olen ainoa henkilö joka tiedän mitä Viipurin komentokeskuksessa 20.6 44 tapahtui sen jälkeen kun esikunta ja kaikki oli lähtenyt ja jättänyt eversti Kempin yksin. Tästä tapahtumasta on sepitettyjä kertomuksia jotka eivät ole tosia. Isäni oli lähetti ja meni sinne mitä hän näki mitä puhuivat minne komentokeskuksesta menivät ja minkä vuoksi ennen kuin menivät sillasta yli Kemppi pyörän mitan edellä isäni oli viimeinen mies joka ylitti sillan suomalaiset pioneerit räjäyttivät panostamansa sillan Kemppi ei räjäytys määräystä antanut mitä tapahtui sen jälkeen nämä kaikki on tiedossani. voin myydä koko kertomuksen jos on kiinnostusta. tarjoa
Viipurin komentokeskuksen viime hetket
jatkosodasta
2785
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Miksi komentotie ei toiminut lainkaan kun kriittiset hetket olivat käynnissä? Ei voi pitää paikkaansa ne huhut että koko ketjun mitalta maattiin joko sammuneena, metamfetamiinikrapulassa tai homoiltiin samalla kun maan toiseksi merkittävimmän kaupungin kohtaloa ratkaistiin!
..myyt tietoa, ilmeisesti isääsi tullut. Rottalauma pettis suomen...
Turkkulaissii?Vai pettis.
Eiköhän Viipuri ole jo loppuun kaluttu aihe. Suomenruotsalaiset petti sielläkin. Juoksukomentaja Bäckman lähti komentamansa suomalaispataljoonan kanssa lipettiin. Hän itse ensimäisenä "siirrätti komentopaikkaansa taaksepäin" ja siitä pakokauhu alkoi.
Tämä holisoitunut ja änkyttävä majuri sentään teki itsenäiset päätöksensä ja veti kuulan kalloonsa, kun sotaylioikeus tuomitsi vuoden linnaa.
Tarjoan yhden euron siitä, että lopetat turhat jorotuksesi ja siirryt Vauva-lehteen!
Viimeisin ja paras tieto Viipurin tapahtumista on Ohto Mannisen ja Kyösti Rainilan kirjassa " Viipuri menetetty!" Keuruu 2014.
Sillä NL:n puolelta oli tulossa psv. divisoonallinen tankkeja, millä määrällä olisi ollut mahdollista saartaa myös finskijoukot kaupungin pohjoispuoleltakin.
Talin-Ihantalan torjuntavoitossa.
Puolustus ei ollut vielä ryhmittynyt, siis venäläiset saivat Viipurin vahingossa ajaessaan karkuun marssijoita takaa. He eivät olleet suunnitelleet edes etenemistä pidemmälle kuin Talin asemalle.
Leningradin rintaman tavoitteena oli tässä vaiheessa Virolahti-Lappeenranta tasa. Sille tultaessa olisi Suomen armeija lyöty ja maa sotilaallisesti ja poliittisesti kypsä antautumaan.
23.6 määritettiin uudeksi tavoitteeksi Kymijoki.
1. tavoite siis oli salpalinjan tasa ? ja se läpimurto menestyksen myötä siirtyi kymijoelle ?
( kun suomi juoksi ilman kunnon toimivaa sodan johtoa, ja vetäytymis suunnitelmaa, niin helposti koko kannaksen läpi...Niin ajatus oli kai jatkaa suoraan Helsinkiin...).
Puna-armeijan kartan -44 kesältä olen nähnyt, jossa oli kaksi kiilaa viipurin jälkeen, toinen Imatran Lpr suuntaan, toinen kymijoelle.
Onneksi jäi toteutumatta !
"( kun suomi juoksi ilman kunnon toimivaa sodan johtoa, ja vetäytymis suunnitelmaa, niin helposti koko kannaksen läpi...Niin ajatus oli kai jatkaa suoraan Helsinkiin...)."
Sodanjohto toimi koko ajan. Ei hyökkäystä olisi muuten pysäytetty.
