Palkankorotuksilla positiiviset vaikutukset Saksan talouteen
https://vastavalkea.fi/2016/10/29/palkankorotuksilla-positiiviset-vaikutukset-saksan-talouteen-imk/
"Saksalaiseen Hans Böckler -säätiöön kuuluva makroekonomiaa ja politiikkaa tutkiva instituutti IMK julkaisi syyskuussa 2016 vertailun palkoista, palkkojen vaikutuksesta kilpailukykyyn sekä työllisyyteen.
IMK on julkaissut jo yli kymmenen vuoden ajan vastaavia vertailuja. Vertailussa on käytetty Euroopan unionin tilastovirasto Eurostatin tietokantoja.
IMK:n mukaan minimipalkan korotus 8,50 euroon tunnilta Saksassa vuoden 2015 lopulla on näkynyt positiivisina vaikutuksina palvelualoilla. Vaikka korotus oli suurempi kuin keskimäärin muissa EU-maissa, Saksalla on silti edelleen kirittävää niiltä hukatuilta vuosilta jolloin palkat, työn hinta ja työyksikkökustannukset eivät nousseet. Läpi 2000-luvun yksityisen sektorin palkat nousivat selvästi alle EU:n keskiarvon.
Vasta vuoden 2011 jälkeen Saksa on alkanut palata normaaliuralle. Työn hinnan nousu heijastaa palkkojen voimakkaampaa kasvua, joka on viime aikoina ollut avainasemassa kasvattamassa pitkittyneen heikkoa yksityistä kysyntää.
Se, että Saksan talouskasvulukemat ovat kansainvälisesti vaikeassa taloustilanteessa hyvät, johtuu pääasiassa juuri palkkojen normalisoitumisesta. Pelkkään vientivetoiseen politiikkaan nojaavalla Saksalla olisi ollut tekemistä pinnalla pysymisessä.
IMK:n tutkijat pitävät Saksan työyksikkökustannusten liian hidasta nousua eräänä syynä euroalueen taloudelliseen epätasapainoon.
Mielenkiintoinen yksityiskohta IMK:n työyksikkökustannuslaskelmissa on se, että Suomessa tuotannossa tehdyn työtunnin kustannus sivukuluineen on 36,80 €, kun taas Ruotsissa – jolla on oma valuuttansa – vastaava kuluerä työnantajalle on 41,10 € ja Tanskassa 42,40 €, Belgiassa 43,30 €. Tästä näkökulmasta Suomen halllituksen kaupitteleman kikytyksen eli kilpailukykysopimuksen perusteet eivät kestä.
IMK:n tutkijoiden mukaan palkkojen tulisi nousta samassa linjassa tuottavuuden kasvun kanssa, koska tällä on makrotalouden kannalta hyvät vaikutukset. Näin menetellen tuottavuuden kasvu muuntuisi suuremmaksi ostovoimaksi ja suosisi tasapainotettua kasvua sekä hintavakautta. Vielä suurempi hyöty syntyisi siitä, että euroalueen sisäinen, keskinäinen tasapaino olisi saavutettavissa; päästäisiin pois nykyisen kaltaisesta tilanteesta, jossa alueen sisäiset hintaheilahtelut ovat jatkuva riesa.
Tutkijat valittelevat sitä, että kollektiivisen sopimisen järjestelmä on EU:n kriisimaissa ideologisin perustein romutettu ja on siirrytty työpaikkakohtaiseen sopimiseen. Tämä vaikeuttaa sellaisen järjestelmän esittelyä, jossa palkkojen muodostus seuraisi yhtenäisiä sääntöjä eri maissa".
.
