Paljon pitää olla lämpötila kun kuiduttaa konepukkeja ym.
lasikuidutus
kestääkö
2815777
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Lue purkin kyljestä mitä valmistaja suosittelee. Jos et ole tehnyt lasikuituhommia aikaisemmin, saattaa olla järkevää olla aloittamatta konepukkien kanssa harjoittelemalla. Tai ainakin pyydä kaveriksi joku joka on hommia edes nähnyt tehtävän.
Noin 14.... 16 astetta olen todennut parhaimmaksi lämpötilaksi, jolloin ehtii levittää
ja telata n.1litran sekoitettua hartsia.
Alemmassa lämpötilassa kovettuminen on liian hidasta ja osa kemikaaleista haihtuu pois, 20asteessa ei taas ehdi telata ja laminoida kuin hyvin pienen erän sekoitettua hartsia, ja aurinko ei saisi paistaa työkohteeseen ettei se lämpene liikaa.
Topcoat ei kannata em. lämpötiloissa sekoittaa kovettajaan kuin noin puolen litran annos koska se kovettuu kokemukseni mukaan nopeammin.
Kovettumis aikoja voi kuitenkin hieman muutella kovettaja määrän pienillä muutoksilla, ja hartsi purkkia vois säilyttää laminoinnin ajan vaikka jäävesi hauteessa jolloin se pysyy kylmänä ja alkaa kovettua vasta lämpimässä laminointikohteessa.
Työkohteen tuuletukseen olen käyttänyt puhaltavaa pölynimuria josta on pölypussi poistettu ja itse imuri sijaitsee raittiissa ilmassa ettei moottori sytytä hartsikaasuja ja letkulla voit ohjata ilmavirtaa sopivaan suuntaan.
Bang & Co :lta sai aikoinaan oiken hyviä laminointiohjeita.
Neuvopas vähän lasikuituhommissa. Jos haluan saada aikaan mahdollisimman sileää lasikuitupintaa avoveneen sisäpuolelle, niin miten menetellä? Itse kuvittelin, että laitan vaan pensselin kanssa lasikuitumaton päälle hartsia ja sitten hion ja pakkeloin lasikuitukitillä ennen maalausta. Ja että sileää tulisi. Eikö näin olekaan? Pitääkö lasikuitumatto ja hartisi jotenkin telata? Ei siis pensselillä? Entä pitääkö sitä topcoatia laittaa lasikuidun päälle ennen maalausta että saa sileää pintaa? Onko topcoat jotain pensselillä vai telalla levitettävää paksun maalin tapaista ainetta?
vastaukseni samassa jutussa olevaan kysymykseen.
Kuitumaton hartsaaminen tapahtuu parhaiten maalitelalla,tarjoustela käy hyvin kertakäyttöjuttuna. Ahtaissa tiloissa voi käyttää ns. patteritelaa tai pensseliä. Ahtaissa tai muuten vaikeissa paikoissa voi maton hartsata pahvin päällä ja siirtää siitä sitten paikoilleen. Tämä kyllä vaatii ammattitaitoa.
Tobcatti on samaa hartsia lisättynä väriaineella ja pinnankovetusaineilla.
tärkeä asia mainitsematta. Tottakai laminoituasi jotain sinun pitää telata hartsattu matto ns.ilmaustelalla,jolla poistat ilman laminaatin välistä. Ilmatela on useinmiten alumiininen uritettu rullatela.
Moottoripukin laminointiin saa parhaan lujuuden epoksihartsia käyttämällä.
Lasikuituna ei kannata käyttää ns. mattoa ( tehty silputusta kuidusta), vaan hankkia kunnollista lasikuitukudosta joka on esikäsitelty epoksille sopivaksi.
Näitä lasi ( ym. ) kudoksia saa esim. Bang&Bonsomerilta, Kevra Oy:stä .
Koskaan ei pitäisi käyttää noita mattoja missään missä tarvitaan suurta lujuutta, vaan ainoastaan kudoksia!
