Pitkälle on edetty siitä darwinistien käsityksestä, jonka mukaan 'esi-ihmiset' olivat vähäjärkisiä köyryselkäisiä apinamiehia.
"Mensan testeissä muinaiset luolamiehet eivät ehkä menestyisi, mutta paljon sofistikoituneempia he olivat kuin mitä tähän saakka on ajateltu. Näin väittävät kanadalaisen Victorian yliopiston arkeologit ja paleoantropologit tutkittuaan vuosia Jordaniassa olevaa vanhaa keidasta., kirjoittaa CNN.
Suurtutkimuksessa oli mukana myös tutkijoita muutamasta yhdysvaltalaisesta yliopistosta.
Tutkimustulokset on esitelty Journal of Archaeological Science -lehdessä.
Tulokset saatiin muun muassa käyttämällä moderneja rikosteknisiä työkaluja. Niillä selvitettiin esimerkiksi jäämiä työkaluista.
Nämä kivikauden ihmiset elivät yli 250 000 vuotta sitten, siis paljon ennen homo sapiens –lajin ilmaantumista.
Keitaalta löytyi muun muassa työkaluja, joissa oli jäänteitä syödyistä eläimistä. Kyseessä saattavat olla vanhimmat milloinkaan löydetyt eläinproteiinin jäännökset.
Tutkijoiden mukaan kyseessä voivat myös olla ensimmäiset suorat todisteet siitä, että kivikauden esi-isät olivat ovelia tai jopa fiksuja. He osasivat sopeutua elämään haastavassa ympäristössä jopa vaarallisten eläinten kanssa. Myös sääolosuhteet olivat ankarat.
Kaivauspaikalta on paljastunut yli 10 000 älyllisten olentojen muovaamaa esinettä.
Tutkijoiden mukaan alue oli eräänlainen ”paleoliittinen bussipysäkki” Afrikan ja Euraasian mantereiden välillä.
Keitaalta on löydetty muun muassa tuhansia piikiven paloja, kaapimia ja kirveenteriä. Ne todistavat, että ihmiset eivät pelkästään keränneet ruokaa, vaan myös metsästivät sitä. He osasivat teurastaa petoeläimiä ja käyttää sitten tehokkaasti niiden lihaa.
Sillä tavalla varmistettiin myös, ettei heistä itsestään tullut saaliita.
Luolamiesten liharuokavalio oli monipuolinen. Siihen sisältyi muun muassa ankkaa, hevosta, kamelia, villiä lehmää ja jopa sarvikuonoa.
Tutkijat väittävät, että työkaluja käytettiin tavalla, joka oli kognitiivisesti paljon monimutkaisempaa kuin jotkut asiantuntijat ovat ajatelleet.
Tutkimusta johtaneen professori April Nowellin mukaan metsästäminen työkaluilla vaatii todellista suunnittelua.
”Tällainen toiminta ei suju vaistomaisesti.”
Ruoan hankkiminen metsästämällä ei myöskään ollut mitään pikaruokapaikassa pistäytymistä. Sekin vaati suunnittelua, sillä reissut kestivät yleensä kauan.
Heidän täytyi myös opettaa muille, miten tehdä aseita ja miten koordinoida metsästämistä.
"
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/luolamiehet-olivat-paljon-fiksumpia-kuin-uskomme/FfZYwwL3?ref=ampparit:ba53&ext=ampparit
"Mensan testeissä muinaiset luolamiehet eivät ehkä menestyisi, mutta paljon sofistikoituneempia he olivat kuin mitä tähän saakka on ajateltu. Näin väittävät kanadalaisen Victorian yliopiston arkeologit ja paleoantropologit tutkittuaan vuosia Jordaniassa olevaa vanhaa keidasta., kirjoittaa CNN.
Suurtutkimuksessa oli mukana myös tutkijoita muutamasta yhdysvaltalaisesta yliopistosta.
Tutkimustulokset on esitelty Journal of Archaeological Science -lehdessä.
Tulokset saatiin muun muassa käyttämällä moderneja rikosteknisiä työkaluja. Niillä selvitettiin esimerkiksi jäämiä työkaluista.
Nämä kivikauden ihmiset elivät yli 250 000 vuotta sitten, siis paljon ennen homo sapiens –lajin ilmaantumista.
Keitaalta löytyi muun muassa työkaluja, joissa oli jäänteitä syödyistä eläimistä. Kyseessä saattavat olla vanhimmat milloinkaan löydetyt eläinproteiinin jäännökset.
Tutkijoiden mukaan kyseessä voivat myös olla ensimmäiset suorat todisteet siitä, että kivikauden esi-isät olivat ovelia tai jopa fiksuja. He osasivat sopeutua elämään haastavassa ympäristössä jopa vaarallisten eläinten kanssa. Myös sääolosuhteet olivat ankarat.
Kaivauspaikalta on paljastunut yli 10 000 älyllisten olentojen muovaamaa esinettä.
Tutkijoiden mukaan alue oli eräänlainen ”paleoliittinen bussipysäkki” Afrikan ja Euraasian mantereiden välillä.
