Kun vaikea psyykkinen olo alkoi helpottamaan (lääkitys tehosi). Luin paljon ja etsin tietoa eri psyykkisistä sairauksista. Tulin siihen tulokseen, että tietenkin jeesusksen aikana nämä sairaudet on laitettu henkivaltojen piikkiin. Sama koskee myös aivojen sähkötoiminnan häiriöissä ilmeneviä oireita. Esim. tärisevä ja suusta vaahtoava epileptikko. SELVÄ RIIVATTU!??
Sitten oli aika tutkia ns. ihmeitä, Ihmeparantumisia jne. Ihmeitä pitäisi käsitykseni mukaan tapahtua myös nykypäivänä, jos raamatun sanaan on luottaminen. yhdestäkään ihmeestä ei ole näyttöä! Sellaisia "ihmeitä" tapahtuu, mitkä voidaan selittää psyykkisillä tekijöillä esim. pääkivun parantuminen. Mutta miksi konkreettisia todeksi osoitettavia ihmeitä ei tapahdu? Raamatun mukaan niitä tapahtui tuolloin jatkuvasti ja pitäisi tapahtua tänäpäivänäkin, mutta eipä tapahdu. Jos oikeita konkreettisia ihmeitä tapahtuisi, niin ne pystyttäisiin kyllä todistamaan tapahtuneeksi. "piireissä" kyllä jokainen on kuullut konkreettisia ihmeitä tapahtuneen, mutta kuka on nähnyt? 2000 -vuoden aikana olisi pitänyt jonkun nähdä ja osoittaa ihmeet todeksi.
Muutenkin minua nykyään lähinnä huvittaa uskovien tapa "hengellisesti" pyöritellä ja selitellä asiat parhainpäin...
En halua pilkata, olenhan itsekin ollut tässä vääryydessä ja harhassa mukana. Olen puhunut kielillä, profetoinut jne. siellä muiden "hellareiden" mukana. Nyt ajatukseni ovat näistä asioista selvät ja kanta jyrkkä. Henkimaailma on on ihmisen keksimää, olen pahoillani.
Sitten oli aika tutkia ns. ihmeitä, Ihmeparantumisia jne. Ihmeitä pitäisi käsitykseni mukaan tapahtua myös nykypäivänä, jos raamatun sanaan on luottaminen. yhdestäkään ihmeestä ei ole näyttöä! Sellaisia "ihmeitä" tapahtuu, mitkä voidaan selittää psyykkisillä tekijöillä esim. pääkivun parantuminen. Mutta miksi konkreettisia todeksi osoitettavia ihmeitä ei tapahdu? Raamatun mukaan niitä tapahtui tuolloin jatkuvasti ja pitäisi tapahtua tänäpäivänäkin, mutta eipä tapahdu. Jos oikeita konkreettisia ihmeitä tapahtuisi, niin ne pystyttäisiin kyllä todistamaan tapahtuneeksi. "piireissä" kyllä jokainen on kuullut konkreettisia ihmeitä tapahtuneen, mutta kuka on nähnyt? 2000 -vuoden aikana olisi pitänyt jonkun nähdä ja osoittaa ihmeet todeksi.
Muutenkin minua nykyään lähinnä huvittaa uskovien tapa "hengellisesti" pyöritellä ja selitellä asiat parhainpäin...
En halua pilkata, olenhan itsekin ollut tässä vääryydessä ja harhassa mukana. Olen puhunut kielillä, profetoinut jne. siellä muiden "hellareiden" mukana. Nyt ajatukseni ovat näistä asioista selvät ja kanta jyrkkä. Henkimaailma on on ihmisen keksimää, olen pahoillani.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Sanoit puhuneesi kielillä. Höpötitkö ihan tietoisesti jotain omaa kivaa,tyyliin shabalabalabahihihi jne vai tuntuivatko kielet tulevan jostain sielun syvyyksistä? Koit silloin ilmeisesti kuitenkin että olit täyttynyt pyhällä hengellä?
Ihan sielunsyövereistä tuntui tulevan. Olin täynnä pyhää henkeä.
Luuk.8:
54. Mutta Jeesus otti tyttöä kädestä ja sanoi kuuluvalla äänellä: "Tyttö, nouse!"
55. Silloin henki palasi tyttöön. Hän nousi heti jalkeille, ja Jeesus käski antaa hänelle syötävää.
56. Tytön vanhemmat olivat hämmästyksestä suunniltaan. Jeesus kielsi heitä kertomasta kenellekään, mitä oli tapahtunut.
Noh tiedän, että Raamatusta löytyy myös kertomus, jossa Jeesus kehottaa kertomaan tällaisista ihmeistä. Mutta yleisesti ottaen mulle on jäänyt semmonen kuva, ettei tällasesta kannata huudella... Noh niin tai näin - ihmeitä tapahtuu. Tietty oon kuullu tarionoita, mutta myös kokenut niitä. Eihän sitä aina voi todistaa, kun mitkään todisteet ei välttis riitä. Mutta näin mulle kävi:
Mä olin 7v ja mua alko heikottaan ja sitten mulle tuli täplii jalkoihin niin mut vietiin sairaalaan. Siellä mä sitten olin pari viikkoo letkuissa ja tila vaan paheni. Mun luut oli lakannu valmistamasta jotain juttua, olikohan se punasolu vai mitä se olikaan, en muista. Se on vissiin leukemian oire. Ja vaiks ne lääkärit teki mitä niin mä vaan menin huonompaan kuntoon. Äiti ajo joka päivä 100km kattoon mua ja lääkärit anto vähä ymmärtää että minkäs teet.