Telaus on hyvä tehdä jotta varmistuu kaikkien kuitujen kostumisesta hartsista, ja jotta saa ilmakuplat pois kankaasta. Telaa ei välttämättä tarvita, kun hartsin levittää ensin pohjalle reiluna kerroksena , sitten levittää lasikankaan tämän päälle ja antaa kankaan ensin imeä hartsia altaan - sitten levittää pensselillä kuiviksi jääviin paikkoihin "töpöttömällä" jotta saa kankaan kastumaan läpi, ja ilmakuplat pois.
Epoksi-lasikangas yhdistelmässä on se hyvä puoli, että kastumisen näkee paljain silmin kankaan muuttuessa lähes näkymättömäksi kastuessaan.
Kankailla saa muuten sitä sileääkin pintaa helpommin kuin matolla. Kun valitsee päällimmäiseksi kerrokseksi palttinakudosteisen sijaan esim. toimikassidosteisen tai satiinisidosteisen ( esim. 5 vartisen ;-) ) saa aikaan kohtuullisen sileää jälkeä ilman jälkihiontaa.
Netistä löytyy joitakin oppaita asiaan epoksien myyjien sivuilta.
paljon muita tärkeitä asioita jotka hyvin hoitamalla onnistut kuidutuksessa. 20 asteen lämpö on hyvä kunhan olet tehnyt pohjatyön huolellisesti,että kuidutus sujuu nopeasti. Puhtaus on tärkeä ja kulmien pyöristykset. Kovettajan määrällä sitten säädät kuivumisajan siten että ehdit vielä ilmaamaan työsi,se on myös tärkeä,koska moottoripediltä vaaditaan kestävyyttä.Mikäli laitoit liian vähän kovetinta,niin auton sisätilalämmittimellä lämmität ko.kohtaa kunnes kovettuminen alkaa.
Liian pitkä kuivumisaika on haitaksi,koska hartsi saattaa valua ulkonevista kulmista ja pystysuorista seinämistä pois ja silloin kestävyys on huono.
Mulla pitäisi laskikuiduttaa vanerilevyä veneen sisäseinissä. Lasikuidutuksesta vaan ei ole kokemusta, eikä kovin hyvin ilmastoitua tilaakaan. Mahtaakohan pelkkä topcoatti ja sopiva maali riittää vai pitääkö tosiaan alkaa tekemään paksua lasikuitukerrosta vanerin pintaan. Lähinnä se vaneri tarvitsisi vain vedeneristystä - ei niinkään mitään rakenteellista tukea. Mitäköhän jos sekoittaisi hartsia ja maalia ja vetelisi sillä suoraan vaneriin. Pysyisiköhän se kasasssa ilman lasikuitumattoa, vai onko tuloksena aluksi siisti pinta, joka kuitenkin lohkeilee pian.
missään nimessä vedä pelkkää hartsia tai pintaväriä(tobcat)siinä käy nimittäin se halkeilu jollain aikavälillä. Yksi mattokerros riittää ja sen päälle huolellisesti vedetty pintaväri. Tällä tavalla jos käytät 450g mattoa sinulla on n.1mm lasikuitukerros vanerisi päällä.
Jos pinnasta haluat sileän niin heti laminoituasi maton telaat pintaan muovikalvon (pitää olla sellaista mitä hartsi ei sulata)Telalla poistat kaikki ilmakuplat muovikalvon alta, annat rauhassa kuidun kuivua ja avot, muovi pois ja sinulla on sileä pinta jonka voit maalata vaikka spreillä.
Kalvona on hyvä käyttää ns. filmimuovia joka on senverran jäykkää että se ei rypisty. Toki jossain paikoissa voi käyttää jopa tuorekalvoa.