Mannerheim antoi ensin luvan vetäytyä VT-asemaan ja sitten tehokkaasti viivyttäen VKT-asemaan, johon vahvistukset ehtisivät.
Toiminnan johti kenraaliluutnantti Oesch.
Leningradin rintaman johto saattoi unelmoida voitonparaatista Helsingissä, mutta Stalin käski tarvittavat joukot Baltiaan.
"( kun suomi juoksi ilman kunnon toimivaa sodan johtoa, ja vetäytymis suunnitelmaa, niin helposti koko kannaksen läpi.."
Vetäytyminen kesti 10 päivää eikä sen aikana Puna-armeija saanut saarrettua tai tuhottua yhtään ainoaa suurempaa suomalaista sotilasosastoa! Viipurin menetyksen jälkeen puolustus sitkistyi ja Puna-armeijan eteneminen sisämaaahanpysäytettiin ensin Tienhaarassa ja sitten Tali-Ihantalassa, Vuosalmella ja Viipurinlahdella. Lopuksi elokuussa saatiin tyrmäysvoitto Ilomantsissa yrittäneestä venäläisdivisioonasta!
Massiivinen puna-armeijan läpimurto onnistui. Kaaos syntyi. Runsas viikko oli kannaksen pojat ilman toimivaa sodanjohtoa. Hajaantuneina juostiin. Huolto ja sota tavara jäi alueelle.. jne. Oliko se tavoiteltu kaaos ? Vai taktiikkaa ?
Oli kuitenkin olemassa tiedustelutietoa tulossa olevasta läpi murrosta. Saksalaiset oli kertoneet pietarin eteläpuolen saartorenkaan murrosta, ja oli se murto taktiikkakin tiedossa. Jopa Ruotsin tiedustelu kertoi puna armeijan ryhmityksistä, jne jne..
Ja silti oli suomen sodanjohdolta tekemättä suunnitelmat ?? syvä puolustus pakenemista varten......jäsentynyttä suunnitelmaa vetäytymisestä ei siis ollut? vai oliko ?
Se Suurempi kuvio, Strategiset siirrot, saksan apu, yms. taaempi puolustus onnistuttiin kyllä järjestelemään ja se toimi. Onneksi.
Viipurilla ei ollut sotilaallista merkitystä. Suurin asia menetyksellä oli siinä että viimeistään silloin 'kotirintamakin' tajusi missä vaiheessa sota on. Monelle se tuli suurena yllätyksenä.
Ei näytä olleen suomalaisille, mutta NL:n upseeriston Suomesta paenneille punikeille ja Stalinille mukava hengennostatuksen aihe, vanha kansanvaltuuskunnan Belvedere takaisin.
Toimittaja Vilen tykkäs myös Belwederestä.
Mielenkiintoista että jatkosodasta löytyy vielä uutta tietoa, etenkin missä kunnossa Kemppi silloin oli miksi eivät menneet suoraan sillasta yli vaan kävivät jossain mitä muuta ylityksen jälkeen tapahtui kuin sillan räjäytys . Kiinnostava juttu olisiko 2000 ja jos pystyt todistamaan sen oikeaksi tuplana.
ei ole mitään uutta tietoa. Taistelulähetillä ei ole muuta kuin omat havaintonsa, pojalla ei niitäkään.
Kempin toimet tutkittiin perinpohjin jo sotaylioikeudessa 1944.
Viipurin tapahtumista on lukuisia silminnäkijöiden kuvauksia mm. Uuno Tarkin erinomaiset teokset vv, 1990 ja 1996. Kapteeni Tarkki oli paikalla ja haastatteli lukuisia aseveljiään tutkimuksia tehdessään.
