Venäjän sotilasoperaatiot antavat potkua Euroopan energiayhteistyölle
EU-maiden johtajat pohtivat torstaina, miten unionin energiamarkkinoita voisi yhdistää ja riippuvuutta Venäjän kaasusta vähentää. Ukrainan tapahtumat ovat antaneet vanhalle idealle uutta vauhtia.vat potkua Euroopan energiayhteistyölle
EU-maiden johtajat pohtivat torstaina, miten unionin energiamarkkinoita voisi yhdistää ja riippuvuutta Venäjän kaasusta vähentää. Ukrainan tapahtumat ovat antaneet vanhalle idealle uutta vauhtia.
Ukrainan sota on saanut EU-maat havahtumaan uudella tavalla energiariippuvuuden aiheuttamaan ongelmaan. Kolmasosa EU:ssa käytettävästä kaasusta tulee putkessa Venäjältä, joka voi halutessaan pistää kaasuhanat kiinni talvipakkasilla.
– Tämä on jatkuva muistutus EU:lle siitä, että meillä ei ole luotettavaa partneria toisella puolella rajaa, ja että meidän pitäisi tehdä yhteistyötä, sanoo vanhempi analyytikko Annika Hedberg Venäjän toimista Ukrainassa.
Suomalainen Hedberg seuraa energiapolitiikkaa European Policy Center -tutkimuslaitoksessa Brysselissä.
EU:n komissio esitteli helmikuun lopussa ehdotuksensa energiaunioniksi, jonka pitäisi helpottaa riippuvuutta Venäjästä ja viedä loppuun energian sisämarkkinat unionin alueella.
"Yhteistyöhalukkuus ollut heikkoa"
Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi maiden välisen sähkönsiirtokapasiteetin lisäämistä siten, että kukin jäsenmaa voi viedä vähintään 10 prosenttia tuotannostaan naapuriin.
yle
Venäjä-riippuvuudesta taas pyritään eroon esimerkiksi rakentamalla nesteytetyn maakaasun terminaaleja, joihin kaasua voi tuoda laivalla mistä tahansa.
Komission esitys energiaunionista on tänään torstaina ensi kertaa jäsenmaiden johtajien arvioitavana huippukokouksessa. Keskustelusta selviää, onko Ukrainan kriisi saanut EU-maat taipuvaisemmiksi kompromisseihin.
– Meillä on ollut energian osalta niin vahva perinne siitä, että jäsenmaat itse päättävät. Halukkuus tehdä yhteistyötä on tähän asti ollut todella heikkoa, Hedberg sanoo.
Hän mainitsee esimerkiksi Ranskan, joka vastusti vuosien ajan sähkökaapelin rakentamista Espanjasta Ranskaan. Maanalainen kaapeli saatiin viimein käyttöön viime kuussa.
– Sähkömarkkinat ovat hyvin suojatut, vahvistaa johtaja Pertti Salminen Energiateollisuus ry:stä.
Pitkä matka sähkökilpailuun
Taustalla on protektionismia ja uusiutuvan energian tuotantotukia, Salminen sanoo. Osa maista ei ole rakentanut riittävää infrastruktuuria.
– Saksa ei osta Tanskan tuulisähköä kun siellä on johdot täynnä omaakin, Salminen sanoo.
Hänen mukaansa viime aikoina suunta on kuitenkin käynyt kohti sähkömarkkinoiden avautumista EU:ssa. Salminen ei pidä utopististisena ajatusta, että tulevaisuudessa suomalainen kuluttaja voisi ostaa sähkönsä ulkomailta -- teollisuus tekee sitä jo nyt. Ihan heti tähän ei kuitenkaan päästä.
– Kyllä siihen on kauhean pitkä matka, Salminen sanoo.
Salmisen mukaan energiamarkkinoiden avaaminen laskee teoriassa hintoja kun kilpailu kovenee. Pohjoismaiden osalta hinnat kuitenkaan tuskin enää laskevat vaan pikemminkin nousevat, avautuivat markkinat tai eivät.
Jäsenmaiden mielenkiinto energiaunionin rakentamiseen saattaa kuitenkin hälvetä siinä vaiheessa, kun yhteistyö edellyttää päätösvallan siirtämistä EU:lle tai komission roolin kasvattamista.
Komissio haluaisi esimerkiksi tulla mukaan jäsenmaiden ja Venäjän välisiin neuvotteluihin kaasun hinnasta. Suomi ja joukko muita maita ovat vastustaneet ajatusta.
Huippukokouksessa energiaunionia kuitenkin halutaan kokonaisuutena viedä eteenpäin. Innokkaimpien joukossa on Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk, joka otti käyttöön energiaunioni-käsitteen keväällä 2014 ennen kuin hänet oli valittu nykyiseen tehtäväänsä.
Silloin hän sanoi sanomalehti Financial Timesin haastattelussa, että Euroopan on päästävä irti Venäjän "kuristusotteesta" energiapolitiikassa.
