Kun täällä kirjoittaa asiaan perehtyneitä niin onko tuo kirkkohommeli totta vai tarua? jäi vaivaamaan eikä ole aineistoa mistä tarkistaisin.
"Suurvaltasemaansa lujittaneet Ruotsin kuninkaat ryhtyivät käännyttämään suomalaisia Martti Lutherin määrittelemään kristinuskon muotoon. Se johti 1656 ns. truptuurisotaan (kirjoitusmuoto kirjailijalta). Venäjänuskoisetja luterilaiset tekivät hävitysretkiä toistensa alueille. Ruotsin joukot saivat ylipäälliköiltään käskykirjeen, jossa heidät määrättiin tappamaan kaikki venäläisten kanssa liittoutuneet ortodoksit ja hävittämään heidän omaisuutensa.
Niin tapahtui kaikkialla Ruotsin Karjalassa, mutta se vain lujitti kreikanuskoisten siteitä venäläisiin. He polttivat Brahean kaupungin -nykyisen Lieksan- ensimmäisen kirkon paistaen ihmiset sinne elävältä. (Tämä on se mitä en pysty selvittämään)
Lieksalaiset tekivät kostoretken Salmiin ja Suistamolle polttaen useita taloja ja surmaten jopa lapsia. Tuhannet idän kirkolle uskolliset pakenivat Venäjälle, osa Treviin saakka. Tilalle tulvi luterilaisia sukuja mm Häneestä ja Savosta, Pohjanmaaltakin........."
Turunen, Kuokka ja Kannel s. 40-41
Lieksan historiasta
66
1908
Vastaukset
- ruptuuri
Tooosi hyvä ja mielenkiintoinen aloitus.
- yytte
Kuka hyvänsä asiasta tietää jotain niin laittakaa varmaan kiinnostaa monia.
Viensuulla "kirkonpaikka" liittynee juuri tähän aikakauteen.
- wikipediasta
"Sodan aikana vuonna 1656 kaupunki joutui kuitenkin hävityksen kohteeksi eikä toipunut enää koskaan. Kaupungin alueella sijaitsi muun muassa raatihuone, ortodoksinen tsasouna, porvarien asuintaloja ja vuonna 1667 valmistunut luterilainen kirkko nykyisen kirkon paikalla. Brahean kaupungissa toimi koulu vuodesta 1663.
Brahea lakkautettiin jo vuonna 1681 ison reduktion yhteydessä, vain vuosi kreivi Brahen kuoleman jälkeen. Pielisjärven alue liitettiin Käkisalmen lääniin, jonka maaherran Hindrich Piperin käskystä Brahean kaupunki hävitettiin. Lopullisesti kaupungin hävitti Pielisjärven pitäjän vuonna 1685 kruunulta vuokrannut Salomon Ehnberg: kaupungin talot purettiin ja alue kynnettiin pelloksi." - matikan.maikka
Nyt tarvitaan hissanmaikkaa ja muitakin jotka jotain tietää.
- hissanmaikk.n.mummo
Hissanmaikk on vain tammenlehväpelle lisäksi sen houreissa on Mannerheimin kunniakirjat joita ei ole olemassakaan.
- minä.en.tiedä
Missä luuraa kaikki jotka asiasta ovat jotain lukeneet.
Tuohon ihmisten elävältä kirkossa polttamiseen ja sitä seuranneeseen kostoretkeen en oikein löydä vahvistusta.
Tutkin sitä myös Ortodoksikirkon historiasta kertovista heidän omiste kirjoistaan, eikä siellä löytynyt mainintaa koko asiasta.
Lisäksi vanha perimätieto kertoi, että "ruotsit" hävitti Brahean kun pelkäsivät sen joutuvan venäläisille, kun oli niin lähellä rajaa.- edellä.oli
Luulisin tuon ruotsien hävittämisen ajoittuvan myöhempään.
