Wille Rydman
16 hours ago
Olen viettänyt Kööpenhaminan istunnon viimeistä päivää pitkälti lueskellen uusimpaan Guggenheim-ehdotukseen liittyviä papereita. Ne sisältävät useampiakin erikoisuuksia, jotka on syytä nostaa esille, kun niihin ei toistaiseksi näy kiinnitetyn huomiota.
Ensinnäkin museoinvestoinnin suuruudesta ja sen rahoituksesta. Lehdistötiedotteen mukaan arvioidut rakentamiskustannukset ovat 130 miljoonaa euroa. Tämä luku antaa kuitenkin hieman alimitoitetun kuvan museoinvestoinnin todellisesta suuruudesta. Guggenheim-työryhmän omassakin muistiossa museoinvestoinnin rahoitustarve _ensimmäisille_ 20 vuodelle arvioidaan 155,4 miljoonaksi euroksi.
Lukujen epäsuhta johtuu siitä, että investointikustannuksiin lasketaan ensinnäkin Guggenheimin emosäätiölle maksettava 18,4 miljoonan euron ”lisenssimaksu”. No tämän ”lisenssimaksun” ovat lupautuneet maksamaan yksityiset rahoittajat, joten jätetään se tässä yhteydessä huomiotta.
Mutta investointikustannuksiin lasketaan siis myös lainan korko, joka oletetaan olevan 1,5% ja aiheuttavan korkokuluja seitsemän miljoonan euron verran ensimmäisten 20 vuoden aikana. Tähän kannattaa pysähtyä. Kyse on tosiaan LAINASTA.
Uudessa esityksessä kaupunki sitoutuu kustantamaan museon rakennuskustannuksista _rakentamisvaiheessa_ (huomatkaa tämä!) enintään 80 miljoonaa euroa. Sen lisäksi esityksessä kaupunki TAKAA Guggenheim-tukisäätiön ottaman LAINAN, jossa kaupungin takausvastuu olisi ”enintään 35,5 miljoonaa euroa”. Tämä laina on siis tarkoitus maksaa takaisin yksityisin varoin, mutta ilmeisesti tämän verran yksityistä rahoitusta edelleen puuttuu. Korkeintaan on sitoumuksia vastata tulevan lainan takaisinmaksusta. Kuitenkin tämä laina on laskettu mukaan, kun esimerkiksi Helsingin Sanomat raportoi, että ”Guggenheim Helsingin Tukisäätiö on kerännyt yksityistä rahoitusta 66,4 miljoonaa euroa”. Siis ikään kuin tuollainen summa olisi jo kasassa.
Mutta nyt herääkin sitten lisäkysymyksiä. Jos Guggenheim-tukisäätiö ei kykenekään suoriutumaan ottamastaan lainasta – eli jos luvatun yksityisen rahoituksen keräämisessä tuleekin ongelmia – takausvastuussa on Helsingin kaupunki ja helsinkiläinen veronmaksaja. Ottaen huomioon, että lainassa on ehkä jopa 30 vuoden takaisinmaksuaika (ja joka tapauksessa yli 20 vuoden takaisinmaksuaika), niin nähdäkseni on hyvin mahdollista, että veronmaksajan takausvastuu realisoituu.
Lisää erikoisia piirteitä: Guggenheim-tukisäätiön lainan takaisinmaksu on tarkoitus toteuttaa siten, että Guggenheim-tukisäätiö maksaa vuosittain 1,65 miljoonan euron vuokraa. Vuokran suuruus on määritetty vastaamaan tulevia lainanhoito- ja lyhennyskuluja.
Siis hetkinen? Museo rakennetaan pääsääntöisesti kaupungin rahoilla. Tukisäätiön ottaman lainankin takaa veronmaksaja. Lisäksi lainan lyhennykset ja korot – siis osa investoinnista – on verhottu "vuokraksi". Käytännössä siis tukisäätiö ei ilmeisesti maksaisi LAINKAAN vuokraa kaupungille, vaan se ”vuokra”, jota tukisäätiö maksaa, menisi tosiasiallisesti siis vain investointiin otetun lainan maksuun. Lainan, jonka takaajana on veronmaksaja.