Suomen työkulut ovat viitekehysmaidemme keskitasoa, työn sivukulut jopa EU:n keskitason alapuolella. Suomen lähivuosien äärimaltilliset palkankorotukset ovat hidastaneet taloutta ja PersKeKo-porvarihallitusten KiKy-leikkaukset tulevat entisestään hidastamaan talousnousua.
https://vastavalkea.fi/2016/10/29/palkankorotuksilla-positiiviset-vaikutukset-saksan-talouteen-imk/
"Saksalaiseen Hans Böckler -säätiöön kuuluva makroekonomiaa ja politiikkaa tutkiva instituutti IMK julkaisi syyskuussa 2016 vertailun palkoista, palkkojen vaikutuksesta kilpailukykyyn sekä työllisyyteen.
IMK on julkaissut jo yli kymmenen vuoden ajan vastaavia vertailuja. Vertailussa on käytetty Euroopan unionin tilastovirasto Eurostatin tietokantoja.
IMK:n mukaan minimipalkan korotus 8,50 euroon tunnilta Saksassa vuoden 2015 lopulla on näkynyt positiivisina vaikutuksina palvelualoilla. Vaikka korotus oli suurempi kuin keskimäärin muissa EU-maissa, Saksalla on silti edelleen kirittävää niiltä hukatuilta vuosilta jolloin palkat, työn hinta ja työyksikkökustannukset eivät nousseet. Läpi 2000-luvun yksityisen sektorin palkat nousivat selvästi alle EU:n keskiarvon.
Vasta vuoden 2011 jälkeen Saksa on alkanut palata normaaliuralle. Työn hinnan nousu heijastaa palkkojen voimakkaampaa kasvua, joka on viime aikoina ollut avainasemassa kasvattamassa pitkittyneen heikkoa yksityistä kysyntää.
Se, että Saksan talouskasvulukemat ovat kansainvälisesti vaikeassa taloustilanteessa hyvät, johtuu pääasiassa juuri palkkojen normalisoitumisesta. Pelkkään vientivetoiseen politiikkaan nojaavalla Saksalla olisi ollut tekemistä pinnalla pysymisessä.
IMK:n tutkijat pitävät Saksan työyksikkökustannusten liian hidasta nousua eräänä syynä euroalueen taloudelliseen epätasapainoon.
Mielenkiintoinen yksityiskohta IMK:n työyksikkökustannuslaskelmissa on se, että Suomessa tuotannossa tehdyn työtunnin kustannus sivukuluineen on 36,80 €, kun taas Ruotsissa – jolla on oma valuuttansa – vastaava kuluerä työnantajalle on 41,10 € ja Tanskassa 42,40 €, Belgiassa 43,30 €. Tästä näkökulmasta Suomen halllituksen kaupitteleman kikytyksen eli kilpailukykysopimuksen perusteet eivät kestä.
IMK:n tutkijoiden mukaan palkkojen tulisi nousta samassa linjassa tuottavuuden kasvun kanssa, koska tällä on makrotalouden kannalta hyvät vaikutukset. Näin menetellen tuottavuuden kasvu muuntuisi suuremmaksi ostovoimaksi ja suosisi tasapainotettua kasvua sekä hintavakautta. Vielä suurempi hyöty syntyisi siitä, että euroalueen sisäinen, keskinäinen tasapaino olisi saavutettavissa; päästäisiin pois nykyisen kaltaisesta tilanteesta, jossa alueen sisäiset hintaheilahtelut ovat jatkuva riesa.
Tutkijat valittelevat sitä, että kollektiivisen sopimisen järjestelmä on EU:n kriisimaissa ideologisin perustein romutettu ja on siirrytty työpaikkakohtaiseen sopimiseen. Tämä vaikeuttaa sellaisen järjestelmän esittelyä, jossa palkkojen muodostus seuraisi yhtenäisiä sääntöjä eri maissa".
.
Suomen työkulut ovat viitekehysmaidemme keskitasoa, työn sivukulut jopa EU:n keskitason alapuolella. Suomen lähivuosien äärimaltilliset palkankorotukset ovat hidastaneet taloutta ja PersKeKo-porvarihallitusten KiKy-leikkaukset tulevat entisestään hidastamaan talousnousua.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.