"Brahea lakkautettiin jo vuonna 1681, vain vuosi Kreivi Brahen kuoleman jälkeen. Pielisjärven alue liitettiin Kajaanin vapaaherrakuntaan, jonka maaherran Hindrich Piperin käskystä Brahean kaupunki hävitettiin. Lopullisesti kaupungin hävitti Pielisjärven pitäjän vuonna 1685 kruunulta vuokrannut Salomon Ehnberg: kaupungin talot purettiin ja alue kynnettiin pelloksi." Kyllä se niin näyttää olevan:
"Brahean kehitys sai jo alkutaipaleellaan vastoinkäymisiä. Ruptuurisodan aikana heinäkuun 23. pnä vuonna 1656 Ruotsin puolelle tunkeutuneet venäläiset joukot polttivat Brahean poistuessaan paikalta syksyllä (Lappalainen 1972:164). Tämän sodan aikana Brahean ja Lieksan väestöpohja muuttui ratkaisevasti. Alkuperäinen, ennen 1600-luvun alussa alkaneen läntisen vaikutuksen aikaa alueelle asettunut väestö oli ortodokseja, jotka nousivat venäläisten saapuessa kapinaan ruotsalaisia vastaan. Levottomuuksien päättyessä vuonna 1658 Vallisaaren välirauhaan suurin osa ortodokseista oli paennut venäjän puolelle. Tämän seurauksena Käkisalmen läänin, ja siinä samalla myös Brahean väestöpohja muuttui; Lieksassa savolais-pohjalaisvaltaisemmaksi (taulukko 1.) .
(Katajala 2002:373; Kilpeläinen et al. 1954:202-208; Kokkonen 2002: 122-127; Liite
1; Saloheimo 1976:116-118.)
Brahean ensimmäinen luterilainen kirkko valmistui vasta ruptuurisodan
jälkeen vuonna 1667 ja siitä tehtiin Pielisjärven seurakunnan emäkirkko.
Uusi emäkirkko sijaitsi todennäköisesti samalla paikalla kuin Braheaa edeltänyt
ortodoksikirkko. "
http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/raportti/read/asp/hae_liite.aspx?id=117554&ttyyppi=pdf&kansio_id=422
Tämä kirja voi kertoa asiasta: Lappalainen, Jussi T. 1972: Kaarle X Kustaan Venäjän-sota v. 1656- 1658 Suomen suunnalla: "räikkä, häikkä ja ruptuuri". Studia historica
Jyväskylä. Tilasin sen. Palaan asiaan, jos siitä löytyy kerrottavaa.- luenjakiinnostun
Taas täysin uutta tietoa meikäläiselle. Kyllä nämä ketjut on ihan parasta!
- ortodoksi
malttinen kirjoitti:
Kyllä se niin näyttää olevan:
"Brahean kehitys sai jo alkutaipaleellaan vastoinkäymisiä. Ruptuurisodan aikana heinäkuun 23. pnä vuonna 1656 Ruotsin puolelle tunkeutuneet venäläiset joukot polttivat Brahean poistuessaan paikalta syksyllä (Lappalainen 1972:164). Tämän sodan aikana Brahean ja Lieksan väestöpohja muuttui ratkaisevasti. Alkuperäinen, ennen 1600-luvun alussa alkaneen läntisen vaikutuksen aikaa alueelle asettunut väestö oli ortodokseja, jotka nousivat venäläisten saapuessa kapinaan ruotsalaisia vastaan. Levottomuuksien päättyessä vuonna 1658 Vallisaaren välirauhaan suurin osa ortodokseista oli paennut venäjän puolelle. Tämän seurauksena Käkisalmen läänin, ja siinä samalla myös Brahean väestöpohja muuttui; Lieksassa savolais-pohjalaisvaltaisemmaksi (taulukko 1.) .
(Katajala 2002:373; Kilpeläinen et al. 1954:202-208; Kokkonen 2002: 122-127; Liite
1; Saloheimo 1976:116-118.)
Brahean ensimmäinen luterilainen kirkko valmistui vasta ruptuurisodan
jälkeen vuonna 1667 ja siitä tehtiin Pielisjärven seurakunnan emäkirkko.
Uusi emäkirkko sijaitsi todennäköisesti samalla paikalla kuin Braheaa edeltänyt
ortodoksikirkko. "
http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/raportti/read/asp/hae_liite.aspx?id=117554&ttyyppi=pdf&kansio_id=422
Tämä kirja voi kertoa asiasta: Lappalainen, Jussi T. 1972: Kaarle X Kustaan Venäjän-sota v. 1656- 1658 Suomen suunnalla: "räikkä, häikkä ja ruptuuri". Studia historica
Jyväskylä. Tilasin sen. Palaan asiaan, jos siitä löytyy kerrottavaa.Miten se ihmisten polttaminen kirkkoon ja kostoretki Salmiin. Se tässä rankin juttu on. Kamuttaja arvelee ettei pidä paikkaansa mitä sinä sanot?