Ja mistä nämä tukisäätiön rahat, joilla maksetaan ”vuokraa”, joka siis tosiasiassa on veronmaksajan takaaman lainan maksamista, edes tulevat? Guggenheim Helsingin Tukisäätiö ilmoittaa keräävänsä nämä tulot mm. lipputuloilla ja valtion vos-järjestelmän mukaisella tuella. Siis mitäs nyt taas? ”Yksityistä” lainaa, jonka helsinkiläinen veronmaksaja takaa, maksetaan siis osittain takaisin niin ikään veronmaksajan pussista? Että sellaista yksityistä rahoitusta.
Outoudet eivät kuitenkaan lopu siihen, että veronmaksaja maksaisi valtaosan rakennuskustannuksista ja takaisi yksityisen säätiön investointia varten ottaman lainan, jota maksetaan takaisin osittain niin ikään veronmaksajan rahoilla. Tämän LISÄKSI Helsingin kaupunki vastaisi myös kiinteistön hoito- ja ylläpitokustannuksista. Kiinteistön vuotuinen laskennallinen tilakustannus Helsingin kaupungille olisi arviolta noin 6,5 miljoonaa euroa vuodessa (sisältäen sitoutuneen pääoman koron, rakennuksen poistot, tontinvuokran ja kiinteistön ylläpitokustannukset). Kannattaa huomata, että kaupunki ei perisi Guggenheimilta siis myöskään tonttivuokraa.
Sopimus, joka Guggenheimin emosäätiön kanssa tehdään, tehdään 20 vuodeksi. Tuohon mennessä helsinkiläisen veronmaksajan takaama laina ei ole kokonaisuudessaan maksettu takaisin edes siinä tapauksessa, että rahoitussitoumuksista on pidetty kiinni. Ja tässä tulee taas mukaan jekku: 20 vuoden jälkeen emosäätiön kanssa on tehtävä uusi sopimus. Sen ehdot voivat tietysti olla ihan mitä vain. Ja jos sopimusta ei synny, loppuu ilmeisesti myös tukisäätiön lainanmaksu, sillä vain ”MIKÄLI museotoiminta jatkuu, tulee Guggenheim Helsingin Tukisäätiö jatkamaan lainan lyhennystä ja lainan hoito- ja korkokuluja vastaavaa vuokran maksamista kiinteistöosakeyhtiölle”. Eli kääntäen: jos Helsinki EI 20 vuoden kuluttua suostu Guggenheimin uusiin sopimusehtoihin, realisoituu veronmaksajan lainantakausvastuu jälleen.
16 hours ago
Olen viettänyt Kööpenhaminan istunnon viimeistä päivää pitkälti lueskellen uusimpaan Guggenheim-ehdotukseen liittyviä papereita. Ne sisältävät useampiakin erikoisuuksia, jotka on syytä nostaa esille, kun niihin ei toistaiseksi näy kiinnitetyn huomiota.
Ensinnäkin museoinvestoinnin suuruudesta ja sen rahoituksesta. Lehdistötiedotteen mukaan arvioidut rakentamiskustannukset ovat 130 miljoonaa euroa. Tämä luku antaa kuitenkin hieman alimitoitetun kuvan museoinvestoinnin todellisesta suuruudesta. Guggenheim-työryhmän omassakin muistiossa museoinvestoinnin rahoitustarve _ensimmäisille_ 20 vuodelle arvioidaan 155,4 miljoonaksi euroksi.
