Voisiko PC-tietokoneella ohjata heikkovirtarelettä

Kysymys olisi aluksi vain esim. tietsikalla ohjailla auton lohkolämmitintä.
PC:ltä voisin siten käynnistää auton moottorin lämmittimen, sekä erikseen vielä sisätilankin lämppärin. Ohjelma huolehtisi vain sen, että jos en ehdi oikeaan aikaan lähtemään ajoon, niin automaattisesti siirrytään vain lämmön ylläpitoohjaukseen. Sähköä säästyisi tällä systeemillä.
Auto on n. 50m:n päässä tallissa erirakennuksessa. Rakennusten väliin olen upottanut maahan ohutlankaisen moninapaisen maakaapelin. Tarvitaan siis joku heikkovirran vahvistuslaite väliin, että saadaan ohjattua myöskin verkkovirtaa.
Toivottavasti löytyisi tietsikalle myöskin jokin helposti ohjelmoitavissa oleva ohjelma jolla tätä systeemiä ohjataan.

Kannattaa pistää jokin mikrokontrolleri väliin: Vähimmilläänkin tuollainen PC-rauta vie reilusti sähköä "turhaan". Sen sijaan kontrollerin voi kytkeä vaikka PC:n sarjaporttiin ja antaa käskyn esim. sarjaportin kautta: "Jos lämpötila < -20C Käynnistä lämmitin 6:30. Jos lämpötila < -10C käynnistä lämmitin 7:00 ja muussa tapauksessa 7.30". Tämän jälkeen PC:n voi sammuttaa ja antaa kontrollerin hoitaa releohjaukset.

Olisikohan mitään vinkkiä helposti ohjelmoitavasta mikrokontrolleri-tyypistä?
Mikä kävisi mm. tähänkin hommaan?

No arduino on hyvä ja helppo. Huuto.netistä saa kiinalaisia kopioita pilkkahintaan, ajaa saman asian kuin alkuperäiset. Vielä halvemmalla ebaysta.
Arduino on siinä mielessä paras, että siihen löytyy simppeleitä esimerkkejä pilvin pimein.

Mietin vaan, että olisiko tässä simppelein ratkaisu kauko-ohjattavat pistorasiat ja tietokoneen usb-liitäntään telldus:n tellstick lähettämään komentoja. Toki langaton on aina langaton ja vähintäänkin komennot pitää useamman kerran lähettää perillemenon varmistamiseksi.

Mutta jos se pienoisjännitepiuha jo on olemassa, niin ehkä kuitenkin arduinolla?

Mielenkiintoiset ehdotuksetkin kiinnostavat.
Onhan niitä kaikenmaailman ohjelmoitavia ajastimia tietenkin, mutta olisiko muitakin oivalluksia?

Tarve olisi aluksi vain saada jokin helppo sovellusesimerkki ohjelmineen kytkentäkaavioineen, niin uskoisin sitten pääseväni helposti hommasta ns. jyvälle.
Ohjelmia on tullut tehtyä harrastusmielessä joskus basicilla ja työkseni 17v. cnc-ohjelmia erilaisille työstökoneille. Vahvavirtapuolella on myöskin kokemusta sähköasennuksista ja sähkökaapin suunnittelusta omavalmisteiseen kaksiteräiseen jiiri-, katkaisu- /tarkistus sahakoneeseen. Heikkovirta-elektroniikkaan olen tutustunut toistaiseksi vain harrastusmielessä, rakentelemalla vähän kaikenlaista pientä härveliä.

http://tech.yeesiang.com/control-real-devices-using-relay/

Tossa olis arduino-esimerkki. Basic on juurikin hyvä pohja arduinon opiskeluun, kun kieli GOTOineen sun muineen on aika samantyyppinen basicin kanssa, vaikka tarkemmin ottaen arduinon kieli on jotain c:n ja c :n välimuotoa. Mutta kieli on tehokas ja sillä pystyy vähällä koodimäärällä tekemään paljon ja koodi pysyy selkeänä.
https://www.arduino.cc/en/Reference/HomePage

Arduinon plussana on sekin, että se liitetään suoraan usb-kaapelilla tietokoneeseen, joten arduinon ja tietokoneen välinen kommunikointi on helppoa. Jos tietokone on aina päällä, arduinon virransyöttökin onnistuu sen usbin kautta. Toki siinä dc-liitin on.

