Reformaatio 500 vuotta - miten uskonpuhdistus voi?

"Thüringenissä, Eisenachin kaupungissa eli kolmekymmentä vuotta sitten muuan fransiskaanimunkki, Johannes Hilten. Hänen oma veljeskuntansa pani hänet vankilaan siitä syystä, että hän oli moittinut eräitä hyvin tunnettuja väärinkäytöksiä . . . "Mutta eräs toinen", hän jatkoi, "on saapuva vuonna 1516, ja hän tekee teistä lopun, ettekä te kykene häntä vastustamaan." (Augsburgin tunnustuksen puolustus; XXVII uskonkohta: Luostarilupaukset).

Melanchthonin 1531 laatima Augsburgin tunnustuksen puolustus kuuluu luterilaisiin tunnustuskirjoihin. Luostarilupauksia koskevassa katkelmassa säilynyt perimätieto Hiltenin profetiasta liitetään tunnustuskirjoissa Lutherin esiinnousuun roomalaiskatolisen kirkon näkemysten haastajaksi. Hilten kuulemma ennusti monia muitakin toteen käyneitä asioita, mutta niitä ei tunnustuskirjoissa tarkemmin eritellä.

Vuonna 1516 oli käänteentekevä vuosi, jonka tapahtumat vaikuttivat uskonpuhdistuksen syntyyn. Dominikaani-isä Johan Tetzel matkusti kyseisenä vuonna katolisen kirkon lähettämänä Saksaan myymään aneita kerätäkseen siten varoja Pyhän Pietarin basilikan rakentamiseksi Roomaan. ”Kun raha kirstuun kilahtaa, niin sielu taivaaseen vilahtaa,” hänen väitetään todenneen. Aneita hankkimalla rahaa vastaan saattoi lyhentää omaa tai läheistensä aikaa kiirastulessa.

Luther sai 1517 kuulla seurakuntalaisiltaan, jotka olivat hankkineet aneita Tetzeliltä, että nämä eivät enää ajatelleet tarvitsevansa katumusta, koska olivat hankkineet aneen.

Lokakuun 31. päivänä 1517 Martti Luther lähetti piispalleen kirjeen, jossa hän muun muassa vastusti ankarasti juuri aneita ja liitti mukaan 95 teesiään. Samana vuonna hänen kerrotaan naulanneensa (tai ainakin kiinnittäneen) teesinsä Wittenbergin kirkon oveen.

Tetzel vastasi vuonna 1518 julkaisemalla 106 yksityiskohtaista vastateesiään ja vaatimalla Lutherin polttamista hereetikkona. Tetzelin teesit, vaikka niitä painettiinkin paljon eivät, eivät saavuttaneet yhtä suurta suosiota, kuin Lutherin. Sen sijaan Lutherin vastauspamfletista Tetzelille tuli jälleen uusi kirjallinen menestystuote.

Uskonpuhdistus alkoi siis myrskyisissä merkeissä, vaikka myöhemmin onkin ajateltu, ettei Lutherin tarkoituksena ollut kuin pyrkiä korjaamaan kirkon tunnettuja väärinkäytöksiä. Historia ei kuitenkaan päästänyt Lutheria niin helpolla, kuin hän oli ajatellut.

Syvemmin uskonpuhdistuksen kiistassa oli kyse siitä kuinka ihminen pelastuu ja saa armon Jumalalta. Mikä on uskon ja tekojen merkitys. Lutherin mukaan yksin usko ja usko yksin riitti siihen, että ihminen julistetaan vanhurskaaksi Jumalan edessä, siis pelastetuksi. Katolisen kritiikin mukaan tämä johti hyvien tekojen laiminlyöntiin, jos kuvitellaan, että usko yksin riittää. Tunnustuskirjoissa tähän vastataan toteamalla, että aitoa uskoa aina seuraa hyvät teot, joita ilman usko on vain teeskenneltyä petosta, ei todellista pelastetun ihmisen uskoa. Mutta hyvät teot eivät ole pelastavan ansiollisia, kuten katolinen kirkko opetti.

Onko roomalaiskatolinen kirkko muuttunut ja kokenut reformaation?

Kelataan ajassa nopeasti 500 vuotta eteenpäin ja tullaan tähän päivään.

Viime sunnuntaina 31.10.2016 alkanut reformaation juhlavuosi, joka kestää 5.11.2017 asti, antaa mahdollisuuden arvioida evankelikaalista kristillistä itseymmärrystä uskonpuhdistuksen perinnön valossa.

Suomalainen kristillisyys on Lutherin uskonpuhdistuksen hedelmää. Tämä koskee myös vapaita suuntia, joita tuskin olisi ihan samalla tavalla ja samassa muodossa olemassa ilman luterilaista uskonpuhdistusta.

Lokakuun 31. päivänä 1999 allekirjoitettiin luterilaisten ja katolisten oppineuvotteluiden tuloksena yhteinen julistus vanhurskauttamisopista. Joidenkin mielestä oli saavutettu ratkaiseva yksimielisyys siitä kuinka ihminen pelastuu. Muutakin lähentymistä on tapahtunut. Siinä määrin, että vaikkapa Ulf Ekmanin siirtyminen katoliseen kirkkoon, herätti lähinnä kunnioittavaa ihmettelyä, muttei syvällisempää evankelikaalista itsetutkiskelua ja pohdintaa evankelikaalisen itseymmärryksen mahdollisesta ohentumisesta.

Ovatko uskonpuhdistuksen synnyttäneet perustavaa laatua olevat erimielisyydet sitten hävinneet ja olemassa olevista näkemyseroista tullut lähinnä normaaleja mielipide-eroja?

Tapasin toukokuussa Euroapean Leadership Forum 2016 -tapahtumassa Puolassa katolilaisuuteen erikoistuneen italialaisen evankelikaalisen tutkijan, teologian tohtori Leonardo De Cirico’n. Hänen haastattelunsa kuultiin Radio Patmoksen kanavalla keskiviikon Uskon Puolesta -ohjelmassani (Uskon puolesta joka keskiviikko klo 18-20, Radio Patmos).

http://www.patmos.fi/blogi/kirjoitukset/919/reformaatio_500_vuotta_-_onko_uskonpuhdistus_saatu_paatokseen