KAHVIPIRTTI 123/ 2016

Pirtti 123:n ensimmäiseksi asiakkaaksi astun ovesta sisään. Poikkean juomaan kupillisen kahvia ennen rokotuspiikille menoa.
Muljahti mieleen että minähän pääsen Kaupunginsairaalan eteen meidän palveluautolla. Siellä se minun terveyskeskuksenikin sijaitsee. Voin mennä rollaattorilla kun siinä on keskiovella lipun leimauslaite ja muutenkin ne on tavallisia busseja mukavammat. Tunnin välein tuo auto kulkee ja jos piikin jälkeen joudun sitä odottamaan käyn sairaalan kanttiinissa kahvilla.
SkillaNin säätiedotukset eivät käy yksiin Turun ilmojen kanssa useinkaan. Nytkin täältä sadepilvet seilaavat sinne itään päin ja meillä jo aurinko pilkahtelee pilvien välistä.

No niin nyt jälkeeni pistäkääs herrat hurskaat, latet ynnämuut viestejä pirtin uudelle sivulle.

Lumet täältäkin yönaikana hävinneet, ei ny kokonaan, mutta paljon maata ja kaikki tiet ihan paljaana. Lämpötila 4 astetta joten sulaminen jatkuu. Ilma nyt kirkastumaan päin, sinitaivasta näkyvissä ja aurinkokin näkyvissä pilvien raosta. Sukset voi panna taas talvisäilöön, samoin vilttisaappaat.
Tuolle Kristiinalle, luulisin kuitenkin että jokaisessa autossa nykyään on moottorin lämmitin, virtaa sekin vaatii, Tyhjä akku vaati latausta reilusti yön yli. Eipä tästä aiheesta enempää.
Meille to Flunssarokotus tehtiin viime lauantaina iltapäivällä, ei ollut jonoja heti pääsimme piikille. Myös rokottajia oli useita, ei yksi rokotus kestä montaa minuuttia.
Onhan tämä Nurmijärvi pienempi paikka, mutta kuitenkin suomen suurin maalaiskunta asukasluvun mukaan, myös rokotuspaikkoja on muissakin kylissä kuin tässa Kirkonkylässä, terveysasemia on kolme.

Kylläpä oli väkeä rokotusta hakemassa, mutta kolme sairaanhoitajaa teki työn joutuisasti opiskelijoiden avustamina.
Kysyit Kristiina meidän palvelulinja-autojen taksoista. Niissä on samat hinnat kuin Meidän joukkoliikenteelläkin FÖLILLÄ. Yli 65 vuotiaille on Seniorilippu, jossa 1 matka kahden tunnin vaihto-oikeudella on 1.70€ ja klo 9.00 - 13.00 välisenä aikana 1.45€.
Tuohon FÖLIN liikennöimään alueeseen kuulu lisäksi Turun ympäristökuntia, joten Naantalin matkakin halpeni viidestä eurosta tuohon 1.70 tai 1.45:een riippuen mihin aikaan matkaan lähden.
Palvelulinjoja on meillä kolme, joissa autot liikennöivät tunnin välein joka arkipäivä.

palveluautoja lienee nykyään aika monessa paikassa. niin myös täällä. Ovelta ovelle niillä pääsee myös kaikkien apuvälineidän kanssa. Täälläkin on ainakin 3 kyytipojan nimellä ja mitä lieneekin. En kylläkään ole itse niitä vielä käyttänyt- tulee omalla autolla lähdettyä, mutta kovasti ovat liikenteessä, joten tarvetta niille on. Palvelevat eri kaupungin osissa.
Skillan kysyi tuota "omat sivut" juttua. Silloin ennen ylläpidon suuria muutoksia ne olivat. En muista tarkoin ,kun kaikesta tuntuu olevan niin pitkä aika. Rekattuna sinne vain pääsi ja voi laitella ihan henkilökohtaisia viestejä. Sinullakin oli hienot valokuvat ym. Moni suhde päättyi kun sivut lopetettiin- jostain syystä. Ainakaan minulla ei niitä ole- enää. Nyt unohdin kirjautua- pitääkin kokeilla lähteekö tämä taivaalle vai minne suuntaan. Pimeää ja sohjoista on kuin pahaisellasyyssäällä ikään !!!
Valoisat terveiset pirttiin siitä huolimatta. MK.

Näin vanha ihminen kuin mie, tietää että myöhäsyksyllä hämärä ja pimeä tulevat ajoissa, mut aina se on koettava; pilvisenä päivänä alkaa jo 15 jälkeen hämärtymään.
Alkuiltapäivästä satoi mutta osasi kuitenkin lopettaa. Kaivutyö muuttui sulamisveden ja saven kanssa tarpoessa tylsäksi.
Rojektimies ei tietenkään valita vaan tekee mitä sen on tehtävä. Kun sinne työmaalle könysin verkkoaidan ja piikkilankojen yli, siellä odotti yllätys.
Kulmaojien vesi lirisi iloisen riemukkaasti kahden puolen; SE pyykkikivi könötti kyljellään tyytyväisenä kuin ent. arkki Araratin vuorella.

Olin sitä hiukan murehtinut, miten kanssa menettelen. Kai se vähemmästäkin näillä kymmenillä isoratas alkaa heittää kun oli 11:s päivä jo samalla rojektilla.

En usko että maahiset tai menninkäiset olisivat asettaneet siihen huimilla voimillaan. En ite sitä kiveä noin kyllä jättänyt.

Rankasssa duunissa minulle tulee aina tämä, joku veren sokerijuttu; jalka alkaa heittämään ja tulee hilpeät ja hauskat jutut mieleen.
Se antaa illan. Oli mentävä tankkaamaan. Hyötyliikunta johtaisi muuten tapaturmaan, etenkin tälläisilla savisilla lankkusilloilla.

Iltaan on aika lipsahtanut. Katselin dekkarin "Kettu", välipalaksi köykäsempää, elokuvassa vakavaa, mutta senhän voi kuitata keksityksi.

Kadut ja jalkakäytävät ovat melkeinpä lumesta sulaneet, mutta vettähän virtaa. Näyttää siltä, että täällä lumet lähtevät ja talven teko menee uusiksi.

SkillaN toivoi kirjoitettavan iloa nostattavista aiheista ja kunnon vitseistä. Niin olisi hyväkin, mutta kun minulla ainakaan ei nyt irtoa. On tämä eläminen sellaista totista taapertamista, tekemällä tehty iloisuuskin näyttää irvistykseltä.
Luin tänään lehdestä ihan professorin mielipiteitä kovasta kaikkensa yrittämisestä. Hän pitää sellaista vääränä, turhan rasittavana, joka turhaan "syö ihmistä." Eikä tuloskaan ole aina hyvä kaikkensa pinnistäneellä. Tämän proffan mielestä 7 tai -7 suoritus on aivan riittävä. Tämä käsittääkseni tarkoitti työelämässä kilvoittelevia. Ehkä eläkeläiselle olisi sopiva tommonen 5 , ellei sekin jo rasita liikaa turhina ponnisteluina. Minulla oli koulussa laulussa 5, joka luvattiin kun en turhaa yritä. Siinä oli tavoite kohdallaan.

Sateista ennustelevat tänne huomiseksi. Eiköhän siitä selviä. Olen juuri tänään opetellut "käpyjen keruuta." Ei ole pakko muonan takia pahaan ilmaan tunkeutua. Jatkoja!

Huomenta vesi sateisesta Savosta, sää ei oikein miellytä, mutta asia joka on pakko hyväksyä.
Mitenkähän saisi tähän alkuun sellaisen iloa täynnä olevan lauseen, aina vaan tällä harmaalla aloitan.
Siinä se nähdään miten suuri vaikutus tuolla säällä on mieliimme, auringon paisteessa huolet huomattavasti vähemmän mieleen tulee, no kivut ja kolotukset ei silloinkaan meinaa unohtua.
Olen onnellinen kaikesta polvi vaivoistani huolimatta, minulla ei ole suuremmin särkyä, saan nukuttua, kävellessä kipua tuntuu.
Ystävätär kertoi juuri yöllä ne pakotukset alkavan, se jo vaiva todella on.
Näin se vaan näihin omiin kipuiluihin taas juttu meni.
Olin päättänyt valoisan viestin laittaa, mutta kai sitä ei enää osaakaan, kun aina tuo harmaus ympäröi.

Vitsejä olen huono kertomaan ja nekin mitkä minua naurattaa, toisilla vaan hieman huulet hymyyn vetää.
Luin juuri kahvia juodessa myös lehdestä jonkun asiantuntijan jutun siitä, miten ei pitäisi väheksyä omia asioitaan, taitojaan, mutta kyllä se syvälle se oman arvon tunteminen kadonnut, niinhän ennen opetettiin, että itsekehu on pahasta.
Eipä sitä kehumiseksi voikaan mitään omia aikaan saamisia mennä ylistämään, toki sen ymmärrän, mutta ymmärsin tämän kirjoituksen tarkoittavan sitä, että ei polje itseään mutaan.
Pitäisi hyväksyä itsensä ja yrittämisen, olkoon sitten lopputulos vaatimatonkin, ei jaksa parempaa aikaan saada, siis "pinnistellä".

Sehän olikin hyvä se kulmakiven asento, nyt vaan syvennät molemmin puolin, niin vesi jatkossakin hyvin virtaa, ymmärsinköhän tämän kivi asian oikein hurskainen?
Etkös jo loppu suoralla olekin?
Tankkaaminen säännöllisin väliajoin on hyvin tärkeä asia, ainakin jos arvot heittelevät, kyllä se vapina jaloissa alkaa pian, jos huonolla eväällä meinaa pärjätä.

No hetipä tuli mieleen nuo "omat sivut" kun mainitsit meri-kukka, mutta tuo muisti alkaa heitellä ja ymmärrys siinä ohessa.
Meillä on Pali auto joka ajelee tarvitsevien luo, vie paikasta toiseen, en ole käyttänyt niitä, vähän käytän katuriakaan, nyt ensi viikolla kokeisiin on ajeltava.
Jonkun lainen ilmainen tai ainakin halvempi muoto ajeluun eläkeläisille tulee tännekin ensi vuoden alusta, näin on uumoiltu.
Tämä olisi keskellä päivää, kun muuten hyvin hiljaista autoissa ajelu on.

Onnekseni tuo auto ei harmejani lisää, onniko sitten lienee, olisihan se mukavakin lähteä koti ovelta suuntaan jos toiseen.
Omat huolensa ja velvoitteet autokin aiheuttaa.
Toivotaan että autot liikkuu, sää kuivahtaa ja sitten uudelleen talven tekoon, säästyisimme noilta liukastumisilta.
Viikon lopun odotuksiin ja kaikkea mukavaa suunnittelemaan, säästä huolimatta.

Eipä paljon pimeämmäksi voi muuttua. Pilvinen, tihkusateinen päivä, lumet ovat häipyneet, paitsi kasoista ja aurausvalleista jääneinä näkyvät vaaleina viiruina. Näillä on pärjäiltävä, vaikka valonlähteet ovat vähissä.

Minulle kyllä tekee hyvääkin hämärät päivät. Silmäni ovat arat valolle, jopa marketin valoputkillekin. Hämärinä päivinä voin kävellä vapaammin ja ilman aurinkolaseja. Olisinkohan hyvä hämärähommissa? Ei ole tullut kokeiltua ja tuskin enää viitsinkään kokeilla.

Kyllä Trump, USAN:n äänestäjien valitsema presidentti kanssakulkijoita kiinnostaa. Kaupparetkelläkin jokunen puolituttu tulee tästä juttua virittelemään. Mikäs ihme se on, kaikki tiedotusvälineet puskevat Trumpista lähes samaa juttua. Tottahan yritän kohteliaasti kuunnella ja mieluummin vain kuuntelen. "Joo", "niin", "onhan se niinkin", "siitähän näkee" - siinä yleisimmät puheenvuoroni. Kun jutut on jo kymmenet kerrat lukenut ja tv-stä katsonut, niin minulla aihe on loppuun kulunut. Toistaiseksi.

Iloa tuottavat, valoisammat jutut jäävät odottamaan parempaa aikaa näissä tuumailuissani. Jos en suuremmin synkistelekään, eläkeläiselle on jo hyvä, että työelämän ilot ja riesat ovat takana. On se jotenkin vakaampaa aikaa.
Jatkellaanhan jutustelua kun aiheita viriää. Heippa!

Eihän sen tulevan prsidentin tulevaisuudesta paljon vielä voi tietää. Uhkaillut ja selittänyt muuttavansa melkein kaiken mitä aiemmin USA on tehnyt, tai aikonut tehdä. Ei uskoisi että paremmaksi kaikki muuttuu hyväksi ei milloinkaan. Aina ovat sen maan pressat sotaa käyneet, Toivossa olisi hyvä ellää sano lapamato. Vai olisiko se nyt ollut "Trump"
Tosiaan kyllä tällaimen ilma mitä nytkin on, ei siinä päivä kovinpaljon valkene kahden pimeen välissä, talvipäivän seisaukseen on vielä reilu kuukausi. Jos oikein huonosti käy niin aina vain pimiämmäksi päivät tulevat.
Onneksi minä sain näköni aika hyväksi kun parivuotta sitten tekivät kaihileikkauksen, Tässä parikuukautta takaperin kävin silmälääkärillä, antoi lausunnon, sinulla on erinomainen näkö. Tarkoitti kaukonäköä, lukulasit minulla on ollut vuosia ja niillä hyvin pärjään.
Tuolla nurkkakaapissa en ole käynyt pitkään aikaan, olen melkein raitistunut, kesällä ostin pullon keskikaljaa sen yhtenä hiostavana päivänä join. Nurkkakaapista ole kyllä huolta pitänyt paikkakuntamme alkoholitehtaan ylijäämävarastosta saan helposti täydennystä.
Täytyy todeta, vähäistä sen kaapinkin käyttö nykyään on, kiva kuitenkin kun on olemassa.
Onhan se mukavaa kun näin pimiällä ei tarvi ulkona mitään tehdä, nämä kotiaskareet näkee hyvin meillä kaikki valaistus on Led lampuilla.

Huomenet jälleen, yhtä pimeä on aamu kuin ennenkin, tai jopa pimeämpi, kun lumia ei missään näy.
Niin se talvi näytti minkälainen on ja hävisi, mutta melkoisella varmuudella takaisin tulee.
Olen kehunut, että minuun ei ole nuhat, ei yskät tartu, mutta nytpä hieman silleen oireilee, tiukkana kuitenkin olen, ohitan varmaan vakavamman:)
On muutenkin outoa, kun haluni lähteä enää mihinkään on voimallisesti iskenyt, en yksinäisyyttä tunne, on vaan niin hyvä olla kotona.
Olisiko oltava huolissaan, lähetettävä kysymys kyseiseen ohjelmaan;)
Taidan tulkita sitä näin, olen nämä kaikki tarvittavat kokenut ja nyt joko laiskuuttani, tai muuten mukavuuden halusta en uusia virikkeitä halua.
Ihana kuitenkin, että ei ole pakko mitään ihmeellistä tehdä, olla vaan.
Joulukuusen istutin eilen jalkaan ja kynttilät laitoin, en vielä kyllä palamaan, ensi viikon loppuna sitten.
Tietenkin sähkökynttilöiden kanssa harmia tuli, piti liikkeessä käyttää, viime vuona ostetut, kyllä ne kuntoon saatiin, pieni korvaus meni.

Jopa on hurskainen huolellinen, kun kanki saa tuollaisen anteeksi pyynnön, työkalujen paikalleen vienti ja hoitaminen varmaan palkitsee, löytyy kunnossa olevat tarpeen tullen.
Viivästyi sitten kauppareissukin vähän, mutta kinkku kuitenkin nautittavaksi tuli;)

Molemmat silmät minulla myös leikattu, hyvin näen tosin lasit pitää tasoitusta antamaan olla, erilaiset on lukemat silmissä.
Kaksi vuotta väliä ja sitten lääkäriin, nyt vielä vuosi mennään näillä näkymin ja hyvin näen, mutta kirvelyä ja silmän kosteutta aika tavalla, lasit aina likaisina, kuten hurskainen mainitsi.
Nurkkakaappi on todella huonolla käytöllä, jos ei paljon aiemminkaan sieltä virkistystä haettu, onko niin, kun reilusti tarjolla, halu menee nautiskeluun;)

Tuon liian kirkkauden koen minä myös silmissäni kiusana, mutta en millään meinaa oppia aurinkolaseja käyttämään.
Jos oppisin, voisin nostaa pään päälle, kuten nyt muotia tuntuu olevan.
Trump on nyt tapetilla ja nyt sitten kotomaassa tuo kaivoksesta väittely taas pääsi vauhtiin, kyllä siinä monet asiat hukkuvat näiden varjoon.
Onneksi tuo hoitaja mitoutus sai pitää entiset lukemat, liianko hyvin nytkään on.

No niin, taas sivun mittainen juttu, vaikka ei mitään lähtö tilanteessa tietoa ollutkaan, kyllä se turhastakin juttua tulee.
Jospa aloittaisin jotakin touhuilemaan täällä kotona, pientä se on maailman isojen asioiden rinnalla, mutta minulle riittää;)
Tehkää itsekukin päivästänne onnellinen, vaikka vaan pienen pienistä asioista.

Kirjoitan tänne ilman lupaa kun Pilmari on viesteineen vallannut tuon tavallisen.
Kankkulan kaivosta onollut kyse ja vakavasta asiasta onkin kysymys.

Ihme on pääministerin mukaan tehty, mikä hyvin sopii jouluun. Uhat ovat luonnon suhteen ihan hirmuiset. Uhkaavat vesiongelmat ovat vieläkin varmasti olemassa. Toteutuvatko nikkelin ja sinkin hinnan nousu.

Pystytänkö takaamaan työllisyys Sotkamossa. Pysyvätkö vesiongelmat kurissa, niin, ettei luonto turmellu? Meneekö 100 miljoonaa Kankkulan kaivoon vai saadaanko ulkomainen yritys toimintaa jatkamaan.

Nyt tulen kurkistamaan Pirttiin, luulen, että nyt on hyvää aikaa olla sisällä, kun ulkona sade ja tuuli tuivertaa.
Yöllä on sadellut oikein reippaasti, se hyvä puoli tässäkin, että ei sade tule lumena!

Pullaa olen leiponut, korviksia ja pitkoja. Lopuksi luumupiirakan pullataikinasta
leivoin. Olemme sitä maistelleet, otin palasen sivuun, ennenkuin menee kaikki ja
tuon sen tänne muidenkin maisteltavaksi.

Pakastin on mainio, sinne voi tehdä vaikka jo joululeivonnaisia ja sitten uusia, jos tulee syödyksi ennen sitä!

Hyvää lauantaita kaikille!

Sisätiloihin olen majoittunut, voihan sanoa, että olen käpristynyt pimeätä piiloon. Yllättävän suuri on ero siihen, kun lumi valaisi maata. Eihän täällä kovin huono ilma ole muuten, tulihan se parin kilsan reissu käveltyä markettiin ja takaisin. Nyt olen pistänyt mielikuvitusta avuksi, ja olevinaan muka sairastelen. Vaaka-asento tuntuu parhaimmalta.

