Kysymys Dogmatikokselle

Mahdollinen vastaus kysymykseesi edellyttää asiallista vastausta, mihin luterilaisella foorumilla ei enää kyetä.

Pääasiassa diggaan evlutkirkkoa, mutta muutamat asiat palauttaisin entiselleen.

60-luvulta lähtien on psykologismi saanut suuren merkityksen kirkossa. Psykologiset teoriat ovat heikommin perusteltuja kuin luonnontieteelliset. Ennen kiinnitettiin huomiota enemmän ihmisen kelvottomaan perusluontoon, joka nykyisen tietämyksen mukaan on pääasiassa geenialleelien määrämää. Psykologistiset teoriat taas yrittävät rakentaa kokonaiskuvaa tilapäisten, siis kulttuurin vaikuttamien ilmiöiden kautta ja menevät siinä metsään, ts. korostavat väärin ympäristövaikutusten mahtia.

Vain geenimuunnelmat periytyvät. Kulttuuri voidaan ohjelmoida plastisille aivoille milloin minkinlaisena, eikä se periydy. Tieteen kuva geenimuunnelmien ja sopeutumisen kautta tapahtuvasta evoluutiosta on konvergenssissa perisyntiopin kanssa.

Jos olisin voinut vaikuttaa, olisin hylännyt virsikirjauudistuksen 1986, jossa sekä runoiltiin uudelleen virsiä että "palautettiin sävelkulkuja alkuperäiseen keskieurooppalaiseen muotoon". Nämä sävelkulut vaikka olivatkin kansantoisintoina muuttuneet matkalla, eivät olleet koskaan olleet suomalaisille tuttuja.

Olisin siis poistanut virret, joita ei käytetä, mutta säilytettävät olisin säilyttänyt entisessä muodossaan. Poistettujen tilalle olisi saanut ottaa mitä tahansa virsiä, jolloin käytäntö olisi osoittanut, mikä on seuraavassa uudistuksessa säilytettävää, mikä prujua.

Vakiintuneen jumalanpalveluskaavan olisin muuttumattomana säilyttänyt sävelistöineen. Uusia kokeilujumalanpalveluksia olisi voinut käyttää, mutta entistä ei olisi saanut hävittää. Uudistukset aiheuttivat juuri sen, mitä niiden vastustajat arvelivatkin, että vakiintunut kirkkokansa on tuntenut itsensä vieraaksi, oudoksi ja taitamattomaksi.

Ei tapahtunut sitä, mitä uudistusintoilijat etukäteen julistivat, että "jumalanpalvelus on kirkon juhla, johon entistä useammat osallistuisivat". Silkkaa haaveilua. Uskoivatkohan itsekään vai ajoivatko virvatulia saadakseen oman puumerkkinsä.

Kirkon tunnustusta muuttamatta olisi Lutherin nimi ehdottomasti poistettava kirkon nimestä. Oikein muoto olisi Kirkko Suomessa, mutta koska se on oppineitten mukaan suomenkielen vastainen, pitäisi ottaa nimeksi Suomen kirkko.

Kirkon oppiin ei tule koskaan kajota. Se pysyy muuttumattomana aina siihen asti, kuin Herramme palaa ja perustaa uuden maan ja uuden taivaan. Kirkko julistaa ja on aina julistanut, että Jeesuksen kalliissa nimessä ja pyhässä sovintoveressä saa kaikki syntinsä anteeksi, ja että kuolleista nousseitten esikoisena Jeesus on avannut tien elämään ja ylösnousemukseen.

Lämmin kiitos dogmatikos. Sinun tekstejäsi lukee suurella ilolla. Rauhan tuot aina mieleeni.