vaikka ei tiedä mitään pahaa tehneensä toiselle ihmiselle, eikä hän sitä edes kysyttäessä osaa kertoa. Asia kuitenkin tulee esiin käytännön elämässä että jotain minä olen tehnyt väärin heidän mielestään. Minä en kyllä tiedä mitä se voisi olla. Pitääkö minun pyytää anteeksi sitäkin että ylipäätään olen olemassa ja minulla on mielipiteitä jotka ehkä eivät ole aina yhteneviä kaikkien kanssa?
Pitääkö pyytää anteeksi?
osaako.joku.vastata
1261
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Aikani kuluksi vastaan, vaikka en ole varma, oletko tosissasi.
Sanot siis
1)Pitääkö pyytää anteeksi vaikka ei tiedä mitään pahaa tehneensä toiselle ihmiselle,
2) vaikka toinen ihminen hän sitä edes kysyttäessä osaa kertoa mitä pitäisi hänetä pyytää anteeksi
3)Asia kuitenkin tulee esiin käytännön elämässä että jotain minä olen tehnyt väärin heidän mielestään.
4)Minä en kyllä tiedä mitä se voisi olla.
5)Pitääkö minun pyytää anteeksi sitäkin että ylipäätään olen olemassa
6)ja minulla on mielipiteitä jotka ehkä eivät ole aina yhteneviä kaikkien kanssa?
Vastaan:
Kuulostat murrosikäiseltä jota omasta mielestään kohdellaan väärin eikä ollenkaan ymmärretä. Vaikutelmasta huolimatta mietin kysymystäsi.
5)
Pitääkö minun pyytää anteeksi sitäkin että ylipäätään olen olemassa?
Vast: Riippuu siitä, mitä tärmällisesti tarkoitat. Monet ihmiset, jotka ovat jääneet henkiin onnettomuudessa jossa muita on kuollut, kokee että heidät on valittu elämään. "Kohtalon arpa" on osunut antamaan heille päävoiton. Siitä voi tulla tunne, että ei ansaitsisi jäädä henkiin. Mistä tuo tunne syntyy?
Sitä voisi miettiä.
Minun kohdalleni on sattunut pari vähältä piti-tilannetta ja syyllisyyden asemesta tunnen tyytyväisyytä että jäin henkiin. Elämällä on uutta arvoa.
Olemassa olosi ei ole sinun vaan vanhempien ansio ja joskun lääketieteen.
Jos tarkoitat, pitääkö sinun pyytää anteeksi elämässäsi tekemääsi tai tekemättä jättämääsi, se on eri asia.
6)
( Pitääkö minun pyytä anteeksi mielipiteitä) jotka ehkä eivät ole aina yhteneviä kaikkien kanssa?
Vastaan: riippuu tietysti mielipiteistä. Ihmisten kesken on "sovittu", että emme tapa tai syö toisiamme. On myös laaadittu Ihmisoikeusjulistukset joilla määritellään ihmistenvälisistä suhteista. Niitä on kaksi ja ne linjaa mm oikeat mielipiteet. Kouratuntumalla ihmisten pitää toimia niin, että kaikille annetaan arvoa riippumatta " rodusta", uskonnosta, historiasta ym.
Sitten on sairaita ihmisiä, narsisteja ja psykopaatteja, jotka eivät tunne näitä vastuita. heiltä puuttuu aivoista jokin tärkeä osanen.
Et siis saa olla mitä mieltä tahansa. Mielipiteesi pitää olla oikessa linjassa muiden kanssa. Muiden mielipiteet taas pitää seurata ihmisoikeuksia.
3-4)
Käytännön elämässä olen tehnyt väärin heidän mielestään. Minä en kyllä tiedä mitä se voisi olla.
Vastaan: Jos et tiedä, mistä syystä sinun tekojasi ei hyväksytä, sinun pitää koettaa saada asiasta selvää. Muutoin sinulla on jokin ongelma jossakin ja ajan mittaan tulet ihmettelemään itseäsi.
1)
Pitääkö pyytää anteeksi vaikka ei tiedä mitään pahaa tehneensä toiselle ihmiselle, vaikka hän sitä edes kysyttäessä osaa kertoa mitä pitäisi hänetä pyytää anteeksi.
Vastaan: Jos teillä on yhteinen tunne, että kaikki on hyvin, niin anteeksipyytämisen asemesta voisit tarkistaa, ettei mitään anteeksipyydettävää ole,
Omaa olemassaoloaan ei koskaan ole syytä pyydellä anteeksi vaikka uskoviksi itseään kutsuvat niin antavat ymmärtää. Olet hyväksytty sellaisena kuin olet! Ongelmia tulee vasta kun tuota ei ymmärretä oikein.
