Todiste Raamatun luotettavuudesta

Wiki kertoo vielä asiasta näin: Assyrian tappio Jerusalemissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sanherib päätti hyökätä Jerusalemiin. Kun Sanherib armeijoineen piiritti vahvasti linnoitettua Lakisin kaupunkia, hän lähetti osan armeijastaan ja sotapäälliköistä koostuvan lähetystön vaatimaan, että Jerusalem antautuisi. Ryhmää edusti rabsake (ei miehen erisnimi vaan sotilaallinen arvonimi), joka puhui sujuvasti hepreaa. Hän pilkkasi äänekkäästi Hiskiaa ja Jumalaa ja kehuskeli, ettei Israelin Jumala voisi vapauttaa Jerusalemia sen enempää kuin muiden kansakuntien jumalatkaan olivat pystyneet pelastamaan palvojiensa maita joutumasta Assyrian kuninkaan käsiin.[18]

Hiskia oli ahdistunut, mutta hän luotti jatkuvasti Jumalaan, kääntyi hänen puoleensa temppelissä ja lähetti myös muutamia kansan päämiehiä profeetta Jesajan luo. Israelin Jumala vastasi Jesajan kautta, että Sanherib kuulisi sanoman ja palaisi omaan maahansa, missä hänet lopulta surmattaisiin.[19] Tällä välin Sanherib oli vetäytynyt Lakisista Libnaan, missä hän kuuli, että Etiopian kuningas Tirhaka oli tullut taistelemaan häntä vastaan. Sanherib lähetti silti sanansaattajien mukana Hiskialle kirjeitä, joissa hän jatkoi uhkailuaan ja Israelin Jumalan pilkkaamista. Saatuaan nuo loukkaavat kirjeet Hiskia levitti ne Jumalansa eteen, joka vastasi taas Jesajan kautta, pilkkasi vuorostaan Sanheribia ja vakuutti, etteivät assyrialaiset tulisi Jerusalemiin. Jumala sanoi: ”Minä olen puolustava tätä kaupunkia pelastaakseni sen itseni tähden ja palvelijani Daavidin tähden.”[20]

Yöllä Jumala lähetti enkelinsä, joka tuhosi 185000 Sanheribin joukkojen valiomiestä, jokaisen sotilaan, johtajan ja päällikön Assyrian kuninkaan leiristä, niin että Sanherib palasi häpeä kasvoillaan omaan maahansa. Näin Sanheribista ei ollut enää mitään vaaraa Jerusalemille. Myöhemmin tapahtui, kun hän oli kumartuneena jumalansa Nisrokin huoneessa, että hänen omat poikansa löivät hänet miekalla.[21]

On löydetty tekstejä, joissa kuvaillaan Sanheribin voittoa etiopialaisjoukoista. Niissä sanotaan: ”Mitä tulee Hiskiaan, siihen juutalaiseen, hän ei alistunut minun ikeeseeni, minä piiritin 46 hänen vahvaa kaupunkiaan, – – ja valloitin (ne) – –. Hänet itsensä minä suljin häkkilinnun tavoin Jerusalemiin, hänen kuninkaalliseen kaupunkiinsa[22].” Hän ei väitä valloittaneensa Jerusalemia. Tämä tukee Raamatun kertomusta, jonka mukaan Hiskia kapinoi Assyriaa vastaan eikä Sanherib onnistunut valtaamaan Jerusalemia.

Ota huomioon että tuolloin sodat olivat kokoluokkaa kylätappelut.

Linkki kymmeneen historiankirjoitukseen, jossa kerrotaan vastapuolen näkemys Raamatun versiosta.

Kohta 8 oli minulle uutta tietoa ja varsin mielenkiintoinen:

"According to the Bible, King Mesha of Moab rebelled against Israel. With the help of God and the prophet Elisha, the Israelites fought off the Moabites and brought the war into Moab. Mesha sacrificed his own son as an offering to his gods, and the Israelites turned back home and willingly left Moab alone.

But we’ve found a version written by King Mesha that tells a very different story. According to Mesha, the Israelites were tyrants who “oppressed Moab many days.” Mesha asked for the freedom of his people, and Israel responded by threatening to destroy Moab.

Israel, Mesha says, attacked first, but he managed to fight them off. Then King Mesha and his men marched on Israel and took back several cities that Israel had stolen from them long ago. In Mesha’s version, the war didn’t end with Israel deciding to go home. Israel just lost."


Kohta 4 taas hymyilytti.