Ortodoksisessa sisarkirkossamme käytetään usein legendoja jutun juurena ja opetusmateriaalina. Harva kuitenkaan uskoo, että legendat ovat varsinaisesti tosia, mutta ne ovat niin hyviä opetuskertomuksia, ettei niiden totuuspohja olekaan oleellinen, vaan kertomuksen juoni ja sanoma.
Perinne on hyvin vanha. Jo ennen Jeesusta, mutta myös Jeesus käytti opetuskertomuksia ja vertauksia, joiden ei edes ollut tarkoitus olla varsinaisesti tosia. Ei esimerkiksi tuhlaajapoikavertaus tarkoittanut, että kertomuksen henkilöt todella olivat olleet olemassa ja tehneet, mitä kertomuksessa kerrottiin, vaan Jeesus esitti analogisen opetuskertomuksen, jolla valaisi asiaa, miten taivaassa suhtaudutaan paluumuuttajaan.
Kun kävin Palestiinassa, siellä esiteltiin Laupiaan samarialaisen majataloa. Tietysti huijausta, sillä eihän Jeesus tarkoittanut, että Laupias samarialainen olisi todellisesti ollut olemassa. Se oli opetuskertomus, jossa Jeesus toi ilmi, mitä on todellinen lähimmäisenrakkaus.
Ensiksikin hän valitsi tekijäksi samarialaisen, jolta vähiten voisi odottaa rakkautta, sillä samarialaiset ja juutalaiset olivat niin huonoissa välilöissä, etteivät normaalisti edes puhuneet keskenään. Samarialainen osoitti todellista lähimmäisenrakkautta viemällä perivihollisensa hoidettavaksi ja lupaamalla palatessaan maksaa jatkohoidostakin. Lähimmäisenrakkaus ei ole pelottelua tulevalla helvetintulella, niin kuin jotkut luulevat, vaan sellaista, mikä todella on hyvää toiselle.
Ei meidän tule tuijottaa, onko joku raamatunkertomus tai joku legenda tosi vai ei, vaan etsiä kertomuksen opettava osuus. Joskus emme sitä löydä. Silloin nostamme hattua ja siirrymme seuraavaan.
Perinne on hyvin vanha. Jo ennen Jeesusta, mutta myös Jeesus käytti opetuskertomuksia ja vertauksia, joiden ei edes ollut tarkoitus olla varsinaisesti tosia. Ei esimerkiksi tuhlaajapoikavertaus tarkoittanut, että kertomuksen henkilöt todella olivat olleet olemassa ja tehneet, mitä kertomuksessa kerrottiin, vaan Jeesus esitti analogisen opetuskertomuksen, jolla valaisi asiaa, miten taivaassa suhtaudutaan paluumuuttajaan.
Kun kävin Palestiinassa, siellä esiteltiin Laupiaan samarialaisen majataloa. Tietysti huijausta, sillä eihän Jeesus tarkoittanut, että Laupias samarialainen olisi todellisesti ollut olemassa. Se oli opetuskertomus, jossa Jeesus toi ilmi, mitä on todellinen lähimmäisenrakkaus.
Ensiksikin hän valitsi tekijäksi samarialaisen, jolta vähiten voisi odottaa rakkautta, sillä samarialaiset ja juutalaiset olivat niin huonoissa välilöissä, etteivät normaalisti edes puhuneet keskenään. Samarialainen osoitti todellista lähimmäisenrakkautta viemällä perivihollisensa hoidettavaksi ja lupaamalla palatessaan maksaa jatkohoidostakin. Lähimmäisenrakkaus ei ole pelottelua tulevalla helvetintulella, niin kuin jotkut luulevat, vaan sellaista, mikä todella on hyvää toiselle.
Ei meidän tule tuijottaa, onko joku raamatunkertomus tai joku legenda tosi vai ei, vaan etsiä kertomuksen opettava osuus. Joskus emme sitä löydä. Silloin nostamme hattua ja siirrymme seuraavaan.
Vastaukset 47
Vanhimmat
Raamattu on täynnä legendoja, yksi kauneimpia legendoja siellä on jouluevankeliumi. Siellä on myös hienoa runoutta kuten Korkea Veisu ja Paavalin korinttolaiskirjeen rakkauden ylistys joka sai taannoin seurakseen hienon musiikin elokuvassa kolme väriä: Sininen. Mutta minun mielestäni pääosaa Raamatussa näyttelee myytit enkä voi käsittää sitä muuten kuin myyttien kokoelmana, jumaltarustona.
Mielestäni Raamatussa on paljon muutakin. Se on hyvin monitasoinen kirja.