- vaivaamaan.jäi
Minä tein aloituksen ja luonnollisesti romaanissa voi olla kuvitteellista kerrontaa. Siksi kysyin. Jos tulee tilaisuus kysyn Turuselta itseltään.
Hienoa, että lukijat etsivät tietoa. Minä löysin tämän paikallisen "muisteluksen"
http://www.lieksapielisjarviseura.net/wb/media/ladattavat tiedostot/Braheasta Lieksan kauppalaksi Koponen 1953_96.pdf - tämä.on.tosi
ortodoksi kirjoitti:
Miten se ihmisten polttaminen kirkkoon ja kostoretki Salmiin. Se tässä rankin juttu on. Kamuttaja arvelee ettei pidä paikkaansa mitä sinä sanot?
Kamun tiedot ovat vailla mitään tosipohjaa koeta nyt käsittää se. Maltti on oikeassa väki on poltettu kirkkoon ja kosioretki tehty.
En kirjoittanut sanaakaan kirkkoon ihmisten polttamisesta. Vain siitä, että lähdeaineiston mukaan Brahea näyttää tuhotun ensin Ruptuurisodan aikaan 1656 venäläisten toimesta.
"Ruotsit" tuhosivat Brahean myös. Aivan kuten Kamutta mainitsee perimätiedon kertovan. Siitä löytyy myös linkistä Erkki Ikosen kuvaus. Siis Pietari Brahen kuoltua vuonna 1680 Pielisen pitäjä päätyi taas osaksi Käkisalmenlääniä. Pian tämän jälkeen maaherra Henrik Piper antoi käskyn Brahean kaupungin purkamiseksi. Lopullisesti Brahea katosi, kun Pielisen pitäjä vuokrattiin vuonna 1685 Salomon Ehnbergille, joka vuonna 1688 asukkaiden häätämisen ja talojen purkamisen jälkeen kynti vanhan kaupunkialueen vastikään perustetun Lieksan hovin pelloksi.
Aloittaja muistuttaa kirjailijan oikeudesta sekoittaa fiktiota myös historiallisiin tapahtumiin ryydittämään kerrontaansa. Se on hyvä pitää mielessä. Historia kirjoittaa kuitenkin aina tarinoihin myös kertojansa näkökantoja.
En ole historian tuntija, enkä sellaisena esiinny.
http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/raportti/read/asp/hae_liite.aspx?id=117554&ttyyppi=pdf&kansio_id=422- tarkkailijavain
Sinun asiallisuutta ei kukaan järkijätkä epäile.
Eikös tämä meidän murrekkin noista ajoista osittain johdu?Ortodoksit väistyi kohti karjalaa ja tilalle siirtyi savosta ihmisiä asuttamaan seutua,näin lyhykäisyydessään selvitettynä.
- mievaen
Suattaahan sillä olla vaetusta. Kaakoismurteet ne kuitennii on enemmän olleet vuosisatoja kahden eri kulttuuripiirin raja-aluetta ja siellä on tapahtunut paljon väestönsiirtoja.
- pettyny.lukija
Kovin hepponen oli tämän päivän Karjalaisessa Turusen haastattelu ja kirjan kuvaus. Ei tainnu olla toimittaja lukenu koko kirjaa.
On sitä väkeä tullut eri suunilta, mutta on väkeä joka on ollut alueella satoja vuosia.
Tiedän ja tunnen hyvin monia sukuja, jotka ovat asuneet Pielisjärvellä satoja vuosia.
Heissä on niin luterilaisia kuin ortodokseja.- historian.maisteri
Älä kamuttaja valehtele liekksa oli autiona yli sata vuoutta sitten tuli savolainen pielisjärven historia oda 3
Sain nyt näppeihini Jukka Kokkosen väitöskirjan (SKS 2002) Rajaseutu liikkeessä -Kainuun ja Pielisen Karjalan asukkaiden kontaktit Venäjän Karjalaan kreivin ajasta sarkasotaan (1650-1712)
Kirja on hyvä. Laitan siitä suoran lainauksen. (Lainaukset ovat sivuilta 102-105.)
