Minä olen elämän leipä. Teidän isänne söivät mannaa erämaassa ja he kuolivat. Mutta tämä on se leipä joka tulee alas taivaasta, että se joka sitä syö ei kuolisi.
Minä olen se elävä leipä. joka on tullut alas taivaasta. Jos joku syö tätä leipää hän elää iankaikkisesti. Ja se leipä, jonka minä annan on minun lihani, maailman elämän puolesta. Silloin juutalaiset riitelivät keskenään sanoen: ”Kuinka tämä voi antaa lihansa meille syötäväksi?”
Niin Jeesus sanoi heille: ”Totisesti, totisesti minä sanon teille, ellette syö ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertansa, ei teillä ole elämää itsessänne. Ja joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä. Sillä minun lihani on totinen ruoka ja minun vereni on totinen juoma.
Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa ja minä hänessä.
Niin kuin Isä, joka elää, on minut lähettänyt, ja minä elän Isän kautta, niin myös se, joka minua syö, elää minun kauttani.
Ja tämä on se leipä, joka tuli alas taivaasta. Ei ole niin kuin oli teidän isienne, he söivät ja kuolivat; joka tätä leipää syö, se elää iankaikkisesti. Tämän hän puhui synagoogassa opettaessaan Kapernaumissa.
Niin monet hänen opetuslapsistansa, sen kuultuaan sanoivat: ”Tämä on kova puhe, kuka voi sitä kuulla?”
Mutta kun Jeesus sydämessään tiesi, että hänen opetuslapsensa siitä nurisivat, sanoi hän heille: ”Loukkasiko tämä teitä? Mitä sitten jos saatte nähdä ihmisen Pojan nousevan sinne, missä hän oli ennen?” (Johanneksen evankeliumi uuden testamentin puolelta luku 6 jakeet 48-62 kantsii lukee loppun raamatusta ei siinä luvussa enää montaa jaetta ole)
Aikamoinen saarna ihmisten edessä yksin seisten. Mahtoikohan moni ymmärtää…. siinä se ystävyys taas punnittiin.
Luvun lopussa kerrottiin liikehdinnästä joka tapahtui Jeesuksen seuraajien joukossa.
Jotenkin vaikuttaa niin kuin tämä olisi ollut jonkinlainen seulontasaarna. Eikö ole muuten kummajuttu kuinka totuus seuloo porukkaa? On helppo lähteä seuraamaan kun näkee että kaikki muutkin näyttää tuolla menevän, mutta entäs kun tuleekin henkilökohtainen kysymys, tuleekin totuus jota ei ymmärrä? Onko luottamuksen juuri kasvanut? Onko kontaktipinta saavutettu vaikka henki ei olisikaan vielä silmiä avannut? Jaa-a pohteliaaksi olisi vetänyt.
Minä olen se elävä leipä. joka on tullut alas taivaasta. Jos joku syö tätä leipää hän elää iankaikkisesti. Ja se leipä, jonka minä annan on minun lihani, maailman elämän puolesta. Silloin juutalaiset riitelivät keskenään sanoen: ”Kuinka tämä voi antaa lihansa meille syötäväksi?”
Niin Jeesus sanoi heille: ”Totisesti, totisesti minä sanon teille, ellette syö ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertansa, ei teillä ole elämää itsessänne. Ja joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä. Sillä minun lihani on totinen ruoka ja minun vereni on totinen juoma.
Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa ja minä hänessä.
Niin kuin Isä, joka elää, on minut lähettänyt, ja minä elän Isän kautta, niin myös se, joka minua syö, elää minun kauttani.
Ja tämä on se leipä, joka tuli alas taivaasta. Ei ole niin kuin oli teidän isienne, he söivät ja kuolivat; joka tätä leipää syö, se elää iankaikkisesti. Tämän hän puhui synagoogassa opettaessaan Kapernaumissa.
Niin monet hänen opetuslapsistansa, sen kuultuaan sanoivat: ”Tämä on kova puhe, kuka voi sitä kuulla?”
Mutta kun Jeesus sydämessään tiesi, että hänen opetuslapsensa siitä nurisivat, sanoi hän heille: ”Loukkasiko tämä teitä? Mitä sitten jos saatte nähdä ihmisen Pojan nousevan sinne, missä hän oli ennen?” (Johanneksen evankeliumi uuden testamentin puolelta luku 6 jakeet 48-62 kantsii lukee loppun raamatusta ei siinä luvussa enää montaa jaetta ole)
Aikamoinen saarna ihmisten edessä yksin seisten. Mahtoikohan moni ymmärtää…. siinä se ystävyys taas punnittiin.