Mitenkähän tuollaisena siloitusmuovina mahtaa toimia esim. piirtoheitinkalvot tai sellaiset muovitaskut, joissa papereita säilytetään? Lähteekö ne tosiaan irti siitä hartisista repäisemällä.
pienellä hartsimäärällä,itsellä ei kokemusta näistä muoveista,luulen ,että piirtoheitinkalvo kestää ,mutta muovitasku ei. Laita pieni tippa hartsia ja sekoitat kovettimen,vaikka jonkin levyn päälle,sitten muovi ja odottelet mitä tapahtuu.Voit lämmittämällä nopeuttaa reaktiota.
Muovi irtoaa helposti kunhan on oikean sorttista.
Mitä on filmimuovi? Mistä saa?
Hyvä vedeneristys vanerille syntyy pelkällä epoksilla ( West Systems / Bang&Bonsomer, SP systems / muistaakseni Kevra).
Mukaan voi laminoida ohuen harsomaisen lasikuitukankaan antamaan raapimiskestävyyttä.
Toimii myös vaneriveneessä pohjassakin.
Tavallista polyesterihartsia ei kannata käyttää jos haluaa vedenkestävyyttä - vaatii aina topcoatin/gelcoatin.
lähtee jos on lähteäkseen
peukkusääntö näissä on, että pehmeään ja "rasvaiselta" tuntuvaan muoviin ( PE, PP kalvot) ei juuri mikään tartu ei vaikka kuinka haluaisi tarttuvan.
mutta piirtoheitinkalvot , niitäkin on kahta lajia , siihen pehmeämpään ei välttämättä tartu, mutta niihin tulostimiin sopiviin karbonaatista valmistettuihin saattaa ottaa kovinkin kiinni.
ei ole mitään ns. filmimuovia , ellei sitten tarkoita valokuvausfilmiä , niissäkin käytetty muovi on ajan saatossa muuttunut.
muovikalvoja tehdään kahdella eri menetelmällä , tasokalvona ja puhalluskalvona , kumpiakin monista eri materiaaleista
tärkeintä on oikea materiaali , jos haluaa että hartsi ei tartu kiinni, oli sitten epoksia tai polyesteriä, kannattaa käyttää LDPE kalvoa, jota saa rullatavarana esim. Etolasta ( teollisuusmyymälästä)
Onko tietoa, paljonkohan sellainen LDPE kalvo mahtaa maksaa Etolassa?
taitaa olla meillä saanut nimensä sen alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaan. Käyttämämme kalvo nimittäin on ostettu lehtipainosta,jossa sitä on käytetty filminä.
En tiedä käytetäänkö enää, ja kalvo on ilmeisesti juuri kyseistä LDPE:tä
Jos on pehmeää ja samantapaista kuin kaupan kassissa, niin sitten on tod.näk. juur LDPE , josta irtoaa hyvin.
Jos taas rapisevaa kovaa tavaraa ( = jotain muuta), niin irtoaminen voi olla heikko, kannattaa ainakin kokeilla ensin, että tarttuuko, ja kestääkö ylipäätään hartsin liuottimia.
Vastaapa samalla tuohon hintakysymykseen? Muutaman euron vai 100 euroa rulla?
oiskohan ollut joku parikymppiä rulla ( aikas iso rulla suhteellisen paksua tavaraa)?
Soittamalla selviää Etolan ja muiden vastaavien muovituotteita myyvien liikkeiden hinnat .
Jos naapurissa sattuu olemaan maajusseja, niillä saattaa olla ylimääräisiä kasoja tyhjiä muovisäkkejä , ne käy hyvin. selaisia olen itse käyttänyt irrotuskalvona kun olen tarvinnut , ja välillä k-kaupan kassia
alipainesäkkilaminointiin saa sopivaa läpäisy/repäisykangasta pieniin osiin esim. vanhan talvitakin sisävuorikankaasta ( sellasta liukasta sateenvarjokankaan kaltaista)
Kannattaa vaikka aloittaa lukemalla kirjaston veneenrakennuskirjoja
Joitakin linkkejakin löytyy
http://www.terpol.fi/
http://wwnet.fi/corebros/
http://www.ffp-motorsport.com/tuning/helmat.php
Ja murteella kirjoitettuja
http://www.cyb-glassfibre.co.uk/websites.htm
Elikkä homman pitäisi onnistua jos ulkona on nolla keli tai hiukan lämpö asteita ja sisällehän saan kuinka lämmintä tahansa puhaltimella.
