heikkoudesta.
Täytyy olla joku ryhmä, jota yleistää ja syyllistää itseään huonommaksi.
90-luvulla yleensä ihmiset pääsi tästä jaottelusta,
kun työttömiä oli paljon ja heillä vielä aktiiviset järjestöt teki vapaaehtoistyötä työllisyyden parantamiseksi.
Tällainen työtöntä halveksiva voi joutua tosiasian eteen,
että oma työpaikka on uhattuna ja silloin joutuu oman halveksunnan kohteeksi itse ja maistaa omaa lääkettään.
Olen nähnyt lähipiirissä useampiakin, joille on näin käynyt. Juoksevat valittamassa umpimähkään,
ettei toiset heitä arvosta, eivätkä näe ollenkaan realistisesti sitä,
että syy onkin siinä omassa entisessä halveksunnassa. Ei työttömyyttä kenellekään voi toivoa, mutta täytyy sanoa,
että hyvää tekee ylimieliselle ihmiselle, kun maistaa omaa lääkettään.
Elämme ahneiden yhteiskunnassa, jossa
Korutonta kertomaa. Mutta lohdutuksen sana: eikö ole aika normaalia hankkia ruokansa erikoistarjouksista? Ruokalistan suunnittelussakin auttaa, kun katsoo etukäteen, mitä on minäkin päivänä tarjouksessa. Ei minua hävetä ollenkaan se, että ostan tarjouksista kaiken, minkä voin.
Tossakin tota yhtä muijaa ( Ulla, 57, sihteeri ) lukuunottmatta molemmat VOIVAT SYYTTÄÄ vain itteään. Hatuttaa tollaset ämmät jotka pytää kakaroita mutta sitten elatus ym. pitäisi tulla suoraan yhteiskunnan pussista. Eikä pidä eikä saisi ainakaan laittaa kakaroittensa harrastustoimintaa muiden vanhempien kustannettavaksi. Jos ei oo varaa antaa kakaran harrastaa, kakrun on opittava olemaan ilman. Se on selvä peli eikä itku auta työmarkkinoilla. Miten varhain kakaratkin oppii elämän pelisäännöt, sen paremp niilleki.
Olet siis vakaasti sitä mieltä, että köyhyys periytyy ja köyhän lapselle ei saa tarjota samoja mahdollisuuksia kuin varakkaamman perheen lapselle?
Kun minä kävin aikoinani koulua, ei minullakaan ollut suksia saati luistimia. Vanhemmilla ei ollut varaa sellaisten hankkimiseen, minkä ymmärsin. Liikunnan kaksoistunti oli siis käveltävä talvisen luonnon helmassa yksin. Liikunnanopettajan moitteet, halveksunta ja armovitonen liikunnassa tulivat kaupan päälle. Parempiosaiset koulutoverini lähtivät hiihtolomalla opettajan kanssa Lappiin laskettelemaan ja liihottelivat kaunoluistimillaan kauniissa turkisreunaisissa luisteluasuissaan. Ei minulla ollut uimapukuakaan, joten uimalakäynnin aikana istuin altaan vieressä katselemassa muiden polskuttelua.
Onneksi se ei elämääni pilannut, vaan sain hyvän koulutuksen, mieleisen ja kohtuullisesti palkatun pitkän työuran, upean perheen ja hyvän eläkkeen. Luultavasti myös jonkin verran ymmärrystä köyhiä kohtaan. Ainoa negatiivinen seikka oli se, että inhosin pitkälle aikuisuuteen kaikkea talviurheilua. Sekin tunne meni lopulta ohi.
Siihen aikaan ei ollut edes kirpputoreja, joilta voisi urheiluvälineitä hankkia. Nyt niitä on joka puolella, ja suksiakin olen niillä nähnyt. Kouluissakin on usein ylimääräisiä suksia, joita voi liikuntatunneille lainata.
Uhriksi ei kannata heittäytyä eikä varsinkaan lapsiaan asettaa. Elämä on monimuotoista, ja vastoinkäymiset saattavat olla ponnahduslauta. Ruokaa, vaatteita ja muita tavaroita tarvitaan jonkin verran, mutta paljon vähemmän, kuin monet luulevat.
"Tossakin tota yhtä muijaa ( Ulla, 57, sihteeri ) lukuunottmatta molemmat VOIVAT SYYTTÄÄ vain itteään. Hatuttaa tollaset ämmät jotka pytää kakaroita mutta sitten elatus ym. pitäisi tulla suoraan yhteiskunnan pussista."
Jutussa ei mainittu Tiinalla olevan lapsia, vaan hän asuu yksin. Vain Ulla ja Johanna vastasivat kohdassa 'lapsen menot'.
Irtisanomisensa aikaan Johannalla oli viisi lasta, mies joi päivärahansa ja sitten tuli ero. Näillä tiedoilla en syyttäisi häntäkään tilanteensa aiheuttajaksi.
Siis olen sitä mieltä että MUITA EI SAA laittaa kustantamaan vieraiden ihmisten kakaroiden aiheuttamia kuluja. On luonnollista ja normaalia että jokainen huolehtii omasta jälkikasvustaan. Se on sitä velvollisuudentuntoa. Jos joku köyhä lisääntyy tietäen ettei kykene samaan osoittaa se aivan päinvastaista, vain TÖRKEÄÄ piittaamattomutta muista, myöskin niistä omista kakaroistaan.