Luvun lopussa kerrottiin liikehdinnästä joka tapahtui Jeesuksen seuraajien joukossa.
Jotenkin vaikuttaa niin kuin tämä olisi ollut jonkinlainen seulontasaarna. Eikö ole muuten kummajuttu kuinka totuus seuloo porukkaa? On helppo lähteä seuraamaan kun näkee että kaikki muutkin näyttää tuolla menevän, mutta entäs kun tuleekin henkilökohtainen kysymys, tuleekin totuus jota ei ymmärrä? Onko luottamuksen juuri kasvanut? Onko kontaktipinta saavutettu vaikka henki ei olisikaan vielä silmiä avannut? Jaa-a pohteliaaksi olisi vetänyt.
Vastaukset 10
Vanhimmat
onpa kumma tarina: juutalaiset pannaan ihmettelemään leipää/lihaa - mutta veren juomisosuus menee heihin täydestä?
.. ja joka ei syö minun ruumistani, leipääni: Eikä juo minun vertani, viiniäni: Ei ole koskaan näkevä
taivastenvaltakuntaa, eikä Isääni, joka on minut tänne lähettänyt. Aamen.
Montakohan kertaa teidät on tipautettu muksuna lattiaan pää edellä, ja onko elämä tosiaan niin helvetin tyhjää, että pitää uskoa johonkin vitun casper - haamuun joka mukamas leijuu jossain suojelemassa ihmisiä?
Jos tämä "jumala" ihmisiä rakastaa, miksi vitussa ei tee mitään kun tsunamit vie ihmisiltä hengen?
Älkääkä vaan vastatko jeesustelijoille tyypilliseen tyyliin: kaikki on jumalan suunnitelmaa.
Paskaa sanon minä.
Ja on aivan turha lainailla raamatun lauseita tai muuta peittääkseen oman tietämättömyytensä, sokean,kanamaisen typeryytensä ja uskonsa kasperiin.
Fakta: jos jumala haluaa että ihmiset uskovat häneen, tulkoon ja näyttäköön naamansa(älkääkä taas lainatko raamattua ja mutisko että ihminen ei voi nähdä jumalaa, tai kestä hänen jumalaista ääntänsä..)
Jos jumala on kaikkivoipa, pystyy hän varmasti ananasakäämäilemään itsensä sellaiseen muotoon, minkä ihminen voi nähdä ja kuulla delaamatta.Uskomisprosentti olisi 100 ja rikosten tekeminen loppuisi, tai ainakin vähenisi paljon.
Uskon mieluummin pääsiäispupuun ja hammaskeijuun tai smurffeihin kuin johonkin pilipalijuttuun ja aikamme suosituimpaan satukirjaan eli raamattuun.
Ja vielä tiedoksi jeesustelijoille: ei, en ole satanisti, en hirtä naapurini marsuja tai uhraa muurahaisia persepuubille kynttilänvalossa.
Ymmärrän että olit jättänyt kysymyksesi Trubaduurille, mutta se oli niin ihana että minäkin halusin vastata.
"jos jumala haluaa että ihmiset uskovat häneen, tulkoon ja näyttäköön naamansa" Tämä kohta juuri oli niin oivallinen että jos sinulle sopii pyydän Jeesusta, että hän todella ilmestyisi sinulle. Kultaseni toivon, että kun niin tapahtuu uskallat, vaikka se pelottaakin, uskallat pyytää kaikki syntisi anteeksi. Se kannattaa.
Yritän hieman selventää sitä kuinka minä koen ihmisen ja Jumalan välisen suhteen, jos nyt osaan olla niin selkeä, että saat ajatuksestani kiinni. Jumala on luonut minut. Jos minä otan palan savea ja teen siitä vaikkapa kukkapurkin itselleni, se on minun kukkapurkkini, eikö niin?
Jos minä haluan pitää sen tyhjänä, tai jos minä haluan istuttaa siihen vaikkapa pelargoonian ei kukaan voi tulla millään oikeudella sitä minulta kieltämään? Jos minä hajoitan sen ja teen siitä jotain muuta vieläkään ei naapuri nosta kannetta minua vastaan sen vuoksi. Kun se on minun omani.
