"Fortumin nykyvoimala voi jauhaa ydinsähköä vielä 2040-luvulla – "Teknisiä esteitä ei ole" näin otsikoi Helsingin Uutiset.
Miksei toiminnassa olevia voimaloita hyödynnettäisiin pitkälle tulevaisuuteen?
Miksei toiminnassa olevia voimaloita hyödynnettäisiin pitkälle tulevaisuuteen?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Niin, ydinvoimalat jauhavat sähköä noin 60 vuotta sääsolosuhteista riippumatta.
Entäs tuulivoimalat? Ne jauhavat sähköä noin 15 vuotta, mutta vain silloin kun sattuu tuulemaan sopivasti.
Isänpäivän iloksi Suomen sähköntuotantotilanne nyt;
Kulutus ja tuotanto Suomessa
Kulutus 10 517 MW
Tuotanto 8 335 MW
- Vesivoima 1 000 MW
- Ydinvoima 2 782 MW
- Lauhdevoima 481 MW
- Yhteistuotanto - kaukolämpö 2 576 MW
- Yhteistuotanto - teollisuus 1 364 MW
- Tuulivoima (osa arvioitu) 36 MW
- Muu tuotanto (arvio) 97 MW
- Tehoreservi 0 MW
Tuonti/vienti (netto) 2182 MW
Onnea kaikille isille, niillekin, joilla on täystuulisähkösopimus!
Aloitukseen liittyen. Niin ehkä voisivat, mutta tekniikka on vanhentunutta ja kulunutta. Saneeraus vaatisi hinnakkaan täysremontin varmaan monissa kohdin. Onko releistys ym. sähkötekniset komponentit toimivia vielä 20 vuoden päästä. Putkistot ym. metallitekniikka trulisi myäs uusittavaksi. Generaattorit, muuntajat ym. kantaverkkoon syöttävät toiminnat sama asia. "Mitäs sitä vanhaa korjaamaa, tehdään kokonaan uusi", tuttu lainaus Väinö Linnalta.
Tarkennetaan. ..."tekniikka on vanhentunutta"...... 20 vuoden päästä. Tuo loppu jäi pois edellisestä.
Tässä on vähän tietoa aiheesta Nuclear pipe nightmares.
http://allthingsnuclear.org/dlochbaum/nuclear-pipe-nightmares
Ydinvoimalat kuluvat - olisko tämä yllätys kenellekkään. Se mikä ei ole kauhean hyvin tiedossa, on se, että ne kuluvat myös sellaisilta osiltaan, joita ei voi vaihtaa. Meillähän on hyvä esimerkki Belgian vanhentuneet voimalat, Doel ja Tihange, joita vastaan Belgian naapurimaat ovat nostamassa oikeudellisia toimia.
Ei ehkä riitä, että vain toteamme, että kyllähän näillä voi vielä ajella - ja jakaa samalla kansalaisille joditapletteja.
Loviisassa on pitkään ollut ongemana mm sähköisten komponenttien korvattavuus, koska toimittajat eivät yleensä sitoudu (huomaa, että kehitys kehittyy, eikä sitä voi pysäyttää 60 vuoden taakse) takamaan toimituksia yli 20 vuoden jälkeen.
Ydinvoimalat ovat enimmäkseen dinosauruksia, joista aika jättämässä. Vanhat voimalat, jotka olivat jo suunnitteluperusteiltaan "itseräjähtäviä" ja joiden vakaviin onnettomuuksiin ei ollut suunnitteluperiaatteissa mitään lääkettä. Muuta kuin lähiympäristön evakuointi.
Mitähän tuo itseräjähtävyys tarkoittaa? VVER-440 ydinvoimayksiköitä on yhä käytössä lähes 30, kaikilla yli 30 vuotta käyttöä. Turbiihihallin tulipalot ovat kai olleet vakavimpia onnettomuuksia. Primääripiirit ovat toimineet ja kestäneet hyvin. Länsimaisissa painevesilaitoksissa on jouduttu vaihtamaan höyrygeneraattoreita mutta VVER-440ssä ei erilaisen designin ansiosta. Eiköhän niitä sähkölaitteitakin löydy ja Loviisassa on käynnissä koko automaation uudistus. Liviisan laitosyksiköillä on käyttölupaa jäljellä 11-14 vuotta ja jatkosta päätetään aikanaan.
Itseträjähtävä tarkoitti tässä yhteydessä sen aikakauden reaktoreita, joissa ytimen sulaminen ei kuulunut suunnitteluperusteisiin. Loviisa on kyllä kova rauta, mutta jos esim paineastia pettää isosti, ei sielläkään ole muuta mahdollisuutta kuin ruveta evakuoimaan lähiympäristöä ja Loviisan kaupunkia.