Trump varmasti jaksaa pitää menoa päällä, onhan hän julkisuuden peluri. Kaksi kuukautta on vielä siihen, kun hänestä tulee presidentti. Jaksaakohan tiedotusvälineet kipitellä kaiken aikaa perässä kertaamassa ja vatvomassa jaettuja täkyjä tyhjästä. Näitä tuli mieleeni, kun tänäänkin uutisten virtaa selailin.

Vilkaisen vielä mäkihyppyä, on se pieni vire jäljellä urheiluunkin. Sitten tulee "Pokka pitää", tv:n tuote. Saahan siitä pienen vinkin hienostotapoihin ja elämään)). Päälle vielä saunareissuni. Näin loppuiltani onkin ohjelmoitu. Meneekö nyt hyvin, mutta menee kuitenkin!

Ehtoota.

Aamupäivällä käväisi jokin outo valoilmiö tuolla itäisellä taivaalla,lie ollut ufo;))

Kaipilla kävin iltapäivällä,vettähän se lorotti ja lorottaa vieläkin.mittarissa näytti 7,3c.

Kivempi oli se pikku pakkanen,vaan minkäs teet,kun ei yläpihan ukko kuuntele;((

Kyllä oli meteliä tuolla Triossa,vaikka minkälaista musikanttia,ei minua kyllä inspiroinut yhtään.
sai eilen sen potilasasiamiehen langan päähän ja pääsin purkamaan tuntojani,lupasi tutkia asiaa,miks minusta tehtiin mies ja ikääkin kun oli liikaa.

Minä en enää jaksa noita uutisia,samperin sotia;((

Kuopukseni soitti äsken ja sai minut hyvälle tuulelle,on semmonen ilopilleri;))

Pahus kun en ole muistanut tuota pirtin nurkkakaappia,nyt hyödynnän kyllä;))

näkyillään...

"Luova työ" on vaatinut veronsa; lannerangan alue on hyvin kipeä. Hiukan ylirasasittumisen oloista ylilämpöäkin.
Nurkkakaapilla käyntiin on vielä aikaa, kun siellä käyn vasta unimyssymielessä.

Iloiseksi teki mielen auringon valon vierailu. Pääsin jo ennen klo 16 rojektista vapaaksi. Lämmin juoma ja parasetamoli kapseli kohensivat oloa.
Isäni neuvon mukaan selän ylirasittuminen paranee sillä mikä sen on aiheuttanutkin. En muista isän pitäneen rokulia terveyssyistä koskaan.

Sotavuodet muuttivat häntä. En saanut sodan jälkeen häneen sellaista kontaktia, jota pikkupoika olisi tarvinnut.
Minulla ei olisi mitään sitä vastaan jos säät pysyisivät vielä ensiviikonkin näin syksyisenä. Pari pientä puuhaa olisi vielä tekemättä.

Sunnuntaiaamun rauhaa ja sateen ropinaa, kyllä nyt maa taas mustana.
Kunpa ei nyt kumminkaan pakkanen yllättäisi, nuo tien niin märkiä on, että liukumäkeä sitä saisi silloin mennä.
Hissukseen päivä valkenee, minkä se nyt tähän vuoden aikaan enää valkeneekaan, eilen kuitenkin aurinko pilkisteli ja tuuli oli reippaanlainen.
Jotenkin mahtavan näköistä oli, kun tummat pilvet seilasivat taivaalla ja sitten aurinko kirkasti maiseman.
Tämä Suomen luonto antaa niin monenmoista ihailtavaa, ei aina yhtä vihreyttä vaan.
Hyvä maa Suomi on elää ja asustaa.

Onnea hurskaiselle urakan päätökseen saamisesta, kyllä sitä pientä kipuilua kestää, kun käy sitä ojaa katsomassa;)
Ainahan sitä omakoti talossa työtä piisaa, näin olen kuullut sanottavan ja näkyy tuota olevan näin kaupunki asunnossakin kohennettavaa.
Tuota olen joskus minä myös miettinyt, että valittiko kumpikaan isä tai äiti huonouttaan, tuskin, en ainakaan muista, pojasta polvi huononee näin on todettava.

Hyvä että kulutat nurkkakaapin sisältöä muori, vai miten onkaan tuon alkoholin kanssa, purkaako voimansa vanhetessaan?
Minulla täällä livenä samat pullot kaapissa seisoo, pitäisikö lahjoina antaa ja vaihtaa tuoreempaan, kulutusta ei juuri nimeksikään.

Kyllä se vuosi päivä lähenee minulla myös, joulun tiimellyksessä menee, enää ei harmita sekään, niin kuin lapsena.
Tuon joulukuusen laitan parvekkeelle ja adventin aattona kynttilät sytytän ja siitä sitten Loppiaiseen palavat, keskipäivällä sammutan.
Minusta joulun aika on niin lyhyt, en sitten muita jouluvaloja laita ollenkaan, kyntteliköt kuitenkin samaan aikaan ikkunoille.
Minusta on sellainen mielikuva ynnämuusta, kiltti ja turvallinen on, ei varmaan sellainen, mitä tämä hienosto rouvaa matkiva miehestään tekee.
Hauskaa olisi kyllä monen katossa kärpäsenä kuunnella jutusteluja, monen moista sitä varmaan kuulisi.
Pokka pitää ei enää naurata, on niin monesti nähty, mutta onhan siinä hauskuutta ollut alkuun sai hymyn huulille useinkin.

Vähän nuhaiselta tuo elämä tuntuu, yöllä vähän yskittääkin, mutta päivällä ei se vaivaa, näinköhän alkaa minulla nyt sitten sairastelujen aika, ei sitä ole aiemmin ollutkaan.
Väsynyt olen, aina vaan isommin, jos aamupäivän hommia tekee, iltapäivällä veto on poissa, kai se sitä ikälisää sekin.

Kiitos Neeassa luumupiirakasta, sellaista en ole tehnytkään, kakkuihin olen kyllä luumuja laittanut ja kiisselin tehnyt.
Sekahedelmät perinteisiä joulun aikaisia herkkuja, silloin tulee tehtyä niistäkin.
Luumut maistuvat sellaisinaankin.
Kohta sitä alkaa ne joulun laitot, yksin elän, ei paljon tarvitse, mutta joulun tuntu se vaan on hankittava.

Jätän tuon "Kankkulan kaivon" pohtimisen , kalliiksi tulee, mutta minkäs mahdat.
Mitä tulee tuohon luvan saantiin pirtin kirjoitteluun, sitä ei milloinkaan ole vaadittu, sopuisat viestit on tervetulleita, puska huutelu ei kuitenkaan kuulu pirttiin, avoimuutta kaipaamme.
Eiköhän palstalla aina mukaviakin ketjuja löytyy.

Nyt tuo sateen ropina ikkuna lautaan tekee unisen olon, mutta ei nyt vielä päivä unien aikakaan, joten jotakin mielekästä vaan touhuamaan.
Rauhaisaa pyhäpäivää kaikille teille pirttiin kurkkaaville.

ÄÄhh puuhhh..
Löytyi sentään pirtti.

Aamupäivää.

Luulin jo pirtti on poistettu;(((((
En tiedä mikä oli vikana.

Meillä sataa räntää,ei kiva ei.

Kyllä noita valoja näkyy täälläkin joka puolella.
Ajattelin itsenäisyyspäivänä laittaa jotain partsulle,saa nähdä nyt.

Ei oikein mikään inspiroi,tuo ilma on NIIN HANURISTA:

näkyillään...

Sumppikuraa nurkkakaapista.

Osaapa olla mutkia matkassa!
Pari päivää olen hortoillut siellä sun täällä etsiessäni tietä kotoiseen kahvipirttiimme.
Toivottavasti olen vihdoin eksynyt oikeaa paikkaan.
Suunnistus on ainoa suosikki-urheiluni jopa siinä määrin, että olen ihan persoonakohtaisesti suunnistusta harrastanut. Kompassini on kadonnut elämän myllerryksissä, ja olen haikaillut uuden hankkimista. Olen alitajuisesti luottanut siihen, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Ei ainakaan kompassin hankinnassa pidä paikkaansa. Taidankin ryhtyä mahdollisimman kiltiksi ja kirjoittaa joulupukille, että Rakas JOULUPUKKI! Olen yrittänyt olla oikein kiltti, joten voisitko Sinäkin olla kiltti ja tuoda minulle kompassin. Kiirettä ei ole, kunhan sen vain jouluna saan.
Varmuuden välttämiseksi kiitän Sinua jo etukäteen: SUURI KIITOS!

J.K.

Voisitko lähettää jonkun tietokonetietoisen tontun opastamaan kirjautumista tai ainakin selvittämään onko Venlastiina jotenkin säädytön tai muuten sopimaton, kun en enää pääse kirjautumaan sisään, Puskasuleimakaan ei näytä kelpaavan,
Terveisin: Venlastiina

Hämäräehtoota kaikille. Niin näkyy kalenterissa lukevan että ensimäinen Adventti on ensisunnuntaina. Vaihteeksi on maa jälleen valkoinen. Eilen musta kui yö, päivä myös myötail tuota pimeyttä eilen. Kumpanakin päivänä on pyritty ulkoilemaan, ihan verenkiertoa tehostamis tarkoituksessa. Tänään lumisateessa !

Nyt voi hyvin nauttia Juhlamokka kahvit- ja arvatkaa mitä, tehostan sitä nurkkakaapin antimilla. Vielä siivu tuota Neasan luumupiirakkaa- taidan syödä lopun....eihän tässä muitakaan ole jonossa (eikä näkemässä miten paljon otin ))))
Olipa Hyvvee. Sopiva yhdistelmä , pieni tiraus konjakkia, luumupiirakkaa ja hyvää kahvia. Olen joskus luumupiirakkaa tehnyt itsekkin .Näkyi silloinkin olevan menekkiä .

Onpas ikävää jos tontut ja muut apujoukot eivät riennä VS:sän avuksi. Pitäisköhän alkaa joukulla värväämään niitä teille päin että selviäisi nuo piuhat ja kirjautuminenkin toimisi. Toden totta olen joskus itsekkin törmännyt vastaavaan. Silloin tuntuu että ei sitten mikään kelpaa tuolle ylläpidolle. Ihan kuin kiusallaan kiusaisi.
Minunkin mielestä huonosti ym sopisi Rouva Bukeen kaveriksi. Jos nyt aletaan luonnehtimaan ...... Oma kuva on: täsmällinen suoraselkäinen suomalainen kansanmies joka on leppoisella tavalla sanojensa takana. Entäs kuinka rouva saisi joka päivä puvun miehensä päälle,,,,, ei ei tule onnistumaan, eikä ne muutkaan "kotkotukset"mitä siinä sarjassa tapahtuu. Joskus ne mahdottomuuksillaan naurattaa, mutta nyt viimeksi oli niin mitään sanomaton . Mutta taidokas näyttelijä se rouva on. Luonne kuvathan muodostuu nettituntemuksen välityksellä. Paitsi ketä on livenäkin tavannut. Pirtissä vain herrasmiehiä.

Se kyllä hieman nauratti ennen Trumpin vaaleja, kun kaikenlaista istuntoa,kokousta,raatia,haastettelua täällä suomessa. Pohdittiin päät puhki että jos Trump valitaan, niin mitä sitten ja mitä sitten,mitä seuraavaksi.... Ajattelin etteikö tuotakin ehtisi päivitellä vaalien jälkeen kun tulos on selvä. Siksi toiseksi, sen pohdinnan ansiosta ei mikään muutu- enintään heikkohermoiset pelkäsivät vielä enemmän Kunhan näkee mikä edes on totta hänen puheistaan ja mikä ei.

Nyt pitää poistua muuten joudun ottamaan tuplakahvit, kun tätä puhetta suoltaa että kitalaki kuivaa... Hyvää rauhallista sunnuntai ehtoota ! ahaa nimimerkki kadonnut täältäkin vaikka kirjauduin. MK

Ilmoista, hämäristä ja pimeydestä ei ole tarvis sanoa muuta, kuin sitä samaa kuin ennenkin.

Joitain häiriötä on minullekin tullut kirjautumisessa, yleensä on toiminut. Kun pääsen kirjautumaan, ruksaan rastin "pysy kirjautuneena. Melko kauan se pysyy vaikka kone on välillä suljettunakin.

Tänään oli vierailijoita ja menihän siinä tunteja. Päivänokosenikin häiriintyivät, mutta ei se mitään, hyvä että kävivät. Kyllä siinä kielikin vertyi. Tosin nyt on vähän nuhjuinen olo. Se kuntoutuu kyllä nukkumalla.

Kat.leija esitti mielikuvitusleikkiä kuinka pärjäisin rouva Hyasintin/Bukeen "resitentsijassa" kanssaeläjänä. Mielikuvitukseni ei yllä lähellekään pohtimaan koko tilannetta, on se niin utopistinen mahdottomuus. Pidän kyllä ko. ohjelmasta, käsikirjoittaja on varmasti katsellut elämää moninaiselta kantilta. Saa tällaistakin olla viihteenä. Niin...pohdiskelkaa niin kuin haluatte, enempää en voi auttaa. En edes pyynnöstä.

Tässä on vielä pientä käpsehtimistä tälle illalle ennen pehkuun painautumista.
Hyvää jatkoa, eikä anneta hämärän pistää piloille elämänmenoamme!

Kristiina 23 Kaikkiko sinulla on avoinna kaikille kenen vaan "sisään astua" ? Aika rohkeaa. Paljon varoittelevat kaikenlaisista viiruksista ja vierailijoista ja hakkereista jotka tihutöitään tekee. Itsellä on myös tuo Coogle Chromen selain. Ainut mihin kirjautumatta menen on gmailin posti, sen ole tahallaan jättänyt avoimeksi. Kännykässäkin pääsee etusivun logolla suoraan postiin. Kaikki muut ovat tukevan salasanan takana ja saavat ollakin. Pankkeja en ole edes laittanut ( poikani neuvosta). Vasta sitten kun ovat pakollisia...Ne hoidan aina kodin henkilökohtaisella läppärillä.
Sitäpaitsi kaikki mahdolliset meneekin suorana E-laskuna. Joten jäljelle jää vain satunnaiset laskut.
Onhan tuo F-Secure voimassa koko ajan. Silti joskus joku virus tai mikä lie- kun koko sivu välähtää punaiseksi ja kaikki katoaa. Lieneekö koskaan liian varovainen . Vaikka en millään "epämääräisillä" sivuilla liikukkaan.
Mutta miten kukakin. Ei tätäkään käytä muut kuin joskus lasten lapset tulostavat joitain koulutehtäviään itseni lisäksi. Siis minä tulostan matkoja ja sen sellaisia, en suinkaan koulutehtäviä kuten he.
Niinhän sitä sanotaan ettei meidän mummojen koneella ole mitään kaapattavaa tai kiinnostavaa. Sittenhän sen tietää kun kerran tapahtuu mutta ennakoiminen on paras ratkaisu aika monessa asiassa.
Onneksi voi olla ja toimia oman mielensä mukaan, mutta pelkän hyvän tarkoitus tällä jutulla on että kaikki toimisi hyvin.

Huomenta viimeisen marraskuun täyden viikon alkuun, sateinen on sää, lämpöä kolme astetta
Eilen satoi maan valkoiseksi räntää ja nyt taas mustaa vaan joka paikassa.
Nuhainen, hieman toisaikainen olen, kuumetta ei, mutta muuten sellainen kehno olo, tässä sen näkee, ei pitäisi milloinkaan terveydellään kehua, kosto tulee.

Puhelimeen en laita sähköpostia en muutakaan mikä sen käyttämistä vaikeuttaisi, tunnusluvut kyllä on.
Muuten pankin asiat hoidan tällä koneella ja suojaukset pitäisi olla kunnossa, ainakin näin kone väittää.
Kone on vaan minun käytössä, ei edes lapset pyri tällä touhuilemaan, jokaisella on omansa ehtivät tarpeekseen niiden kanssa pelata.

Minä totean saman kuin ynnämuu, että rouva hoitaa osansa hienosti tuossa Pokka pitää sarjassa, mutta vaikea on muuntautua aina uudeksi, joten aika tutuksi nuo ilmeet on jo käyneet.
Kotiin takaisin on koukuttanut, sitä alan jo päivällä odottamaan.

Joulun ihminen olen, olenhan syntynyt niin liki aattoa kuin voi, kai siitä on syntynyt minun joulu tykkäämiseni.
Aina olen se joka petän nuo joululahja päätökset, ei mitään suurta, mutta jotakin kuitenkin.
Minusta on kiva antaa muutenkin, jos on mitä antaa.
Ruokiakin laitan, koristelu on jäänyt vähemmälle, muuta kuusi on tärkeä.;)
Perinteistä kaikki, ruuista alkaen, vanhat joulukoristeet aina uudelleen laitan, minulla on kolme sellaista paperista seinä taulua, nyt jo vähän kehnoksi menneet, mutta nekin laitan oviin ja muistot alku taipaleelle avioliitossa siirtyvät.
Lasken possujen ja tonttujen määrän tauluista ja hymyä syntyy, lapsellinen olen, johtuuko sekin syntymäni ajan kohdasta.
Toki tiedän että turhaa kaikki, mutta on joku koho kohta mitä odottaa, haudoille aina jouluaatto aamuna tapaamme mennä.
Tuohon hurskaisen toivomukseen yhdyn siitä, että tarjottaisiin joulu iloa mahdollisimman monelle, ihan vaikka kunnan taholta.
Kyllä varmaan jotain aina seurakunnat järjestävätkin ja minun käsityö kerhon tekeleet lasten joulukuusi keräykseen aina laitamme.

Joulun viettokin muuttaa muotoaan jo siitäkin syystä, että jälkeläiset muuttavat kauaksi ja kokoontuminen harventuu, minulla melkein kaikki lähi etäisyydellä, nyt eka kerran tyttären pojan perhe asustavat Tukholmassa ja eivät tule joulun viettoon, pojan tytär jouluksi kyllä kotiutuu Espanjasta.
Tänä vuonna on niin lyhyt tuo joulun aika.

Onhan tuo maailman tilanne jatkuvasti uhkaava, mutta tuskin yksi herra kuitenkaan kaikessa tahtoaan saa läpi, vaikka onhan historiassa pelottaviakin asioita tapahtunut.
Se nyt kuitenkin on varmaa, että ei meidän nurinat mihinkään kuulu, jos kuuluisi olisi asiat toisin.
Kyllä nyt toivoisi joulupukin ottavan Venlastiinan asian hoitoonsa, onhan se nyt aivan kamalaa, että pirttiä saa etsiä tavan takaa.

Nyt sitten on lorun loppu, ai niin muori, älä nyt anna sille hanuristille valtaa, touhuile vaan ihan sitä mikä huvittaa.
Nyt erehtyi vaalierkki pirtiin ja kuvittelee nurkkakaapissa kahvin olevan, ei veikkonen tuolla keitin on pöydällä ja ihan hyvältä tuoksuukin, ei sumpista tietoakaan.
Hyvää viikon alkua kaikille, myös tälle sumpin etsijälle;)

Oli lompsittava iltakaffeelle Kahvipirttiin. Ilman kahvileipää nyt kun on ryhtiviikko. Meidän pikkukeittimellä ei vaan tule näin aromikasta kaffeta kuin täällä pirtissä.

Ilmat ovat suunnilleen sitä viimepäivien samaa. Täytyi ottaa kulkuneuvo käyttöön, koska tein kalastusreissun n. 7 km päähän. Näin yritetään pihistellä tarjouksia kyttäämällä. Tulihan siinä samalla auton akkua ladattua, tein sen verran hämärien maisemien katselua, että runsas 20 km tuli ajettua. Se kyllä lataa jo näin lämpimällä akkua melko hyvin, kun ei pidä turhia sähkölaitteita käytössä.