Sitte mu äiti, joka on harras uskova, päätti ettei täsä enää auta ja soitti kaikille tutuille ympäri Suomee ja pyys että ne rukoilis tänä iltana mun puolesta. Sit ne iskänki kanssa rukoili.
Seuraavana aamuna ku äiti taas tuli mua kattoon, niin hoitaja juoksi vastaan ilosena ja sano, että nyt ne luut on alkanu muodostaan sitä punasolua. :.P Jumala on niin hyvä. Sit mä parin päivän päästä pääsin kotiin. Lääkärit varmaan ajatteli, että no kas kummaa, kyllähän tällekin jokin selitys on.
Ihme nro. 2:
Mummolla oli sydäntulppa. Siitä oli kuvat olemassa. Sit mummi päätti käydä Pirkko Jalovaaran rukoiltavana, ku sillä on vissiin se parantamisen armolahja. Sit mummo meni leikkaukseen ja lääkärit vissiin otti vielä kuvan enne ku aukasee rinnan. Ja kas kummaa. Mihin tulppa hävisi? Ehkäpä lääkärit silloinkin ajatteli, että tälle on luonnollinen selitys, emme vain tiedä mikä.
Ihme. nro 3:
Tää on vähän hämympi. Nimittäin mun kaveri opiskelee lääkäriksi ja se sano, että lääketieteellisessä tiedekunnassa kerrottiin sille, että tehtiin tämmönen tutkimus:
Tietty määrä sairaita valittiin koeryhmäksi. Pyydettiin eri kristittyjä ryhmiä rukoilemaan osan potilaista kanssa, mutta potilaille ei kerrottu, että kuuluuko hän verrkokkiryhmään (ei rukoilijoita) vai kuuluuko hän tutkittavaan ryhmään (jonka puolesta rukoillaan). Tämä järjesteltiin satunnaisesti, joten plaseboefekti saatiin rajattua ulos. Tuloksena oli, että Israelin Pyhän lähestyminen sairausasioissa keskimääräisesti parantaa potilaiden sairauksia. Mites ne siellä lääketieteellisessä näin??
lisääkin olisi, mutta tuossa ehkä parhaat...
Jos nuo riittävät sinulle todisteeksi, niin silloin esim. sairaalassa tapahtuu kokoajan ihmeitä, myös ihmisille jotka eivät ole uskovaisia ja joiden puolesta ei rukoilla.
Tuo rukousjuttu on pelkkä kaupunkilegenda, kukaan ei tunnu kertovan, että missä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa kyseinen tutkimus on koskaan julkaistu. Pelkkä uskovaisten lehti ei kelpaa tutkimustulosten julkaisuun.
Sitten tarkemmin itse tutkimukseen. Jos potilaat itse eivät tienneet, että heidän puolestaan rukoiltiin, niin hoitohenkilökunta tiesi. Eli mielenkiinto yksinkertaisesti lisääntyi niitä potilaita kohtaan, joiden puolesta rukoiltiin. Hoito yksinkertaisesti tehtiin huolellisemmin. Eli haavat katsottiin vähän paremmin, lääkkeet katsottiin vähän huolellisemmin, sanottiin muutama ystävällinen sana enemmän. Annettiin paremmin ohjeita, kuntoutettiin paremmin. Ihmeestä tämä tietysti käy, että työ tehtiin huolellisemmin.
Olisi tarvittu sellainen täysin ulkopuolinen ryhmä. Joka olisi ollut täysin ulkopuolinen, ei olisi ollut missään tekemisissä potilaiden tai sairaalahenkilökunnan kanssa.
Erittäin hyvä huomio! En itse osannut edes ajatella tuollaista.
Kyseistä juttua ei siis ole julkaistu missään uskovaisten lehdessä, ainakaan tietääkseni, vaan se opetettiin ystävälleni, joka opiskelee lääkiksessä, ihan lääkiksen varsinaisilla oppitunneilla. Mutta nyt kun asiaa ajattelen, niin voisinpa hyvinkin pyytää ystävääni etsimään kyseinen artikla käsiinsä. Sehän olisi itsestänikin mielenkiintoista.
olla pahoillasi; "jos me olemme uskottomat, pysyy kuitenkin hän uskollisena; sillä itseänsä kieltää hän ei saata." (2.Tim.2:12). Luulet päässeesi mahtavammaksi Jumalaa!
tyrkyttämässä sontaa luettavaksi. On se kumma, ettei tämä asia mene perille:
- Raamatun jutut ovat taikausoisten ihmisten kirjoittamia, niillä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa!!!
vain Raamatun sanalla, että »Enemmän tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä.» On se muuten loistava asia, kun ei tarvitse ihmisten valhetorvia totella!
siellä korvien välissä, kuin tuota raamatun töyhnää???