Loviisa 1:n paineastiassa on jo havaittu neutroniväsymää ja vaikka se onkin korjattu lämpökäsittelyllä, se saa uusintaluvan korkeintaan viideksi vuodeksi kerrallaan.
Olkiluoto on taas välikauden mailli, jossa ei ole passiivista jäähdytystä. No ehkä sekään ei pealastaisi tilannetta, jos jäähdyts pettää kokonaan.
http://tekniikanmaailma.fi/muu-tekniikka/voiko-tsernobyl-fukushima-toistua/?shared=721935-d70ea781-500
Ydinvoimaloiden riaskianalyysit eivä anna oikeaa tietoa asoista ja voimayhtiöiden jakama tieto on puutteellista. Seurauksena ovat liian optimistiset arvioit ydinvoiman riskeistä. IAEA:n kaksoisrooli myös mainitaan, joten se ei ainakaan auta asiaa.
Näistä samoista aiheista on puhuttua täällä jo vuosia. Jos asiat ovat näin huonoilla kantimilla, niin kuka pystyy arvioimaan realistiset riskitasot ikääntyville tai yli-ikäislle voimaloille?
Aloitus oli lainattu artikkelista, jossa väläyteltiin myös reaktorin olevan ydinvoimalassa vaihdettavissa. Sitä ei ole koskaan tehty missään - mutta jos Loviisan pystyy purkamaan (en usko) 300 miljoonalla, niin miksei sen reaktorin vaihtokin olisi ainakin taloudellisesti mahdollista - uusi voimala kun maksaa kuitenkin miljardeja.
Näyttää siltä, että ydinvoimasta on tulossa kertaluokkaa vaarallisempaa...
Sovacool ja kumppanit, heh-heh. Sama Sovacool on arvioinut että tuulimylly saattaisi aiheuttaa keskimäärin vain joka kuudes vuosi linnun kuoleman, eli siinä on hänen tilastollionen osaamisensa. Ehkä myöhemmin yritän perehtyä itse "tutkimukseen". Mainittakoon nyt kuitenkin että IAEA ei valvo ydinvoiman käyttöä. Se julkaisee kyllä turvallisuustandardeja jotka ovat lähtökohtana monen maan turvallisuussäännöstössä. Se myös järjestää erilaisia kansainvälisiä arviointeja joiden tarkoituksena on tunnistaa ydinturvallisuudessa olevia heikkouksia ja hyviä käytäntöjä. Eli pyrkii edistämään ydinturvallisuutta mutta ei valvo sitä (ainoastaan ydinaseiden leviämistä). Ja "edistäminen" on sitä että jos jokin jäsenmaa on päättänyt ydinvoimaohjelmasta tai harkitsee sitä, IAEA tarjoaa asiantuntija-apua.
"Mainittakoon nyt kuitenkin että IAEA ei valvo ydinvoiman käyttöä. "
No joo, saatat olla oikeassa, IAEA lähinnä valvoo sitä, mitä ydinvoimasta saa sanoa. Alalta onkin puuttunut riippumaton valvonta.
IAEA:lla on kyllä näppinsä pelissä valvoessaan ydinmateriaalia myös Suomessa.
"Sovacool ja kumppanit, heh-heh."
Luotettavaa huipputietoa ydinvoimasta: Tekniikan Maailma-lehden toimittajan juttu Sovacool et co "tutkimuksesta."
Tuossa on Sovacoolin ja Wheatlein lisäksi:
a ETH Zurich, Department of Management, Technology and Economics, Switzerland
b Department of Business and Technology, Aarhus University, Birk Centerpark 15, DK-7400 Herning, Denmark
c Science Policy Research Unit, University of Sussex, United Kingdom
Oliko tällä viestituojien teloituskomppanjalla jotakin näitä muitakin vastaan. Koettakaa nyt keksiä jotkain uutta - tääälä monet viestituojat ammuttu jo meneen kertaan, mutta teillä ei ole mitään muuta sanottavaa.
Sovacool et al tutkimuksen lähtökohta näyttää olevan sellainen että otetaan huomioon kaikki ydinteknisessä toiminnassa (sekä sotilaallinen että rauhanomainen) tapahtuneet onnettomuudet, pyritään arvioimaan niille rahallinen arvo ja projisoidaan niistä sitten riski nykyaikaisten ydinvoimalaitosten vakaville onnettomuuksille.
Aivan vastaavasti voitaisiin yrittää laskea nykyisen matkustajalentoliikenteen onnettomuusriskejä tarkastelemalla kaikkia mahdollisia onnettomuuksia ilmailu-alan varhaishistoriasta alkaen ja projisoida niistä onnettomuusriski nykyiselle matkustajaliikenteelle. Tulos olisi yhtä epäluotettava.