Onko se hölmö vielä täällä palstalla joka väitti että muovikuorinen asuntoauto on luonnollisesti lämmin ja alumiinikuorinen taas ei?? Sama kaippari joka ei tiennyt eristeistä hölkysen pöläystä? Jututtakaa nyt ihmeessä sitä että saadaan nauraa, tuo voittaa teekkarihuumorin mennen tullen!!Aion tehdä esitelmän aiheesta elävä kuollut materia.
Missä se hölmö on?
Selvä näkijä
182150
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4500000000000543&posting=22000000004985812
Tuskin hyväksytään opinnäytteeksi.
niin huomaat eron, mitä ehkä se hölmö on saattanut tarkoittaa.
Muovi johtaa heikommin lämpöä (lämmönsiirtyminen huono). Kovat metallit taas johtavat lämpöä yleensä hyvin.
Eli muovi on (luonnollisesti) parempi materiaali lämpöteknisesti ajatellen ulkoseinän materiaalina kuin metalli.
Oletko koskaan kokeillut, esim. kostealla kielellä pakkasilmalla metalli-(vaikka alumiini)putkea. Älä kokeilekaan ! Muoviputkeen tai puuhun kyllä uskaltanee kokeillakin.
Lämmöneristyksien määrittelyssä käytetään suuretta lämpövastus. Kun erilaiset eristykset ovat sarjassa, koko rakenteen lämpövastus on rakennekerrosten lämpövastusten summa. Rakenteen u-arvo taas on lämpövastusten summan (muistaen pintavastukset) käänteisluku.
Olettaen peltikuori ja muovikuori samanpaksuisiksi peltikuoren lämpövastus on luokkaa 0,00001 m2/WK
ja muovikuoren 0,01 m2/WK. Eristeosan lämpövastus on n. 2 m2/WK ja pintavastus n. 0,2 m2/WK. Eli u-arvo on kussakin tapauksessa kuoren eristeen pintavastusten summan käänteisarvo. Tästäkin jo nähdään laskematta, että u-arvon määrää täysin eristysosan ominaisuudet eikä ulkokuoren materiaalilla ole käytännön merkitystä tässä mielessä.
...mitenkäs, jos autossa/vaunussa on alumiinista myös runkotolpat tms. eli tulee ns. kylmäsiltoja.
Tällöin tuleekin edut ja haitat esille.
Ainahan noita kylmäsiltoja on ja tottakai ne vaikuttaa u-arvoon. Edellä asia vain yksinkertaistettiin. Mikäs pakko alumiinikuoriseen autoon on panna metalliset runkotolpat? Ei se runko käytännössä mitään vaikuta ulkokuoren (siis pintapellin/muovin) eristävyyteen. Itsellä on metallikuorinen auto ja luullakseni siinä on puinen runkokoolaus.
Näyttää noi sun laskuyhtälöt hienoilta, mutta minä ainakin pihalla tuollasesta.
Moisilla yhtälöillä lasketaan yhtä sun toista ja pieleen näyttäväv menevän. Ihan kuin voisi kaiken laskemalla selvittää.
Yksi sellainen esimerkki tulee vuosien takaa, kun kaveri rakensi pienen mäen päälle omakotitalon maaseudulle. Sauna sitten lämmitettiin ja ihmettelin, miksi vettä tulee vai liruttamalla hanasta. Ihmettelemää sitten sitä, että onko vesipumppu liian pieni. Ei kuulemma ole (laskujen ja ohjeiten mukaan riittävä) ja asia tarkistettiin. Kaikkien laskujen mukaan nostotehon piti riittää vallan mainiosti. Samaan ongelmaan on kuulema moni muukin törmännyt. Saunan kiukaiden tehoa määriteltäessä monesti sama juttu.
Eli, ei noihin hienoihin laskutoimituksiin ole uskomista. Ne antavat vain suuntaa. Käytännön kokemukset antavat vasta se todellisen vastauksen.
Kuten tuossa alumiini vastaan lasikuitu kysymyksessäkin. Ja on todennäköistä, että lasikuitupinta on paksumpi, kuin alumiinipinta asuntoautoissa. Muumimamman käytännön testaus myös hyvä: pistä alumiiniämpäri yms. vaikkapa -20 asteen pakkaseen ja laita paljas käsi sitä vasten, siis mietn käykään. Ja tee sama muoviämpärillä. Itse en menisi laittamaan pakkasella kättäni alimiiniin.
Kuulehan "Jehu", olen tutkimiksissani tullut siihen tulokseen, että sivistyneessä maailmassa ei ole yhtään ainoaa asiaa, mitä ei pystyisi matemaattisesti (siis laskemalla) määrittelemään.
Ja kun tunnepohjalla lähdetään asioita arvioimaan, niin esitänpä, että pidät sitä kättäsi puoli tuntia siinä alumiiniämpärin kyljessä ja sitten saman puoli tuntia sen muoviämpärisi kyljessä. Tule sitten kertomaan kumpi oli kylmenpi!