Ilmoituksen mukaan Windous 8 ja 10 sisältää sen verran turvasuojaa, jolla sanotaan yksityisen, harkintaa käyttävän jo pärjäävän melko hyvin. Olen kyllä käyttänyt lisäksi ilmaista Avast tietoturvaa. Toiminnoissa käytän salasanoja/pinkoodia joka käyttökerran alussa avattava, myös koneen avaukseen. Näille palstoille kirjautumisessa merkkaan se kestokäyttöiseksi. Selviähän nämä, mutta kirjoitin kun ovat olleet puheena.

Juuri uutisissa kerrotaan, että Guggenheim hanke on hyväksytty Helsingin kaupunginhallituksessa yhden äänen enemmistöllä. Ratkaisun tekee kaupungin valtuusto. On tätäkin vatvottu, sinnikkäät lopparit kiduttavalla kiusaamisella vain nostavat yhä uudelleen päätään. Saa nähdä kuin käy - en ole Hesalainen, se on siellä jossain reilun kilomerin päässä.

Joku on osannut Pirttiin kahville, joku hamuilee nurkkakaappia. En yritä kahville, join täällä ja nurkkakaappikin saa olla, ei hotsita. Teille hyvää jatkoa!

Lepopäivälläkin on oma merkityksensä. Äkkiä se alkaa muodostumaan tavaksi, ei tarpeeksi. Naapuri kävi jo kysymässä koska rahtaat nuo savikasat pois nurmikoltani.
Pyysin lisä aikaa siks että pakastuu. Ei hätää. Kaivujätettä on vaan 5-8 km3. Sanoi että kunhan pälvien tullessa keväällä kaikki paikat ovat siistinä.

Vahingossa poistin tärkeitä sivuja vasemmalla hiirellä likkaillessa. En saanut sitä >useimmin avat< enää palaamaan.
Vahvan ATK-kortin opiskelleelle naapurinörtille ohjelmien palauttaminen koneen tiedostoista ei niin kauan kestänyt.

Oli nolonoloista kun piti pankista käydä kysymässä sitä verkkopankkitunnuksen kännykkäosiota. Kun se entinen nokia 3110 hajosi. Tämä 108, Nokialta on alkuun vähän oudompi.
Hiukan enämpi tuntuu unta tarviivan näin lyhyen päivänvalon aikaan; perskuta, aamupäivällä ei Armonlaaksosta löytynyt taminetta päälle ilman lamppuvaloo.

Tuosta kirjautumisesta kun tänne kahvipirttiin kirjautuu se on melkein automaattista, etsit kahvipirtin ja oikealla ylhäällä lukee kirjaudu, painan vain sanaa kirjaudu niin salasana ja ttunnusluku tulee automaattisesti esiin. Joskus jos kirjoitat jotakin ja pidät välillä tauon kone sanoo et ole kirjautunut. Silloin täytyy opiskella laskentoa ja keksiä joku salasana.
Nyt ei päivää oikein kahden pimeen välissa erota, on vielä kuukausi ennenkuin alkaa vaaleta. Tottahan vähän vaalenisi jo aiemminkin jos nyt joskus tulisi edes vähän lunta.
En minä kaipaa sitä, mutta eiköhän se kuulu talveen.
Nyt tämä ilmoittautuminen tuli tehtyä taidan sanoa muorin tavoin näkyillään.

Huomenet tähänkin aamuun, kokeissa on käyty ja taas tuloksia saa huomenna tiedustella .
Mukava nykyään kun voi labraankin ajan tilata etukäteen, sekin hyöty tästä koneesta on, kaiken muun hyvän lisäksi.

Kirjautuminen ja muukin toiminta on sujunut hyvin, kuiskaan tämän hyvin hiljaa, ettei vaan koneessa asustava kiusanhenki kuulisi;)
Älä yhtään nolottele hurskainen, apua minun piti myös käydä pankissa pyytämässä, kun jostakin syystä tunnusluvut katosi puhelimesta.
On näitä muistettavia vähän liian paljon ja ymmärrys ei aina tavoita ohjeita.
Yksin lehtien peruminen vaikeaa, kun pitää kirjautua ja salasanat kadoksissa.

Minulla on aina ollut myös tuo Avast suojaus, mutta nyt on Windows 10:n oma.
Tuskin mummelin tiedoissa mitään houkuttavaa, ellei joku ilkeyksissään halua sotkea.
Tuo nurkkakaappi houkuttaa muita kuin pirtin väkeä, hyvä niin, saa vaihdettua tuoreet tuotteet;)
Nykyään tuntuu kuin tuota rahan tarvetta on joka puolella ja kyllä sitä pyytäville näkyy riittävän, vaikka kansalle tolkutetaan, että nyt leikataan, höperöä hommaa.
Eipä näissäkään asioissa minulta mitään kysytä, mutta onneksi on vapaus ihmetellä tätä vuovaamista.

Jospa siihen keittimeesi laitat liian vähän kahvia, siksi ei maistuvaa kahvia tule, "kiitosta_ vaan", mutta kyllä pirtin kahville voi huoletta käydä, ja maistuvaa se onkin.

Nyt on sen verran nuhainen olo, että ei juttua synny, no kerron kuitenkin, että sain kantapää jarrut kenkiin, samalla reissulla, kun kokeissa kävin,.
Olin kyllä lehdestä lukenut uutisen, että yli 75 vuotiaille sellaiset kaupunki lahjoittaa, mutta että näin hyvä tuuri kävi, että en tarvinnut lähteä vartta vasten hakemaan.
Ehkä tulee helpommin kenkiin laitettua, kuin entiseni.

Nyt sitten mennään aamusta iltaan melkein samalla harmaudella, mutta kyllä se vielä iloisemmaksi muuttuu, jos ei muuten niin jouluvaloja aina vaan enemmän näkyy, päivän jatkoja.

Poikkean vain Pirtiin kertomaan, että oikea vaalierrki ei ollut se, joka sumppia sai nurkkakaapista. Huomasin sen heti ja tarkistin vielä asian "oikealta erkiltä", joka todisti samaa.

Ei voi kuin ihmetellä sitä, että miksi tämä Kahvipirtti herättää niin moninaisia epäluuloja ja vastalauseita, jopa nurkalla oksentaen noin kuvannoillisesti?

Uskontokin tuntuu olevan nyt ajankohtainen aihe ja ennenkaikkea, kuinka Joulua tulisi viettää ja kuinka köyhiä Suomessa on?

Omituista on, jos köyhyydessä on säilynyt vain kauraryynejä Jouluksi!::DDD

Siltähän tuo vaikutti, että vaalierkki ei olisi hakenut "sumppia nurkkakaapista." Onhan hän kirjoitellut jo vuosia, aiemmin eri nimmarilla. Hyvä kirjoittajahan hän on ja ottaa myös kantaa asiallisesti.

Kertaukseksi menee säästä kertominen. Joko ruvennee vaikuttamaan päänuppiinikin, kun kävelin marketissa ja takaisin, tuntui jalat raskailta kuin kengissä olisi erikoiset punnukset. Laahustamiseksi sitä voi sanoa ja väliin täytyi pysähtyä ihmettelemään. Taitaa olla poikkeava häiriö terveydessänikin. Eikä siinäkään mitään kummallista ole, sattuihan nuorempanakin huonoja päiviä. Tosin hyväkuntoinen puskee paremmin eteenpäin. Niin ...laahustellessani pysähdyin katselemaan ympäristöäkin. Lunta ei näy missään kuin muutamassa isossa kasassa, sekin lättänäksi painuneena. Nyt olivat rivakasti haravoineet vaahteranlehtien peittämän maton nurmikon päältä, joka jo jäi lumen alle. Kävipä tuuri, ettei pitävä talvenpohja tullutkaan.

Tästä se aika menee pikkuhiljaa. Rästityökin jäi huomiseksi. Olin ajatellut käyväni kirjastossa tänään, mutta niin se jäi. No, eipä mitään, hyvää menoa ja puuhastelua teille!

Niin se käy, kahden pimiän väli vain lyhenee, tuo harmaa pilvisyys vielä sitä hämärää lisää.
No olemmehan me tässä iässä nähneet samanlaisia tai ainakin melkein, harvoin se pysyvä lumi tulee marraskuussa, poikkeuksia tietysti, onhan joskus lokakuinenkin lumi säilynyt koko talven. Ainahan nuo kuukaudet samanmittaisa on, paitsi karkausvuonna päivän pitempi kuten talvikin.
Kävin minäkin kalastamassa, ei ollut apajalle kuin vähän toista kilometriä, mutta autolla sinne menin. Kalan fileerasin ja maustoin, uunissa paistoin ja aika miedolla lämmöllä, no mikä on mieto 170, nyt siitä toinen puolisko syöty, ehkä huomenna loput.
Sitten katseltiin Kotiin Takaisin sarjaa, kyllä on aika kiemuraiset ihmissuhteet. Sen päälle 2:sen sairaalasarjaa, sekään ei oikein muistuta omia sairaalareissujani. No eihän sitä kaikkea itse tiedä kun monta kertaa ollut nukutusessa. Kuitenkin nyt tässä naputtelen ainakin kahdella sormella joskus jopa kolmella.
Huomenna tulee yksi vanhemman veljeni tytär kylään, on kiinnostunut siitä kyläkirjamme sisällöstä ja kuvista, ei minua kuin 5 vuotta nuorempi.Onhan niitä veljieni lapsia ollut minua vanhempiakin. Parivuotta takaperin vanhimman veljeni poika vietti 80 vuotisjuhlia Helsingissä, siellä olimme mukana, Hänellä oli kaksi vanhempaa sisarta jotka olivat minuakin vanhempia. Minä olin se yksi, toistatusinaa.

Huomenta sateisesta Savosta, vettä ropisee kuin konsaan kesällä, lämpöä viitisen astetta.
Marraskuu näyttää tapansa ja siihen on tyytyminen.
Meinaa tuo yskä kiusata, mutta senkin kanssa oppii elämään,,, näköjään, pitäisi varmaan apteekkiin mennä ja ostaa jotakin lääkettä.

Kyllähän minä myös hieman mietin, miten vaalierkki olisi tuollaista, mutta kun en lue juuri noita palstan kirjoituksia, en osaa ruveta arvailemaan kuka kukin on.
Inhottavaa kuitenkin jos joku toisen nimissä viestin laittaa, rikollista kerrassaan, mutta sen verran olen seurannut, että puskahuutelua runsaasti esiintyy ja tyylin voi useasti hölmökin tajuta.
Ei kuitenkaan jaksa virkeänä aina aamuisin olla, kun pirtti samalta sivulta löytyy.
Ilonsa kullakin, eipä anneta häiritä.

Nykyisin tuntuu että kuukaudet on lyhentyneet, kun heti kohta on viimeinen päivä edessä, joskus marras ja tammikuu olivat ikuisuuden kestäviä.
Kotiin takaisin on sarjana niitä parhaimpia nykyisellään, katson myös Teemalta muotitalo Velvetin, siinäkin uudet jaksot.

Kummasti se joskus hidastelee kulku, kuin myös muukin elämä, mutta onhan sitä joskus reippaina menty ynnämuu, sinä varmaan hyvinkin, kun olet vieläkin liikkuvainen.
Tuntuuhan se vähän haikealta, vaikealtakin tämä kaikki taantuminen, yksin puikot useimmin lattialta saa etsiä, sormet ei pidä kuin ennen.
Vielä kyllä voimaa löytyy purkkien aukaisuun, mutta kömpelyys lisääntyy.
Onhan se kuitenkin hyvä, että ei pakolla tarvitse kiirehtiä, meille on suotava jo hitaampi teho joka asiassa ja tämä pääkopan virkeys se kaikkein tärkein.
Samaa jutustelua se on meillä kaikilla, mistäs sitä uutta enää kovin runsaasti keksii, mutta puhutaan vaikka niistä aidan seipäistä;)

Kiitos hurskainen paranemis toivotuksista, heti paremmalta tuntui;)
Toivottavasti en joudu ruoka jonoon, jää sekin kassi vielä enemmän tarvitseville,
Koskaan ei pidä sanoa" ei koskaan", vielä nyt on eurot riittäneet.
Minulta ei apteekkiin rahaa mene, varmaan jää alle 500 euron vuosi, siitä olen onnellinen, mutta kaikki voi huomenna olla toisin.
Meinaa minua myös harmitta nuo kirjat, kun ne ei kelpaa mihinkään, mutta sitten ajattelen, että enhän ole näkemässä, mihin vievät jälkeeni ja maksut niistä on aika päiviä siiten suoritettu, että kaikkea turhaa huolta sitä ihminen itselle haalii.;)
Osuvia oli Helismaan laulujen sanat ja siihen aikaan hauskuutta oli toisella tapaa kuin nyt.
Nyt uudistetaan kaikkea mahdollista, meilläkin kaupungin julkikuvaa uudistetaan, en tiedä vielä miten, ymmärsin että kaksois W tulee logoihin ainakin, palataan menneeseen.

Tuota köyhyyttä kyllä on suomessa ja avun tarvitsevia eläkeläistenkin parissa, kunpa vaan auttajia löytyisi, kunnat ja valtio pääasiallisia vastuun kantajia.
Paljon on myös niitä, jotka toisten hätää hyödyntävät, kaupoissa ei eri hintoja köyhemmille ole, tulot vaan ovat kovin erilaisia.
Tästä riittäisi sanan säilää, mutta kun en itse mihinkään pysty, on suu suppuun laitettava.

Nyt muutenkin on ruvettava jotakin hommeleita tekemään, niitä tavan omaisiahan ne ovat, kaupassa käynti ja ruuan laitto, siivousta siinä välissä;)
Pidetään mieli korkealla sään vaikutuksia unohtamalla, jotain kivaa varmaan pystyy jokainen ainakin ajatuksissaan tekemään. Heippa!

Kiitos, "Muualtatullut", Pirtin nostosta näkyville! Se tuppaa vilskeessä jäämään vauhdista.

Säätieto tältä päivältä edelleen sama: tylsän synkkä hämärä päivä, jota ei oikein muutoin päiväksi huomaa kuin kelloa katsomalla.

Köyhyydestä oli SkillaNin viestissä. Kuinka sattuikaan, tänään tuli uutisista että hallitus on päättänyt leikata pieniä eläkkeitä ja muita sosiaaliturvan osia ensivuonna, koska jäädytetty indeksi ei ole riittävästi tuonut rahaa valtion kassaan. Tarkoitus on napsia köyhimmiltä 200 miljoonaa.

Hokemahan on, että kaikkien on osallistuttava. On vain niin, että hyvätuloiselle voi leikkaus olla merkityksetön, mutta pientuloiselle se paljon, koska ennestäänkin joutuu kaikesta tinkimään. Tällaisia leikkauksia ja hintojen korotuksia on jo "piilokuluina" paljon, jotka pienituloisia kurittavat. No...päättäjät yleensä kuuluvat reilusti hyvätuloisiin. Voi olla, että niistä lähtökohdista katsotaan toisin, eikä niinkään kantokykyä ajatellen.

Tässä tuli niitä näitä, töpsitään päivästä toiseen, ehkä se siitä valkenee!

Voi hyvinkin olla että lähiaikoina mediassa kirjoitetaan pyrstötähden näkymisestä "lisenssien" kaukoputkissa. Niiden tiedetään lietsovan kirjoitus ja puhetulvaa.
(tuskinpa Veikko Huovinen poutapilven päällä makoillessaan kyttyrää tykkää sanojensa lainailuista)

Yrmeänoloisesta marraskuun sääkuvasta huolimatta, aika kuluu melko rivakasti. Huomenna jo torstai, marraskuun viimeinen torstaipäivä.
Ja pilvenveikko oikein pinnistää, huominen päivä voi olla vielä tänäistä pimeämpi.

Laiskottelin tämän päivän törkeästi. Ikään kuin ei toimia oikein mihinkään. Yli tunnin mittainen päiväettonenkin - tätä menoa torppa on vasaran alla.

Se 2€ maksanut kenokuponkikin on tarkistamatta. Ei sitä koskaan tiedä. Voi olla että 2.20€ on jo puoliksi taskussa. Tietäisi voittoa rosenttien jälkeen.

Tuli sentään ulkoiltua tänäänkin , eilen kun aloitin. Tuosta liikunnasta tulee luettua, miten tärkeää se on.
Lääkäri tosin kysyessä liikunko tarpeeksi, sanoi ettei ole väliä onko se ulkona tai sisällä puoli tuntia vähintään päivässä.
Kyllä kertyy tuo määrä, jo kodinhoito, ruuanlaitto vie vähintään sen ajan. Lisäksi sitten kaupassa käynnit.

Tuleehan valoisaan ja lämpimään aikaan oltua rannoilla ja liikkeessä enemmän, nyt vaan kuuma suihku ja oloasu päälle tuntui kodikkaalta.

Nautitaan kotiemme lämmöstä, tutuista ihmisistä ympärillämme, täällä palstallakin ❤️

Tuosta hurskaisen kenosta tuli mieleen, on käytävä ehkä jo huomenna lottoamassa, minulla kymmenen viikon lotto ollut jo vuosikymmeniä ja aina samat numerot. Nyt lotto jotenkin uusitui ja viimeksi oli vain viisi viikkoa, joten uusi kymmenviikkoinen pantava vetämään.
Oikeassa olette huominen päivä taas entistä pimiämpi. Ennustavat kuitenkin ilmojen viilenevän, joten voi mennä pakkasen puolelle.
Kyllähän se niin on pienituloinen eläkeläinen eniten kärsii kun leikataan ennestäänkin pienistä tuloista, niin miten ihmeessä sitä hallitus luulee ihmisten pärjäävän, ehkä ajattelevat, että sittenhän niistä köyhistä pääsee.
On niin vaikeeta ajatella nykypolitiikkaa, sota-aikana sanottiin kaveria ei jätetä, mutta nyt tuntuu, ettei köyhä ole ihminen ollenkaan.
Tuli sellainen olo etten taida sanoa enempää.

Huomenta jälleen ja sama pimeys vaan ulkona näkyy.
Onko tätä pimeyttä vielä vaan lisää tulossa, kuukauden päästäkö se pimeneminen vihdoin suunnan kääntää valoisuuteen?
No pianhan se aika taas koittaa ja kunhan lumen sataa, elämä jo valoisammalta näyttää.
Tämä aina jonkun odotus se varmaan elämässä kiinni pitää.

Noin kävi minun loton kanssa myös, kun kymmentä viikkoa pyrin ottamaan, mutta nyt tulevasta sunnuntaista lähtien taas voi pidemmätkin jaksot ostaa, näin ymmärsin.
Miten minulle tuli täytenä yllätyksenä tuo, että pienistä eläkkeistä leikataan, eikös koko ajan ole ollut puhe, että niihin ei kosketa.
Kamalaa, vieläkö pitää kurjistaa heidän elämää, joilla jo äärirajoilla menee, voimattomia olemme tämänkin asian kohdalla, toiset vaan päättää ja säätää.