"Uhkakuvia omista
Kaarle X Kustaan Venäjän-sodan alussa vuonna 1656 Pielisjärven pogostasta muodostui muun Kajaanin vapaaherrakunnan turvallisuuden kannalta epävarmuustekijä. Vähemmistöksi jäänyt ortodoksiväestö nousi siellä kapinaan ruotsalaista esivaltaansa vastaan vannoen uskollisuuden valan Moskovan suuriruhtinaalle, kun ”moskovalaiset” hyökkäsivät pogostaan heinäkuussa 1656. Samankaltaiset tapahtumat näkyivät myös Käkisalmen läänissä, johon Pielisjärvi oli kuulunut ennen läänitysajan alkua (-1652). ”Melkein koko pitäjä huomatuimpia talonpoikia myöten” teki uskollisuudenvalan venäläisille, kuten Palmbaum väitti kirjeessään Brahelle. Kapinointi alkoi, kun 2 aunuslaista ja 26 sortavalaista käsittänyt sissijoukko saapui Brahean kaupunkiin. Vouti Anders Erikssonin mukaan päivä oli 13.7.1656. Varsinkin ”Brahean venäläisten” todettii ottaneen sissit vastaan mitä parhaimmalla tavalla.
”Brahean venäläisten” ja muiden talonpoikien taholta vouti oli havainnut jotain merkillistä: he eivät tulleet juttusille, vaan pysyttelivät metsässä. Voudilla oli seuranaan kirkkoherra, nimismies ja kaksi lautamiestä Nurmeksesta siinä tarkoituksessa, että talonpojat ruodutettaisiin. Lähtiessään hän asetti korpraaliston ja lupasi kaksi rakuunaa pitämään vahtia porvareiden apuna. Aseistukseksi oli luvassa neljä muskettia. Yhden rakuunan hän otti mukaansa Kajaaniin noutaman lisää aseita.
Sissijoukko saapui 13.7.1656 ja seudun asukkaat vannoivat itsensä ”kepeästi” Moskovan suurruhtinaan alamaisiksi. Kahden Brahean turvaksi jääneen rakuunan onnistui päästä aseineen veneeseen, samoin kahden porvarin. Huono-onninen oli seudun luterilaista esivaltaa edustanut nimismies Henrik Danielson. Hänet vietiin vankina ensin Liperiin ja sitten Venäjälle ja hän jäi sille tielleen. Sissijoukko poistui pian seudulta, mutta uhkasi tulla kahdeksan päivän päästä uudelleen koko sotavoimansa kanssa. Tarkoitus oli sitten kerätä Lieksasta leipää ja olutta muonatarpeiksi ja hyökätä Nurmeksen kautta Kajaaniin. Oliko suunnitelma totta vai vain pelottelua on mahdotonta sanoa. Heinäkuun yhteydessä ei puhuta kaupungin tuhosta.
Lappalainen arvelee, että sissit polttivat Brahean vasta syksyllä 1656 seudulta lopullisesti lähtiessään. Elokuussa 1656 sissit mellastivat vielä Nurmeksen kylässä. Ortodoksi talonpoikien toiminta kohdistui lähinnä luterilaisten kirkkoihin, pappiloihin, taloihin ja lahjoitusalueiden hoveihin, jotka ryöstettiin ja poltettiin. Nurmeksesta poltettiin kirkko ja pappila elokuussa 1656.
Sotaa edeltäneessä toiminnassa venäläiset olivat kiinnittäneet suurta huomiota tehokkaan vakoilun järjestämiseen ja ortodoksiväestön mielialojen itselleen suosiolliseksi muokkaamiseen. Siitä näyttäisi olevan merkkejä myös Pielisjärven osalta. Piileskely voudilta saattoi ilmentää sitä, että tiedettiin jo mitä oli tulossa. Ainakin Pielisjärven entisen kirkkoherran leskeä kidutettiin. Venäläiset polttivat ja paistoivat tuella hänen selkäänsä, että hän kertoisi rahojensa kätköpaikan. Näistä rosvoista rantasalmelainen Arvi Turunen saatiin kiinni."- vaivaamaan.jäi
Kiitos! Tein johtopäätökset.
