Jos bruttokansantuotteeseen kuuluu mm. huligaanien rikkomien ikkunoiden korjaukset, silikonitissit, lapselliset tietokonepelit, tatuoinnit, tekopenikset, Stockmanin kasvonhoitotuotteet 270 € jotka huonompia kuin Lidlin 3 €:n vastikkeet, sotaroju, monikulttuurisuuskoulutus, joutavanpäiväinen epätieteellinen maskullinen terapia ym... niin miten relevanttia on ylipäätänsä sokeasti tuijottaa koko bkt:tä?
Eikö olisi löydettävä parempi mittari aineelliselle ja henkiselle hyvinvoinnille? Väitän että 20-30% bruttokansantuotteestamme on nykyisin täyttä humpuukia ja tuo osuus saattaa olla jopa kasvussa (jos bkt ylipäätänsä enää kasvaa).
Eikö olisi löydettävä parempi mittari aineelliselle ja henkiselle hyvinvoinnille? Väitän että 20-30% bruttokansantuotteestamme on nykyisin täyttä humpuukia ja tuo osuus saattaa olla jopa kasvussa (jos bkt ylipäätänsä enää kasvaa).
Vastaukset 7
Vanhimmat
No ainakin suurin osa viihdeteollisuuteen upotetuista miljardeista menee ei ainoastaan kankkulan kaivoon mutta myös tekee yhteiskunnasta typerämmän. Eihän esim. aiemminkaan hyvistä vitseistä ole tarvinnut maksaa niitä kuulee tilannekomiikkana ilmaiseksi harva sen päivä.
Entäs kaikki keppien huitomiset ja hakkaamiset sun muut pallojen pompottamiset, joita varten yhteiskunta rakentaa kalliita halleja, jotta saadaan kesälläkin pohja jäätymään,,,,??
Ooppera- ja taidehömppä jne..
Lisäksi pitäisi ilmoittaa NKT (nettokansantuote) BKT:n (bruttokansantuote).
Parina viime vuosikymmeninä olemme myyneet valtaosan kansallisvarallisuudestamme ulkomaisille spekulanteille.
Näiden alihinnalla myytyjen yritystemme maksamina osinkoina siirtyy vuosittain miljardeittain euroja ulkomaille.
NKT vähentää BKT:sta mm. nämä hävikit, ja vasta jäljellejäävä summa on käytettävissä elintasomme hyväksi.
BKT on pelkkä poliittinen mittari. Rahasta on yleensäkin tullut politiikanteon väline. Media ei käsittele ikinä rahaa vaihdon välineenä. Jos kansa tajuaisi rahan todellisen luonteen, talouspolitiikalta hienoine käsitteineen katoaisi pohja.
No selitäpä vähän asiaasi - tuosta ei kyllä kostunut mitään..arvoituksellista tekstiä.
Raha sopii asioiden vertailuun vain vaihtohetkellä. Silti puhutaan rahan säästämisestä ikään kuin se olisi mahdollista.
Tässä paremmat kriteerit:
1) asunto ja sen kunto (arviointimetodi viihtyvyys, palvelu, taso, tila jne)
2) vaatteet
3) ravinto (määrä, laatu, maku, terveellisyys
4) työpaikka, onko ja miten yhteiskunnallisesti palkitseva ja tarpeellinen kansakunnalle
5) sivistystaso (poissulkee hömpän)
6) ympäristö (ilma, vesi, puhtaus)
Luulisin että ehkä 1/3 nykyisestä bkt:stä ei mittaa todellista aineellista ja henkistä hyvinvointia. Jäljellä jääneellä 2/3 on selvä korrelaatio hyvinvoinnin kanssa.