Asiantuntijoiden mukaan Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi luo Eurooppaan arvaamattoman tilanteen.
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin positiiviset Venäjä-linjaukset ovat olleet esillä vaalikampanjan aikana.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola arvioi, että Venäjä ja Yhdysvallat lähentyvät vallanvaihdoksen myötä.
– Venäjän presidentti Vladimir Putin tuki Trumpin kampanjaa, ja Trump otti poliittisen riskin sanomalla hyviä sanoja Venäjästä ja Putinista. Indikoi, että kun tällaisia riskejä otetaan kampanjan aikana, ne pitävät myös kampanjan jälkeen, Aaltola sanoo.
Aaltolan mukaan Trump näkee Venäjän mahdollisena liittolaisena.
Mahdollisia uusia kehityssuuntia Yhdysvaltain ja Venäjän välillä voivat olla yhteistyö Lähi-idässä ja suhteessa Kiinaan.
– Trump ei pitänyt siitä, että Putin lähestyi Kiinaa. Trump piti presidentti Barack Obaman suurena epäonnistumisena, että Venäjä päästettiin lähestymään Kiinaa. Trumpin silmät ovat enemmän Kiinassa ja siihen Venäjä on otollinen liittolainen.
Itäisen Euroopan tilanne muuttuu
Trumpin transatlanttinen ajattelu perustuu siihen, että myös Venäjä on mukana, Aaltola arvioi.
– Se vaikuttaa Euroopassa siten, ettei Yhdysvallat tule ajamaan mitään sanktiotoimenpiteitä suhteessa Venäjään ja näistä sanktioista tullaan luopumaan varmasti vähitellen. Ukraina on selkeä häviäjä näissä vaaleissa ja Putin selkeä voittaja.
Itäisen Euroopan tilanne on Trumpin valinnan jälkeen erilainen.
– Putin saa sanansa paremmin sanotuksi Itä-Euroopassa erityisesti Natoon kuulumattomien maiden kohdalla, ja tämä vaikuttaa epäsuorasti myös Suomen asemaan ja liikkumavaraan. Yhdysvaltain takaama takalauta ja tasapaino heikkenee jossain määrin.
Suomen kannattaa nyt ottaa omat etunsa huomioon ja pitää huolta omasta turvallisuudestaan.
On oleellinen kysymys, missä määrin Trump haluaisi pitää yllä Naton pelotearvoa tilanteessa, jossa hän haluaisi Putinista liittolaisen.
Epäselvää on vielä, miten Trump näkee esimerkiksi Baltian aseman.
– Trumpin linja tässä suhteessa on kysymysmerkki, mutta pääpiirteet tiedetään, eli epäilys suhteessa Natoon ja ajatus, että eurooppalaiset liittolaiset ovat Yhdysvalloille taakka.
Aaltola: Suomen olisi nyt vaikeampi saada apua lännestä
Aaltolan mukaan Suomen presidentti Sauli Niinistön näkemykset eurooppalaisen puolustuksen vahvistamisesta istuvat hyvin tähän hetkeen.
– Suomen kannattaa nyt ottaa omat etunsa huomioon ja pitää huolta omasta turvallisuudestaan. On enemmän kysymysmerkki kuin aiemmin, kuinka koordinoidaan turvallisuutta muiden kanssa. Suhde Ruotsiin tulee korostumaan.
Aaltolan mukaan Suomen olisi nyt vaikeampi saada apua lännestä konfliktitilanteessa.
– Kyllä, jos sellainen konfliktitilanne tulisi, mutta toisaalta tämä on konfliktia laskevaa, koska nyt Yhdysvallat on selkeästi valmiimpi kuuntelemaan Venäjää ja tekemään myönnytyksiä.
Onko Venäjä silti tyytyväinen?
Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkijatohtori Hanna Smithin mukaan on kyseenalaista, kuinka paljon Trumpin voitto on Venäjän johdon mieleen.
– Jos öljyn hinta laskee tämän vuoksi, se ei ole hyvä Venäjälle. Venäjä haluaisi kaiken lisäksi yksinoikeuden arvaamattomuuteen maailmanpolitiikassa, mutta nyt se muuttuu toiseen suuntaan, Smith sanoo.
Venäjän ja Yhdysvaltain geopoliittiset intressit törmäävät Kiinassa.
– Venäjä on pyrkinyt luomaan positiivista viritettä Kiinaan päin ja luomaan asetelmaa, jossa Venäjä ja Kiina ovat Yhdysvaltoja vastaan.