EU-maiden johtajat pohtivat torstaina, miten unionin energiamarkkinoita voisi yhdistää ja riippuvuutta Venäjän kaasusta vähentää. Ukrainan tapahtumat ovat antaneet vanhalle idealle uutta vauhtia.vat potkua Euroopan energiayhteistyölle
EU-maiden johtajat pohtivat torstaina, miten unionin energiamarkkinoita voisi yhdistää ja riippuvuutta Venäjän kaasusta vähentää. Ukrainan tapahtumat ovat antaneet vanhalle idealle uutta vauhtia.
Ukrainan sota on saanut EU-maat havahtumaan uudella tavalla energiariippuvuuden aiheuttamaan ongelmaan. Kolmasosa EU:ssa käytettävästä kaasusta tulee putkessa Venäjältä, joka voi halutessaan pistää kaasuhanat kiinni talvipakkasilla.
– Tämä on jatkuva muistutus EU:lle siitä, että meillä ei ole luotettavaa partneria toisella puolella rajaa, ja että meidän pitäisi tehdä yhteistyötä, sanoo vanhempi analyytikko Annika Hedberg Venäjän toimista Ukrainassa.
Suomalainen Hedberg seuraa energiapolitiikkaa European Policy Center -tutkimuslaitoksessa Brysselissä.
EU:n komissio esitteli helmikuun lopussa ehdotuksensa energiaunioniksi, jonka pitäisi helpottaa riippuvuutta Venäjästä ja viedä loppuun energian sisämarkkinat unionin alueella.
"Yhteistyöhalukkuus ollut heikkoa"
Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi maiden välisen sähkönsiirtokapasiteetin lisäämistä siten, että kukin jäsenmaa voi viedä vähintään 10 prosenttia tuotannostaan naapuriin.
yle
Venäjä-riippuvuudesta taas pyritään eroon esimerkiksi rakentamalla nesteytetyn maakaasun terminaaleja, joihin kaasua voi tuoda laivalla mistä tahansa.
Komission esitys energiaunionista on tänään torstaina ensi kertaa jäsenmaiden johtajien arvioitavana huippukokouksessa. Keskustelusta selviää, onko Ukrainan kriisi saanut EU-maat taipuvaisemmiksi kompromisseihin.
– Meillä on ollut energian osalta niin vahva perinne siitä, että jäsenmaat itse päättävät. Halukkuus tehdä yhteistyötä on tähän asti ollut todella heikkoa, Hedberg sanoo.
Hän mainitsee esimerkiksi Ranskan, joka vastusti vuosien ajan sähkökaapelin rakentamista Espanjasta Ranskaan. Maanalainen kaapeli saatiin viimein käyttöön viime kuussa.
– Sähkömarkkinat ovat hyvin suojatut, vahvistaa johtaja Pertti Salminen Energiateollisuus ry:stä.
Pitkä matka sähkökilpailuun
Taustalla on protektionismia ja uusiutuvan energian tuotantotukia, Salminen sanoo. Osa maista ei ole rakentanut riittävää infrastruktuuria.
– Saksa ei osta Tanskan tuulisähköä kun siellä on johdot täynnä omaakin, Salminen sanoo.
Hänen mukaansa viime aikoina suunta on kuitenkin käynyt kohti sähkömarkkinoiden avautumista EU:ssa. Salminen ei pidä utopististisena ajatusta, että tulevaisuudessa suomalainen kuluttaja voisi ostaa sähkönsä ulkomailta -- teollisuus tekee sitä jo nyt. Ihan heti tähän ei kuitenkaan päästä.
– Kyllä siihen on kauhean pitkä matka, Salminen sanoo.
Salmisen mukaan energiamarkkinoiden avaaminen laskee teoriassa hintoja kun kilpailu kovenee. Pohjoismaiden osalta hinnat kuitenkaan tuskin enää laskevat vaan pikemminkin nousevat, avautuivat markkinat tai eivät.
Jäsenmaiden mielenkiinto energiaunionin rakentamiseen saattaa kuitenkin hälvetä siinä vaiheessa, kun yhteistyö edellyttää päätösvallan siirtämistä EU:lle tai komission roolin kasvattamista.
Komissio haluaisi esimerkiksi tulla mukaan jäsenmaiden ja Venäjän välisiin neuvotteluihin kaasun hinnasta. Suomi ja joukko muita maita ovat vastustaneet ajatusta.
Huippukokouksessa energiaunionia kuitenkin halutaan kokonaisuutena viedä eteenpäin. Innokkaimpien joukossa on Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk, joka otti käyttöön energiaunioni-käsitteen keväällä 2014 ennen kuin hänet oli valittu nykyiseen tehtäväänsä.
Silloin hän sanoi sanomalehti Financial Timesin haastattelussa, että Euroopan on päästävä irti Venäjän "kuristusotteesta" energiapolitiikassa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kohta ei tarvitä r....ä mihinkään.
Natoon