Melkein kannattaisi alkuun hommata joku kitti, jossa on erinäköistä sälää.
http://www.huuto.net/kohteet/arduino-kit-1-uno/421963530
Tai http://www.huuto.net/kohteet/arduino-kit-2-mega-2560/421939100

Arduinon ohjelmointisoftassa on valmiita esimerkkejä paljon ja sen saa ilmaiseksi:
https://www.arduino.cc/en/Main/Software
Valitettavasti siinä ei ole simulaattoria, vaan fyysinen arduino-kortti tarvitaan.

Ebaysta löytyy sitten hakusanalla "arduino" satoja erilaisia antureita ja lisälaitteita jotka on helppo liittää laitteeseen.

Eikä arduinon rajat tule kovin helpolla vastaan, melkein kaikki 3d-tulostimetkin on arduinolla ohjattuja!
Jos yhden arduinon liitännät loppuu, toinen arduino kiinni toiseen!

OhjelmanHankinta kirjoitti:

Tarve olisi aluksi vain saada jokin helppo sovellusesimerkki ohjelmineen kytkentäkaavioineen, niin uskoisin sitten pääseväni helposti hommasta ns. jyvälle.
Ohjelmia on tullut tehtyä harrastusmielessä joskus basicilla ja työkseni 17v. cnc-ohjelmia erilaisille työstökoneille. Vahvavirtapuolella on myöskin kokemusta sähköasennuksista ja sähkökaapin suunnittelusta omavalmisteiseen kaksiteräiseen jiiri-, katkaisu- /tarkistus sahakoneeseen. Heikkovirta-elektroniikkaan olen tutustunut toistaiseksi vain harrastusmielessä, rakentelemalla vähän kaikenlaista pientä härveliä.

Lue lisää

Arduinoon löytyy netistä lukuisia esimerkkikoodeja ja kytkentöjä, https://www.arduino.cc/ on aika hyvä lähtökohta ja sitten Googlella lisää sopivilla hakusanoilla. Arduino ei itsessään sisällä kelloa eli kytkentään pitää laittaa joku kellopiiri pitämään aikaa (hakusanaksi vaikka arduino realtime-clock), kellopiiri maksaa pari euroa. Ja jos ostat Arduinon ja siihen liittyvää suomesta niin VERTAILE hintoja, viimeksi kun ostin noita niin hintaero edullisimman ja kalleimman välillä oli lähes 100% (siis saman tuotteen hintaero).

Raspberryllä saisi "paremman" mutta toisaalta se on turhankin järeä tuollaiseen koska se on käytännössä täysi tietokone käyttöjärjestelmineen. Myös ohjelmoinnin kannalta Arduino on melkeimpä helpompi tuollaisessa projektissa.

Raspberry ja arduino on hyvä yhdistelmä ja niiden välisen datakapelin voi rakentaa kahdella vastuksella:
https://oscarliang.com/raspberry-pi-and-arduino-connected-serial-gpio/

Itse ohjaukseen en mielelläni käytä raspberryä. Olen ajatellut niin, että ohjauslogiikan pitää olla 100% luotettava. Raspberry ei sitä ole, vaikka hyvä onkin. mutta on tullut vastaan, että raspberryn muistikortti korruptoituu ja sitten se kaatuu. Kerran tosin vaan näin käynyt ja arvatenkin syynä että olen muistikorttia käyttänyt datasäilönä, vaikka parempi olisi ollut käyttää ramdiskiä /dev/shm.
Raspberry kännistyykin hitaammin kuin arduino. Arduinohan on toimintavalmis alle sekunnissa.

Juu kyllä hoituu hyvinkin unolla tuollainen releen ohjaus, aika monenkin. Vasta isommissa projekteissa siitä tuppaa lähdöt loppumaan kesken.
Mutta yksi rele vaatii yhden lähdön, niin ei ongelma.

Helpoimmalla pääsee, kun käyttää niitä valmiita relemoduuleja, esim:
http://robomaa.fi/komponentit/releet

Nämä on sitten ebayssa monta kertaa halvempia kiinasta tilattuna. Toki se toimitus sitten kestää jokusen viikon.