Nyt ei tiedetä, mihin suuntaan tämä on oikeasti menossa. Siinä mielessä kaikki vaihtoehdot ovat auki.
Smith pitää mahdollisena, että Venäjä pyrkii testaamaan Trumpin johtajuutta.
– Se varmaan koskee entisen Neuvostoliiton aluetta pois lukien Baltia. En usko, että Venäjä lähtee ainakaan tässä kohtaa testaamaan Natoa.
Uudessa asetelmassa on Suomellekin arvaamattomia piirteitä.
– Nyt ei tiedetä, mihin suuntaan tämä on oikeasti menossa. Siinä mielessä kaikki vaihtoehdot ovat auki.
Smith arvioi, että Suomi voisi nyt luottaa vähemmän ulkopuoliseen apuun, jos se joutuisi kriisiin Venäjän kanssa.
– Entistä tärkeämmäksi tulee nyt, että osataan hoitaa vahvasti oma tontti ja keskittyä siihen, että Suomella on kyky reagoida tapahtui mitä tapahtui.
Antti Honkamaa
IL
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin positiiviset Venäjä-linjaukset ovat olleet esillä vaalikampanjan aikana.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola arvioi, että Venäjä ja Yhdysvallat lähentyvät vallanvaihdoksen myötä.
– Venäjän presidentti Vladimir Putin tuki Trumpin kampanjaa, ja Trump otti poliittisen riskin sanomalla hyviä sanoja Venäjästä ja Putinista. Indikoi, että kun tällaisia riskejä otetaan kampanjan aikana, ne pitävät myös kampanjan jälkeen, Aaltola sanoo.
Aaltolan mukaan Trump näkee Venäjän mahdollisena liittolaisena.
Mahdollisia uusia kehityssuuntia Yhdysvaltain ja Venäjän välillä voivat olla yhteistyö Lähi-idässä ja suhteessa Kiinaan.
– Trump ei pitänyt siitä, että Putin lähestyi Kiinaa. Trump piti presidentti Barack Obaman suurena epäonnistumisena, että Venäjä päästettiin lähestymään Kiinaa. Trumpin silmät ovat enemmän Kiinassa ja siihen Venäjä on otollinen liittolainen.
Itäisen Euroopan tilanne muuttuu
Trumpin transatlanttinen ajattelu perustuu siihen, että myös Venäjä on mukana, Aaltola arvioi.
– Se vaikuttaa Euroopassa siten, ettei Yhdysvallat tule ajamaan mitään sanktiotoimenpiteitä suhteessa Venäjään ja näistä sanktioista tullaan luopumaan varmasti vähitellen. Ukraina on selkeä häviäjä näissä vaaleissa ja Putin selkeä voittaja.
Itäisen Euroopan tilanne on Trumpin valinnan jälkeen erilainen.
– Putin saa sanansa paremmin sanotuksi Itä-Euroopassa erityisesti Natoon kuulumattomien maiden kohdalla, ja tämä vaikuttaa epäsuorasti myös Suomen asemaan ja liikkumavaraan. Yhdysvaltain takaama takalauta ja tasapaino heikkenee jossain määrin.
Suomen kannattaa nyt ottaa omat etunsa huomioon ja pitää huolta omasta turvallisuudestaan.
On oleellinen kysymys, missä määrin Trump haluaisi pitää yllä Naton pelotearvoa tilanteessa, jossa hän haluaisi Putinista liittolaisen.
Epäselvää on vielä, miten Trump näkee esimerkiksi Baltian aseman.
– Trumpin linja tässä suhteessa on kysymysmerkki, mutta pääpiirteet tiedetään, eli epäilys suhteessa Natoon ja ajatus, että eurooppalaiset liittolaiset ovat Yhdysvalloille taakka.
Aaltola: Suomen olisi nyt vaikeampi saada apua lännestä
Aaltolan mukaan Suomen presidentti Sauli Niinistön näkemykset eurooppalaisen puolustuksen vahvistamisesta istuvat hyvin tähän hetkeen.
– Suomen kannattaa nyt ottaa omat etunsa huomioon ja pitää huolta omasta turvallisuudestaan. On enemmän kysymysmerkki kuin aiemmin, kuinka koordinoidaan turvallisuutta muiden kanssa. Suhde Ruotsiin tulee korostumaan.
Aaltolan mukaan Suomen olisi nyt vaikeampi saada apua lännestä konfliktitilanteessa.
– Kyllä, jos sellainen konfliktitilanne tulisi, mutta toisaalta tämä on konfliktia laskevaa, koska nyt Yhdysvallat on selkeästi valmiimpi kuuntelemaan Venäjää ja tekemään myönnytyksiä.