Keitaalta on löydetty muun muassa tuhansia piikiven paloja, kaapimia ja kirveenteriä. Ne todistavat, että ihmiset eivät pelkästään keränneet ruokaa, vaan myös metsästivät sitä. He osasivat teurastaa petoeläimiä ja käyttää sitten tehokkaasti niiden lihaa.
Sillä tavalla varmistettiin myös, ettei heistä itsestään tullut saaliita.
Luolamiesten liharuokavalio oli monipuolinen. Siihen sisältyi muun muassa ankkaa, hevosta, kamelia, villiä lehmää ja jopa sarvikuonoa.
Tutkijat väittävät, että työkaluja käytettiin tavalla, joka oli kognitiivisesti paljon monimutkaisempaa kuin jotkut asiantuntijat ovat ajatelleet.
Tutkimusta johtaneen professori April Nowellin mukaan metsästäminen työkaluilla vaatii todellista suunnittelua.
”Tällainen toiminta ei suju vaistomaisesti.”
Ruoan hankkiminen metsästämällä ei myöskään ollut mitään pikaruokapaikassa pistäytymistä. Sekin vaati suunnittelua, sillä reissut kestivät yleensä kauan.
Heidän täytyi myös opettaa muille, miten tehdä aseita ja miten koordinoida metsästämistä.
"
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/luolamiehet-olivat-paljon-fiksumpia-kuin-uskomme/FfZYwwL3?ref=ampparit:ba53&ext=ampparit
Vastaukset 6
Vanhimmat
Taas tuli uskominen mukaan. Ennen sekin oli julistettu tietämiseksi.
Kivikautisen taiteen tutkimuksen asiantuntija Genevie von Petzinger uskoo löytäneensä eräänlaiset esihistorialliset aakkoset tutkittuaan luolista löytyneitä ikivanhoja yksinkertaisia merkintöjä.
Brittilehti The Daily Mail kertoo, että tutkijat ovat löytäneet ympäri Eurooppaa sijaitsevista luolista kiveen kaiverrettuja pisteitä, viivoja ja yksinkertaisia muotoja, mutta näitä on usein pidetty lähinnä muinaisten imisten tekeminä töherryksinä. Tutkijoiden päähuomio onkin luolatutkimuksessa kiinnittynyt pääasiassa taidokkaamman näköisesti tehtyihin kuviin esimerkiksi eläimistä.
Petzinger alkoi puolestaan vertailla näitä vähemmälle huomiolle jääneitä viivoja ja hän huomasi, että ne eivät ole sattumanvaraisia.
Hän löysi eri luolista vain 32 eri tyyppistä symbolia, joiden käyttö on säilynyt lähes muuttumattomana kymmeniä tuhansia vuosia. Petzingerin mukaan kyseessä ovatkin jonkinlaiset esihistorialliset aakkoset.
Lehden mukaan havainto saattaa muuttaa nykyistä käsitystä luolamaalauksia tehneistä ihmisistä.
http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/brittilehti-asiantuntija-vertaili-luolamiesten-tekemia-toherryksia-erikoinen-havainto/6165572
Olet aika lailla myöhässä:
"Pitkälle on edetty siitä darwinistien käsityksestä, jonka mukaan 'esi-ihmiset' olivat vähäjärkisiä köyryselkäisiä apinamiehia."
"Darwinistit" itse ovat jo ajat sitten muuttaneet käsityksensä suunnilleen tuossa tutkimuksessa havaitun kaltaisiksi. Luepa vakka Björn Kurténin paleofiktiot.
Mensan testit eivät mittaa mitään muuta kuin menestymistä Mensan testeissä. ÄO on pelkkä myytti.
Ja jos joku kuvittelee, että evoluutio väistämättä johtaa "älylliseen" elämään, saattaa hän olla hyvinkin pahasti väärässä.
ÄO kylläkin korreloi vahvasti esimerkiksi koulumenestyksen ja myös ammatillisen menestyksen kanssa, eli vahvapa on vaikutus tuolla myytillä. Noinkin vahvasti nykyaikaisen tieteen käsitysten kanssa ristiriidassa olevien väitteiden tueksi olisi aina hyvä olla aikamoisen vahvoja argumentteja. Mensan testeihin en tosin ole pahemmoin perustunut, mutta ÄO yleisesti on vähintäänkin sekä kliinisesti että tieteellisesti merkittävä ja hyödyllinen yksinkertaistus yksilön kyvyistä. Sikäli olet toki oikeassa, että esimerkiksi kykytesteistä yleisimmin käytetyissä Wechslerin testeissä painotetaan nykyään kokonaisälykkyysosamäärää enemmän kapeampia kyvykkyyden osa-alueita kuvaavia indeksejä. Älyllisen suoriutumisen osa-alueet eivät kuitenkaan ole täysin toisistaan riippumattomia, vaan jonkinlainen "yleisälykkyys" vaikuttaa nykytiedon valossa olevan ihan olemassaoleva asia, jota ÄO kuvaa epätäydellisesti mutta vähintäänkin suuntaa-antavasti.
100 000:n ihmisen aineistoon perustuva tutkimus kaataa luutuneet käsitykset ÄO:sta.
https://www.sciencedaily.com/releases/2012/12/121219133334.htm