Jumala on Pyhyys, minä en. Jos Jumala tekee kukkaruukun ja haluaa pitää sen tyhjänä tai istuttaa siihen jne. Se että Jumala on Pyhyys ja hänkin luo, minusta se merkitsee vain pelkän omistajan oikeuden lisäksi myöskin täydellistä kokonaiskuvan hallintaa, täydellistä suunnitelmallisuutta. Kun kukkaruukku viedään toisen rinnalta, se voi olla vaikka kuinka pienikin ruukku, ei toinen ruukku voi sitä ymmärtää.
Me ollaan sellaisia liharuukkuja Jumalan hyllyllä, hän vastaa meistä. Me ei voida itse määrätä alkumme ja loppumme hetkeä - mutta se halutaanko me kontaktiin Luojamme kanssa se on meillä vapaan tahdon alueella. Kuollaan jokatapauksessa ollaan kuolevia - herätään viimeisenä päivänä ollaan eläviä.
Montako kertaa sinut on pudotettu ja yli ajettu?
Muuten kiva ja seksy vastaus, mutta mitäs jos sun kukkaruukulla on oma tahto?
Ja minkä takia haluaisit,että sun kukkaruukku palvoo sua, rukoilee sua, rakentaa sun kunniaksi kirkon, opettaa muita ruukkuja tekemään samat temput?
Vain siksi, että on kivaa olla palvottu?
Alkumme hetkeä ei voida itse määrätä, mutta aivan varmasti se hetki, jona täältä poistutaan.
Kutsutko "kontaktiksi", sitä, kun menet kirkkoon, yniset muutaman virren, luet satukirjasta tarinoita muille kuinka joku hesekiel tai muu taruhahmo on joskus antanut omat sandaalinsa silsavarpaiselle?
Ei muuten tee paljon mieli mennä kirkkoon masentumaan lisää itkuvirsien kera.Minkä takia kirkossa masennutaan?
Eikö uskon pitäisi olla nimenomaan ILOINEN asia?
Aina pitäis vaan katua,itkeä,marmattaa ja päntätä päähänsä mukatotuuksia kirjasta, joka on typerien ihmisten kirjoittama.
aku ankka on mun raamattu.
Usko ON iloinen asia nimenomaan. Se on oivallus, että minullakin on tulevaisuus sen jälkeen kun olen jättänyt tämän ruukkuni. Olet osunut täsmälleen oikeaan.
Uskonnollisuus on eriasia. Se on juuri tätä yninää, ja lukemista jostain kirjasta, johon ei täysin luoteta. Uskonnollisuus on eräänlainen lifestyle josta puuttu Jeesus-kontakti. Puuttuu se tärkeä tietoisuus että Jeesus on kuollut ristillä henkilön syntien vuoksi ja verellään lunastanut hänet pelastukseen. Lisäksi henkilö on saanut kaikki syntinsä anteeksi tämän rakkaudenteon vuoksi.
Koska Jeesus on tehnyt tällaisen ystävänteon häneen kannattaa pitää yhteys kunnossa. Yhteydenpitäminen on juttelemista Jumalalle. Voi olla hänen edessään sellaisena kuin on. Valita ihan juuri ne sanat joita käyttää ei tarvitse olla mitään ihmesanoja. Jumala kyllä ymmärtää omansa puheen. Tämä on sitä arkipäivän kontaktia ei se sen kummallisempaa ole.
Tiedätkö vaikka et olisikaan uskovainen tai uskossa sinä voit siitäkin huolimatta alkaa jutella Jeesukselle. Voit aloittaa vaikka ihan heti. Sano Moi Jeesus tässä tää päivä taas alkaa ja minä olen halukas vaikka tänään pelastumaan. Voit ollaa vaikka jokapäivä sellaisen pienen omarepliikin Jeesukselle. Se tullaan Taivaassa noteeraamaan, sinusta tullaan kiinnostumaan. Älä hellitä.
http://www.suomalaiset.org/
kts. henkinen ja ruumiillnen perimä.
"Pyhästä hengestä ette ole te jotka Jeesuksen ruumista ja verta nautitte!"
Kirkossa henkinen kasvu on tukahdutettu ja kaikki on vain maallista, koska goottilainen juuri elää vain maallisesti.
Kysyin Jeesuksen veren ja ruumiin nauttimisesta nettipapilta.