Onhan siellä Israelilaisten historiaakin mm. heidän tulonsa Juudeaan josta on peräisin heidän nimityksensä juutalaisiksi.
Ristiriitaista on uskovienkin uskominen eri tavoilla siihen, mikä on esim. legendaa ja mikä totta. Niinkuin kaikkeen muuhunkin.
Ei minulla sinänsä maltilliseen uskontoon ole mitään sanomista, en vaan tiedä, onko Jumalaa olemassa.
Kaipa tiedät, että olen ns.kulttuurikristitty, agnostikko, joka ei usko, että ihminen ei voi tietääkään mitään muuta kuin olevaisen, sen, mitä näkee ja minkä normaalit ihmiset ilman kiihkoa ja suggerointia kokevat.
”Harva kuitenkaan uskoo, että legendat ovat varsinaisesti tosia, mutta ne ovat niin hyviä opetuskertomuksia, ettei niiden totuuspohja olekaan oleellinen…”
Legendat, myytit, tarut, saagat, sadut, jokaisella näistä on ollut merkitystä menneinä aikoina. Esim. sadut ovat hyvin vanhoja, ja niitä ei kerrottu niinkään lapsille vaan nuorille ja aikuisille. Niiden kautta opetettiin paljon, mm. arvoja ja perinteitä.
Samoin Jeesus on ollut hyvä opettaja, koska on konkretisoinut näiden kertomusten kautta oppimattomille, mikä abstraktimpi opetus pitää sisällään.
Laupias samarialainen todellakin avaa sen, mitä Jeesus tarkoitti lähimmäisen rakkaudella. Kun Jeesukselta kysyttiin, että kuka on se lähimmäinen, hän antoi kertomuksen.
10:29 Mutta hän tahtoi näyttää olevansa vanhurskas ja sanoi Jeesukselle: "Kuka sitten on minun lähimmäiseni?"
10:30 Jeesus vastasi ja sanoi: "Eräs mies vaelsi Jerusalemista alas Jerikoon ja joutui ryövärien käsiin, jotka riisuivat hänet alasti ja löivät haavoille ja menivät pois jättäen hänet puolikuolleeksi.
10:31 Niin vaelsi sattumalta eräs pappi sitä tietä ja näki hänet ja meni ohitse.
10:32 Samoin leeviläinenkin: kun hän tuli sille paikalle ja näki hänet, meni hän ohitse.
10:33 Mutta kun eräs samarialainen, joka matkusti sitä tietä, tuli hänen kohdalleen ja näki hänet, niin hän armahti häntä.
10:36 Kuka näistä kolmesta sinun mielestäsi osoitti olevansa sen lähimmäinen, joka oli joutunut ryövärien käsiin?"
10:37 Hän sanoi: "Se, joka osoitti hänelle laupeutta." Niin Jeesus sanoi hänelle: "Mene ja tee sinä samoin."
Samarialaisia eivät muut juutalaiset juuri arvostaneet vaan halveksivat. tämä teema toistuu Jeesuksen tarinoissa usein, joku halveksittukin tekee paremmin ja oikein, kuin vain velvollisuuden pakottamana joku ”oikea” tekee.
”Ei meidän tule tuijottaa, onko joku raamatunkertomus tai joku legenda tosi vai ei, vaan etsiä kertomuksen opettava osuus.”
Aivan, eri aikoina avautuu aina uusi puoli näistä kertomuksista, ja jos sillä hetkellä niin myöhemmin.
On mitä suurinta rakkautta kertoa, mitä Jeesus on sanonut helvetistä/kadotuksesta, sillä sinne on vaarassa joutua jokainen ilman Jeesusta.
Pitäisikö sinun tutkiskella itseäsi Herran edessä, ja rehellisesti kysyä, teetkö syntiä, kun jatkuvasti väheksyt Raamattua? Ja samalla väheksyt niitä, jotka haluavat uskoa, mitä Jumala sanoo ja noudattaa Hänen ohjeitaan.
Nimittäin sinun pitäisi tuntea vastuusi opettajana, kun sellaisena haluat esiintyä.
Jos muistat, Jeesus sanoi, että jos ette ota Jumalan valtakuntaa vastaan kuin lapsi, ette pääse sinne sisälle.
Onko Raamatussa legendoja ja myyttejä ollenkaan mielestäsi?
Ei ole legendoja tai myyttejä.
Vertauksia ja kertomuksia tietysti on, mutta ne eivät ole legendoja eivätkä myyttejä.
Esim. jouluevankeliumi tähtineen ja itämaan tietäjineenkö ei ole legenda vaan tosikertomus?