Olen ratkaissut tämän ongelman seuraavasti: Jos nämä ihmiset joskus tulevat juttelemaan kanssani, pyydän heiltä anteeksi, mutta lisään kuitenkin etten tiedä mitään pahaa heille tehneeni. Joskus ei nimittäin tiedä tehneensä pahaa, mutta toinen on voinut kokea jonkin asian minun sanoissani tai käyttäytymisessäni pahaksi. Minusta tämä voi olla ratkaisu. En ole murrosiässä vaan olen aikuinen mies ja haluaisin elää sovussa kaikkien kanssa.
Mikset kysy suoraan, jos joku juttu vaivaa? Ihmiset omaksuvat paljon kaikenlaista kyseenalaistamatta esim. kasvatuksen kautta eivätkä silloin ymmärrä itseään, tekemisiään saati muita. Elämä on jatkuvaa itse- ja tilannearviointia - sitä kutsutaan henkiseksi kasvuksi.
Avoin vuorovaikutus ja kyky siihen on ratkaisu kaikkeen. :) Kannattaa oikeastaan lähteä siitä ettei kaikkien kanssa ole kuitenkaan mahdollista elää sovussa. Silloin voi olla aidosti ja rehellisesti oma itsensä. Se ylittää ja voittaa mahdolliset makuasioista kiistelyt. Erilaisuuden hyväksyminen.
Ymmärrätkö mitä tarkoitan?
Vaatimus elää kaikkien kanssa sovussa estää jo lähtökohtaisesti sovussa elämisen.
Et siis saa olla mitä mieltä tahansa. Mielipiteesi pitää olla oikessa linjassa muiden kanssa. Muiden mielipiteet taas pitää seurata ihmisoikeuksia.
toisaalta:
Vaatimus elää kaikkien kanssa sovussa estää jo lähtökohtaisesti sovussa elämisen.
"Sovussa elämisen kaikkien kanssa estää vaatimus elää sovussa kaikkien kanssa."
Siiinäpä totuus kultaisessa pähkinänkuoressa!
Kuka tahansa saa olla mitä mieltä tahansa KUNHAN ei vaadi toiselta samaa mieltä olemista - mikä tässä on vaikeaa ymmärtää? Ihmiset voivat olla vaikka naimisissa keskenään hyväksyen toistensa eriävät mielipiteet. Mielipide on er asia kuin ihminen sinänsä.
Joo, joo. Ihmisoikeuksiin kuuluu mielipiteenvapaus. Jo oli kehäpäätelmä. :D
Oma kokemukseni on, että epäsopua aiheuttaa enemmän teennäisyys ja jonkun muun esittäminen kuin mitä oikeasti on. Ihmiset ovat yllättävän herkkiä erottamaan aidon epäaidosta.
Aitous ja luonnollisuus vaatii kykyä hyväksyä itsensä inhimillisenä ja erehtyväisenä olentona mutta on se sen arvoista.
Paras tapa elää sovussa kaikkien kanssa on keskittyä asioihin ihmisten sijaan ja kyky muuttaa mielipiteitään tilanteen sitä vaatiessa. Samalla säilyy kyky oppia uutta mikä tekee elämän mielenkiintoiseksi.
Olen sitä mieltä että kaikkien kanssa ei voi elää sovussa. Tämä on tosiasia. Itsessä ei välttämättä ole mitään vikaa, mutta naapuri senkun vihottelee. Tällaista on elämä. Ei voi mitään.
luterilainen
"Olen sitä mieltä että kaikkien kanssa ei voi elää sovussa."
Olen samaa miltä. Vaikka haluaa elää sovussa niin toisella on haluja joihin ei voi suostua. Tätä tarkoitin, kun naputtelin, että "..... mielipiteet taas pitää seurata ihmisoikeuksia." Jos ajattelee arkkihirviötä Hitleriä niin kukaan ei voi olla samaa mieltä hänen kanssaan jos haluaa pitää kiinni ihmisoikeuksista.
kristitty rikollinen uskoo, että kun vaikka tappaa jonkun niin saa anteeksi vaikka vainajalta kun ruumiilta pyytää ja tekee ripin!
Ongelmana on ettei rippi, salarippi, rippi.isä jne ole Jumalan ja Jeesuksen antamaa oppia vaan kuuluu sarjaan "rikollisen kristinuskon saatanallisuuksi"
Siis kyseessä on rikollinen omavanhurskaus oppi, jossa rikollisuus jakaa rikollisilleen rikoksia anteeksi!