Onko Suomi demokratia?

On suomi kuitenkin lähempänä demokratiaa kuin moni muu demokraattinen valtio...

Suomessa hallinnollisia asioita (eli miten valtio ja kunnat toimivat) pyörittää ministeriöt. Sana ministeriö saattaa kuullostaa joukolta ihmisiä, mutta usein käytännössa vyyhdin takaa löytyy yksi ihminen, joka sanelee, miten asia hoidetaan.

Tiukoissa asiakysymyksissä ollaan useasti kuultu, että kansanäänestystä ei tarvita, koska meillä on 'edustuksellinen demokratia'. Termi näyttää tarkoittavan sitä, että vaalien aikaan velvoitetaan äänestämään ja sen jälkeen nokka on parempi tukkia.

Kansalaisilla ei ihan aikuisten oikeasti ole mahdollisuuksia vaikuttaa meidän yhteisten asioiden hoitoon.

Tälläinen tilanne eroaa diktatuurista vain siinä, että yhden päättäjän asemasta meillä on pieni joukko päättäjiä.

Suomessa ei ole demokratiaa vaan puoluevalta. Puolueet pääsääntöisesti eivät kuuntele äänestäjiä.

Ja äänestäjät ovat niin puupäitä että eivät äänestä puolueita, jotka heitä kuuntelisivat.

Eli loppujen lopuksi äänestäjät saavat ihan sen mitä ansaitsevatkin!

viimeinen itäblokkimaa arvostetun the Economistin mukaan.

"Europe's last East Bloc Country"

n.170-180 kansanedustajaa toimii vain ja ainoastaan kumileimasimena painaen juuri sitä nappia mitä käsketään. Tässä olisi mainio säästökohde, tilalle yksinkertainen automatiikka joka hoitaa yksinkertaisten napinpainajien tehtävät.

Tähän ei voida tietenkään mennä koska silloin kansan tyhminkin osa, se suurin, alkaisi epäillä jotakin olevan pielessä.

Onkohan muuten missään muussa firmassa niin nöyrää ja alistettua väkeä duunissa kuin on eduskunnassa ja nimenomaan edustajat siellä.

Kekkosesta tuli presidentti.
Joten mitään vahinkoa ei käynyt.

Valta tuntuu sokaisevan. Tietenkin on mahdotonta miellyttää kaikkia, mutta edes jonkin asteista kuuntelua kansalaisten tahdosta voitaisiin eduskunnassakin harrastaa.

Ryhmäkuri on eduskunnan ja miksei myös kunnanvaltuustojen pahin mahdollinen demokratian tappaja. Sen harrastaminen pitäisi ehdottomasti lailla kieltää kuten kartellit yleensäkin.

Kyse ei ollu siitä että Kekkonen olisi varmasti voittanut vaan hänet valittiin presidentiksi erikoislailla, joka tosiaan varmisti sen että Kekkosesta tulee presidentti.

Poikkeuslaista äänestettiin eduskunnassa ja se voitti, niukasti, mutta silti. Laki säädettiin siksi että Suomi voisi liittyä EEC:n vapaakauppa järjestöön, sillä se olisi elinehto Suomen taloudelle ja sen kasvulle.

Tätä ennen Suomi oli kuulunut Finefta:an, mutta Englanti erosi tästä liitosta vuonna 1973. Ja juuri Englanti oli Suomen tärkeää markkina-aluetta.

1970-luvulla Neuvostoliiton vaikutus Suomessa oli niin suuri, ettei Suomi olisi voinut liittyä EEC:hen ilman, että Kekkonen valittaisiin uudelleen pressaks, sillä NL:ssä luotettiin Kekkoseen.

NL puuttui tuolloin muutenkin paljon Suomemme asioihin ja sen ääntä tuli kuunnella, ettei se aiheuttaisi hankaluuksia. Samaan aikaan Suomen johto yritti kuitenkin vaivihkaa eroon sen vaikutuksesta. Pelokas vilkuilu Itään loppui Koiviston presidenttikauden aikana.