Jouluevankeliumi siinä muodossa kuin se Raamatussa on kerrottu, on tosikertomus, ei myytti tai legenda.
Minulle se on kaunis legenda koska käytännössä jo korkealla olevan tähden ja pienen majatalon paikallistaminen yksyhteen oli mahdotonta.
Muuten, Jeesus ei ole syntynyt joulukuussa.
Myytit ja legendat ympäröi myös J.Nasaretilaisesta kirjoittelua. Ei tiedetä tarkkaan edes mitä hän on sanonut, monet tutkijat ovat sitä mieltä, ettei hän ole sanonut edes puolta mitä hänen sanomakseen on laitettu.
Jeesuksen syntymäaikaa emme tiedä. Mikä vielä hämmästyttävämpää monen uskovan mielestä, emme välttämättä tiedä hänen kuolinajankohtaansakaan. Ei ole ollenkaan varmaa, että Jeesus teloitettiin pääsiäisen aikana. Evankeliumit sijoittavat teloituksen pääsiäiseen lähinnä teologisista syistä, Paavalin pääsiäsilammas-teologian vaikutuksesta. Ei tietenkään ole mahdotonta etteikö Jeesuksen kuolema sijoittuisi pääsiäiseen, mutta ei se ole ollenkaan varmaa.
Raamattu on Elävän Jumalan Sanaa, joten jos luet Raamattua, sieltä löytyy Jumalan tahto.
Ei ole legendaa tai myyttejä, on totta.
Sitten eri asia on, haluatko uskoa, luottaa ja totella. Kuitenkaan sinun epäuskosi tai tottelemattomuutesi ei muuta sitä tosiasiaa, että Jumala ON.
VT ei sovi millään muotoa nykyihmisen moraalioppaaksi eikä oikein UT:kaan lukuun ottamatta J.Nasaretilaisen eettisiä oppeja.
Vt:n kirjoituksissa tulee eräs asia hyvin esille. Se on se, kuinka yksilöiden ja kansojen elämään tulee erittäin paljon vaikeuksia ja onnettomuutta sen vuoksi, että ei totella Jumalaa.
Jos sellaiset moraaliopit mitä esim. kymmenessä käskyssä kerrotaan, eivät mielestäsi kelpaa moraaliopeiksi, mikä sitten kelpaa?
Vastaavat moraalit ja eettiset ohjeet löytyvät kaikista kulttuureista, eivät ne ole jahvelaisten yksinoikeutta. Syyt niihin sääntöihin on yksinkertaisesti kulttuurievoluution seurausta. Kun ihmiset alkoivat elämään pieniä vaeltelevia paimentolaisryhmiä isompina ryhminä tarvittiin paremmat säännöt kuin siihen astiset.
Ei se ihan noin mene.
Nimittäin Raamattu kertoo, että Jumala on pannut omantunnon ihmisten sydämeen.
Että evoluutiota ei käy tässä kiittäminen.
”Kun ihmiset alkoivat elämään pieniä vaeltelevia paimentolaisryhmiä isompina ryhminä tarvittiin paremmat säännöt kuin siihen astiset…”
Aivan asiaa kirjoitat. Toki ihmiset ovat aivan kaikkialla näitä normeja itselleen kehittäneet, mutta nnin juutalaisuuteen kuin kristillisyyteen on asetettu jotain omia perustoja.
Kyllä kulttuurievoluutio on luonut moraalisääntöjä ilman uskontoakin koska ihminen kaipaa ryhmänsä suojaa. Kun ryhmän kesken esim. oman ryhmän ihmisen vahingoittaminen heikentää ryhmän henkeä ja puolustuskykyä niin tottakai siitä - vahingoittamisesta - on seurannut paheksuntaa ja vahingontekijälle joko rangaistus, karkoitus tai oppiminen siitä, ettei voi vahingoittaa.
Miten muuten kytket tuon ketjun aiheeseen?
No ei mitenkään, mutta kiiskille omatunto- ja evoluutiokommenttiin se antaa vastauksen.
Usko, luottamus ja tottelu tulevat vasta, kun ensin ymmärtää ja sitten rakastaa. Oikotiet ovat kiihkoilijoiden valintoja.
Mikäli Jumalan sanalla tarkoitetaan tosi kertomusta, niin Väinö Linnan Tuntematon sotilas on enemmän Jumalan sanaa kuin Raamattu. Tuntemattoman sotilaan kertomukset olisivat voineet tapahtua niin kuin ne on kuvattu, mutta Bileamin aasia ei saada puhumaan ihmisen kielellä eikä kukaan kävele vetten päällä oikeasti. Kyllä aikuinen järkevä ihminen tajuaa että ne jutut ovat satuja.