Takaampa että jos pumppusi tehoa on ollut laskemassa henkilö jonka koulutus takaa oikean laskentatavan, niin hän varmasti olisi kyennyt kertomaan että pumppusi teho on liian pieni. Tai pumpussa on tapahtunut jotakin joka aiheuttaa pumpun nostokorkeudessa ongelmia. Valaisisin tätä asiaa tälläisellä pienellä vertauksella. Laita putkeen jonka sisähalkaisia on 2mm ja pituus 1m oljyä tai laita putkeen jonka sisähalkaisia on 20mm ja pituus 1m oljyä. Niin tästä suuremman halkaisian omaavasta putkesta valuu öljy pois mutta pienempään se jää sisälle, johtuu kitkasata. Nostokorkeuteen vaikuttaa putken pituus ja putken halkaisia sekä sisäpinnan karheus. Lisä tietoja löytyy Fysiikan ja virtausopin oppikirjoista.
Samoin keskusteluun alumiini/muovi
Asuntoauton seinäneristyskykyyn ei mitenkään vaikuta seinän pintamateriaali. Ainoastaan käytetty erisemateriaali ja sen paksuus ovat olennaisia. Lisä tietoa: Fysiikan ja Lämpöoppi oppikirja
Tulihan sieltä taas uusi nimimerkki samalle provoilijalle, joka jaksaa jauhaa yhtä ja samaa pastaa jatkuvasti. Nämä eriste-, ja päällystemateriaalit on jo selvitetty moneen kertaan niin perusteellisesti, ettei enään mitään uutta, ja ihmeellistä voi löytyä.
Jatka taas uudella nimimerkillä parin päivän päästä. Toivoo: Hönö
Kysymyshän oli: "Missä se hölmö on?" Kyllä se löytyy aloittajasta! Selvä näkijä ???
Sinä se vasta hölmö olet, jos väität alummiini olevan parempi materiaali lämmön kannalta, kuin lasikuitu. Yksi hölmöys näytti olevan, kun joku väittää, että asuntoautoissa käytettävä alimiini on samaa tavaraa kuin lentokoneissakin käytetty. Taitaisi hinta nousta pilviin, jos niin asia olisi.
Kolmas hölmöytesi mittari näyttää olevan se, että et ymmärrä ihmisten jakavan täällä kokemuksiaan ja toiset on vasta-alkajia. On ihmisiä, jotka ovat opiskelleet paljon ammatteihin, joissa tarvitaan samoja tietoja, kuten näissä karavankeskusteluissa tulee esille ja toisille saattaa olla aluksi hyvinkin epäselvää perustavaalaatuakin olevat seikat, kuten sinullakin näyttäisi olevan muutamat jutut.
Kyllä näitten karavaanarijuttujen pitäisi olla mukava ja iloinen asia. Kyse on harrastuksesta ja toisille hyvä vaihtoehto mökkeilylle.
Eiköhän se ole niin, että kannustetaan toisiamme ja jaetaan kokemusta rakentavasti, täälläkin. Kyse on kuitenkin yhteisestä harrastuksesta ja yhteinen sekä jokaisen hyvinvointi on ehdottoman tärkeä asia meille kaikille. Eikös vain!
Hyvää kevättalvea!
Sinä se vasta hölmö olet, jos väität alummiini olevan parempi materiaali lämmön kannalta, kuin lasikuitu. Yksi hölmöys näytti olevan, kun joku väittää, että asuntoautoissa käytettävä alimiini on samaa tavaraa kuin lentokoneissakin käytetty. Taitaisi hinta nousta pilviin, jos niin asia olisi.
Kolmas hölmöytesi mittari näyttää olevan se, että et ymmärrä ihmisten jakavan täällä kokemuksiaan ja toiset on vasta-alkajia. On ihmisiä, jotka ovat opiskelleet paljon ammatteihin, joissa tarvitaan samoja tietoja, kuten näissä karavankeskusteluissa tulee esille ja toisille saattaa olla aluksi hyvinkin epäselvää perustavaalaatuakin olevat seikat, kuten sinullakin näyttäisi olevan muutamat jutut.
Kyllä näitten karavaanarijuttujen pitäisi olla mukava ja iloinen asia. Kyse on harrastuksesta ja toisille hyvä vaihtoehto mökkeilylle.
Eiköhän se ole niin, että kannustetaan toisiamme ja jaetaan kokemusta rakentavasti, täälläkin. Kyse on kuitenkin yhteisestä harrastuksesta ja yhteinen sekä jokaisen hyvinvointi on ehdottoman tärkeä asia meille kaikille. Eikös vain!
Hyvää kevättalvea!
Viestisi ensimmäinen kappale on täysin perseestä, mutta sen jälkeen alat puhumaan asiaa. Hyvä se!