Näkyykö siinä kirjassa suhdelukua silloin uskontojen kesken? Kyllä näkyy. Väitöskirjaan kuuluvasti Kokkonen käy myös muiden tutkimuksia asiasta läpi ja peilaa niitä omaan tutkimukseensa, joka perustuu arkistoituihin asiakirjoihin. Erityisesti käräjien pöytäkirjoihin.
"Karkulaisongelma näyttää todella vaivanneen Brahea. Ortodoksisten läänitystalonpoikien siirtyessä Venäjälle tuli luonnollisesti ongelma sekä pienentyneistä verotuloista sekä siitä, mistä saataisiin asukkaat autioiksi jääneille tiloille. Brahe otti asian esille helmikuussa 1657 Kaarle X Kustaalle lähettämässään kirjeessä. Hän ehdotti siinä karkulaisten vaatimista takaisin Venäjältä." (119)
"Suurin muutos tapahtui juuri kapinaan nousseen Lieksan kohdalla. Siellä ortodoksitalojen lukumäärä väheni 20:llä. Vuonna 1658 nykyisen Lieksan alueella ortodokseja oli vain neljässä kylässä (Lieksa, Nurmijärvi, Pankajärvi ja Ylivieki) yhteensä 17 taloudessa."
Vuoden 1696 savuluettelossa ortodokseja mainitaan pitäjän luettelossa vain seitsemän. Lieksan alueella heitä oli paikalla kolme. (Lieksan kylässä A. Gregorioff ja veljekset J. ja R. Saattinen sekä Pankajärvellä R. Moisanen.)" (125)
"Pielisjärven ortodoksiasutuksesta hävisi tarkastelujakson 1631-1696 aikana pääosa (n.89%), kun alku ja loppupistettä vertaa toisiinsa. Vuonna 1722 maakirjaan merkityistä savuista oli ortodoksien hallinnassa enää vain noin 2%. Vuonna 1631 ortodokseilla oli vielä noin 51% savuista." (125)
Nämä ovat kirjan sivujuonteita, jotka selittävät omalta osaltaan asukkaiden kontakteja rajakaupan ja rajarauhan tiimoilta. Hyvin yksityiskohtaista ja kiinnostavaa kerrontaa ja analysointia.
(Jussi T. Lappalaisen, Kaarle X Kustaan Venäjän-sota v. 1626-1658 Suomen suunnalla "Räikkä, häikkä ja ruptuuri" sisältää saman suuntaiset tiedot Pielisjärven osalta. Muuten hänen väitöksensä keskittyy sotilasmaantietoon, puolustusvalmiuteen ja sodankäynnin muotoihin.)- vuosiensaatossa
Ei se meijänkään historia ole niin yksoikonen. Monenlaista on tapahtunu.
- pagisoot
Tuli luettuu Turusen tuorein. Kyllä ainakin Hyrsylän mutkan evakoinnissa on selvä tottuuspohja. Maisemien ja tunnelmien kuvaajana Turunen on paraimmillaan. Lukemista hiasti karjalankieli, se on tietysti asiaan sopivaa ja ei tuo lie pahitteeksi sitäki lukea.
Hieman on näkyy vaihtelua eri kirjoittajien kesken alueen historiasta.
- alle.kaksikymppinen
Laitoin tuohon Koneaitta aloitukseen jo kysymyksen Lieksan tuoreemmasta historiasta. Pitäisikö tehdä oma aloitus.
Hyrsylän mutkasta ei Talvisodan seurauksena ehditty evakuoida kaikkia.
Muutama perhe eli siellä Välirauhan ajan.
En tiedä mitä Turunen kertoo, mutta tämä on varma tieto.
Tunnen yhden perheen joka eli näin.- kaikki.tietää
Nehän jäivät sinne Talvisodan alkaessa loukkuun, kun Kekkonen peru evakoinnin. Sitten siivilisotavangeiksi. Hirveellä pakkasella kuorma-autojen lavalla kulettivat. Lapsia paleltu kuoliaiksi jo heti.Hyrsylän mutkasta 600 siviilisotavankia. On heitä elossa vieläki.