Ei ehkä kaunokirjallisuutta tähän voi verrata. Kaunokirjallisuus pyrkii kuvaamaan todellisuutta, mutta taiteellisin keinoin. Eikä niissä tavoitella mitään opetusta.
Kyse ei ehkä ole siitä, puhuiko aasi vai ei, vaan se, että jopa eläimet voivat toimia Jumalan johdatuksen mukaan.
4.Mooseksen kirja:
22:30 Mutta aasintamma sanoi Bileamille: "Enkö minä ole sinun aasintammasi, jolla olet ratsastanut kaiken aikasi tähän päivään asti? Onko minun ollut tapana tehdä sinulle näin?" Hän vastasi: "Ei."
22:31 Niin Herra avasi Bileamin silmät, niin että hän näki Herran enkelin seisovan tiellä, paljastettu miekka kädessänsä. Silloin hän kumartui ja heittäytyi kasvoilleen.
22:32 Niin Herran enkeli sanoi hänelle: "Minkätähden olet lyönyt aasintammaasi jo kolme kertaa? Katso, minä olen tullut sinua estämään, sillä ajattelemattomasti sinä olet lähtenyt tälle matkalle vastoin minun tahtoani.
22:33 Mutta aasintamma näki minut ja on väistynyt minun edestäni jo kolme kertaa. Ja jos se ei olisi väistynyt minun edestäni, niin minä olisin surmannut sinut, mutta jättänyt sen elämään."
Kyse ei siis ole sadusta, vaan kertomuksessa käytetään keinoja, mikä tuolloisille ihmisille auttoi ymmärtämään asiaa paremmin.
Jobin kirja ja Joonan kirja ovat Raamatussa selkeästi fiktiivisiä kertomuksia. Myös Luukkaan kuvaama Jeesuksen syntymä paimenineen kedolla, taivaallisine sotajoukkoineen, itämaan tietäjineen ja tähtineen ovat tietysti satua ja legendaa. Sadut toimivat itse asian kertomisessa usein paremmin kuin pelkkä tosiasioiden kuvaaminen.
Haista kommunisti vittu.
Vittu on kansankielen kaunis sana, joka tarkoittaa hienostuneen naisen sukupuolielimiä. Sen käyttäminen halveksivassa merkityksessä on aivan sopimatonta ja naista syvästi loukkaavaa. Naiset ovat ihania.
Olen aivan samaa mieltä kanssasi:)
Entä Pyhän Katariinan legenda, siis Catherine Aleksandrialaisen - jännä tapa, että uskonnollistenkin ihmisten etunimet muutetaan omaan kieleen sopivaksi kaikkialla.
Catherine oli viisas nainen, joka väitteli Jeesuksen sanoista, kuningas halusi kumota nuo väitteet, että Jeesuksen sanat olisivat muka niin viisaita, ja hän kokosi satakunta tietämäänsä viisainta miestä väittelemään Catherinen kanssa. Väittelyn lopputuloksena kaikki kääntyivät kristinuskoon, jolloin kuningas murhautti heidät ja päätti tappaa Catherinenkin.
Tappamisen toteutuksessa tuli kuitenkin ongelma - kun Catherinea yritettiin kiduttaa, niin kidutusvälineet hajosivat, ja kun yritettiin polttaa, niin tuli ei tarttunut häneen, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäi tappaa katkaisemalla pää.
Tästä tarinasta - onko totta, kukaan ei taida tietää - kidutuspyörä on saanut nimensä Katariinan pyörä.
Missä ovat nyt ne viisaat väittelemään Jeesuksen sanoista?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Katariina_Aleksandrialainen
http://www.ortodoksi.net/index.php/Katariina_Aleksandrialainen
wikipedialinkistä:
"Pyhän Katariinan tunnus on hengen miekka ja teilipyörä. Pyhä Jeanne d'Arc ja lukuisat muut pyhät ovat kertoneet Pyhän Katariinan ilmestyneen heille. Jeanne d'Arc kertoi Pyhän Katariinan miekan laskeutuneen taivaasta hänen avukseen."
Minä jäinkin ihmettelemään kuvissa tuota hänen ristiään, koska se on tottu yhdistämään Jeanne d'Arciin - kyseessä on Lothringenin risti.
Eikö kyseessä ole paikkakunnan nimi, jolla Jeanne d'Arc syntyi?