Mukava kuulla taas sinua sini-sirkku, toivon voimiesi kasvavan ja voimme nähdä useimmin viestejäsi pirtissä.
Kyllä tuota liikettä tulee päivän mittaan tuo puoli tuntia, vaikka vaan sisällä oleillen, minäkin kävelen koneelta toiselle päivän mittaan monta kertaa ja jääkaapillekin polku johtaa aika usein;)

Lepo ei luita riko hurskainen ja näillä kymmenillä jo melko välttämätöntäkin on levätä.
Minä huomaan aina telkkaria katsoessa torkkuja ottavani ja pieni unen horrokseen vaipuminen kummasti piristää

Minä yhdyn ynnämuun kiitoksiin "Muualtatulleen" pirtin nostosta, ei syyttä ole peukkukin pystyssä;)
On se niin vilkasta nykyään tuo palstan viestittely, että myötään nurkan takaa pirtin löytää.
Yritin eilen vähän lueskella sitä viestien kirjoa mikä palstalla toimii ja voi harmistus yhtä eipäs, juupas kinaa siellä käydään ja väliin jopa räikeitä yli lyöntejä, kumma ettei ylläpito jo puutu moiseen.
Eipähän niitä ole pakko lukea, mutta aina ei arvaa mitä minkin otsikon alta löytyy, aina siellä vilahtaa myös pirtin nimi ja ei missään ylistävässä tavassa.
Tähänpä on saanut tottua, paras pysyä vaan pirtin suojassa;)

Tänään eka joulu ruokailu, ohjelma ryhmä lopettaa tämän vuoden hommat joulu ateriaan ja minä jätän sen ryhmän kokonaan, tätä karsintaa lisää.
Annan tilaa nuoremmille, johan olen urakoinut kohta viisitoista vuotta, yhden ihmisen kohdalle riittää.
Valoja polttaen ohitamme taas tämänkin päivän ja aina lähemmäksi valoisuuden lisääntymistä mennään, toivorikasta päivää kaikille, kyllä se siitä;)

Kah, ei oo killanin jälkee viel kukkaa ehtiny mittää sannoo. Mitä jos mie...

Voi hyvä tavaton kun aurinko paistaa, mieli ihan piristyy. Aamulla vielä sateli, täältä ne pilvet sinne itään päin seilaa reipasta vauhtia kun selvästi tuulee niin että metsän puut heiluvat.
Tämän päivän ohjelmaan kuuluu yhtiökokous, jossa esitellään putkiremonttimme, joka suunniteltu tehtäväksi vuonna 2020. Se näkee ken elää silloin. Sen vaan olen ajatellut että jos elän sitä laskua ei näin vanhan kannata pois maksaa. Minullekin se tekisi liki 30 000 € ja mitä se on sitten neljän vuoden kuluttua. Johan siinä menisi tuhkatkin pesästä. Maksaa vaan kohonneen yhtiövastikkeen. Kai tommoinen laina otetaan melko pitkäksi aikaa.
Meille tarjotaan kokouksess yhtiön 50-vuotiskahvit. Kokoukset pidetään läheisen pitopalvelun juhlasalissa, joka tarjoilut järjestää. Toivottavasti hyvät kahvit tulossa.
Jotenkin tämä pimeys vie voimat, eilenkin koko päivä oli yhtä hämärää ja pimeä aika on pitkä, varsin tällaiselle myöhään valvovalle. Aamulla lehteä lukiessa on valo oltava päällä melkein kymmeneen asti. Viikonloppuna laitan kyntteliköt ikkunoille. Niistä tykkään. Pitääkin muistaa ostaa yksi kynttelikkö hajonneen tilalle. Voihan jotain muutakin esiin ottaa näin joulua odotellessa.
-----------
Sini-sirkku, tulehan voimiisi jälleen. Minua tieräks kiinnostaa yks asia, ootko onnistunut tupakasta vierottumaan?

Tuota Hurskaista olen ihmetellyt. Kyllä olet tarmokas ihminen, liekö vielä kuinkin nuori olet kun noin jaksat raskaita töitä paiskia?

Eipä aurinko tänäänkään häirinnyt. Tosin olin tavallista pitemmillä päiväunilla ja enpä silloin ilmoja tiiraile.

Unihalut tulivat kun yön nukkuminen jäi lyhyeksi. Tuli poikkeuksellista menoa, olin autokuskina. Kaikkeahan sitä sattuu ja tapahtuu vieläkin tässä elämänmenossa. Kaikki kuitenkin meni hyvin, ei tullut haavereita. Kyllä auton kuljettaminen tuntui raskaammalta sumun ja tihkun täyttämässä pimeydessä.

On tässäkin talossa tehty jo muutama isompi remontti. Viimeksi uusittiin hissit. Aikaisenlaiselta se tuntui, vasta 30 vuotiaassa talossa. Niin asiantuntijat väittivät, että huoltokatkoja ja korjauksia tulisi enenevässä tahdissa, paras uusia kehittyneemmällä tekniikalla rakennetut hissit. Onhan ne siistit ja hiljaisemmatkin kuin entiset. Asukkaat saivat valita maksaako yhtiövastikkeessa 15 vuoden lainaa vai maksaako kerralla.

Jätänkin nyt kirjoittamiseni tähän. Kone vaatii rassaamista, meinaa juuttua paikalleen. Ja sama taitaa olla itsellänikin. Heippa!

Huomenta, nyt jo hieman valoisimman oloiseen, satoi lunta., ei vielä pakkasella kuitenkaan, mutta niinhän on kylmenevää luvattu.
Lumiaura autot jyrräävät intoa täynnä, vaikka ei vielä ole kuin muutama sentti lunta, kai ne kalustoa testaavat;)
Onhan se tietenkin ihan hyvä, jos tuo sohjoinen lumi jääty tilanne muuttuu hankalaksi, ainakin jalankulkijoille.

Vähän tuo ajatteluttaa minun talossa myös nuo putkiremontit, mutta ei ainakaan suunnitelmissa vielä, talo on jo vanha, mutta hyvin hoidettu, onhan se melkoinen laina mikä putkiremonttiin on otettava.
Talossa tapahtuneita putkitukoksia ja vuotoja on sattunut etupäässä vuokralaisten asunnoissa, kai se omistaminen jotenkin tarkempana valvomisen pitää.

Sitkeä olet tuon periksi antamisen kanssa hurskainen, mutta niin sitä aina ennen piti ponnistella, kun pihatyöt valmiiksi meinasi saada.
Aina kun joku työ oli lähellä valmistumista piti se loppuun saattaa, vaikka voimat olemattomat, mieheni tapasi sanoa minusta, että paljon tuo jaksaa;)
Nyt sitten urakat olemattomia entisten rinnalla.

Ikävä tuo sinun vaivasi sini-sirkku, mutta mielialan korkealla pitäminen auttaa moniin sairauksiin ja sen sinä osaat.
Valoisa ja elämän halu on niitä parannus keinoja parhaimmasta päästä, siihen kun lisää hyvän ruokahalun vaiva on voitettavissa.
Mukava vielä sekin, että lapset auttamassa tarpeen mukaan, iloista mieltä ja jaksamista toivottelen.

Kyntteliköt minäkin huomen illalla ikkunalle sytytän ja siitä sitten joulun jälkeen taas vintille hiissaan.
Joka joulu on joku kynttilä vioittunut, no vanhat ovat , mutta lamppuja vaihtaen olen saanut pelaamaan.
Kuusen kyntilän päälle astuin ja oli käytettävä sähköliikkeessä laittoivat kuntoon, oli edellisenä vuonna ostetut.

Eilen nautimme eka joulu ruuan ja olihan se maistuvaa, ähky tuli, näitä aterioita vielä kolmet jäljellä.
Sittenpä jo joulu ruuat alkavatkin käydä liian tutuiksi, mutta pitää vielä kuitenkin kotiinkin niitä laittaa.
Olen miettinyt pääni puhki, millä pienellä muistamisella yllättäisin käsityö ystävät, kortin voin tietenkin jokaiselle tehdä, mutta pitäisi jäädä joku käsitöihin liittyvä muisto tilaisuudesta.
Kahdeksas päivä on tämä tapahtuma, ei kovin suuria ehdi valmistaa.
Näitä pakko tuntemuksia sitä näin joulun alla itselle kerää, onnekseni sukka ja lapas neuleet omille jo valmiina.

Kaijan päivä ja onhan se Kaisankin päivä ja tuli ihan Kaisan kaljamatkin , Liisan liukkaat kai meni ilman liukastelua;)
Nimipäiville sain kutsun, onnea vaan kaikille tämän päivän juhlijoille ja meille muille hyvää päivän alkamista.

Teneriffan terveiset pirttiin. Hyvin toimii aina marraskuussa yhdistelmä aurinko, lämpö ja valtameren aallot 🌞🌴🌊🌺. Hiekkarantakävely ja meren mainingeissa uinti käyvät mieluisesta kuntoilusta. Pullonokkavalaita ja delfiinejä 🐋🐬🐳🐬käytiin nytkin puukuunari Shogunin kyydissä katsomassa, tuntuivat meren upeat asukit olevan turisteista kiinnostuneita, kamerat räpsivät.

Lähtiessä oli kunnon hanget ja lentokenttäparkkiin jätetyssä autossa oli varalta lumilapio ja hiekkaa, mutta pois oli kaikki sulanut. Jouluvalojen asentelu ulos on ohjelmassa tänä viikonloppuna.Kaikkea jouluista koristelua ja myytävää oli Teneriffallakin ylenpalttisesti, sopiihan valosarjat palmuihinkin ja joulutähdet kasvavat siellä luonnossa.

Aika täydellinen ajoitus Ramoonan Teneriffan matkalle. Lumisesta talvikelistä kesäkeleihin ja paluu tänne lumettomaan syksyyn.

Tänä aamuna katselin ikkunasta korkeata norninosturia hiukan ihmetellen. Nosturin väri oli yön aikana muuttunut oranssiin vivahtavaksi. Pätki
hetken päässäni, että mitenhän ovat sen yönseutuna maalanneet? Selvisihän se. Kämppääni ei näy aamuauringon nousu, sieltä piilosta se väritti nosturin. Eihän aurinko heti tullut mieleenikään, koska sitä ei ole moneen päivään näkynytkään.
Säästeliäästi se paisteli tänäänkin, mutta olihan aamun ilotulitus komea.

On `hurskainen`oikein vanhankansan tavat omaksunut puurtaja. Hommat hoitoon hammasta purren kivuista välittämättä. Olen samantyylistä työhulluutta joskus kokenut. Oppi on jäänyt, kyllä se "itsensä ylittäminen" ennen pitkää rankaisee. Nythän mulla on mennyt jo aikoja, ettei pakottavaa tarvetta yltiöpäisiin suorituksiin ole. Toki kohtuullisessa määrin suoritettu reippailu ja muukin suorittamien on vain hyväksi. Olen kyllä eläkeläisenä onnistunut kuntokämpässä riehumaan itseni tilapäisesti rammaksi. Painot olivat käyttäjien jäljiltä jääneet aika koviksi. Siinäpä se järki petti: tottahan minä kun toisetkin! Revähtymät hiljentää muutamaksi päiväksi ja jatkoon jäänyt kokemuksen tuomaa kunnon lisäoppia.

Hiukan pienemmillä sateilla ja auringon välähdyksillä päivä tuntui jo mukavammalta. Lumisateista tv-n säätiedot juuri puhuvat. Katsellaan...

Ehtoota.
Kyllä nyt on minun kone ihan hanurista;((
Sain hakea pirttiä vaikka kuinka,no löytyihän se viimein.

En tiedä mitä olen töpeksinyt;(

Jotain valkoista tänään roiski,en ole nenääni ulos pistänyt.
Mittarissa-2,2c

Tuolta FRII kanavalta katselen noita kadonneita.
Kyllä sitä tuolla mualimalla sattuu vaikka mitä.
Eipä tässä kummempia.
näkyillään...

Heippa vaan kaikki kahvipirttiläiset!
Kyllä se on vaan niin, että näillä pimeillä tekisi mieli mennä talviunille. Hetken olikin vähän valoisampaa kun oli pieni lumipeite ja kaiken päälle superkuu loistamassa niin, että yötkin näyttivät valoisammilta. Kannattaa silti pitää arkirutiinit yllä ja nousta, kammata hiukset ja tehdä jotain "järkevää" vaikka ei niin hutsittaisikaan. Tuolla ulkona liikkuessa myös ne heijastimet ovat tärkeitä henkivakuutuksia. Minä ihan stressaannun, silloin kun autokyytiä saan, kaikista tummiin pukeutuneista ihmisistä, jotka putkahtavat näköpiiriin yht´äkkiä hämystä. Heitä ei vaan näe, uskoisivatpa itsekin, että heijastin auttaisi tosi paljon.
Muutenhan nämä leudot kelit täällä etelässä on mitä parhaimmat ulkoiluun. Ei tarvitse liukastella jäisillä kaduilla eikä tarpoa loskalumessa.
Kiva lukea teidän monipuolisista harrastuksista. Kerhoja, matkailua ja käsitöitä on tehty joka lähtöön. Minä olen kehitellyt itselleni sudokuriippuvuuden. :) Kyllä ne tehtävät pitää ratkaista joka lehdestä jonka postiluukusta saan.
Hyvää joulunalusaikaa teille kaikille ja jakselkaahan tämän pimeän ajan yli. Hieno homma, että jaksatte tänne päivittäin kuulumisia kirjoitella, kiitos siitä.
Terveisin Ande2

Lunta tulvillaan, on raikas talvisää, koko ajan lisää sataa.
Kovin raikas ei tuo ilma ole, jos talven pakkasiin vertaa, yksi aste miinuksella.
Harmaa on taivas, mutta kummasti valoisammalta tuo ikkunasta näkyvä päivä valkenee.
On melkein tavaksi tullut, että viikonloppuna sataa ja silloin aurat lähtevät liikkeelle paljon myöhemmin kuin arkena, nytkään ei vielä yksikään aura auto ole kolissut.

Ande2 noista heijastimista mainitset, ihme että niitä ei vaan tuolla liikkujilla monellakaan näe, vaikka joka paikassa niiden tarpeellisuutta mainostetaan.
Olen yrittänyt minäkin noita sudokuja, mutta enpä ole päässyt oikein sisälle, ristikoita kylläkin täyttelen, jos maltan muilta töiltä.
Askartelut odottavat tuolla pöydällä nytkin.

Vähäisiä ne piha hommat on kerrostalossa, joskus harjaan rappuset ja edustan siinä minunkin ulkotyöt on.
Kaikki valmiina, tosin maksan palveluista yhtiö vastikkeessa, se minun osuus;)

Aika nolon tuntuinen tilanne hurskaisella, mutta eipä ne unohtelut yksin meillä vanhuksilla, näkyy joskus muillakin vaikeuksia muistin kanssa.
Kyllä sitä aika nololta itsensä tuntee, jos kassa joutuu punnitukseen lähtemään, siinä pidemmän jonon edessä ei kaikki katseet kovin herttaisia ole.
Eipä näistä nyt murheita itselle pitäisi kerätä, mutta kun aina on yrittänyt elää niin, ettei esteenä muille olisi.
Kaikki eivät herkästi ymmärrä, että vanhuus ja kömpelyys tulee aikanaan kaikille.

Kyllähän pirtti nurkan taakse nykyisin piankin katoaa ja sieltä sitä on katseltava.

Ynnämuu puhuit revehtymisistä, on se kyllä totista totta sekin, että itse tietämättään jokin paikka kipeytyy ja syytä ei ole muuta, kuin joku paha asento, niin hauraaksi sitä on tullut.
Kyllähän noita "muistoja" matkan varrelta on kertynyt koko kehoon ei aina ole muistanut oikeita tapoja työskennellä ja nyt niistä saa kärsiä.
Veto ja pukeutuminen, tai paremmin sen unohtelu kolotuksia aikaan sai, muistan yhden vanhan miehen aina kehottaneen istumaan, kun on mahdollista, viimeinen pari jalkoja sanoi olevan käytössä.

Tervetuloa Ramoona kotiin, varmaan ihana matka, mutta ihana myös kotiin päästä.
Alkaa tämä joulun aika kynttilöineen ja puuhineen, uskon sinunkin niitä tekevän ja kaipaavankin.
Perheen yhteinen juhla monellakin, tosin tänä vuonna jää niin lyhyeksi, melkein tavallinen viikonloppu.
Tyttären pojan perhe ei Ruotsista tänne meidän muiden joukkoon tule, viettävät ensimmäisen ruotsalaisen joulun.
En tiedä onko kovinkaan erilaista siellä, eiköhän saman tyyppisenä mene.
Pojan tytär taas sanoi haluavansa kotiin tulla jouluksi, hän sieltä Espanjan suunnalta.

Nyt menen tuonne pöydän ääreen ja alan melkoisen lapsellisena leikkimään pienten askartelujen kanssa, mutta siinä se aika hyvin menee.
Eikös se niin ole, että lapseksi sitä jo tällä iällä muututaan, mikäs onkaan mukavampaa, ei aina ole kiva olla järkevä ja viisas aikuinen, onko sitä koskaan ollutkaan ?
Älkää liukastelko ja heijastimet mukaan ulos lähtiessä, tämä koskee myös minua.
Liikun niin vähän ulkona ja enimmäkseen jalkakäytävillä, valojen alla, joten ei se heijastin mukana vaan ole.
Hyvää lumen valaisevaa päivää teille kaikille.

Samanlainen aamuvalaistus tuli tänäänkin kuten eilen. Eipä hyvää ylenmäärin, ehkä vähän eilistä valoisampi päivä. En joutanut koko päivää ilmojakaan vahtimaan.

Minulla oli tietokoneongelmia. "Tee se itsemiehen" tavoin häärin ongelmien kimpussa. Hyvin sujui, ongelmat lisääntyivät! Kun aikani painelin näppäimiä kuin huono hanuristi, koneeni alkoi puhumaan. Aina kun jonnekin linkkiin menin, kone kertoi ääneen. Aika äkkiä tämä kutsumaton "papukaija" kyllästytti. Äänenhän saa tukkoon, mutta ei ole hyvä että mokoma ohjelma pyörii mukana hidasteena.

Kauan etsin sitä, missä töppäykseni tapahtui. " Helppokäyttö" - toimintoihin sen oletin liittyvän. Niissä olen käynyt näppäysten nopeutta justeeraamassa, onhan siellä suurennuslasit ja muutkin. Paljon yritin ja viimeinen tärppäsi. Löytyi kuvio jota näppäämällä sai tukittua "papukaijan." suun. Ilmeisesti se on tarkoitettu sokeille tai hyvin huononäköisille. Sitä lukijatoimintaa en tiennyt olevankaan ja koneen käytön alkeiskirjaakaan ei ollut käytössäni, josta olisin apuja voinut kertailla. Selvisinhän tuosta rimaa hipoen ja myös korjaukset tuli hoidettua. Koneeni pelaa toistaiseksi. Seuravan kerran se tökkii käyttömuistin vähäisyyteen ja lopettaa yhteistoiminnan kunnes saa tarpeensa.
Uutisia tulee, myösTalvivaarasta, sen kaivostoiminnasta näyttää kehittyvän uutisten kestosuosikki. Rämpimistä on ollut sen kaivosyrityksen homma. Kaivosoikeuden eurolla ostanut Perä, tuli kuuluisaksi äkkirikastuneeksi, neuvokkaaksi liikemieheksi. Tuskinpa kukaan varmaksi tietää, mihin se vielä johtaa. Voi tulla kallis lasku veronmaksajille. Sen näkee ken elää. Nyt...heippa!

