Pohjoismaiden ja balttien toivotaan tiivistävän puolustusyhteistyötä.
Vuoden tärkein pohjoismainen foorumi käynnistyy tiistaina Kööpenhaminassa. Paikalle saapuvat Pohjoismaiden pääministerit, sektoriministerit ja parlamentaarikot. Kolmipäiväisen kokouksen asialistalla ovat muun muassa pohjoismaisten työmarkkinoiden haasteet, kestävä kehitys, pakolaisten kotouttaminen sekä turvallisuus- ja puolustuskysymykset.
Tänä vuonna erityisesti turvallisuus ja puolustus ovat korostetusti esillä.
Yhteinen näkemys on, että Pohjoismaiden puolustusyhteistyön tiivistämistä tarvitaan, koska Itämeren alueen tilanne on aiempaa jännittyneempi. Tähän päättäjien yksituumaisuus päättyy, koska osan mielestä syyllinen tilanteen kärjistymiseen on aggressiivinen Venäjä, kun toiset haluavat vierittää vastuuta myös Natolle.
Myös turvallisuuden lisäämisen keinoista ollaan eri mieltä. Pari viikkoa sitten pidetyssä Pohjoismaiden neuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa konferenssissa ruotsalais-tanskalainen kansainvälisen politiikan dosentti, Ann-Sofie Dahl totesi, että Itämeren alueen turvallisuutta vahvistaisi optimaalisimmin se, että Suomi ja Ruotsi liittyisivät Natoon.
Tällä hetkellä Pohjoismaista Tanska, Norja ja Islanti kuuluvat Natoon, samoin kuin Itämeren rantavaltiot Saksa, Puola, Liettua, Latvia ja Viro.
Dahlin kanssa samassa tilaisuudessa puhunut Pohjoismaiden neuvoston sd-ryhmän jäsen, kansanedustaja Erkki Tuomioja totesi, että sotaisan retoriikan sijaan Pohjoismaiden pitäisi pohtia keinoja, joilla voitaisiin liennyttää kansainvälisen politiikan kärjistymistä.
Pohjoismaiden päättäjien lisäksi Kööpenhaminaan saapuvat myös Baltian pääministerit.
Pohjoismaiden neuvoston presidentti, Henrik Dam Kristensen toivoo, että käytännön puolustusyhteistyötä voitaisiin tiivistää myös balttien kanssa, jotta osoitettaisiin nykyistä selkeämpää yksituumaisuutta suhteessa Venäjään.
Yhteistyön tiivistäminen olisi suotavaa, koska tällä hetkellä Itämeren alueella vallitsee epätasapaino: on sotilaallisesti suuri ja mahtava Venäjä sekä kirjava joukko pienempiä valtioita.
Vaikka välitöntä sotilaallista uhkaa ei juuri nyt ole, silti puolustussuunnittelussa ja yhteistyössä pitää varautua nopean tilannemuutoksen mahdollisuuteen. Parhaiten yhteistyön edistäminen tapahtuu käytännön yhteistoimintaa lisäämällä, olipa kyse Nato-maasta tai Naton kumppanimaasta. Pohjoismainen Itämeren puolustusyhteistyö täydentää hyvin myös Nato- ja EU-yhteistyötä.
Pohjoismailla on puolustettavinaan edistykselliset, yhteiset arvot sekä yhteiskuntamalli. Arvoihin sopii hyvin sillanrakentajana toimiminen, myös Venäjän suuntaan.
il
Vuoden tärkein pohjoismainen foorumi käynnistyy tiistaina Kööpenhaminassa. Paikalle saapuvat Pohjoismaiden pääministerit, sektoriministerit ja parlamentaarikot. Kolmipäiväisen kokouksen asialistalla ovat muun muassa pohjoismaisten työmarkkinoiden haasteet, kestävä kehitys, pakolaisten kotouttaminen sekä turvallisuus- ja puolustuskysymykset.
Tänä vuonna erityisesti turvallisuus ja puolustus ovat korostetusti esillä.
Yhteinen näkemys on, että Pohjoismaiden puolustusyhteistyön tiivistämistä tarvitaan, koska Itämeren alueen tilanne on aiempaa jännittyneempi. Tähän päättäjien yksituumaisuus päättyy, koska osan mielestä syyllinen tilanteen kärjistymiseen on aggressiivinen Venäjä, kun toiset haluavat vierittää vastuuta myös Natolle.
Myös turvallisuuden lisäämisen keinoista ollaan eri mieltä. Pari viikkoa sitten pidetyssä Pohjoismaiden neuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa konferenssissa ruotsalais-tanskalainen kansainvälisen politiikan dosentti, Ann-Sofie Dahl totesi, että Itämeren alueen turvallisuutta vahvistaisi optimaalisimmin se, että Suomi ja Ruotsi liittyisivät Natoon.
Tällä hetkellä Pohjoismaista Tanska, Norja ja Islanti kuuluvat Natoon, samoin kuin Itämeren rantavaltiot Saksa, Puola, Liettua, Latvia ja Viro.
Dahlin kanssa samassa tilaisuudessa puhunut Pohjoismaiden neuvoston sd-ryhmän jäsen, kansanedustaja Erkki Tuomioja totesi, että sotaisan retoriikan sijaan Pohjoismaiden pitäisi pohtia keinoja, joilla voitaisiin liennyttää kansainvälisen politiikan kärjistymistä.
Pohjoismaiden päättäjien lisäksi Kööpenhaminaan saapuvat myös Baltian pääministerit.
Pohjoismaiden neuvoston presidentti, Henrik Dam Kristensen toivoo, että käytännön puolustusyhteistyötä voitaisiin tiivistää myös balttien kanssa, jotta osoitettaisiin nykyistä selkeämpää yksituumaisuutta suhteessa Venäjään.
Yhteistyön tiivistäminen olisi suotavaa, koska tällä hetkellä Itämeren alueella vallitsee epätasapaino: on sotilaallisesti suuri ja mahtava Venäjä sekä kirjava joukko pienempiä valtioita.
Vaikka välitöntä sotilaallista uhkaa ei juuri nyt ole, silti puolustussuunnittelussa ja yhteistyössä pitää varautua nopean tilannemuutoksen mahdollisuuteen. Parhaiten yhteistyön edistäminen tapahtuu käytännön yhteistoimintaa lisäämällä, olipa kyse Nato-maasta tai Naton kumppanimaasta. Pohjoismainen Itämeren puolustusyhteistyö täydentää hyvin myös Nato- ja EU-yhteistyötä.
Pohjoismailla on puolustettavinaan edistykselliset, yhteiset arvot sekä yhteiskuntamalli. Arvoihin sopii hyvin sillanrakentajana toimiminen, myös Venäjän suuntaan.
il
Vastaukset 5
Vanhimmat
Juuri näin !!!
Yhteistyö lisää turvallisuutta, eikös me kaikki olla asiasta samaa mieltä.
Vain tiltu vastustaa turvallisuutta edistävää yhteistyötä.
Minkään maan turvallisuus ei ole Venäjän etujen mukaista ?
Natoon
Miksi Venäjä vastustaa Itämeren maiden turvallisuusyhteistyötä.