Voihan arduinolla suoraankin ohjata pienoisjänniterelettä, kun pitää huolen ettei se ota liikaa virtaa.

Arduinon ohjelmointiympäristössä oleva esimerkki basics>blink on tuon kokeiluun hyvä.

Sen jälkeen ehkä haluat tietokoneen ja arduinon kommunikoivan keskenään ja siirtävän dataa? Siihen esimerkki:
https://www.arduino.cc/en/Serial/Begin

Kokeilemaan pääset ilman sitä relettäkin. Unossa on pinnin 13 rinnalla piirilevyllä led, jonka ohjailua voit kokeilla juurikin tuolla blink-esimerkillä.

Mistähän voisi ostaa helpoimmin kaikki UNOON tarvittavat kytkentäjohdot-, liittimet sun muut testeihin tarvittavat härpäkkeet.

http://robomaa.fi/arduino?limit=100

Tuota voi suositella. Myös partcosta saa arduino-sälää. Ja tietty nuo huuto.netin yksityiset myyjät.

Noi on ihan hauskoja kehitysympäristöjä - silloin kun ei vielä tiedä mitä on tekemässä. Nyt kuitenkin taitaa tietää ja siltä kantilta ajatellen nuo ovat varsin kalliita: Tuollaisen tarkoitukseen "sopivan" tiny:n/mega:n ja rele diodi transistori ja ehkäpä ntc-vastus. Siihen saa kyllä paljon halvemmallakin komponentit. Sitten on itsestä kiinni, miten tuon ohjelmoinnin toteuttaa - ihan napeilla vai PC:ltä käsin ohjelmoiden.
Itsehän se täytyy joka tapauksessa koodata. Jostain varmaan pitää saada sopivasti aikakin asetettua laitteeseen eli tuollainen SPI-väyläinen kellopiirikin tarvittaneen - tai sitten tarkka kide ja ohjelmoiden itse tehty kellokin käy. Vai pysyisikö se tahdissa ihan vuorokauden pelkällä sisäisellä oskillaattorilla - veikkaan että heittäisi jo useita minuutteja?

Arduino uno 2.69
Kellomoduuli 0.67
Relemoduuli 0.84
Yhteensä 4.20 eur ebaysta kotiin toimitettuna.

Aika vaikeaa tuon halvemmalla enää hommaa on tehdä, jos ei osia varasta:D

Täytyy nyt vain vähitellen ruveta testailemaan ja kokeilemaan.
Näin harrasteluhommana näihin tietysti aina tahtoo mennä sitä aikaa jonkin verran.

Pienin millä tuota voisi ehkä pystyä tekemään:
ATTINY13A-PU:
-futurlecin hinta on 0.85 dollaria, eli ohan se paljon halvempi!
-lämpötilan voi mitata sisäisellä lämmön tarkkailuvastuksella - en tosin tarkistanut että juuri tästä sellainen löytyy. Hitaasti 32kHz taajuudella käyvä prosari ei juuri lämpene
-kiteeksi 10 sentin kellokide
-ntc vastus 10 senttiä

Juu, raspilla onnistuu nuo kalenteri - eli kellonaika - hommelitkin käyttiksen puolesta vaikkapa. Ongelma on vaan se, että raspilauta vie n. 1/3 siitä, mitä PC-lauta: hiukan alle 10W. PC-lauta vie n. 100MHz:lla tyhjäkäynnillä n. 30W.
Jos taas ottaa ilman käyttistä esim. arduinon, niin kulutus putoaa taas kertaluokalla n. 2W:hen.
Laskeskelin tuossa hihavakion todellisen kulutuksen siirron(=0.197e/kWh) perusteella, jonka mukaan aina päällä olevan laitteen sähkön hinta sähkölaskusta on n. 2.5 kertaa teholukema/vuosi. 2W => 5e, 10W => 25e, 30W => 75e.
Aika kova hinta, kun vertaa siihen, että öljylämmitteisessä talossa tuo PC:n "syönti" vastaa jo lähes 10% kokonaissähköstä! Ja nykymalliset tehokoneet vie tietysti taas kertaluokkaa enemmän: n. 300W monitorin kanssa eli niitä ei kehtaa jättää päälle turhanpanttina.

Ei taida arduino milloinkaan viedä kahta vattia. Rsspberryn maksimi o 5w.