Onko Venäjä silti tyytyväinen?
Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkijatohtori Hanna Smithin mukaan on kyseenalaista, kuinka paljon Trumpin voitto on Venäjän johdon mieleen.
– Jos öljyn hinta laskee tämän vuoksi, se ei ole hyvä Venäjälle. Venäjä haluaisi kaiken lisäksi yksinoikeuden arvaamattomuuteen maailmanpolitiikassa, mutta nyt se muuttuu toiseen suuntaan, Smith sanoo.
Venäjän ja Yhdysvaltain geopoliittiset intressit törmäävät Kiinassa.
– Venäjä on pyrkinyt luomaan positiivista viritettä Kiinaan päin ja luomaan asetelmaa, jossa Venäjä ja Kiina ovat Yhdysvaltoja vastaan.
Nyt ei tiedetä, mihin suuntaan tämä on oikeasti menossa. Siinä mielessä kaikki vaihtoehdot ovat auki.
Smith pitää mahdollisena, että Venäjä pyrkii testaamaan Trumpin johtajuutta.
– Se varmaan koskee entisen Neuvostoliiton aluetta pois lukien Baltia. En usko, että Venäjä lähtee ainakaan tässä kohtaa testaamaan Natoa.
Uudessa asetelmassa on Suomellekin arvaamattomia piirteitä.
– Nyt ei tiedetä, mihin suuntaan tämä on oikeasti menossa. Siinä mielessä kaikki vaihtoehdot ovat auki.
Smith arvioi, että Suomi voisi nyt luottaa vähemmän ulkopuoliseen apuun, jos se joutuisi kriisiin Venäjän kanssa.
– Entistä tärkeämmäksi tulee nyt, että osataan hoitaa vahvasti oma tontti ja keskittyä siihen, että Suomella on kyky reagoida tapahtui mitä tapahtui.
Antti Honkamaa
IL
Vastaukset 10
Vanhimmat
Smith pitää mahdollisena, että Venäjä pyrkii testaamaan Trumpin johtajuutta.
– Se varmaan koskee entisen Neuvostoliiton aluetta pois lukien Baltia. En usko, että Venäjä lähtee ainakaan tässä kohtaa testaamaan Natoa.
Eli Suomi takaisin Venäjään. Itämeren herruus ja ilmavoimille mahdollisuus dominoida Norjaa Suomen tukikohdista.
Eihän Smith tuota ennusta.
Tiltu taas vääristelee.
tienneet Trumpin aikeista lakkauttaa Nato.
Mika Aaltolalle kaikki muu paitsi naton sotapolitiikka on arvaamatonta.
Mies on kuin kuumelääke, mitä toivottomampi tilanne on natonistien kannalta, sitä enemmän mies suoltaa arvattavia lausuntojaan.
Aaltola tarkastelee varsin viileästi maailman menoa.
Naton tilanne ei ole muuttunut miksikään.
Trump antoi vaalikampanjassa jonkun asiantuntemattoman ja vähättelevän lausunnon, kuten niin paljosta muustakin.
Vasta aika näyttää, muuttuuko USA:n suhde Natoon. Luultavasti ei.
Taas tuutin täydeltä pelkkää paskaa, en kuvaile tuollaista aloitusta yhtään lievemmin?
Analyyttinen keskustelu on hyvä asia, mutta onko niin ettei Suomessa edes osata tätä?
Nähdään jatkuvasti arvaamaton Venäjä, joka ei tosiasiassa ole ollenkaan arvaamaton?
Toimittajien vakiosana on 'arvaamaton' Venäjä ja siihen se sitten jää, ei perusteluja, vain heitto että jää katsojan mieleen?
Ukraina, Syyrian tilanne, Krim mainitaan toistamiseen, mutta ei selitetä esim. Syyrian tilannetta kuten pitäisi?
Venäjän toiminta on ollut arvaamatonta.
Minkäs sille voi ettei joillakin ole minkäänlaista näkemystä asioista.
Sovit hyvin Ylen joukkoon, jolle talvi tulee aina yllättäen.
Trump ei dikkaa Putinin kaltaisista digtaattoreista.
Venäjällä kohta verinen sisällissota Putinin takia. Diktaattorit ei helposti luovu vallastaan.
Putin joutuu pian hakeamaan turvapaikkaa Pohjois-Koreasta. Ainoa maa, joka suostuu tarjoamaan turvapaikan.
No jos etupiirijako sovitaan kahdestaan, niin mitä virkaa on natolla?