Herää hyvä mies noista houreistasi tähän päivään - vuoteen 2005.
Olet naurettavan yksioikoinen selittäessäsi jotain
suorassa kontekstissa ihmisille, jotka
ovat tottuneet käsittelemään kaiken tiedon
Pyhän Kirjansa läpi.
Puhu metaforilla, kuten Jeesuskin teki.
Älä pauhaa.
jotakuinkin hereillä, mutta T-torvi näkee jo unta uskoontulostaan.
Kristinusko voi olla ihan toimiva uskonto,
jos sen osaa ottaa käytännöllisesti.
Eli osaa olla kohtelias, ei huuda uskoansa
ei uhkaile, ei käännytä ...
Tosin itse aikanaan tulin siihen tulokseen,
että mukavia ja fiksuja kristittyjä on liian
vähän suhteessa niihin kaikkialle tunkeviin
"pyhiin miehiin" jotka uhkailevat helvetillä ja
heti perään julistavat Jeesuksen rakkautta.
Parempi olla uskomatta mihinkään, kuin
ahdistua jonkun toisen keksimästä uskosta.
Parempi nostaa perse maasta, jos istuu
naulan päällä.
Parempi nuolla haavojaan ja unohtaa,
kuin että leikkaisi ranteensa auki krusifiksilla.
Olen jälleen puhunut. Suuria. Tunteita.
Totuutta?
Sen päätät, jälleen sinä, lukija.
Minä en voi tietää teitä.
En edes itseäni.
Hyvää illanjatkoa.
Peräänkuulutat ihmeitä. Tässä yksi esimerkki, millä Jumala otti minut kiinni uudestaan:
Olin lapsena uskossa, mutta n.16-ikäisenä lukio ja darvinismi saivat minut luopumaan. Ihmettelin kuitenkin erään koulukaverin kanssa viinipullon ääressä Hesekielin ennustuksia jms. -Aikaa kului luopiona, mutta vanhempani olivat uskovia ja rukoilivat koko ajan. Ollessani rauhanturvaajana Kyproksella Jumala pysäytti minut 2 kertaa: ensin vedon päälle juotuani ison viskipullon huilaamatta välillä. Entiset pohjat ja iso alkoholimäärä saivat aikaan sen, että kun vielä heräsin siitä, irvisteli saatana minulle katosta(Sanot sen tietysti hallusinaaatioksi). Toinen kerta tapahtui, kun rajun ryyppäämisen jäljiltä marssin valtatietä pitkin keskellä pimeää yötä ja jäin nikosialaisen? taksin (kuulemma) tönäisemänä tielle makaamaan kyynärvarsi 2 kohdasta poikki - tajuttomana. "Sattumalta" muutaman kymmenen metrin päässä tiestä eräs professori katsoi tielle juuri oikealla sekunnilla, näki tapauksen ja toimitti avun. Heräsin itävaltalaisessa kenttäsairaalassa, jossa minuun pumpattiin vähän väliä kipulääkitystä. Välillä taju katosi ja putosin ikäänkuin syvään, mustaan kuiluun; kauhu täytti mieleni ja pelkäsin. Huusin Jumalaa avuksi ja putoaminen loppui heti. Tämä toistui n. 10 kertaa; aina ensin tuntui, kuin vuode olisi keikkunut, jonka seurauksena putosin. Silloinen sotilaspastori tuli kutsustani ja antoi UT:n, mutta uskoon ei hän osannut johtaa minua.
Tulin Suomeen appelsiinilastin mukana; Tilkassa käsi hoidettiin kuntoon. Alko ei jäänyt, rattituomio 2kk. Olin juuri mennyt avioon ja vaimoni ansiosta viina jäi vähempään ja tupakan lopetin kokonaan.
Tein metsätöitä ja eräs vanhempi kirjailija asui meillä - ja lottosi ja veikkasi. Näin unen: matala miesääni luetteli numerot - 13-8-11-27-36-40. Kerroin vaimolleni ja hänelle aamulla ja hän käski minun lotota, sanoi unen tietävän jotakin. Kuukauden lottosin ja sitten sanoin, että "joka uniaan uskoo, se varjoaan pelkää". Lopetin. Myöhemmin joskus katsoin TV:tä kamarissa ja vaimo keitti kahvia. Alkoi lottoarvonta: 13. Huusin vaimolle, että tuli 13; nyt pitäisi tulla 8. Se tuli. Ja koko rivi, kuten olin uneksinut!