Lukujen epäsuhta johtuu siitä, että investointikustannuksiin lasketaan ensinnäkin Guggenheimin emosäätiölle maksettava 18,4 miljoonan euron ”lisenssimaksu”. No tämän ”lisenssimaksun” ovat lupautuneet maksamaan yksityiset rahoittajat, joten jätetään se tässä yhteydessä huomiotta.
Mutta investointikustannuksiin lasketaan siis myös lainan korko, joka oletetaan olevan 1,5% ja aiheuttavan korkokuluja seitsemän miljoonan euron verran ensimmäisten 20 vuoden aikana. Tähän kannattaa pysähtyä. Kyse on tosiaan LAINASTA.
Uudessa esityksessä kaupunki sitoutuu kustantamaan museon rakennuskustannuksista _rakentamisvaiheessa_ (huomatkaa tämä!) enintään 80 miljoonaa euroa. Sen lisäksi esityksessä kaupunki TAKAA Guggenheim-tukisäätiön ottaman LAINAN, jossa kaupungin takausvastuu olisi ”enintään 35,5 miljoonaa euroa”. Tämä laina on siis tarkoitus maksaa takaisin yksityisin varoin, mutta ilmeisesti tämän verran yksityistä rahoitusta edelleen puuttuu. Korkeintaan on sitoumuksia vastata tulevan lainan takaisinmaksusta. Kuitenkin tämä laina on laskettu mukaan, kun esimerkiksi Helsingin Sanomat raportoi, että ”Guggenheim Helsingin Tukisäätiö on kerännyt yksityistä rahoitusta 66,4 miljoonaa euroa”. Siis ikään kuin tuollainen summa olisi jo kasassa.
Mutta nyt herääkin sitten lisäkysymyksiä. Jos Guggenheim-tukisäätiö ei kykenekään suoriutumaan ottamastaan lainasta – eli jos luvatun yksityisen rahoituksen keräämisessä tuleekin ongelmia – takausvastuussa on Helsingin kaupunki ja helsinkiläinen veronmaksaja. Ottaen huomioon, että lainassa on ehkä jopa 30 vuoden takaisinmaksuaika (ja joka tapauksessa yli 20 vuoden takaisinmaksuaika), niin nähdäkseni on hyvin mahdollista, että veronmaksajan takausvastuu realisoituu.
Lisää erikoisia piirteitä: Guggenheim-tukisäätiön lainan takaisinmaksu on tarkoitus toteuttaa siten, että Guggenheim-tukisäätiö maksaa vuosittain 1,65 miljoonan euron vuokraa. Vuokran suuruus on määritetty vastaamaan tulevia lainanhoito- ja lyhennyskuluja.
Siis hetkinen? Museo rakennetaan pääsääntöisesti kaupungin rahoilla. Tukisäätiön ottaman lainankin takaa veronmaksaja. Lisäksi lainan lyhennykset ja korot – siis osa investoinnista – on verhottu "vuokraksi". Käytännössä siis tukisäätiö ei ilmeisesti maksaisi LAINKAAN vuokraa kaupungille, vaan se ”vuokra”, jota tukisäätiö maksaa, menisi tosiasiallisesti siis vain investointiin otetun lainan maksuun. Lainan, jonka takaajana on veronmaksaja.
Ja mistä nämä tukisäätiön rahat, joilla maksetaan ”vuokraa”, joka siis tosiasiassa on veronmaksajan takaaman lainan maksamista, edes tulevat? Guggenheim Helsingin Tukisäätiö ilmoittaa keräävänsä nämä tulot mm. lipputuloilla ja valtion vos-järjestelmän mukaisella tuella. Siis mitäs nyt taas? ”Yksityistä” lainaa, jonka helsinkiläinen veronmaksaja takaa, maksetaan siis osittain takaisin niin ikään veronmaksajan pussista? Että sellaista yksityistä rahoitusta.