Kyllä on uutta tietoa. Isäni oli taistelulähetti ja meni vielä komentotoimistoon vaikka venäläisten tulitus oli ankaraa harkitsi kyllä mennä suoraan sillasta yli. Kemppi oli siellä yksin surkea näky, kaikki Uunot oli lähtenyt. , tietosi perustuu erinomaiset teokset ovat kuulopuheita haastatteluja ei tosiasiaan perustuvia kukaan heistä ei ollut enää tapahtuma paikalla. Poika tietää koska kirjoitti kaikki sanatarkasti ylös pystyn todistamaan kertomuksen todeksi.
Ei tuollainen höpinä ole uskottavaa.
Esimerkiksi Tarkki oli itse paikala, samoin muutama muu muistelija. Päämaja toimitutti tapahtumista tarkan tutkimuksen ja Viipurista on useita kirjoja.
On tietysti hyvä, että isäsi kertomus on tallessa. Taistelulähetillä ei kuitenkaan voi olla mitään sellaista tietoa, mitä ei paikalla olleilta olisi jo kuultu.
Taistelulähetti osaa ajaa mopolla lujaa, eikä muuta tiedon sisältöä matkalla opetettiin lukion äidinkielen tunnilla. Lähetillä voi olla paljon tarkempi kuva tilanteesta kuin kenraali Laatikaisella.
Johtajilla on aivan eri tietolähteet kuin lähetillä. Tämä tietää vain sen, minkä näkee tai kuulee. Käsitys tilanteesta voi olla aivan väärä.
Kenraali taas saa koko ajan tietoa edestä, takaa ja sivuilta. Hänellä on koneisto käytössä. Tiedon tulvaa voi olla jopa vaikea hallita. Tulee myös virhetietoa.
Tietenkin kenraalinkin tilannekuva voi olla puutteellinen tai virheellinen. Tapahtumat kiitävät, tieto ei aina ehdi mukaan.
Eilen illalla se asia valkeni, ensimmäisen lähdön jälkeen Kemppi palasi takaisin komentotoimistoon . Huijasi upseerit. käytti sitä sekamelskaa hyväksi joka oli kokoontumispaikalla .Joku paikalla ollut upseeri on maininnut kertomuksessaan että ei tiedä mihinkä Kemppi hävisi. Toisen lähdön teki isäni kanssa josta on tarkka kertomus ja on kokonaan uutta tietoa. Kertomuksessa on sellaisia kohtia jotka minäkin pystyn todistamaan niin tapahtuneen. Tietoni kerron vain maksua vastaan.
"Tietoni kerron vain maksua vastaan."
Taitaa kurkkua kuivaa?
Kunnioituksella sopii asennoitua Suomen armeijan taisteluun Viipurin seudulla. Välillä tulee mieleen, että tilanteen tarkastelussa olisi aiheellista arvostaa merkittävästi suomalaisen tykistön panosta sekä myös saksalaisen lentotoimintayksikkö Kuhlmayn osuutta. Erilaisista yleisen ilmapiirin "konjunktuureista" johtuen osasto Kuhlmay on varovaisuussyistä jätetty melkoisesti taustalle. Sen voi ymmärtää, mutta melkoinen kunnia saksalaisille joka tapauksessa kuuluu. Sen sijaan suomalaisen tykistön olennaisen merkityksen esilläpitämiselle ei liene mitään ujosteluperusteita nimen omaan Viipurin seudun taistelujen aikaan. Kun meidän tykistömme osasi ja pystyi keskittämään ammuntaansa tietyille maalialueille todella massiivisessa mitassa, niin sillä tulituksella oli murhaava vaikutus kuten vastapuolella sotimisessa mukana olleet puna-armeijalaiset upseeritkin ovat jälkeen päin myöntäneet. Tulen johtamisen menetelmät olivat kenraali V.P.Nenosen kehittämän koulutuksen ansiota ja nimen omaan siinä Viipurin taistelujen vaiheessa tykistöllämme oli kerrankin riittävästi ammuksia. Muista aselajeista pitäisi mainita kaikki, mutta esim. panssarintorjunta oli aikaisempaa paremmalla kannalla. Myös sinänsä liian vähäiset panssarivaunumme aikaansaivat nekin suurta tuhoa vihollisen joukoille.
Oli puna-armeijassa