http://kappeli2.evl.fi/kkoweb.nsf/9da844dc12943fd4c2256e380045b07e/bc0c1588fe0fea8ec22580660057b43e?OpenDocument
"Kunnat luovat uusia strategioita ja on tärkeää, että niihin kirjataan tarpeeksi selvästi kuntien ja seurakuntien syventyvä yhteistyö."
"Kirkko irti valtiosta" saattaa jatkossa kääntyä yhä enemmän "Seurakunta irti kunnasta".
"Kunnat luovat uusia strategioita ja on tärkeää, että niihin kirjataan tarpeeksi selvästi kuntien ja seurakuntien syventyvä yhteistyö."
"Kirkko irti valtiosta" saattaa jatkossa kääntyä yhä enemmän "Seurakunta irti kunnasta".
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kyllä. Kirkko irti kunnasta.
Ottais jo huomioon: "Helsingissä evankelis-luterilaiseeen kirkkoon kastettiin vuonna 2015 42,8 prosenttia kaikista syntyneistä."
No tämä.
En tiedä millä tämän voisi lainsäätäjien mieleen iskostaa. Kai osuuden vieläkin kuvitellaan olevan liki kaksi kertaa noin iso.
Eroakirkosta.fi-palvelun tiedotteissa on yritetty korostaa välillä kastamattomuutta, mutta se ei toimi uutisena samalla tavalla kuin eroluvut.
Täsä on se gäppi, että 10-15-vuotiaissa kirkon jäsenten osus on ylisuuri. Myös nuorten erot olisivat paikallaan. Miten niitä eroja voisi tukea??
Tärkeä asia, mutta tästä erillinen.
Jo nykyisen tilanteen saaminen päättäjien tajuntaan auttaisi asiaa. Olisi oikeastaan jännä kokeilu kysyä vaikka ministereiltä arvio siitä, miten suuri osa suomalaisia kuuluu evlut kirkkoon tällä hetkellä.
Yksityisyyden suojaan sekä vaaleissa että ”uskonasioissa”:
Olipa kerran maita, jossa ”johtavan roolin” saaneet puolueet käyttivät asemaansa kouluissa ja oppilaitoksissa sumeilematta. Johtavalla puolueella oli myös suuria lapsi- ja nuorisojärjestöjä, jotka toimivat aktiivisesti kouluissa ja järjestivät leiritoimintaa. Pienemmille oli pioneerileirejä ja nuorille leirejä tarjosi Freie Deutsche Jugend eli Vapaan Saksan Nuoriso. Puolueen ja nuorisojärjestön edustajat pitivät kouluissa oppitunteja sekä päivänavauksia ja juhlia.
Nuorisoleireille osallistumista pidettiin ”normina” ja niitä markkinointiin kouluissa. Osallistuminen leireille ei ollut pakollista, mutta osallistumattomuus ei välttämättä ollut eduksi nuoren itsensä ja hänen vanhempiensa opiskelu- ja ammattiuralle kansandemokratioissa.
Suomalaisessa kirkkokansandemokratiassa ”johtava uskonnollinen yhdyskuntamme”, ev.-lut. kirkko, on kunnissa ja kouluissa saanut etuoikeutetun erityisaseman pitää säännöllisesti toistuvia aamuhartauksia päivänavauksen paikalla ympäri vuoden sekä lukuvuosittain muutamia jumalanpalveluksia, joita tarjotaan koko koululle. Tiettävästi millään sekulaarilla, ei-uskonnollisella kansalaisjärjestöllä ei vielä tällaista säännöllistä päivänavausvuoroa ole, eikä yhdellä järjestöllä tarvitsisikaan olla, koska järjestöjähän on runsaasti pienemmilläkin paikkakunnalla yhteistyöhön.
Uskonnolliset päivänavaukset sekä jumalanpalvelukset katsotaan Opetushallituksen ohjeissa tunnustukselliseksi uskonnonharjoitukseksi. Niiden luonne on siten aivan eri kuin koulun yhteisen juhlan luonne on siitä huolimatta, että joulu- ja kevätjuhlassa mahdollisesti lauletaan se yksittäinen virsi.
Vaalisalaisuutta pidetään Suomessa hyvin tärkeänä, vaikka samaan aikaan meillä on oikeus kuulua puolueisiin ja julistaa poliittista ilosanomaa julkisesti, asettua ehdolle ja siten paljastaa poliittinen kantamme. Meillä on myös oikeus paljastaa uskonnollinen kantamme, julistaa uskonnollista sanomaamme mediassa, kuulua tai olla kuulumatta uskonnollisiin yhdyskuntiin sekä harjoittaa uskontoa tai olla harjoittamatta.
Sen sijaan Suomessa ihmisten oikeus pitää uskonnollinen tai uskonnoton katsomuksensa yksityisasianaan ei olekaan turvattu. Julkinen valta nimittäin käytännössä varsinkin kouluissa ja päiväkodeissa pakottaa perheet ottamaan julkisesti kantaa ev.-lut. kirkon jumalanpalveluksiin ja aamuhartauksiin, joita yhä ympätään lukuvuoden ohjelmassa koulutyöpäiviin ja tyrkytetään oppilaille ja perheille. Halusipa tai ei, huoltajien pitää päättää, osallistuuko lapsi ”johtavan kirkon” jumalanpalvelukseen vai eikö osallistu. Jos ilmoittaa, että lapsi ei osallistu, siinä perhe joko suoraan tai välillisesti ilmaisee, että on joko uskonnoton tai toisuskoinen.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on linjannut, että julkisen vallan ei tule aiheuttaa tilannetta, jossa joutuu suoraan tai välillisesti paljastamaan uskonnollisia tai ei-uskonnollisia katsomuksiaan. Uskonto katsotaan niin sanotuksi arkaluontoiseksi tiedoksi, jota ei ole pakko paljastaa. Erityisen arka asia voi olla kotoutumispaineissa oleville maahanmuuttajaperheille. Tilanne voi olla kyllin ahdistava myös suomalaistaustaisille uskonnottomille perheille monilla alueilla Suomessa.
Uuden peruskoulun ja lukion opetussuunnitelman mukaan sekä varhaiskasvatuksen perusteiden mukaan opetuksen tulee olla poliittisesti ja uskonnollisesti ”sitouttamatonta”. Samoin kuin millään puolueella ei ole etuoikeutettua erityisasemaa levittää ”sanaansa” päiväkodeissa ja kouluissa, sellaista ei pitäisi olla ev.-lut. kirkollakaan. Monipuolinen tiedotustoiminta on erikseen. Näin ollen koulujen rehtorien ja opettajien tulisi työssään keskittyä perusopetuksen lisäksi koulun yhteisen toiminnan järjestämiseen. Lapsilla ja nuorilla on Suomessa kyllin mahdollisuuksia perheensä uskonnon mukaisiin tilaisuuksiin perheensä kanssa tai yksin koulutyöpäivien ulkopuolella.
Tässä TS:n uutinen: http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/2992138/Vapaaajattelijat Kirkkokansandemokratiasta siirryttava yhdenvertaisuuteen
Kuntavaalit lähestyvät. Ehdokkaita hankitaan listoille parhaillaan.
Jep. Vaan onpa näitä ehdokkaita va-puolellakin.
Heti tulee mieleen Jape Lovén. Puolue SDP, mutta enpä muista asuiko Helsingissä vai jossain naapurikunnassa.
Niin hianoa tua kirkon tyä!