Luulin kuulleeni että pakastuisi. Ei vielä tänä päivänä kuitenkaan. Märkää luntaehkä 3-4 sm oli aamulla maassa.
Sivuteillä loska haittasi, isommilta ajoväyliltä oli loska aurattu pois.

Pysyttelin tahallani sisätiloissa. Siivousinto lopahti siihen tavalliseen. Ei rästitöitä tänään. Joskus pelatun kenotositteen kävin tarkastuttamassa kioskilla.
Tuttua palautetta näissä asioissa; ei voittoa.

Mut kohta tulee TV-4 ohjelma, Haluatko miljonääriksi. Katsotaan voittavatko ne pelaajat.

Huomenta sunnuntaiaamuun ja ensimmäiseen adventti päivään, tänään hoosianna kaikuu suomen kirkoissa.
Lunta on ihan reilusti, pakkasta muutama aste, lupasivat myrskytuulta, elämme talven aikaa.
Voipa käydä vielä niinkin, että nämäkin lumet katoaa.

Juhla valaistus on minun kodissani ja sitä sitten kestää Loppiaiseen, sitten olen kypsä ne paketoimaan vuodeksi;))
Olen huono polttamaan elävää tulta sisällä, parvekkeen lyhdyissä joskus.

Minäkin tarkastin lottoni koneella ja yhtä tyhjyyttä vaan lupasi, taas on ostettava uusi kymmen viikkoinen, pitää sitä pientä jännättävää aina vaan olla, vaikka melkein 100% varma olen, en voita mitään.
Sohjolta olemme säästyneet, mutta vieläpä ehtii.
Pitää illalla katsoa tuo miljonääri, minulla on sauna aina siihen aikaan lauantaina, joten uusinnan sitten katson.

Tuo Talvivaara on joka tuutissa nyt esillä ja siihen liittyvät kytkökset, näinhän niitä rikkauksia haalitaan ja veronmaksajat tyytyväisinä katselee ja kuuntelee.
No on niitäkin joille kapina henki syttyy, mutta minkäs mahdat, kun lain laatija on matkojen päässä veronmaksajista, siis kuvannollisesti
Ei auta meikäläisen pulista, maksan vaan mitä vaaditaan.
Taitava olet ynnämuu, kun osaat koneen kuntoon saattaa, minä jos yritän, aina vaan sekaisemmaksi menee.

Hiljaista on taas pirtissä ollut, joko ne joulukiireet päälle painaa?
Aloitan minäkin jotain puuhastelemaan, askartelut sain eilen kuntoon, mutta vielä noita tekemisiä riittää ja keksin lisää;)
Vietetään rauhaisa päivä, lauletaan tai ainakin kuunnellaan Hoosianna, minulla tapana kuunnella kirkon toimitus ja kylmät väreet selkäpiissä tuntuu, kun lauluun yhdyn.
Näin ne perinteet vaikuttaa ja juhlistaa myös.
Saman vaikutuksen tekee Maamme laulu ja joku muukin juhlava, Veteraanien iltahuuto muun muassa.
Nautitaan lumen puhtaudesta ja talvisesta säästä.

Aamupäivää

Valkoiselta näyttää ulkona ja mittarissa -2c

Puiden latvat näkyy heiluvan.

Minun on vietävä kone huomenna tuonne PC-Apuun.tämä on ruvennut ryppyilemään;((((

Eipä tässä kummempia kuulu.
näkyillään...

Sen olen oppinut pyöräillessäni, että nähdessäni koiran ja toisaalla ihmisen, arvaan, että välissä on ketju, joka ei näy. Silloin vauhti aivan minimiin, niin hyvin menee.
Olisihan se kiva, jos ketjussa olisi heijastinta, mutta varsinkin ne rullan sisältä tulevat ovat tummia eivätkä näy.

Hyvää adventti sunnuntaita kaikille. Valkoinen maa lisää valoisuutta, jospahan pysyisi lumi. Muuten ajokeli on toivoton eilen. olin Pieksämäen lähellä eräässä hoitokodin omaisten /ystävien tapahtumassa pikkujoulun merkeissä. Ja kyytiläisenä takapenkillä. Tosi vanha ja natiseva suuri Volvo kulkuvälineenä. Iskun vaimentajat oli käytytty loppuun jo aikoja sitten. Tie oli paikoin luminen,jäinen, kokkareinen,polanteinen, vaikka mitä. Lunta työnsi lisää alkumatkasta varsinkin.
Mutta tapaaminen ja monenmoiset jouluherkut maistuivat ja korvasivat tuon (kuin jäisellä perunapellolla olis ajeltu)matkan vaikeudet. Siinähän se päivä meni aamusta iltaan !
Korttien tunusluvun unohtaa näillä kymmenillä kuka vaan. Paitsi että varmaan 15 v. sitten ,kerran helsingissä menimme automaatille. Tuttavaperheen kanssa. Ensin minä asettauduin näppäilemään numeroa. Se vaan katosi jonnekin . mieleen ei tullut sitten millään. sanoin että kokeile välillä muistiasi :seuraavana jonassa. Ja kas vaan sitten se jostain pulahti mieleen.
Kaupoissa on nykyisin tuo hipaisu systeemi kortille, jolloin automaatti lukee sen ilman nummeroita. Jos ostos on alle 25 e . Siinäkin on vaarana tuo unohtamien, muutenhan se on tosi kätevä. Ja nopea.
Kerran labrassa unohdin oman henkkareiden loppuosan. Sitä kun aina kysyvät. Olin keskittyneesti lukenut ennen sitä jotain mielenkiintoista. Yks;kaks pyysivät sisään ja musta aukko oli ainoa. alkoi naurattamaan että ei voi olla totta... Kokeiden ottaja nauroi mukana ja kysyi : onko se tämä ehkä ?
Sen verran usein siellä kävin että varmaan osasivat jo ulkoa meikäläisen henkilötunnuksen ja entäs naamatuttu vielä ?
Niin että kyllä sitä sattuu, mutta siihen tottuu- kun ei liian usein satu.

Onneksi meidän talossa on tehty putki ja ikkuna remontit. Siihen tiesi varautua säästämällä euroja valmiiksi siihen tarkoitukseen. Hintaahan niille tulee. Eri taloissa vähän erisuuruisia ,mitä olen kuullut.
Mutta nyt on sunnuntai ja remonttipuheet tauolle. Yritellään muistaa asiamme parhaamme mukaan ja hoitaa tuota liikuntapuolta kukin tavallaan
Ramoonalle tervetulotoivotukset pirttiin ja kiitos kivoista terveisistä. Edessäpäin on nuo nautinnot jos eletään ja voimissamme ollaan.
Heippa kaikille ! Nimimerkki ryöstetty- taas. MK

Pikkupakkasta, melko kuivaa ja hiton hyytävä tuuli, siinä paikkakunnan säätiedot. Kävin sentään ulkona kokeilemassa, kyllähän siellä kunnon varustelulla pärjäsi.

Turhasta, SkillaN kehaisit tietokoneen korjaustaitojani. Taitoni ovat tosiasiassa hyvin vähäiset, toki jästipäisyyttä yrittämisessäni saattaa olla. Kokeilujen, erehdysten ja onnistumisen mahdollisuudella saatan ennen pitkää onnistua. Vain vähän se perustuu tietoihini. Olen kyllä selaillut monisataisia sivuja sisältäviä teoksia tietokoneen käyttöön liittyvää aineistoa. En niistä paljon muista. Sen vain ehkä tiedän, kuinka vähän tiedän. Motivaationi riittää vain siihen, jolla jotenkin vatimattomassa käytössä koneeni kanssa pärjään.

Yleensä monesti sellaiset ihmiset, joilla on omasta mielestään ehdottoman varmat tiedot asiaan kuin asiaan, eivät oikeastaan tiedä pätös mitään. Julistuksiin ja hölynpölysalaliittoteorioihin ei paljon tarvitse. Sitten kun jostakin jotakin merkittävästi alkaa tietää, alkaa kyky arvioita myös itseään. Melko sekavasti kirjoitin, mutta sekaviahan monet asiatkin ovat.

Harvoin olen tunnuslukuja pankkiautomaatilla tai kaupan kassalla muististani kadottanut. Ehkä se johtuu siitä, että muistilappu on aina lompakossani mukana. Ei tietenkään oikeita numeroita, vaan salanumeroiksi sotkettuna. MK mainitsemaa hipaisua maksukortilla käytin alkuun, mutta se ei aina toiminut. Heillä oli ainakin systeemi, että silloin tällöin oli kortin haltijan tarkistus ja tunnuslukuja täytyi käyttää. Kyllästyin, eipä se aikaa paljon vie kun tunnusluvut naputtelee. Niin...unohduksiin, pari kertaa olen niin istunut hiustenleikkaukseen ja kun maksun aika on tuli, rahapussia ei olekaan. On siinä kyllä nolo olo. Mitenkäs sen pääsi jätät pantiksi? Molemmilla kerroilla asia hoitui ongelmitta, sain käydä hakemassa rahani.

Pimeää ikkunastani näkyy, valkaisua ei vielä sadellut. Näillä mennään.

Aamulla noin nollan keli, nyt päivällä ja juuri nytkin toista astetta pakkasen puolella, myös lunta muutama milli.
Näyttihän se vähän valoisammalta, kyllä siellä näytti myös tuulevan.
Eipä ollut asiaa ulos, mutta tuosta ikkunasta kaiken näin.
Noita jouluvaloja en ole vielä asentanut punaista kynttilää poltellut parvekkeella sellaisessa lyhdyssä pimeän aikaan.
Maksukortin tunnusluvun ja oman puhelinnummeron sekä kelakortin numerot ja loppuosan. Parikertaa hipaisu liikettä harjoittanut maksukortilla. Tietokoneeni pelaa aika hyvin ja jos ei niin, minulla on noita asiantuntijoita omasta takaa, se on jo toiustakymmentä vuotta vanha, mutta sitä on jonkinverran uudistettu.
MK taitaa olla meri-kukka joten terveisiä vain perheellesikin.
Nyt aika lopetella, taitaa nukkumatti kutsua.

Huomenta uuden viikon alkuun ja heti kohta joulukuu koittaa.
Lunta on nyt kuin konsaan talvella ja pakkastakin kuusi astetta, tätä kun pitäisikin, olisi elämä mukavaa;)

Saikos Late hyvät unet, varmaan jo kahvin keitossa olet;)
Sitä aikaa kaikin puolin eletään, että punanenäsyys voi johtua muustakin kuin nuhasta.
Lopeta hyvä mies se ojan kaivaminen, kohta todella joeksi muuttuu, liika into voi olla pahasta hurskainen.
Tulee minulle veronpalautusta peräti 38 euroa, mitä sillä nyt ostaisikaan, pitäisi itseään hemmotella.
Kaksi kertaa voin hiukset leikkauttaa, siinäpä se ilo.

Hyvä noinkin ynnämuu, kärsivällinen varmaan olet, kun jaksat tätä konetta veivata, minulla ei sitä kärsivällisyyttä ole nimeksikään.
Joskus olen muka keskittynyt ja alan konetta "huoltamaan", huomaan melko pian ,että entistä sekaisempi on ja aikaa meni aikamoinen tovi.
Sitten vaan apua pyytämään, nyt alan uskoa jo suosiolla, että ei tällä muistilla passaa mennä latauksia ja muitakaan säätöjä tekemään.

Minä olen selvinnyt tähän asti tunnusteni kanssa hyvin, mutta koputan tässä puuta, voi seuraavalla kertaa jo unohtua.
Aika paljon noita puheita syntyy, että "mikäs se nyt olikaan "ja ei muista vaikka miten yrittää.
Tuota sipaisu juttua en ole kokeillutkaan, liekö edes minulla mahdollisuutta?
Nuo putkiremontit hieman huolta aiheuttaa, ei vielä ole kokonaan ainakaan uusittu.

Kyllä saa olla huolellinen tuolla pimeillä teillä pyörällä ajaessakin, olen joskus ajatellut noita yksi valoisia autoja, jos kovin läheltä joutuu menemään, voi käydä hullusti.
Heijastimet ja kaikki valot olisi paikallaan ja kunnossa olla.

Noin on sitten lopuksi minun myös tehtävä kuin muori, huoltoon kone ja kai pitäisi apua myös mummon touhuiluun antaa;)

Toivoisi tätä valkeutta nyt kaikille riittävän, kyllä se mielialaa kohottaa, tietenkin liika tätäkin lajia on liikaa, kohtuudessa toivon kuitenkin jokaiselle valkeaa lumimattoa.
Nyt sitten päivän touhuihin, eli kerhoon ja kaupoille, en ole yli viikkoon kaupassa käynytkään.
Luulisi pankkitilin kasvavan, mutta osaan rahaa työntää muuallekin, kuin kauppiaille.
Kaikesta huolimatta, olkoon päivänne mukava ja antoisa.

Nyt on maanantain vakio jumpat jumpattu ja joululoma odottaa. Tämähän on melkein kuin kansanedestajilla- yhtä pitkä meinaan. muut jutut jatkuu vielä parin viikon verran. Pitää saada pikkujoulun ensin pidettyä.
kiitos Latelle- oikein arvattu. Samalla lämpöiset joulun alus terveiset sinne teillekin.
Kyllä tiedän syyn miksi tuo nikki aina välillä katoaa.
Kun ensin kirjautuu, sitten seikkailee siellä sun täällä, lukee mistä muut ovat jutelleet. Aikaa on kulunut sen verran ,että nikki on kadonnut. Lisäksi tulee usein kirjoitettua enemmän mitä on aikonut- voi olla että on saanut "komennon " välillä kokonaan muualle ja hupsis , ei viitsi aloittaa alusta. Ei vielä meinaa huolia mitään nimimerkkiä, muka kaikki varattuja. Kunhan jotain kirjainta tarjoaa, että saa lähtemään.
Minuthan eroittaa hyvin siitä, kun kaikki on kateissa- useinkin.
Olen samaa mieltä ihan kokemuksesta: Jotka jostain vähän tietävät ovat niitä kaikkein viisaimpia, ainakin omasta mielestään. Nyt on paras kokeilla vieläkö kirjautuminen pitää. Säät onkin jo sanottu; -9 Ikävä pohjoistuuli.
Terveisin MK

Pikkupakkasella on lunta ripotellut sen verran, että tuuli on lennättänyt lumen raidoiksi katureunuksia vasten ja jalkakäytäviltä nurmikkojen reunaan. Suurin osa maastosta on vielä tummana kaljuna. Aurinko sentään tänään ilmoittui useamman kerran. Hyvältähän se vähäinenkin ilmanmuutos tuntuu.

Kateissahan ne kamani tuppaa minullakin turhan usein olemaan. Onhan usein käytetyillä tavaroilla, kuten avaimilla, silmälaseilla ja tärkeimmillä papereilla omat paikkansa, mutta kun ne ei sinne satu jäämään, etsintäkatastrofi on valmis. Yleensä se tapahtuu silloin kun on kiire. Muistivihkoakin käytän asioiden hallintaan. Kyllä näilläkin järjestelyillä saa hallintaa paranneltua.

Nämä ilmestyneet muistiongelmat ovat minulle jo kertaus. Yli 30 v sitten tapahtuneen, selkään osuneen tapaturman jälkeen tuli aika rajut muistikatkokset. Syynä lienee ollut aika pitkään jatkunut ja tarpeeseen tullut lääkintä: diapamia ja voimakkaita särkylääkkeitä. Tämä nykyinen hiipivänä ilmestynyt muistin heikentyminen on siihen nähden vähäistä. Silloin olin nuorempi ja särkyjen vähennettyä tein tosimielessä muistijumppaa. Tulostakin tuli, luulenpa ehtineeni palata ihan normaaliin tilaan muistinkin suhteen. Sellainen "kertauskurssi" on tämä nykyinen.

Näin tässä kävi, vanhaksi kun tulee, vaivat ja muut höppänyydet ottavat hallinnan käsiinsä. Yritän seuraavalla kerralla muuttaa mutinaani. Onhan kuitenkin ilmoittautumiseni palstaketjun lisuke. Nyt hyvää jatkoa teille!

Huomenet, nyt pakkasaamuun, kymmenen astetta, tuntuu jo talvelta.
Minulle riittäisi lumi ja pakkanen, kyllä tällä kelillä jo lumi kengän alla narskuu;)
Kaupassa kävin eilen ja kyllä sielläkin jo täysi joulu touhu pyörii, tänään varmaan vilkkaana, kun vero palautukset tulee.
Palstalla ihan kamalia nuo ketjut, muutamaa yritin lukea, ei kerta kaikkiaan jaksa, samaa jorinaa, toinen toistaan yllyttäen.
Tekisi mieli asioihin oikaisuja tehdä, mutta kokemuksesta tiedän ja uskon, ei kannata.

Tuo etsiminen, sitä kyllä lisääntyvissä määrin ilmenee täällä minun kotona myös, olen yrittänyt tälle asukille sanoa, että pane tavarat paikoilleen, mutta uskookos hän.
Olen ihan todella yrittänyt ottaa tavakseni viedä tavarat heti käytön jälkeen omille paikoilleen, mutta viikonlopulla, kun siivousta harrastan saan alkaa tavaroiden paikoilleen laittamisella.
Kaikki etsimäni olen kyllä löytänyt, sitten aikojen päästä tupsahtaa esiin.
Säilytys paikkoja liian vähän, tai tavaraa liian paljon, ehkä tuo viimeinen on totuus.
Ollaan kuitenkin hyvillämme, että elämä näinkin hyvin menee, korvaamatonta vahinkoa ei ole tapahtunut.

Ainakin lapsettomat osaavat neuvoa kasvatuksen kanssa, näin olen kuullut, oikein piti pysähtyä miettimään omaa kasvattamistaan, kyllä lapseni sai kasvaa ihan omilla opeillaan, näin uskon.
Esimerkkinä yritin varmaan olla ja ainakin sanoin mokia tehdessäni, älkää koskaan näin tehkö, kuuliaisia kansalaisia on tullut heistäkin.

Empaattinen olet hurskainen, hellästi kohtelet matojakin, niin sitä pitää, saatat hyötyä itsekin, kun madot kompostiasi myllää;)
Voi, voi, kun ei tuo pakkanen kirisi kovin pian, että saisit ne oja työsi päätökseen ja hyvään loppu tulokseen.
Muuten se ongella istuminen selkää todella koettaa, kokemuksesta, sen tiedän, mutta sen kestää, kun ahvenia veneeseen heittelee;)

Otin urakan, seitsemäntoista aikuisten ja kuusi lasten tyynyliinaa lupasin ommella.
Tuo koneella ompelu ei minun herkkua ole ja kun yleensä kone herjaksi heittäytyy.
No tyypillisellä tavallani periksi en anna, menköön sitten aikaa vaikka kuinka paljon, urakan saatan loppuun.
Painamis hommiin en sitten osallistu, minun osani tämä ompelu.
Hätähousun nimen eilen sain, kun minun pitää saada työt nopeasti sujumaan, vaikka hyvin suunniteltu olisi paras lopputuloksen suhteen.
Kunhan tuo päivä vähän valkenee, alkaa kone surista, pitäkää peukkuja, että toimii mallikkaasta;)

Katselen tuota pienen matkan päästä näkyvää rakennuksen tekoa ja kohta sinne pääsee onnelliset asukkaat muuttamaan, järven rannalle, vievät kyllä minun järvinäkymän talollaan.
Niin se elämässä usein menee, toisen onni, on toisen harmi, tässä tapauksessa harmi melko pieni.
Aloitellaan tämän päivän iltaan kuluttamista, kuka mitenkin, varma on se, että ilta kaikille tulee;)

Päivää.