Talvisodan sytyttyä jäi Hyrsylästä ja muista Suojärven pitäjän kylistä siviiliväestöä hyökkäävien neuvostojoukkojen vangiksi. Nämä kylien siviiliasukkaat vietiin keskitysleirille Interposolkan kylään Petroskoin eteläpuolelle ja Kaimaojan leirille Kontupohjan länsipuolelle. Yhteensä Suojärven rajakylistä jäi runsaat 1700 siviilivankia, joista vajaa puolet Hyrsylän mutkan kylistä. Tarkat luvut löytyvät kirjasta "Tasavallan panttivangit". Usein puhutaan virheellisesti vain Hyrsylän mutkan alueelta jääneistä siviilisotavangeista, vaikka muista Suojärven kylistä jäi siviilisotavankeja enemmän.
Moskovan rauhan ehtojen mukaisen vankienpalautuksen jälkeen 25. toukokuuta 1940 voitiin todeta, että siviilisotavangeista oli kuollut leiriaikana 102 henkeä. Nämä siviiliuhrit on luetteloitu Nurmeksen Bomban talon yhteydessä olevan tsasounan edustalla olevaan kivipaateen. Nuorimmat uhrit olivat ainoastaan muutaman viikon ikäisiä, vanhimmat yli 80-vuotiaita.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hyrsylä
- näinpäon
Kaikki evakuoitiin älkää puhuko valetta.
- äly.hoi.missä
Taas joku, joka ei osaa lukea. Ihan varmasti Bombatalolle ja Tohmäjärvelle olisi siviilivankien muistomerkki pystytetty nimineen valheen perusteella. Ajattele jos osaat.
Sitä paitsi loukkaat heidän omaisiaan ja niitä, jotka itse olivat siellä vankileireillä. - vaivaamaan.jäi
Juuri niin. Tuollainen räkyttäminen on täysin turhaa. Noissa vouhkamisketjuissa se voi sopia, muttei tällaisessa asiallisessa ketjussa, jossa kunnioitetaan toisten kirjoituksia ja hyvästä syystä!
- lukaisija
Hieno ketju on kyllä! Mitä kieltä se lie tuo ruptuuri/mitä se mahtaa tarkottaa?
- etsijä.ville
Sana ruptuuri tarkoittaa repeämää. Ruptuurisodalla viitataan yhteiskunnalliseen repeämään, välirikkoon ortodoksisen ja luterilaisen väestön välillä. Eikö tuo liene latinaa:))
googlasin https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruptuurisota
- hissanmaikk
Nythän tulee uusi historia ei muka evakoitu kamuttaja aloitti tuon hakeen ja nyt jatkaa rekkamatta
Älähän hissanmaikk nolaa itseäsi enempää.
- vaari.partsikalta
Kyllä kaikissa sodissa siviilit kärsivät tavalla taikka toisella. Kylmäävän surullista on aina lasten kohtalo, niin myös Hyrsylän tapauksessa.
- Rossija
Ei Neuvostoliitto ottnut siivilrjä vankiksi älkääkä valaehdella.
- Finskaja
Kyllä se sinun ihanne maasi tappoikin sivilejä eri puolilla pitäkää.
- peltiruuvi
Lieksa on osa zvenäjää joka suomi miehittää
- ei.pompituta
Pomppijalla on jo pari nimimerkkiä lisää. Ainakin peltiruuvi ja Rossija.
Lieksan joen varressa on patsas muistaakseni nimeltaan kulttuurit kohtaavat eli miten lieksassa nämä uskonnot ovat olleet ja toimineet yhdessä eli luterilainen ja ortodoksinen uskonto
Aikanaan tuota ns"työttömän hammasta" kävivät töhrimässä ja sekään puhdistus ei ollut varmaan halpaa jos ei patsaan hintakaan mutta kyllä ABC liikenneympyrässä olevat paalut oli myös tyyriitä- Sokkopörri
markkukorpinen kirjoitti:
Patsas on idän ja lännen kulttuurit kohtaavat ja Juukalaisen taiteilijan veistos
Missä kohtaa? Minulta on jääny huomaamatta.
Kaarisillalta itäänpäin eli ortodoksisen kirkon suuntaan puistossa joen ja tien välissä ennen valkoisia rivitaloja
- livohkassa
Markku on nähnyt patsaan Moskovassa.
- voihankukkenheimo
Se on nimeltään "työttömien nuolukivi" ja sai nimen silloin kun ne pystytti sen, ja työttömyys oli huippuluokkaa lieksassa, niinkuin nytkin!