Outoudet eivät kuitenkaan lopu siihen, että veronmaksaja maksaisi valtaosan rakennuskustannuksista ja takaisi yksityisen säätiön investointia varten ottaman lainan, jota maksetaan takaisin osittain niin ikään veronmaksajan rahoilla. Tämän LISÄKSI Helsingin kaupunki vastaisi myös kiinteistön hoito- ja ylläpitokustannuksista. Kiinteistön vuotuinen laskennallinen tilakustannus Helsingin kaupungille olisi arviolta noin 6,5 miljoonaa euroa vuodessa (sisältäen sitoutuneen pääoman koron, rakennuksen poistot, tontinvuokran ja kiinteistön ylläpitokustannukset). Kannattaa huomata, että kaupunki ei perisi Guggenheimilta siis myöskään tonttivuokraa.
Sopimus, joka Guggenheimin emosäätiön kanssa tehdään, tehdään 20 vuodeksi. Tuohon mennessä helsinkiläisen veronmaksajan takaama laina ei ole kokonaisuudessaan maksettu takaisin edes siinä tapauksessa, että rahoitussitoumuksista on pidetty kiinni. Ja tässä tulee taas mukaan jekku: 20 vuoden jälkeen emosäätiön kanssa on tehtävä uusi sopimus. Sen ehdot voivat tietysti olla ihan mitä vain. Ja jos sopimusta ei synny, loppuu ilmeisesti myös tukisäätiön lainanmaksu, sillä vain ”MIKÄLI museotoiminta jatkuu, tulee Guggenheim Helsingin Tukisäätiö jatkamaan lainan lyhennystä ja lainan hoito- ja korkokuluja vastaavaa vuokran maksamista kiinteistöosakeyhtiölle”. Eli kääntäen: jos Helsinki EI 20 vuoden kuluttua suostu Guggenheimin uusiin sopimusehtoihin, realisoituu veronmaksajan lainantakausvastuu jälleen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Onko Rydman Helsingin päättäjä?
On.
Juutalaiset tietävät kyllä kuinka helppoa on rahan lypsäminen hölmöläisiltä.
Kuka tässä ketjussa on juutalainen.
Hyvä.
Eivät ala soida , niin on totisesti ääliömäistä menoa !
Tuommonen homma haisee kananmunaPierun, ja krapulaisenRipulin yhdistelmältä !
Ja jotkut idioottiÄÄLIÖT ovat vaatimassa veronmaksajia kustantamaan aivan päivänselvää HUIJAUSTA !!!
Tiivistin tuon tänne jo eilen. Aikaa Ylen jutun ytimen hahmottamiseen meni pari minuuttia.
Ylen juttu on hieman ristiriitainen. Ensin tulee mielikuva, että Helsinki maksaa rakentamisesta 80 miljoonaa ja loput katetaan yksityisellä 66,4 miljoonalla. Tarkemmin lukien Helsinki maksaa 80 miljoonan lisäksi suurimman osan rakentamista varten perustettavan kiinteistöosakeyhtiön ottamasta 35 miljoonan lainasta.
Guggenheim Helsingin rakentamiskustannukset ovat arviolta 120–140 miljoonaa euroa. Tästä tulisi Helsingin osuudeksi jopa 115 miljoonaa, sillä säätiöiden osuudet tiedetään. Koska säätiöiden puuhastelut tunnetaan, Helsinki maksaa mitä todennäköisimmin rakentamiskulut kokonaan ja korkoineen. Valtio tulee tai joutuu tietysti avuksi kuntien valtionosuusjärjestelmän kautta tai jollakin muulla kepulikonstilla.
Kun rakentamiskuluihin lisää valtion vuotuiset 1,3 miljoonan Guggenheimin ylläpitotukiaiset osittain eli käytännössä kokonaan Veikkauksen rahoista, loton sarakemaksua on todennäköisesti korotettava.
http://yle.fi/uutiset/3-9269555
http://yle.fi/uutiset/3-9270076
Kyllä Sanni hoitaa tämän asian, sillä Hän on ministeri :D
Sanni veti timolle hirmu kilarit kun timo sanoi että ei tukea gugiselle sanni sanoi että hän yksin päättää tästä ja tätä myöden asia on luultavasti selvä ja tukiraha käytänössä myönnetty.