On selvää, että alumiineja on monenlaisia. Niin lujuudeltaan, kuin muiltakin ominaisuuksiltaankin.
Kuitenkin asuntokulkuneuvon rakenteessa sitä käytetään vain verhousmateriaalina. Siinä sen osuun koko rakenteen eristyskyvystä on häviävän pieni. Onko ulkopinta vuorattu puulla, pahvilla, lasilla tai vaikka kaakeloitu, so what.
Lämmöneriste on aivan toista meteriaalia ja sen ominaisuudet vaikuttavat koko rakenteen lämmönjohtokykyyn.
Näin lentäjänä huvittaa, kun kuulen matkustajien keskustelevan lentämisen turvallisuudesta. Joskus he epäilevät turvallisuuden, lähinnä koneen mekaanisen kestävyyden tasoa, kun määräkentällä ilmoitetaan olevan esim 30 astetta pakkasta. Pelko, on suuri siitä, ettei kone vain laskeutuessaan hajoa kun on niin kylmä ja alumiini haurastuu.
Eivät he tajua, että juuri silloin kun kapteeni tai perämies tiedottaa näistä määräkentän olosuhteista, lentää kone n. -52 asteen lämpotilassa. Se ei ketään pelota.
Täällä se hölmö joka väittää että on olemassa vain yhdenlaista alumiinia. Tutkisit hieman metalurkiaa niin huomaisit että on olemassa vain yhdenlaista alumiinia. Aluumiini seoksia on monenlaisia mutta perusraakaaine on edelleen alumiini. Seosaineilla on tarkoitus muunnella perus-aineen ominaisuuksia. Toistaisin vieläkin että virvoitus tölkissä käytetty alumiini on samaa kuin lentokoneessa vain seosaineet ovat erimetalleja.Seosaineiden määrä on yleensä yhteensä alle 20%. Jos määrät kasvavat huomattavasti niin puhutaan kompisiittimetalleist.
Kun puhun erilaisista alumeeneista tarkoitan erilaisia alumiiniseoksia. On monia aineita joissa on alumiinia enemmän tai vähemmän. esimerkiksi ns. valumetallit joissa on magnesiumia ja alumiinia, alumiinipronssit jne.
Itse alumiini, jonka raaka-aine on Bauksiitti on aina sama, seosaineilla muokataan ominaisuudet eri sovellutuksiin. Suurimmat erot ovat mekaanisissa ominaisuuksissa, kuten työstettävyydessä ja muovattavuudessa.
Jos verrataan esim. asuntoauton seinäpeltiä lentokonealumiiniin, niin esim. vetomurtolujuus on aivan eri luokkaa. Tavallinen St37 teräslevykin on pehmeämpää kuin lentiokonealumiini.
Olet näköjään häiriötekiä ja häirikkö täällä!
Siitä alumiinijutusta. Siis kyse asuntoauton kuresta ja siihen liityvistä rakenteista muutoinkin.
Jos epäselvää sinulla, mistä kyse kun puhe käsiteestä lentokonemetallit tai lentokoneissa käytettävä alumiini, alumiiniseos niin ota yhteyttä esim. Finnairiin, sinne huolto yms. osastoihin.
He kyllä kertovat, miten asia on. Sen verran voin alkuun sinua opastaa, että jos lentokoneen kylkeen kopauttaa kovalla esineellä, niin pieni monttu oikeaa useimmissa tapauksissa. Mutta kun sama tehdään alumiiniin, monttu tai painauma ei oikene. Siis kyse lujuudeltaa erillaisesta metallista.
Koitappas nyt jatkossa pärjätä itsesi ja toisten ihmisten kanssa. Kyllä se aurinko paisaa vielä risukasaankin, oli se sit huonoa tai hienoa tavaraa.
"Mitä, minäkö tyhmä? Nyt en ymmärrä", sanoi entinenkin mies.
Sinua Andy minä en ymmärrä lainkaan. Moitit minua häiriköksi ja silti olet tästä alumiiniasiasta täysin samaa mieltä kanssani!
Asian käsittelytavastasi puuttuu johdonmukaisuus. Valitan.
Ihmeellinen on tämä maailma, sano...
Taisin lukaista liian pikaisesti näitä juttuja jokunen viikko sitten.
Asiaahan sinä puhuit. Täällä tulee välillä todella p...tä tuutintäydeltä ja siitä johtuen itsekkin lipsuu ylireakoinnin puolelle.
Hyvää asiaahan sinä veli-hyvä haastat.
Jatka samaan malliin. Itse taidan pysytellä pois koko keskustelupalstalta, kun pelkää provosointia nää jutut joillakin. Hermoon ottaa pahasti lukiessa sellasia juttuja. Ihmiset kiusaa vain toisiaan turhanpäiväisellä pullistelulla ja poskensoitolla.