Silläkin rahalla olisi ollut järkevämpää käyttöä?
Maksoiko peräti 300 000 mk ne nuolukivet sillon! Kallis hankinta on ollut.
Voihan kukenheimo muistaa asian. hinta oli tuo eli olen asian todennut siltä osin mitä oli joidenkin mielipiteet ja näen asian siten että tuon kyseisen veistoksen tekeminen on vaativaa , mutta tuota pylväsrivistöä ABC risteyksessä en pidä mitenkään taiteellisena vaan halvempiakin pölkkyjä olisi ollut saatavilla kuin muistaakseni 20.000e ja ketkä siitä päättivät tiedän?
Mitä tulee sitten että olisin nähnyt patsaan Moskovasssa todella siellä käydessäni näin hyvin paljon mutta en tuota patsasta ,vaan avaruusaluksia kansansaavutusten näyttelyissä ja muuta myös taidetta eri kohteisssa käydessämme.Livohka on ammattiliittojen lomapaikka jossa en ole käynyt.vaikka olen ollut myös valtakunnallisen järjestön valtuustossa aikanaan.- Jälkiviisausonpop
Sinäkin jälkikäteen viisastelet,kehut tietäväsi kuka päätti mistäkin pölkystä.Jos sinulla olisi valtaa niin pystyisit estämään jonninjoutavan rahan levittämisen hevonpersiiseen.
Jälkiviisausonpop kirjoitti:
Sinäkin jälkikäteen viisastelet,kehut tietäväsi kuka päätti mistäkin pölkystä.Jos sinulla olisi valtaa niin pystyisit estämään jonninjoutavan rahan levittämisen hevonpersiiseen.
Lieksassa oli työryhmä ja siihen kuuluin tiettävästi taiteen asiantunijoita eli asko ja matti joten sillai
- voihankukkenheimo
Nuolukiviähän joku sabotoi silloin aikoinaan, ja muistaakseni sen taiteilijan piti niitä korjailla, ja siihenkin taisi upota jokunen kymppitonni? Mutta eihän taide ole kallista,,,varsinkaan jos ei tarvitse omillaan maksaa! Yhteisiä rahoja voi tärvellä vaikka arvostellaan hommasta!
- hetieikähuomenna
vaadinsaaadaomanpatsaanilieksaan
- kuukkeliiii
Ei Lieksassa kukaan hallinossa tuhlaa.
- eimennyhukkaan
Olipa taiteesta mitä mieltä hyvänsä tämän ketjun pohjana ollut Kuokka ja kannel löytyi myös kotiseutukokoelmasta kirjastosta. Muut olivat lainassa. Myös Rajaseutu liikkeessä mistä Malttinen kirjotti esimerkkijä oli hyllyssä. Kustaa X ei meijän omassa kirjastossa ole. Joensuusta löytyy. Mukava kun joskus saa tämmöstä virikettä tietojen etsimisseen.
- hämmästyttää
Tällä sivustolla on aloitusvuoden jälkeen tullut esiin niin paljon historiaa että voisi julkaista vaikka kirjan.
- vähänseurannu
Harmi vaan kun tässä nykysessä systeemissä ei taho löytyä vanhoja sopivia ketjuja ja nimiä kun ei tiedä millä hakis.
vähänseurannu kirjoitti:
Harmi vaan kun tässä nykysessä systeemissä ei taho löytyä vanhoja sopivia ketjuja ja nimiä kun ei tiedä millä hakis.
Aloitin nyt uuden ketjun.
Voin joskus myöhemmin laittaa nimiä joilla voit hakea
- vgu
Nimiä tarttis.
- ei.kuulu
Mitä Korpisen jutut tähän asiaan kuuluu...........................
Haratkaa ensi kesänä Saavan - Pakarilan - Riikolan lampea ties mitä löytyy.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 266871
Jouluinen bonus VB:ltä 250 ilmaiskierrosta 0x kierrätys min 20e talletuksella
No nyt pätkähti! Ainutlaatuinen tarjous VB:ltä. 250 ilmaiskierrosta peliin Blue Fortune, 0x kierrätys ja minimitalletus04697- 623859
Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin2292968Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi
En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon362833Onko muita oman polkunsa kulkijoita
Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella452556Sydän karrella
Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme262485- 401823
- 251795
Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja731777