Eipä ole selväksi tullut mitkä Raamatun kertomuksista ovat legendoja ja mitkä eivät. Legenda ja myytti on kaiken lisäksi vaikea eroittaa toisistaan joten esitetty väite, että Raamattu on pelkkää myyttiä kokonaan ei välttämättä ole kovinkaan kaukana totuudesta.
"Perinne on hyvin vanha. Jo ennen Jeesusta, mutta myös Jeesus käytti opetuskertomuksia ja vertauksia, joiden ei edes ollut tarkoitus olla varsinaisesti tosia"
Juuri näin. Itse asiassa Raamattu enemmäkseen on juuri tällaista "tarinankerrontaa". Toki siellä joitakin historiallisia faktojakin on,mutta huomattavasti, huomattavasti vähemmän, kuin keskiverto raamatunlukija ymmärtääkään.
VT:n ketomukset ovat enimmäkseen eräänlaisia satuja, "nuotiokertomuksia", joiden tarkoituskaan ei ole kertoa todellista historiaa saati luonnontieteellistä faktaa. UT jatkaa tätä perinnettä. Raamatun tekstit ovat syvästi juutalaisia tekstejä, mukaanlukien UT. Jokainen näiden tekstien alkuperäinen lukija tai kuulija tiesi heti että nyt on kyseessä opettavainen tarina tai satu. Aivan samoin kuin me ymmärrämme tekstin luonteen heti, jos tarina alkaa "olipa kerran...".
Olen joskus jonkun ortodoksien kertomuksen lukenut jostakin heidän pyhästään, en nyt muista kenestä. Herttainen, hellyttävä pyhimustaru, jota ei voi ottaa kirjaimellisesti totena. Itse en kuitenkaan ole varma, miten ortodoksit itse käsittävät tarinansa. Pieleen on menty jo UT:n tekstien luonteen ymmärtämisessä sen jälkeen, kun tekstien välittäminen ja tulkinta siirtyi pakanakristittyjen harteille, heiltä kun puuttui ymmärrys juutalaisten tekstien luonteesta ja tarkoituksesta.
Voi siis hyvin sanoa, että Jumalakin on kuvitteellinen Raamatunkin valossa. Ilmankos vanhan Testamentin Jumalastakaan ei voi mitään yhtenäistä kuvaa luoda muuta kuin juutalaisten taruna.
Itsekin ihmettelisin kuinka "vanhan Testamentin Jumalastakaan ei voi mitään yhtenäistä kuvaa luoda muuta kuin juutalaisten taruna." jos minun pitäisi koettaa lukea asiasta Raamatusta.
"Voi siis hyvin sanoa, että Jumalakin on kuvitteellinen Raamatunkin valossa." ja se Jumala josta puhut, on ...
Mistäs sitten luet jos et Raamatusta?
Sanoin kömpelösti ajatukseni. Tarkoitukseni oli sanoa, että Raamatua on kahden uskonnon tekstit ja niiden jumalat. Kun ne ovat eri jumalat niin ne samalla ovat erilaiset.
Ajattele vaikka kangaspussia, joissa on auton avaimet ja kodin avaimet. Tunnistamalla pussia ei tahdo saada selvää, kummat ovat kummat koska niissä on sormituntumalla samaa muotoa.
Virhe: ....että Raamatua on
piti kirjoittaa:.....että Raamatussa on
Meinaatko että on juutalaisten Jumala ja kristittyjen Jumala? Mitä eroa niillä on?
Juuri sitä tarkoitan. Siksi on niin vaikeaa hahmottaa Jumalaa.
Joskus tuntuu, että kristityt pyrkivät omimaan Jumalan pelkästään heidän ikiomakseen unohtaen, että Vanhan testamentin Jumala oli nimenomaan juutalaisten Jumala. Yksinomaan.
Tuo asia on vaikeaa ja helppoa ymmärtää jos tajuaa sen, että on kaksi "uskontoa, " kristinusko ja juutalaisuus.
Sitä on vaikeaa uskoa jos on kristitty, koska se on vastoin kristillisyyttä.
Jos katsoo juutalaisen kansan kulmasta, asia on selvä.
Palsta on Luterilaisuus-palsta joten en viitsi alkaa selittää syvemmin asia. Talossa talon tavalla. :)
Alottaja nimim dogmatikos. Haista sinä vitun kommunisti pitkä paska.
Oletko uskonhörhö, uusnatsihörhö vai trollihörhö? Vai kaikkea niitä yhtäaikaa?
Vivamostako taas on tuulet?
Olet oikeassa. Sairaimmat uskovat löytyvät kyllä K Lehtisen opetuslapsista Vivamosta.
Ja tuoko oli mielestäsi asiallista kritiikkiä :(