Vastaus oli "se nyt on sellasta teologista kikkailua".
http://www.trevlut.net/NT/nettipappi.php
Armahtajaan ja armeeliaan Jumalan nimeen!
110. Kun Jumala sanoo: »Oi, Jeesus, Marian poika! Muistatko Minun suosiotani sinua ja äitiäsi kohtaan, kun minä vahvistin (sinua) pyhällä ilmestyksellä;
(niin että sinä puhuit) ihmisille sekä kehdossa että vanhempana;
kun Minä opetin sinulle Kirjoitukset ja viisauden, joka on Toorassa ja evankeliumissa
ja kun sinä (muovailit) savea linnun näköiseksi - minun luvallani, ja sinä puhalsit hengen siihen ja minä sallin sen tulla linnuksi;
ja kun sinä paransit sokeita ja spitaalisia minun luvallani,
ja kun minä hillitsin Israelin lapset sinun tullessasi heidän luokseen selvin todistein, jolloin epäuskoiset heidän joukossaan sanoivat: »Eihän tämä ole muuta kuin ilmeistä noituutta.»
111. Ja kun Minä annoin opetuslapsille ilmestykseni sanoen: »Uskokaa Minuun ja Minun lähettilääseeni!»
he vastasivat: »Me uskomme ja tunnustamme, että me alistumme (Jumalan tahtoon).»
112. Ja kun opetuslapset sanoivat:
»Jeesus, Marian poika, eikö Herrasi suostu lähettämään meille pöytää taivaasta?»,
niin Hän sanoi- »Pitäkää vaari velvollisuudestanne Jumalaa kohtaan, jos olette uskovaisia.»
113. He sanoivat: »Me haluamme ravita itsemme sen ruoalla,
jotta meidän sydämemme saisi rauhan, jotta me uskoisimme sinun puhuneen meille totta ja jotta me voisimme sitä edelleen todistaa.»
114. Jeesus, Marian poika, sanoi:
»Jumala, meidän Herramme !
Lähetä meille pöytä taivaasta alati uudistuvaksi tyydytykseksemme,
niin hyvin ensimmäiselle kuin viimeisellekin meistä,
lähetä meille tunnusmerkki itsestäsi ja suo meille elatus! Sillä Sinä olet paras huoltaja.»
115. Jumala sanoi: »Totisesti lähetän Minä sen teille,
mutta kuka ikinä teistä sen jälkeen horjuu uskossaan, häntä minä kuritan totisesti sellaisella rangaistuksella, jolla en ole ainoatakaan muuta kansaa kurittanut.»
116. Ja kun Jumala sanoo: »Oi Jeesus, Marian poika! Oletko sanonut ihmisille: »Ottakaa minut ja minun äitini kahdeksi jumalaksenne Jumalan ohella»,
hän (Jeesus) vastaa: »Ylistys olkoon Sinulle, en voinut sanoa sellaista, johon minulla ei ollut oikeutta;
jos olisin niin sanonut, Sinä olisit varmasti sen tietänyt; Sinä tiedät, mitä on minun mielessäni, mutta minä en tiedä, mitkä ovat Sinun aivoituksesi:
totisesti olet Sinä suuri näkymättömien asioiden tuntija.
117. En minä sanonut heille muuta, kuin minkä Sinä minulle uskoit:
»Palvelkaa Jumalaa, minun Herraani ja teidän - Herraanne!
ja minä pidin vaarin heistä niin kauan, kuin minä olin heidän keskuudessaan, mutta kun Sinä annoit minun kuolla, Sinusta tuli heidän kaitsijansa, ja Sinä olet kaiken tapahtuvan todistaja.
118. Jos Sinä suvaitset kurittaa heitä, niin ovathan he totisesti Sinun palvelijoitasi,
ja jos Sinä suvaitset heille anteeksi antaa, niin olethan Sinä mahtava ja viisas.»
119. Ja Jumala sanoo: »Tämä on päivä, jolloin heidän totuutensa hyödyttää totuudessa pysyviä; nämä saavat asustaa puutarhoissa, joissa purot solisevat, ja viipyä niissä iäti. Heillä on Jumalan mielisuosio, ja he ovat autuaat Jumalassaan; tämä on ylin onni.
120. Jumalan on kuninkuus taivaassa ja maan päällä ja kaiken yli, mikä niissä on; Hänen vallassaan on kaikki.
Suura 5 (Pöydän suura)
Kiitän että luit tekstini, myös minä luin sinun tekstisi.