Silmät sikkurallaan;)
vettä täynnä.
On tosi kirkas päivä.

En tiedä mikä minua oikein vaivaa,mikään ei inspiroi tekemään mitään.

Kävin tuossa lähikaupassa maitoa hakemassa,se joku on näköjään juonut maidot jääkaapista;(

Hiljaista on näköjään pirtissäkin.
Kissoja paapoin.

näkyillään...

Pikkupakkasta, -7, ihan hyvä keli koko päivän...noo ikkunasta suurimman osan aikaa ulos katselin.

Luen, tai oikeammin " harpoin" keskustelupalstoja aika paljon, kuten tänäänkin. Siinä tulee nopeasti käytyä läpi tietysti 70 , politiikkapalstat, lehtien keskustelupalstat ja mitä nyt tielle sattuu. Aika hurjaahan kielenkäyttö on noin yleisestikin. Kyllä herja lentää, ihan perättömät jutut kertautuu ja jatkaa toistoaan, vanhat salaliittoteoriat on herätetty henkiin Näyttää siltä, että meininki on mennyt entistä vallattomammaksi. Ehkä D.Trumpin presidentti vaalikampanjakin, siitä kerrottu, on antanut esimerkillään lisää vauhtia siihen, kuinka härskisti voi tehdä. Jokaisen kirjoituksen takana on kuitenkin ihminen. Ei niin monta kuin näyttää, koska jotkut mesoo "ammatikseen". Eipä niihin paljon kannata syventyä, kuuroja ovat turhan korventajat kuuntelemaan Se joukko elää "omaa elämäänsä" yksitoikkoisilla eväillään.. Eihän nämä palstakeskustelut kuitenkaan kaiken kaatavia ole. Seuraankin vain sen verran, että jotenkin pysyn ajanvirrassa mukana, myös sen tympeissäkin muodoissa.

Jaa-a, eihän tuo Pirtin ovi ole tiuhaan käynyt, eihän sitä kaikkina päivinä. En ole tottunut kissojakaan paapomaan, joten annan olla kokemattoman käden silittelemättä. Hyvää jakoa toivottelen!

Meillä kun tuota yhteistä taivalta on kuljettu useita vuosikymmeniä, on tuolla kaverillani monta vihkoa joissa on kerrottu eri matkoistamme ulkomailla ja vaikkappa tällä kotimaassa. Niistä tulisi paksu kirja, niitä on mukava kuunnella kun hän lukee niitä, samalla minäkin muistan mitä missäkin olemme tehneet tai mitä olemme nähneet.
Samoin meillä on valtavasti valokuvia niistä samoista reissuitamme, ne ovat samoin kuin ne päiväkirjat, niitä katsellessa muistuu mukavia asioita ja kuvahan tallentaa samalla myös muistoja matkoistamme.
Nyt kun tuo reissaaminen on jäänyt niin nuo muistot ovat kuin tekisi ne matkat uudestaan. Monta kertaa niitä nykyään selaamme ja katsomme.
Nyt matkaamme joskus vain lyhyitä pätkiä täällä omassa pitäjässämme Se on meille myös tuttu paikka, sillä täällä kumpikin syntynyt ja asunut koko ikänsä.
Tästä pienehköstä maalaispitäjästä on kuitenkin kasvanut Suomen suurin maalaiskunta asukasluvulla mitattuna.
Täällä myös lopunkin elämämme vietämme.

Huomenta nolla keliin, suuria heittoja vuorokauden aikaan, toivottavasti ei lumia kuitenkaan ehdi viedä, kunnes taas pakastaa.
Yksi asia mille viisaimmatkaan ei vielä mitään mahda on tämä sää.

Antoisaa on matkanne teko ollut Late, vaikka en sen paremmin elämästänne tiedä, olen kokenut sen näin kirjoittelun välityksellä hyvin sopuisaksi ja rakkaudelliseksi.
Harvoin enää loppuun asti avioparit jaksavat, mikä on harmillista, sillä koko yhteiskunnan tukipilari on onnistuneet avioliitot ja perheet.
Näin ajattelen, voi joku olla toista mieltäkin, mutta mielestäni se jatkuvuus minkä vahva ja onnellinen perhe aikaan saa, on runko yhteiskunnalle.

Hyvin vähän olen muistojani kirjannut ja sitä harmittelen, mummoriesun ja Venlastiinan vihkoset tuovat menneet hyvin esiin ja kannattaa todella lapsille perinnöksi jättää.
Valokuvien kautta saan minäkin joitakin muistoja esiin kaivettua, mutta kirjallinen tallenne olisi ollut parempi lähtökohta monen muiston kohdalla.
Tästä puutteesta saan itseäni syyttää ja saamattomuuttani.

Tuo palstan tila on mikä on, mutta harmittaa, kun halu lukea ja aina törmää noihin väittelyihin, saattaa moni hyväkin aloitus jäädä huomioimatta.
Jos joku hyvä aloitus tulee, on pika vauhtia joku/jotkut sinne ilkeitä viestejä laittamassa ja tuo "sumppikuppila" alkaa melkein joka ketjussa esiintymään.
Hillitsen itseni ja en puutu asiaan, kai ylläpito ehtii joskus tännekin vilkaista ja lopettaa moisen törkeilyn.

Kissa pyrki ystävyyteen kanssasi hurskainen, olisit vaan pitänyt sen, ystävä jolle jutella, ei yksin olisi tarvinnut puhua.
Facebookissa seurailen noita eläinten kiintymyksiä ihmisiin ja miten ne hyvin osoittavat ne huolenpitonsa ja hellyytensä.
Minulla on ollut kaksi kissaa ja koiraa aivan ihania olivat, jos nyt sattuisi pieni kissanpentu kohdalle, en empisi;)
Kissan kanssa eläminen helpompaa, vaikka huollettava sekin on.
Muorin kanssa samoilla linjoilla, pirtin kissat ovat niin helppo hoitoisia, että eihän niitä meinaa muistaa olemassa olevankaan.

Nyt pitää tuota ompelu hommaa jatkaa, loppu vaihe on käsillä, sekin urakka selvitetty ja kone toimi kiltisti.
Päivän jatkoja, iltaan sitä tänään myös päästään.

Kivan "kissakuvan" sain kännykällä Varkaudesta. Toinen isompi (aikuinen ) toinen söpö pentu- seisoivat nätisti vierekkäin, Hännät pystyssä samaan suuntaan. Katse ylöspäin... söpöjä molemmat ja kauniin värisiä. Kysyin millä houkuttelitte ne noin hyvään kuvaan. Kalkkuna leikettä oli kuulema käytetty. Sittenhän ne saivat syötyä ne.
Nimet: Kailo ja Anakin. Kuulema jonkin sarjan tai elokuvan mukaan nimet.

On myös tullut kirjattua asioita elämän varrelta. Äitini sanoi aikoinaan. ole sinä lapseni viisaampi kuin hän. Jossain keskustelussa "muisti "toimi jollain sukulaisella eri hyvin. Hän kertoi että asia voidaan tarkastaa hänellä on kirjattuna ylös . Jokin hyvin vanha juttu jota miettivät milloin se olikaan ??
Niinpä olen laitellut asioita muistiin. Kiva on tarkastaa paikkansa pitävyys. ainakaan
väitellä siitä tarvi milloin se oli.
Myös nuo ulkomaan matkat olen laitellut käyntijärjestyksessä vihkoon . Samalla ketä oli mukana minkin aikaa ja missä hotelissa. Oliko sukujuhlat vai mitkä.
Yhdessä vihkossa on lehtileikkeitä, joissa on tuttuja läheisiä meille tärkeitä ihmisiä. Lapsia tai heidän lapsiaan ja omia sisaruksia. Kummasti niitä kertyy vuosien varrella.
Sitten on vielä vihko "yleisiä "tärkeitä tapahtumia varten. Tässä läppärissä on omat tiedostot joita olen osan kopioinut- koska täällähän ne ei muuten ikuisesti säily.

Voi olla että lapset aikoinaan vievät vaikka saunan uuniin poltettavaksi, mutta se on sitten taas heidän ratkaisunsa. Toisaalta tytär on sen luonteinen ettei mitään tuomoista saisi hävittää- sittenpähän toimivat omalla tavallaan.
Mutta itse voimme muistella ja mieleen palauttaa monta mukavaa asiaa. Välillä saa nauraakin jollekin ,joka on jo unohtumassa.

Tuohonkohan se oma aika meneekin kun aina on vähän kiireen tuntu- vai niinkö paljon sitä on hidastunut, kun ei ole pakko jouduttautua nopeaan mihinkään. Voi ajan kanssa menonsa suunitella.
Saattaa olla että taas on nimmarit kadoksissa kun tämä kirjoittaminen venyy ja venyy..........
pitääkin kokeilla.. mukavaa ehtoota kaikille- kohta alkaa Takaisin kotiin, voi voi sentään niitä kovia kohtaloita. Joka sarjan katson tarkkaan. Heippa. Ja Anteeksi ,kun on paljon virheitä, kirjaimia puutuu sieltä sun täältä.

Minua poloista; tuhosin pahasti päivääni nukkumalla väärällä kyljellä. Silloin "risti"selässä ei ollut mitään kipua.
Kello oli aamulla 6.05. Nukunpa vielä makean siivun unta. Sökö ranka ei kestä oikealla kyljellä nukkumista vaan pitää aina nukkua selällään.
Sitten 8 jälkeen herättyäni selkä on kiukutellut koko päivän.

Muistaapa varoa. Tein pienen työsuorituksen. Ei sellaista rankaa saa liiaksi rasittaa. Pitä leikata rälläkällä auki riippulukkoja kun hukkasin avainnipun eilen.
Hyväst piti jälleen paikkansa sanonta, ketju on niin vahva kuin sen heikoin lenkki.
Jälkiviisaana totean että se kaulaketju olisi pitänyt jättää autoon. Joku routasavimurikka jota syliisä nostin peräkärryyn, katkaisi sen lenkin.

Tämä oli vain yhden päivän suojasääpäivä. Jouluu alkaa aamulla pienellä pakkasella kuten olemme säätiedotuksesta nähneet ja kuulleet.

Olen varmasti palstan vähiten matkustellut mies. Pohjois-Norjassa automatkalla, omalla autolla pari kertaa. Ei vaan kiinnosta, enkä kerkiä.
Mottoni onkin, huilataan ja matkustellaan sitten atomi-olioina pouta- ja ukkospilven mukana.

Seurailin paremman puutteessa naisten ampumahiihtoa. Eipä suomalaisittain kovin hyvin mennyt. Mäkäräisen sijoitus parinkymmenen huonommalle puolelle.

Hurskaisen selkäkin on vaativa nukkumisasennosta. Niin minullakin, tosin nyt on ollut pitkiä pätkiä ettei pahemmin temppuile. Kyllä se selkäruoto on pahimmillaan sellainen, että se vaati millintarkan asennon, jonka hyväksyy. Kun nukahtaa ja vähän unissaan liikahtaa, niin sitten alkaa taas uusi selän paapominen. Näin on joskus tullut pitkäkin yö. Jos olisin taikauskoinen, koputtelisin puuta, että selkäni tyytyisi edes tähän nykyiseen olotilaan.

On sulla, hurskainen, hyvä suunnitelma, tai toive matkustelun täydentämiseksi ja kunnon näköalatkin. Toivotaan että joiskus tulevaisuudessa onnistutkin.

Tämän kunnon päiväni meni huvankunniaksi. Samaa rataa toteutan ja toivon vain teille hyvää yötä!

Huomenta, joulukuun ensimmäiseen, Oskarin päivä, onnea.
Tämä kuukausi aiheuttaa stressiä monelle kiireiselle, eläkeläisenä voi sen tuskan sivuuttaa.
Kinkku on pakkasessa, vävy tuli hakemaan ja kävimme jo aamutuimaan tämän oston tekemässä.
Tulipa ostettua tuo tarjouskin, mikä tuossa mainoksena vieressä heiluu, eli 4 konvehtirasiaa 10 eurolla, kinkku maksoi 3,99 kilo ja oli kotimainen.
Riittää tuosta jo vieraillekin, viisi kiloa painoi.
Ompelu urakka suoritettu ja kone totteli kohtalaisen hyvin, kiitos vaan toivotuksista Kristiin23, nekö lie auttaneet,)

Aika ison mokan ole tehnyt, kun en ole kirjannut menemisiäni vuosien kuluessa, nyt vaan vastailen, en muista, kun joku jotain kysäisee.
Eipä voi ketään syyttää, vika itsessä, kuten monen muunkin asian kanssa.

Voi noita hurskaisen harmeja, aina vaan jotain ikävää sattuu, kyllä sinut olisi nyt laitettava lepäämään ihan isosti, saisit selkäsi kuntoon ja siinä se muistikin virkistyisi, kyllä ne työt odottaa.
Eipä noita matkoja suuremmin ikävöi, vähän olen minäkin matkustellut, kotona on niin hyvä olla.
Aina vaan haluttomammaksi tulen, en enää viitsisi mihinkään lähteä, onko se niin, että on nähnyt tarpeeksi ja huomannut kaiken turhanpäiseksi, pitäisi keksiä jotakin sellaista, mistä itselle jotain hyvän mielen tapaista saisi.

Välilevyn pullistuma jo vuosia sitten minulla todettiin ja pitihän se joskus tiukoillakin, mutta nyt olen selvinnyt kohtalaisen hyvin selkäni kanssa, mutta eipä ilman vaivoja ole päässyt.
Kai se on jo annettava periksi, että ikiliikkujana ei enää mennä, on hidastettava askelta, mutta jos särkylääkkeillä selviän, en vielä apuvälineitä halua ottaa.

Pitää lähteä kahvia hamstraamaan, no ei nyt sanan täydessä merkityksessä, muutakin ostettavaa on ja kahvi on loppumassa, siispä tarjouksen käytän.
Oikein mukavaa päivää teille kaikille, älkää vaan liukastelko.

Ehtoopäivää.

Kyllä on tainnut tulla minusta horopää.
Tänään piti lähteä käymään tuolla Triossa.
Taksilippua ei missään;((

Varmaan kadotin sen tiistaisella reissullani.
olen kääntänyt KAIKKI paikat missä se voisi olla.

Onneksi sain yhteyden sinne toimistoon josta se myönnetään,lupasivat laittaa uuden,mutta voi mennä puolitoista viikkoa ennen kun saan.

Silloin tiistaina ostin semmosen kukan "säilätuutti"
saa nähdä saanko menestymään.
Olihan minulla aikoinaan "viherpeukalo"sain kaikki kukkani menestymään.Nyt en voi vannoa enää;(

Oli hieno ulkoilu ilma tänään.
Aurinko häikäisi todella,silmät vuoti ja sitten tietysti nokka;)

näkyillään...

Puuhasteluun kajahtaneelle vaateritasonlepo on kauhistus. Tosin väliin on mennyt viikkokin ettei mihinkään puuhaan ole innostusta. Enemmän haahuilua sillä täällä.
Sekä eilen, että pariviikkoa aikaisemmin selän "ihmeparantuminen" tapahtui yön aikana ihan vaan hyvässä asennossa levätessä.
Ynnämuun huomio on hyvä. Pitää uskoa selän vaatimukseen hyvästä nukkuma-asennosta.
Niinpä tästä päivästä tulikin mukava. Etsi tunnin verran avainnippua. Keskipäivällä suihkuun mennessä löysin ne kaulastani.

Segert-varmoja dementioireita. Ei sinänsä niin ihme kun syntymästäni talven aikana tulee kuluneeksi 79v. Kiitollinen pitää olla että pinnasängystä vielä pääsee itseä huoltamaan.

Pimeä ja monelle kurja marraskuu meni puuhaillessa nopeasti. Joulukuu onkin jo ihan läpihuutojuttu. valoisan ajan lyheneminen taittuu jo ennen talvipäivän seisausta.
On tää valolotto kanssa muutamanlaista. Kun napapiirin pohjoispuolella eletään kaamosaikaa, syvässä etelässä taas yötöntä yötä.

Iltaa! Teen vain pikakäynnin tänään. Kirjoittelin tavallisen määräni, mutta minulle käsittämättömästä syystä se karkasi pilviin. Hyvää jatkoa teille ja kohti huomispäivää. Heippa!

Huomenet jälleen, talvinen maisema edelleen, pakkasta nelisen astetta, oikein hyvä, elämä sykkii ikkunan toisella puolen ja minulla hyvä olo täällä toisella puolen;)
Nukuin hyvin, nyt sitten leipomusten kimppuun, pipareita ja kakun aion tänään tehdä, sunnuntaina luvassa vieraita.

Tuo katoaminen tapahtuu minun viesteille usein ja kyllä se kenkuttaa, aloita alusta ja kun ei nämä minun viestit aivan lyhyitä ole, aikaa siinä taas tuhraantuu.
Varmaan tyrkkään jotakin sellaista nappulaa, että hujuu nyt vietiin;)

Jollakin tappaa ymmärrän tuon "vaateri tasoon" menon, mistä hurskainen sanoit, en minäkään päivällä vaateriin helpolla kallistu, torkun päiväuneni tuolissa, muutaman minuutin vaan ja taas on olo virkeä.
Sitä vaan joskus kuulee, että välillä pitäisi rauhoittua.
Saman ikäisiä olemme , kohta se 79 täyttyy minullakin, hyvä me hurskainen;)
Samasta syystä hyvilläni olen tämän kuntoni vuoksi, voisi olla kehnomminkin.

Säilätuutti, enpä ole moista kukkaa nähnyt en kuullutkaan, mistä muori mainitsit.
Kukan kasvatus sisällä on minultakin täysin hävinnyt, rankoja vaan melkein kaikki kukiksi mainittavat, no amaryllis rupesi kuitenkin kukkaa työntämään vanhasta mukulasta.
Nyt pitää tämä päivä aloittaa oikeassa ajoin, yleensä tämä koneella istuminen viruu yli 9:sään.
Oikein hyvää viikonlopun alkua, kirjoitelkaa, jos aika sallii.

Lauha sää on aiheuttanut eripuolella suomea kolareita. Kuulee noissa radio-ohjelmissakin niistä.
Me keinustuoli-ikäiset liikumme ajoneuvoilla vain harvoin ja tutuilla reiteillä. Sitä jo ihmettelin että lintuinlfuenssaakin on Lounais-Suomessa ja Ahvenanmaalla tavattu.
Työikäinen naapurini on pahoin kausiflunssan kourissa. Paranemisia hänelle.

Pienet vastoinkäymiseni ovat olleet häiriönä. Eilen iltapäivällä lähdin kävelemään. Otin auton jotta sekin saa kävelyä ja ajoin vähän kauemmas toisenlaisen kävelyreittini viereen. Kaikki siihen saakka hyvin. Paluumatkalla autostani kuului äkkiä aikamoista kolinaa. Kokeilin uudemman kerran jarrutusta. Sama kolina ja ajoin suoraan pajalle. Lupasivat viikonlopuksi, siis tänään auton kuntoon.