Nyt lähtee rosvoja, Guggeli-lobbareita, huijareita, vankilaan !
Häkki heilahtaa.
Tossa ehdotuksessa tosiaan maksajaksi joutuu Stadilaiset, ja mahdollisesti myös kaikki veronmaksajat,kun huomataan että meni homma syteen.
Guggenheim on mielestäni yksi esimerkki, kuinka kusetetaan tavallista kansalaista.
Totta.
Lisäksi tuo Guggenheim tulee viemään joka vuosi ylläpitokuluja joita me veronmaksajat maksamme!!
Geege ei maksa tontinvuokraakaan koska on siipeilijäpulju.
Valtillta uppoaisi 20 vuodessa 18 MILJOONAA. Ovelasti yritettiin saada järjetön hanke näyttämään houkuttelevalta. Eliitin edustajat epäonnistuvat pahasti tehtävässään.
Siitä ole sata varma, että jo Gugge tulee helsinkiin, veronmaksajat maksavat koko helahoidon loppujen lopuksi.
Lukekaa vaikka Kansallisgallerian (Ateneum, Nykytaiteen museo jne) tilinpäätös 2015 niin tajuatte kuinka paljon yhteiskunnan tukia homma tarvitsee toimiakseen. Lipputulot ovat murusia ja niillä ei ikinä kateta kuin murto-osa kuluista. Siksi on huvittavaa kuunnella kusettajien laskelmia kävijämääristä ja myös niiden jättämistä utopistisista rahoista Helsingille. Kuka yleensäkään tulisi kalliiseen ja huonojen palveluiden Helsinkiin nimenomaan Guggenheimin takia. Guggenheim on muutenkin menneen talven lumia eivätkä nuoret ole pätkääkään siitä kiinnostuneita.
Tämä esitys on tehty sellaisen kieroilun hengessä jota kaikki eliitin itselleen verovaroilla teettämät huvitukset.
Se ei enää ole mahdollista onnistua tulematta paljastetuksi.
Toisin oli esim. musiikkitalon rakentaminen kansanliikkeen vestustuksesta huolimatta.
Kuten muistamme, VRn makasiinit jotka olivat kaupunkilaisten rakastamat ja ahkerassa käytössä, halutiin säilyttää.
Toisin kuitenkin kävi. Makasiinit tuhoutuivat tulipalossa joka syttyi mystisesti itsestään sadan metrin pituudelta ja paloivat maan tasalle.
Niiden paikalle tuli sitten se rakennus jota siihen halusi vain pieni joukko korkeakultturin marxilaista ylimystöä.
Museo on huono ehdotus.
Siihen pitäisi rakentaa muutama Tukholman vanhankaupungin näköinen rakennus.
Tai Hansakaupungin näköinen rakennuskompleksi.
Joka olisi kuin jatke Kauppatorille.
Vanhan kaupungin tyylinen paikka, jonne kaikki menisivät viettämään aikaansa.
Kun kerran on tuloja tuottava investointi niin pörssiin listautuman vaan. Ylimerkittäisiin varmaan tuhatkertaiesti :-)
Se rakennetaan kuulemma uppotukeista ja piellä ja tervalla vuorataan,pelkät tervauskustannukset nousevat vuositasolla 30 miljoonaa euroa. Hannu jaatinen on myös lähtenyt puuhamieheksi ja osallistuu muutamalla kymppitonalla
Mikä helvetin museo?
Puhukaa oikeilla termeillä: NÄYTTELYTILA se on. Ja niitä lienee Helsingissä ennestäänkin ihan riittävästi.
Kyllä on näyttelytila kallista, ja kallista nimen vuokraaminenkin