Eli kannatat köyhien pakkosterilisaatioa. Seuraavaksi sitten saattohoito ja keskistysleirit. Tie on avoin ajatuksillesi. The End.
Loistava kirjoitus!
aiselle. Suurinta osaa se koskettaa vain väliaikaisesti opiskelun tai työttömyysjakson takia. Pitkään jatkuvasta huono-osaisuudesta kärsii noin 100 000 ihmistä. Pienituloisuusraja oli vuonna 2013 yhden hengen taloudessa asuvalta 1 190 euron nettotulot kuukaudessa.
Miten minimituloilla tulee toimeen? Espoossa perustettiin viime syksynä ryhmä, jossa köyhyysrajalla sinnittelevät naiset pääsivät jakamaan kokemuksiaan ja antamaan ja saamaan vertaistukea. Heistä kolme kertoo nyt meille, mistä kaikesta köyhä nainen joutuu tinkimään. Köyhyys on niin leimaava asia, että he haluavat puhua vain etunimillään.
Töihin voi aina mennä tienaamaan leipä rahaa.
Menen heti huomenna, kun kerrot, missä niitä suureen ääneen mainostettuja töitä on. Tietysti pitäisi saada sitä palkkaakin niistä töistä, en nyt ihan hyväntekeväisyyteen usko näissä työkuvioissa.
Ei tunnu vaan kaikille menevän jakeluun, ettei töitä ole tarjolla kaikille!
Työkkärintädille tiedoksi:
Leipärahaa on yhdyssana.
Ainakin Johanna liioittelee kurjuuttaan. Saahan hän vuokra-asuntoonsa asumistuen, sekä lapsestaan elarit ja lapsilisän, jotka minimissäänkin ovat yhteens n. 300e. Sekä asumistuki varmaan ainakin 700e. Lisäksi tulee joko liiton päiväraha, joka on suhteutettu tuloihin, ehkä n. 1500e ,tai ainakin työttömyyskorvaus, joka sekin lienee yli 700e.
Vuokran jälkeen kyllä heillä varmasti jää ainakin 1000 -1500e muuhun käyttöön.Ruokaan, vaatteisiin ym. kuluhin. Tuon enempää ei jää monelle työssäkäyvällekään. Tuolla rahalla lapselle kyllä saa kustannettua vaatteet sekä harrastusvälineet ym.
Ettei äipän rahat menisi sinne baarin puolelle ...:?
"Lisäksi tulee joko liiton päiväraha, joka on suhteutettu tuloihin, ehkä n. 1500e ,tai ainakin työttömyyskorvaus, joka sekin lienee yli 700e."
Hän näkyy olleen työttömänä 13 vuotta, joten itse olettaisin ansiosidonnaisen maksimin tulleen täyteen. Alin työttömyyskorvaus 702 euroa/kk on verollinen; Jos todellinen veroprosentti on 17, siitä jää 583 euroa käteen.
Mikäli+työttömyskorvaus+on+noinkin+pieni+701+e,+ei+siitä+kyllä+17%+mene+veroja.+Varmaan+ei+juuri+mitään.
Työttömyyskorvauksesta+menee+20%+veroa,+vaikka+se+on+se+702e,+ja+jos+pienentää+prosenttiaa,+tulee+mätkyt,+on+kokemusta.
Kyllä+siitä+menee+suurin+piirtein+tuon+17+%:n+verran+veroja,+itselleni+verohallinnon+prosenttilaskuri+tarjoaa+perusprosentiksi+tasan+sen+verran.+En+ole+puuttunut+liian+korkeaan+20+%:n+ennakonpidätykseen,+vaan+otan+liikaa+perityn+määrän+takaisin+veronpalautuksena.+Viime+vuodelta+(ei+muita+tuloja)+tulee+palautusta+n.+200+e,+jossa+on+mukana+pieni+viivästyskorko.+Säästö-+ja+käyttötilithän+ovat+nykyään+nollakorkoisia,+joten+tämä+on+työttömälle+se+helpoin+keino+saada+hiukan+korkotuottoa+pienelle+pääomalle.
Työttömyyspäivärahaan tulee vielä lapsikorotukset.
Hyvä huomio! Jutun tekohetkellä Johannalla oli yksi alaikäinen lapsi hänen kanssaan asumassa, jolloin päivärahaan tulee 5,27 euron korotus. Päiväraha oli siis 37,95 euroa, ja kuukauden bruttotulot 816 euroa eli nettona noin 685 euroa. (Laskussa on oletuksena ev. lut. kirkkoon kuuluva espoolainen yksinhuoltaja, jonka perusprosentti on lapsivähennys huomioon otettuna 16,0.)
Kuhan höpäjät poika et sä siitä tiiä mitään poju .
Heillä on näköjään muodostunut ryhmä ystäviä, joita yhdistää köyhyys. Kumminkin puhutaan ettei voi mennä juomaan lattea, kun ei ole rahaa.
Että köyhyys on häpeä jota pitää selitellä -eikö ole melko yleistä nykyään.
En ehkä välittäisi ystävistä joiden kanssa on oltava niin loistava.
Ei voi edes muuttaa työn perässä kun ei oo rahaa. Voi hitsi :F Kyllä mä nauran teille kaikille paskiaisille ja pyllistän ja pieraisen.
Mitä vielä. Yksinäisen(kaavakemääriteltynä)perheellisen ttt sosiaaliverkosta 380€. Menevästä ja tulevasta kuusta ei hajuakaan.