Nytpä sitten illasta taas kävelin parikilometriä korjaamolle. Sieltä tuli yllätys: korjaus kestää lähes kaksi viikkoa. Takajarrun jarruhihna oli irronnut ja katkennut. Ei sillä voi ajaa korjaamatta. Uutta osaa ei löydy maahantuojaltakaan ja tilaus vie aikansa. Luotin korjaamon asiantuntemukseen - minkäs tapahtuneelle voi. Autoni on Fiat, vähän täällä myyty malli. Ikää on 8 vuotta, tämä on autoni ensimmäinen ongelma. Muutoin on pelannut hyvin. Mitäpä tuosta, pärjään hyvin ilman autoakin. Alkaa tulla mieleeni luopuminen kokonaan autostani. No, tämä korjaus ja sitten katselen ja pähkäilen asiaa paremmin - ehkä ensi kesään.

Pienet asiathan ne näyttää elämääni häiritsevän. Kun luin `hurskaisen`juttua, huvitti kuinka hän onnistui piilottamaan avaimet kaulaansa. Tunnin etsintäkään ei tuottanut tulosta. Muistan kuinka minulta katosi avaimet kävelyreissullani. Taskuissa ei ollut, vaikka kuinka kaivelin. Niin aloin kipittää reittiäni takaisin kuin paraskin vainukoira. Ei löytynyt ja toivo oli mennyt, alistuin jo tapahtuneeseen tappioon.

Tulin kotia ja asettelin pusakkaani henkariin. Siinä jokin kilahti pusakan helman takaosassa. Siellähän avaimeni olivat. Taskussa oli pieni reikä, ja avaimet olivat kävellessä kiertyneet taakse. Ihmeiden aika ei ole ohi - kaikkea sattuu.

Täytyy nyt taas yrittää eilen yritin minäkin, mutta jäi juttu kesken olin muutaman sentin kirjoitellut, mutta sitten tuli vieras, ei niin kovin vieras. Juttua tuli toista tuntia, kahvitkin siinä vielä illansuussa keittelin, tai ehän sitä nyt oikeesti keitetä tiputellaan vaan. Kahvipirtin keitin kaikkein helpoin siellä valmistuu hyvää kahvia ajatuksen voimalla.
Tarkoitti tämä selittely sitä, että eilinen jutunjuuri meni taivaan tuuliin.
Pientä pakkasta koko päivän, apteekissa kävin ja poikkesin samalla kaupassa.
Tuo politiikan puhuminen ei nyt oikein luonnistu, ei noita suurvaltasuhteitakaan osaa puntaroida ehkä ensivuonna paremmin tietää mitä uusi luuta rapakontakana aikoo muuttaa mailmaa.
Suomessa myös on nykyisellä hallituksella aivankuin pakkoavioliitto, eli sama tahti jatkuu, köyhät vain edelleen köyhtyy.
Sipilän omat perhesotkut lisäävät vain eripuraa. Taitaa jotkut jopa hallitus kumppaneistakin kyllästyä.
Kallupit eikä tulevat kunnallivaalitkaan eivät taida muutaa hallituksen linjaa.
Niinhän minulle eilen kävi kuten ynnämuulle.

Ei Sipilällä mitään perhesotkuja ole ! Sipilän sukulaisilla on yrityksiä ja omistuksia, eikö saisi olla !!?? Mikä hiton pakko on kaikki sukunsa omistukset kateelliselle kansalle tilittää ??

Jos köyhät aina vaan köyhtyy, on siinä omaa osuutta suurin osa. Miksei yritä tulla omillaan toimeen, niin ei tarvitse vinkua kun sossun etuuksia välillä vähän pienennetään. Velkaako vaan pitäisi ottaa lastenlastenkin maksettavaksi, että kaikilla sossutaoauksilla olisi yhtä korkea elintaso kuin kouluttautuneilla työssä käyvillä, jotka itse maksvat asumisensa ja muut menonsa ???

Joulukuu
joulupuu
puuttuu
Piirtäkää itse joulupukki, muori ja tontut siltä varalta etten muistaisi lähettää Kahvipirttiin joulukorttia.

Lauantai aamua eletään, pieni pakkanen ja lumisadettakin.
Matot roikkuu parvekkeella haistelemassa raitista ilmaa, sisällä aloittelen siivousta.
Kaali tuoksuu jo aikaisin aamusta, kaalilaatikko päivä;)

Eipä puutu joulupuuta, kuuta ei kyllä näy ja kortin lähettämiseen kyllin aikaa Venlastiina, et kai nyt pirttiä voi joulun alla unohtaa?

Tuo että oma syy olisi kaikilla köyhyyteen, en jaksa tuota uskoa, kyllä olosuhteet, työttömyys ja huono tuuri on paljonkin syypää huonoon elämään.
Kaikesta löytyy kaikkea, mutta että niin suuri määrä tiukoilla olevia olisi omasta syystään köyhyydessä, tiedän monia omassa ympäristössä olevan olosuhteiden johdosta, työtä vaan ei kerta kaikkiaan ole.
Onni että meillä joku apu on antaa näille tarpeessa oleville yhteiskunnalta, toivoisi kanssa eläjien myös tämän huomioivan muulloinkin kuin jouluna.
Paljon on ihmisiä, joilla olisi mahdollisuus avun antoon.

Politiikassa puhaltaa levottomat tuulet, usko horjuu päättäjiin.
Levotonta ja arvaamatonta on koko maailman suhteen, ei osaa muuta kuin arvailla mitä seuraavaksi.
Aika pienellä porukalla taitaa olla puhtaat jauhot pussissa, ulkomailla kuin kotimaassakin.

Noin se apu toimii, kuten hurskainen kerroit ja hyvä että muistat käsijarrun päälle laittaa, olisi voinut hullummin käydä jos kuormasi olisi yksin liikkeelle lähtenyt.
Hyvä ettet uskollista palvelijaa kurittamaan käynyt, syyttä olisit niin tehnyt, kun vika olikin sinussa;)

Nyt sitten pidemmätkin kaupassa käynnit joudut kävellen tekemään ynnämuu, kunpa osat löytyisi ja saisit auton kuntoon, onhan sen olemassa oloon niin tottunut, että viimeistään nyt huomaa tarpeellisuudenkin.
Nuo avaimen unohtamiset ne laittaa miettimään useamman kerran, että taskusta löytyy varmasti, kun ulos lähdet, kalliiksi tulisi aukaisijaa tilata.
Onhan se muutaman kerran jäänyt, mutta onnekseni on avaimelliset olleet paikalla ja olen maksulta vielä säästynyt.
Olen ehkä ylivarovaiseksi tullut, kun lähtöä teen, takki päällä vielä käyn katsomassa hellan ja muut sähkölaitteet, että päältä pois ovat.
Ajatuksesta mitä voisi seurata huolimattomasti lähtemisestä, saa ylivarovaiseksi.

Rokotukset puuttuu minultakin, toivottavasti tuo lintuinfulenssa ei leviä, pakkanen kai sen estäisi, jos oikein paukkumaan alkaisi, no enpä tiedä.
Kolareita, niinpä, aina niitäkin sattuu, vaikka varoitellaan monesta aiheutuksista tien päällä, inhimillisiä virheitäkin sattuu, koskaan ei voi tietää mitä edessä tulevassa tapahtuu.

Nyt taas höpinää tuli, alan tehdä hyödyllisempää täällä livenä, vaikka tärkeä on aamu jutut tännekin saada, onhan se jonkunlaista terapiaa tämäkin, no heippa taas!

Huomenet Kahvipirttiin! Kaunis pakkassää ja aurinko paistaa, tehden sitä matalaa kaarta, joka joulukuulle sopiikin., mutta kuitenkin valoa antaa, yhdessä ohuen lumipeitteen kanssa.

Aamulenkki on jo tehty, noin kolme kilsaa kävelyä. Muistelin, että ennen se oli hölkkää, välillä triolihyppyjä tehden, siskoni kanssa ja matkat ei tuntunut väsyttävän!
Nyt täytyy varoa liukkautta, ohut lumikerros jään päällä, on aika haastava, eikä muutenkaan enää triolihyppyjä tule tehtyä!

Olen katsonut tässä ikkunasta ulos ja ihmetellyt omituista näytelmää: orava tekee
matkoja aittasta "kissanluukusta" kulkien läheisiin mäntyihin ja takaisin.
Kiire hänellä tuntuu olevan, pitkiä loikkia, pörröinen häntä viivana, aivan lentäen kulkee! Nyt on jo viisi reissua tehnyt!
Käpyjäkö on hamstraamassa? Niitä onkin paljon puissa.

Päivän puuhat odottaa, ei muutakuin toimeksi!

Pitää kai sanoa; Hyvää iltaa. Koska ulkona on jo ihan pimeää. Onneksi tuo Pirtin takan loiste näkyy ikkunoista ja ulkolyhdyn valo loistaa kauas- on helppo suunnistaa sitä kohden !
On kivoja nuo päättäjien hommat. Sipilä lupasi että kun yhteiskuntasopimus saadaan aikaiseksi, tulee suuret verohuojennukset- varsinkin pientuloisia koskien. Nyt onkin päinvastoin. Pienituloisilta nipistetään vielä siitäkin vähästä pois. Ei voi ymmärtää........ Siis olipa hallituksessa kuka tahansa aina vähätuloisimmilta otetaan. Yksi asia on ja pysyy vakaana. Eläkkeet. Kun eivät ole indeksiin sidotut, pienenevät koko ajan. Sitä mukaan kun kaikki kallistuu ja nehän kallistuu.
Vaikka kaupan mainoksissa lukee suurin kirjaimin: "Halpuutimme hintoja" (kuten maito, juustot, jauhot )) silti monet elinkustanukset nousevat. Ja ovat nousseet !!
Eihän tämä nyt ole oikein sopiva toisen adventtisunnuntain aaton puhe mutta totuus kuitenkin !
Tänään oli ihana kirkas jopa aurinkoinen päivä. Ulkona tuli oltua parintunnun verran.
Mutta eipä mittää, nostetaan pää pystyyn ja eikun eteenpäin; sano mummo lumessa!

Nimim. "mummoriesu" oli löytänyt ytimekkään yleisönosastokirjoituksen, joka kertoo lyhyesti ison asian: " " No nyt ollaan hyvää vauhtia usean auktoriteetin säestyksellä korjaamassa yhtä Suomen suurimmista epäkohdista: Suomessa köyhä saa liikaa ja rikas liian vähän." Tällainen kuva ja tosiasia on muodostunut. Köyhiä ja pienituloisia syyllistetään julkisestikin yhteiskunnan ongelmista ongelmista ja elinehtoja tiukennetaan. Suurituloisille vaaditaan yhä samaan aikaan helpotuksia. Yhteiskunnassamme asenteet ovat koventuneet vähäosaisia kohtaan. Tästä tulee esimerkkejä myös keskusteluissakin, joissa lyödään heitä, joita on jo lyöty.

Täällä oli pienimuotoiset markkinat. Tulihan tuolla käytyä. Markkinatori oli jäinen ja liukaskin. Enempi joutui keskittymään kävelyyn kuin tavaroiden katseluun. Hyvin selvisi ja pahaa liukastumistakaan en nähnyt. Varovasti siellä töpöteltiin. Kun täällä on aika usein markkinoita, tavarat ovat paljolti samoja. Pieniin jäi ostokseni, litra karpaloita lähti mukaani.

Tälle päivälleni ei kertynyt mitään erikoista kommellustakaan. Kulkuneuvoni on korjaamolla. Auton puute ei rasita, asuinpaikkani lähellä on kaikki tarpeellisimmat palvelut, n. 1,5 - 2 km sisällä on niin viinakauppa - jota harvoin tarvitsen - kuin myös terveyspalvelut sekä riittävän hyvin varustetut kauppaliikkeet. Myös juna- ja bussiyhteydet ovat lähellä ja hyvät.

Ilmojen puolesta hyvä päivä alkaa olla takana. Huomenna on varsinainen lepopäivä.)) Hyvää jatkoa!

Huomenta sunnuntai päivään, entiseen lepopäivään, nykyään ei kai sellaista olekaan?
Meille eläkeläisillä se on yhtä lepopäivää, jos niin asiamme järjestämme.
Pullat kohoavat pellillä, pyykit on silitetty, vielä olisi kakun koristelu, huh, enpä tykkää, mitään hienoa en osaa tehdä, mutta jospa maku peittäisi puutteet;)
Päivällä on luvassa vieraita, siksi tämä höösäys tällä kertaa, pullan paiston jätin tähän päivään, tulee hyvä tuoksu;)

Kyllä se meillä joilla on kaikki lähellä on helppo elää, jos jostakin korvesta joutuisi lähtemään, voisi tarkkaan kauppa ostokset ja muut tarpeet miettiä, kun vielä nuo yleiset kulkuneuvotkaan ei usein sinne poikkea.
Suomen tilanne on nyt jos koskaan niin sekava, että ei tiedä missä mennään, mikä on peruttu ja mikä uusi on tilalle keksitty, yksi asia on varma, tuo kyykkyyn heikoimmat.
Karpaloita syön harvakseen, kehuvat kovasti kuivattuja karpaloita, pitäisi kokeilla.

Olen ihan onnellinen puolestasi hurskainen, kerrankin kaikki hyvin, niin se vaan on, kun jaksaa yrittää, päivä risukasaankin paistaa, noin kuvannollisesti, mistään risukasasta en kohdallasi tiedä.
Voi myös olla siellä kaupan kassallakin syy kohteliaaseen käytökseen sinun hyväntuulisuus;)

Miksi ei koskaan puhuta siitä miten pienillä tuloilla pitää selvitä ostoksista, kun toisilla isot tulot ja kaupoissa samat hinnat kaikilla.
No tietenkään iso tuloiset ei punalappuisia tuotteita kalasta, eikä välttämättä tarjouksien perässä juokse, tai mistäs minä tiedän vaikka rikkaudet olisi juuri näin kertyneet.
Pakon edessä pienillä tuloilla niitä tarjouksia etsitään, ei edes säästöön joudu nämä edut, ja kun ei perintöjä ole, ei kartu omaisuuskaan.
Mitäpä sitä rikkauksilla, kun edes välttämättömyyksiin, kuten ruokaan ja asumiseen eurot riittäisi.

Liukasta varmaan on paikka paikoin ja minä en varmaan kykene noita lahjaksi kaupungilta saatuja jarrujakaan voi käyttää, jalan asento muuttuu ja sekös sitten polviin ja selkään ottaa.
On vaan pysyteltävä pystyssä muilla keinoin, sauvat kai sitten seuraavana.

Mummoriesu, kyykkyyn pääsen, mutta ylös nousu ei sitten ilman apua ( on tuolin selkä) onnistu.
Olen manannut noita ala ja ylähyllyjä, kun molempiin meno on kovin hankalaa, kaikki pitäisi olla silmien korkeudella.

Nyt niitä tuoksuja hankkimaan, pullat uuniin ja kakku valmiiksi, oikein hyvää sunnuntai päivää teille ystävät.

Varmasti on ihanat tuoksut Skillanin huushollissa, pullaa kannattaa ihan sen houkuttelevan tuoksun takia paistaa. On kuulemma olemassa suihkutettavaa pullantuoksuaromiakin, jolla saa vaikkapa kauppaan asiakkaita houkuttavan ja koukuttavan tuoksun.Täytekakku saakin olla huolettomalla kädellä tehdyn näköinen, nyt ovat niinsanotut nakukakut muotia. Niissä on monta kerrosta, välissä runsaasti marjoja ja jotain kermaista , rahkaista tai tuorejuustoista täytettä, päälle kuorrutusta reilusti niin, että valuu pitkin reunoja omalla painollaan, kerroksia saa jäädä näkyviin. Siitä se nimitys naku eli englanniksi naked. Kuivattuja karpaloita olen jo vuosia käyttänyt joululeivonnaisiin, ne korvaavat äitelään sokeriliemeen säilötyt kirsikat.

Tuon pirtin emännälle onnittelukimpun, jossa on valkeita ruusuja ja tummansinisiä anemoneja, ympärille sidottu vihreitä lehtiä, sopii väriensä puolesta itsenäisyyspäiväänkin. Oma itsenäisyyspäiväasetelmani syntyy valkeista taseteista, joita itse kasvatan sipuleista tarkoituksella tähän itsenäisyyspäivän aikaan avautuviksi. Tasetin tuoksu tuo mieleen lapsuuden joulut, se oli äidille rakas kukka ja itse hän aina ne kasvatti. Amarylliksiä en ole pitkiin aikoihin yrittänytkään itse hyötää, niiden varret venyvät kamaliksi roikaleiksi. Kieloja olen joskus yrittänyt, mutta jotain meni siinäkin pieleen, pitäisi voida säädellä lämpötiloja ja valaistusoloja.

Hämmentynein ajatuksin suomalaiset valmistautuvat itsenäisyyspäivään. Kaikilla ei ole aihetta juhlintaan, hallituksen toimet eivät luottamusta herätä. Ensi vuonna nipistetään lapsilisistäkin tuntuvasti. Omien lastenlasteni vanhemmilla on töitä, mutta miten työttömät vanhemmat tai yksinhuoltajat vastaavat vaikkapa teini-ikäisten vaatimuksiin, ruokaakin kuluu mahdottomasti, vaatteista kasvaa nopeasti ulos, pitäisi olla harrastuksia ja samalla viivalla muiden nuorten kanssa. Mistä näille silpputöiden tekijöille edes kertyy eläkettä, itsellä oli sentään aina töitä. Kyllähän tämä omakin eläke tätä menoa kutistuu koko ajan leikatun indeksin myötä, mutta eipä tässä ole enää mitään isompia hankintojakaan. Suomessa asiat on kuitenkin vielä hyvin, kun vertaa vaikkapa näitten tänne paenneiden lähtömaihin. Mutta voisi olla paljon paremminkin ja hyvinvointi tasaisemmin jaettua, veroja kerätään valtavasti ja valtionvelkaa otetaan . Onneksi sentään Guggenheim hylättiin, mutta kummasti uusia turhia rahareikiä aina keksitään.

Raikasta talvipäivää ! Täällä etelärannikollakin 8 asteen pakkanen ja viima nipistelee poskia, lunta ei ole juuri nimeksikään. Varaava takka lämpiää, ei sähkömittari raksuta niin tiuhaan.

Olipa Mummoriesu keksinyt malliesimerkin siitä, että vakavatkin asiat voi tuoda ilmi hauskalla tavalla.
Ajattelin heti kirjoituksen luettuani kiitellä, mutta läppärini teki tenän.
Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, vai kuinka?
Sitä paitsi Ynnämuu sanoi asian selkeämmin kuin minulla on tapana tai kykyjä.

Taidan ruveta siteeraamaan muuatta kaveria, joka oli aina väärässä ja totesi selvityksen saatuaan, että ens kerralla ollaan viisaampii.

Heipä hei kaikille!

Johan nyt on markkinat!
Aika usein ei nikkiäni tunnisteta, ja sitten kun olen niin maan perusteellisesti manannut kirjautumissysteemin kremppuloimisen, niin yllättäen löytyykin jostakin tulevaisuuden paikasta kaksikin rekisteröidyllä käyttäjätunnuksellani valmiiksi allekirjoitettua nikkiäni odottamassa.