Kuinka paksu kuitu kannattaa laittaa kone pukkiin muotoon leikattujen vanereiden päälle että kestää (volvo 230 hv kad 42) . Kuinka paksulta mattoa voi kerralla vetää hartsilla että kuivuu.
seuraavasti,eli lattarautaa muistaakseni 15x150 mm jonka kuidutin porattuani pukeille reijät joissa kierteet.pohjana oli vanhat tehdaspalkit(kulkuri) joihin lisäsin mattoa 400gr.5 kerrosta tai kuusi,eli laminoin lattaraudat sinne sekaan.
vaneria en laittaisi,käytä ennemmin 2x4 painekyllästettyä,siihen ensin ohennettua hartsia kerros ja sen jälkeen matot.muista hioa vanha pinta aina ennen uuden kerroksen laminointia.korkeintaan kaksi mattoa yhdellä kertaa,telaa hyvin ilmat pois ja n.16 astetta tai 18 eipä enempää.ei vähempääkään.jotenkin tolleen.
Mattoa voi laminoida puolisen senttiä kerrallaan. Silloin kaasut vielä pääsevät karkaamaan kerroksesta.
tuosta laminoinnista vielä,
ensinnäkin aina tulee noudattaa hartsin valmistajan ohjetta sekä kovetteen annostelussa että työlämpötilasta.
polyesterihartsin kanssa tärkeää ettei lorauta kovettajaa liikaa ( kiehahtaa hetkessä)
epoksin kanssa taas vielä tarkempaa , silloin kun kyseessä ei ole varsinainen kovettaja vaan koko hartsi on 2-komponenttisysteemi , jossa molemmat litkut käytetään kemiallisessa reaktiossa viimeiseen pisaraan :: ei siis mitään omia sekoituksia!! jos haluaa kovempaa tai pehmeämpää, niitä saan vain ja ainoastaan valmiina sekoituksina!
koska koneesi painaa puolisen tonnia vaihteineen/vetolaitteineen, ja veneelläsi ajellaan varmasti kovassakin kelissä kovaa?
eli pukkien tulee kestää "järjettömän" paljon!
voi olla että laminoinnille parempi vaihto on käyttää pukkeina n. 4" x 4" parrua joko koivua tai tammea , ja kiinnittää nämä tukiraudoin rungon omiin palkkeihin ( niissä toivottavasti jotakin tukevaa sisällä). Pultit ainakin kokoa 10 mm, vähintään 4 per parru , raudat kiinni niin ettei pääse liikkumaan minnekään suuntaan!
laminoimallakin onnistuu kun epoksoi ko. parrut ensin runkoon kiinni mahdollisimman laajalta alalta, varmistaa läpipultein ja lopuksi vielä laminoi n. 5 mm laminaatilla ympäriinsä.
laminaatin tulee yltää tuollaisella 5mm paksuudella vanhan rungon päälle ainakin 10 cm
ja vielä. Paljonko suuripiirtein menee hartsia ja mattoa tommoseen konepukkien takemiseen ja ajattelin vetästä pukkien väliin parikerrosta vahvikkeeksi.Vene on beikku.
onko tuollainen normaali musta roskasäkki sitten sellaista johon ei tartu?
musta jätesäkki on hyvää tavaraa tuossa tartunnan estossa, siihen ei liimat tartu - no joku tarraa enemmän tai vähemmän, mutta mikään ei toivottoman kovasti.
olen käyttänyt tota jätesäkkiä epoksin ja PU liimojen kanssa puuhastellessa