Johan nyt on markkinat! En tänään ole edes yrittänyt kirjaitua!
Tuossa alapuolella se on taas!
Nyt tekisi kyllä mieli karjaista kuin se mestattavaksi tuomittu, joka ei ehtinyt huutaa kuin perrrrr, kun hänen päänsä putosi.
Mestauspaikka oli mäen päällä, ja pää lähti kierimään alaspäin. Mennessään se kolisi että kele-kele-kele,,,

Semmoista piiloleikkiä tuon kirjautumisen kanssa, koskaan ei tiedä onko romutettu koko nimmari. Mut ei mitään myöhän yrittettään aina uuvelleen ja uuvelleen.
Noinhan se on että mihin verrataan. Jos maahan muuttajiin ja varsinkin poistumishäädön saaneisiin, niin onhan meillä heihin verratuna "ruhtinaalliset" olot.
Ainakin kodit, ruuat, vaatteet ja suku ja läheiset ympärillämme. Ja te kaikki ystävät.
Toisaalta itse ja esi-isämme olemme maamme rakentaneet.
mutta tosi surullista on heidänkin kohtalonsa. Onneksi seurakunta yrittää auttaa ja järjestää elämisen mahdollisuutta. Edes vaatteita asuntoa ja ruokaa ajasta toiseen. Kaikkein surullisinta on lasten kohtalo.
Kotikaupungissani saa maasta karkoitettujen vanhempien lapset mennä suomalaiseen peruskouluun. Perhe Yömajaan yöksi, sielläkin saa olla vain yön.

Onnettomia ja toivonsa menettäneitä nuoria ihmisiä on ihan oman maan puolesta. Koska päätyvät tekemään noin järjenvastaisia ja mielettömiä tekoja, kuin tuo Imatran tapaus. Jota ei voi mitenkään edes käsittää. Mitä on mielessä liikkunut ja mikä saanut sen teon aikaiseksi tehdä.
Siinä ääretöntä surua jouluksi monelle perheelle.
Ei voi muuta kuin myötäelää heidän surussaan.
Sunnuntai-illan rauhaa kaikille.

Ikävä, käsittämätön tapaushan Imatralla on tapahtunut tänä aamuna varhain. Suru on läsnä monessa perheessä. Tutkimukset ovat kesken, joten parasta odotella, millaisia seikkoja mahdollisesti ilmenee. Se mikä tiedetään, on tullut monista uutisista.

Kävin Imatran palstalla ihan mielenkiinnosta. Kirjoittelu oli osin törkeää tästä ampumistapauksesta, että siinä ei uhreja kunnioitettu. Enpä edes toistele enempää. Ei olisi ihme, jos joillekin tulisi asiaa raastupaan.

Päivä alkoi heräämiseni aikoihin - 10 C keleissä. Pieniin jäi ulkoiluni, roskiskeikan yhteydessä ehkä puolen kilsan töpöttely. Muutoin meni oikein lepopäivän merkeissä. Nyt lämpömittari on kohonnut, on -1,5 C. Lunta tupruttaa melko railakkaasti, valkoisena alkaa maa jo olla. Katsellaan huomista kohti, heippa vaan!

Nyt lunta sataa, eihän sitä tiedä miten paljon, mutta maa nyt paljon valoisampi. Aamulla lähes -10 nyt -4 taitaa vielä lämmetä, eihän tuota lunta ole kuin muutama sentti. Omasta puolesta sekin riittäisi, sukset hävitin toistakymmentä vuotta sitten.
Ei pitäisi sohaista muurahaispesään kyllä hallituksen puolustajat yrittävät näyttää kaapinpaikan, köyhät ja niiden puolustajat ovat heidän pahimmat viholliset. Ottaisivat joskus niiltä kenellä paljon on sanotaan lapsilisiä pitää taas leikata.On suuri joukko joille ei tarvitsisi lapsilisä maksaakkaan, siinäkin pitäisi olla joku tuloraja. Eläkkeitä pienentää, niitäkin voisi leikata niiltä joilla siihen on varaa, työttömiä on paljon heiltäkin on leikattu korvauksia. Työttämiä on yli 300000 tuhatta, toki on aina työpaikkojakin vapaana jonkinverran. Mutta sehän se älähtää johon kalikka sattuu.

Huomenta viikon alkuun ja vesisateeseen, ikävä ilma on.
Varmaan saa valoja polttaa koko päivän, niin paksu tuo pilvipeite näkyy olevan.

Kyllähän suomalaisuuteen kaiketi kuuluu tuo, että mieluummin jättää huomioimatta, kuin kapinaan alkaisi, itsekseen jokainen mutisee, niin minäkin, mutta alistuu sitten toden näköisesti voimattoman oloisena.
Onhan lakkoja ennen ollut, nyt tuskin sellaista ei aikaan saataisi, ehkä kuitenkin niitä hyvin pärjääviä enemmän.

Pahoin vointia on varmasti kuitenkin paljon, ehkä tuo Imatran tapauskin joku sellainen lähtökohdiltaan on.
Surullista ja noita tapauksia enenemissä määrin aina ilmaantuu.
Yleinen toisen ihmisen kunnioitus on hävinnyt, ei enää mikään ole koskematonta, ei edes kuolema, sekin räävinnän kohde.

Auttavia ihmisiä löytyy, kun lueskelee lehtien ilmoituksia, on keräyksiä monella tapaa heikompien auttamiseksi, mutta eipä taida tämä joulun seudun apu pitkälle viedä, kyllä systeemi pitäisi saada toimimaan niin, että yhteiskunta kaikista huolehtisi.
Tarpeeseen tulee kuitenkin kaikki joulukeräykset mitä tehdään, onhan ilo antaa ja auttaa, meillä kaikilla on mahdollisista osallistua vaikka pienin lahjoituksin, pienistä puroista ne suuret virrat syntyy.

Hyvähän se on, että puuttuneet nikit näin tulee esiin vaikka ei tarkoittaisikaan, onpahan tieto niiden olemassa olosta Venlastiina

Tuo allergisuus on monesti syynä niiden tuoksuvien pyykkien kanssa, ei varmaan mukavaa saada astma kohtausta puhtaista pyykeistä.
Kai villa ohjelmilla pesit villaisia hurskainen, muuten saattaa olla, että tiivistyvät peltipaidoiksi, no tietysti osasit asian, miksi edes kyselen tätä;(

Kiitos Ramoona kauniista itsenäisyys päivän kukkakimpusta, siinä ohessa muutakin, minulla pöydällä kaksikin kaunista sinivalkoista kimppua.
Kaksi kärpästä yhdellä kertaa, kakku teki kauppansa ja siinä ohessa kaikki muukin tarjottava, olihan se mukavaa, olin nähnyt ihan vaivaa tekemisessä.
Sain tuorejuustoa monta pakettia, nyt joulun juustot on jääkaapissa ja jääpä vielä tulevalle uudelle vuodellekin.
Homejuusto ja piparkakut, nam,nam,,
Uskomattomalta todella tuntuu, että nuo leikkaukset koskevat jo tiukimmilla olevien lapsiperheiden ja pienen eläkkeen saajien joukkoa, olisi varmasti paljonkin sellaisia tahoja, joille ei pienet leikkaukset edes huomiota saisi.
Miten tämän asian voisikaan ymmärtää ja miten he joilla hyvinvointia on yli hypäten pystyvät tämän ongelman kanssa elämään?

Omalta osaltani olen joka keräykseen jotakin yrittänyt laittaa, eihän se suurta ole, mutta tunne lämmin, että talkoissa mukana olen.
Miten paljon voisivatkaan he apuansa antaa, joilla yltäkyllin kaikkea on, empatiaa kaivataan.

Nyt vietän hyvin ansaitun laiskuus päivän, ulos ei onneksi ole pakko lähteä, joten laiskottelen;)
Ottakaa mallia ,tehkää samoin;)

Paljon ilmat hyppelehtii, eilisaamuna -10, tänään 6. Onhan siinä vaihtelua. Hyväpä oli kauppareissulla käydä, vaikka tuuli olikin navakkaa, lämmin viimaa lievitti.

Niin se on, että merkittävän iso ihmisryhmä, joilla toimeentulo on tiukkaa ja sitä elämää yhä kiristetään aina pieni siivu sieltä täältä. Tietysti on heitä, joilla ei ole välittömiä leipähuolia ja eivät tunne, eivät käsitä tai eivät omahyväisyydessään halua käsittää sitä, että joillakin on huolia toimeentulostaan. Vaikka en ole toistaiseksi tarvinnut mitään erikoisia tukimuotoja, minulla on kuitenkin melko pitkä työläisen ura takana ja sillä "matkalla" nähnyt, kuinka elämänmeno rakennemuutosten myllerryksissä ponnistelevia saattaa murjoa. Näissä asioissa ei muistini ole kadonnut. En usko sloukaniin: "jokainen on oman onnensa seppä." Joskus harvoin tässä vanhemmassakin ikäluokassa "sepittämien" on saattanut onnistua, usein elämässä pysyminen on jäänyt pitkäksi kituuttamiseksi pienellä palkalla, usein toistuvilla potkuilla ja vaikkapa sairauksien saattelemana. Näin - eikä siihen sovi sana: omasyynsä.

Otin tämän asian mukaan siksi, kun joskus näilläkin palstoilla vilahtelee syyllistäviä kirjoituksia heistä, joilla jo muutenkin on vaikeata. En "vingu" tästä asiasta siksi, että olisin laiskuuttani petannut elämäni hunginnolle. Sitä se ei ole. Ei ihmisen tarvitse "omaan napaansa" tuijottaa, ja alkaa potkia vaikeuksissa olevia - ei sittenkään, vaikka itse "omillaan pärjäisi." Yhteiskunnassa kuuluu elämisen perusturva kaikille.

No niin...päivä alkaa olla tuhlattu ja huomiseksi voi pakastaa. Heippa vaan!

Hyvää Itsenäisyys päivää koko suomen kansa, vapaus joka on tuskien ja menetysten kautta hankittu on juhlimisen arvoinen.
Kiitollisin mielin kunnioitamme niitä veteraaneja, jotka vielä keskuudessamme on ja myös heille jotka nurmena alla nukkuvat, kallis oli uhri.
Kaiken vaikeuden keskelläkin voimme elää oman maan vapaudessa, päättää asioistamme ja säätä lakimme.
Kuulumme osana Eurooppaan, kannamme huolta myös tämän maan osan asioista.
Joka puolella ei asiat ole hyvin, meillä kuitenkin vielä rauhaa ja rakkauttakin, pienistä (suuremmistakin) ristiriidoista huolimatta.

Eläkeläiset valittaa, sanoit "miettimismyssy" miksi ei valittaisi, ei kaikilla ole onni mukana kulkenut.
Kovalla työllä ja tiukkuudella tämä olotila missä nyt minäkin elän, on hankittu.
Kolmekin työpaikkaa olen yhtä aikaa pitänyt ja kaikista pientä palkkaa saanut, velat korkoineen maksettu, jopa 11% korolla, mutta työtä on ollut aina, toisin kuin tänä päivänä ihmisillä, ei kyllä valintaa tehty, kaikki kelpaisi.
Lapsilisää olen kahdesta lapsesta saanut, pankkitilille eivät joutaneet, kuten tänä päivänä monellakin menee, joka päiväiseen elämään ne kului.
Mieheni oli ammattimies, mutta ei riittänyt hänen palkkansa kaikkeen, minun pienet ansiot hyvänä lisänä.
Kiitos mieheni ansioista saamani osa eläkkeeseeni, on antanut juuri ja juuri toimeen tulon, en mitään tukia saa, en ole niihin oikeutettu.
Kansaneläkkeellä elävien on todella tärkeää saada ne tuet mitä yhteiskunta antaa, ja sekään ei vielä leveään leipään mahdollisuuksia anna, valittamisen aihetta on kyllä, olivatpa demareita tai mitä tahansa muita.
Minulta jos kysyttäisiin tuota lapsilisien jakoa, esittäisin tulorajoja, sillä osalla kansaa ne joutavat pankkitileille säästöön, mikä ei kai ole ajatuksena aikoinaan ollut.
Mikä se tuloraja olisi, sen varmaan viisaat ekonomit ja tutkijat osaisivat oikeaksi laittaa.
Hyvilläni olen, että elämäni aikana olen pystynyt itse elantoni hankkimaan, yhteiskunnalta en mitään ylimääräistä ole saanut, en katkeruutta tunne heitä kohtaan, joille apua annetaan, hyvä että huolta pidetään, elämmehän kaiken kaikkiaan hyvin vointi valtiossa.
Varmasti kohdallasi myös "miettimismyssy" on elämä laskennan kourissa, mutta onneksi lapsilisät kuitenkin saat ja ehkä ne apuna niissä laskuissa, en usko että olisit kovinkaan onnellinen jos sossussa joutuisit asioimaan.
Se talvisodan henki eläköön, ketään ei heitteille jätetä.

Tuo tulo mistä mainitsit "eilisääleikkauksia" on todella vähäinen, varmasti saa laskea, että riittää edes välttämättömään, eli ruokaan ja asumiseen.
Varmasti harrastus menoista on tingittävä.
Tietämättä ihmisten elämää kovinkaan laajalti ei osaa sanoa, missä se raja kaikelle tulolle ja avulle olisi vedettävä, mutta varmasti apua tarvitaan monessa kohteessa.

Ynnämuu on varmaan selvillä niistä vaikeuksista mitä nyt eläkkeellä olevat ovat joutuneet elämään, ei aina kovin helpolla se leipä tullut, mutta yrittämistä on ollut ja sitkeästi työhön kuin työhön tartuttiin.
Ei siinä osattu apuja pyydellä itseensä ja omiin voimiin oli jaksettava turvata, nyt elämä kuitenkin saatu jollakin tapaa uomilleen ja apua annetaan tarvitseville.
Korjattavaa on yhteiskunnan asioissa edelleen ja tänä päivänä näyttää ennusteet, että takapakkia mennään, ei hyvältä kaikkien osalta ennusteet näytä.

Siitä voimme olla onnellisia, että menneet sukupolvet ovat uskoneet huomiseen ja saaneet rakennettua tämän nykyisen vapaan kotimaan meidän olla ja elää.
Hyvää ja kunnioitusta herättävää Itsenäisyyspäivää.

Hyvää itsenäisyyspäivää! Päivä alkaa vaaleta ja päkkasta -7. Lunta ei ole yhtään maa on musta ja osittain jäinen. Olen menossa juhliin en tosin linnaan, kaveruni täyttää tänään 85 vuotta ja pitää juhlat tuossa aivan läheisessä pitopaikassa. Olemme saman kylän poikia ja kävimme kouluakin samassa koulussa minä tosin vähän alemmilla luokilla.mutta kavereita olemme aina olleet.Taas asumme samassa kylässä.
Pirtti on hiljainen, mutta pystyssä edelleen, koitetaan jaksella ja aina joskus kurkata tähän arvokkaaseen yhteisöömme.

Hyvää itsenäisyyspäivää
pirttiin ja kaikille.

mittarissa -8.3c aurinko kurkisteli äsken.

En jaksa enempää,voikaa hyvin.
näkyillään...

Hyvää iltaa ja loppua itsenäisyyspäivää! Melko normaalina tämäkin päiväni menee. Heille jotka ovat töissä, on itsenäisyyspäivä palkallinen vapaa myös ns. tuntityöläisillekin.

Osasivat ne "pikkujohtajat" ennenkin. Pari kertaa sattui kohdalleni ja samalla muutamalle työtoverille, että aivan itsenäisyyspäivää edeltäen kirjoitettiin lopputili. Sillä kierrettiin itsenäisyyspäivän palkka. Siihen aikaan tällä alalla oli tunnin irtisanomisaika ja syytä ei tarvinnut perustella. Myöhemmin saatiin jonkinlainen irtisanomisaika ja suoja-aika keinotekoista irtisanomista vastaan itsenäisyyspäivää edeltävälle ajalle. Tällainenkin muisto on jäänyt itsenäisyyspäivästä.

Tuskinpa kovin paljon tuijottelen yksitoikkoiselta tuntuvaa linnanjuhlien kättelyjonoa. Onhan niitä ehtinyt nähdä, pukuesittelyt eivät minua jaksa kiinnostaa. Kuka mitenkin, sehän on henk, kohtainen asia. Huomenna taas paluu arkeen, jos sillä nyt on suurtakaan eroa. Kuten "muori" kirjoittaa: näkyillään!

Huomenta itsenäisyys päivän jälkeiseen aikaan.
Loistokas oli taas juhla, ihmiset parhaimmissaan ja hymy oli herkässä.
Nyt kuitenkin arki on koittanut, juhlahumu tipotiessään samoin eurot joita näihinkin karkeloihin upposi.
Joulu ja sen juhlinta kuitenkin vielä edessä päin, kelle sekin juhla minkin laista juhlamieltä tuonee.
Ehkä joulun odotus ei suurempia tunteita kaikissa kodeissa nosta, mutta katkaiseen kuitenkin tämän tavan arjen.
Sää hyppelehtii pakkasesta lauhaan, tuiskusta ja tuulesta aurinkoon, no sen armoilla ollaan, mitä milloinkin meille suodaan.

Kaikki keinot on varmaan koettu työelämän pyörteissä ja ainainen työn loppuminen pelkona ennen, mutta nyt se on vieläkin tavallisempaa.
Tyttäreni kertoi, että vuosi ja neljä kuukautta pidempään työssä olemista, ennen eläkettä, jos nyt yleensä sitä työtä riittää.
Sitäkin pohdittiin, että miksi eläkeikää lisätään, kun työttömiä niin paljon ja nuorillekaan ei työtä riitä, no kai ne perustelut löytyy työtä antavilta.

Olen hurskaisen kanssa sammoilla linjoilla, pitkäveteistä on se kättelyn katsominen, katsoin veteraanien tulon, oli tuttu saattajana oleva nainen, sen verran katsoin kuinka selvisi ja hyvin meni ja kaunis pukukin oli.
Teemalle hyppäsin ja sen jälkeen elokuvan katsoin, tanssin aloituksen ja presidenttien kuvauksen vilkaisin.
Tietäähän sen, että parastaan jokainen päälleen laittaa kyseisestä juhlasta kun on kyse, voi olla että joku astui laahustenkin päälle siinä tungoksessa;)

Nyt kuitenkin palataan arkeen ja ihan tavallisia askareita puuhastellaan, minä lähden viimeiseen hallituksen kokoukseen, sitten siltä osin vapauden niistä hommista saan.
Hyvää talvista päivää, älkää liukastuko ja syytä panna painoja taskuun, voi tuuli muuten lennättää.

HUOMENTA !!!!!

Olenkohan minä todella hereillä;)
Mikähän minut nyt herätti;)

Katselin minäkin välillä niitä juhlijoita,ei erityisemmin kiinnostanut.

Tuntematon tuli katsottua pitkästä aikaa,en ole ainakaan 10v sitä katsonut.

Pakkanen heittelehtii tääläkin.nyt-3c.

Olisi markkinapäivä tänään,taidan jättää väliin,ei oikein inspiroi;(

Näkyillään...

Päivää jälleen!
Jonkin verran tuli itsepäisyyspäivän tanssijoita ja daamien kolttuja katsotuksi.
Tuntemattoman sotilaan sen sijaan katsoin alusta loppuun. ja mikäli vielä ensi vuonnakin henki pihisee, kuuluu Tuntematon traditiooni.

Mietin veteraanien kahvittelua katsoessani, että heidän on täytynyt sodan aikana olla hyvin nuoria, osa likimain teini-ikäisiä.
Tämä arvelu perustuu siihen, että uudenvuoden aaton tienoilla 1939 pikkusiskoni oli niin pieni vauva, ettei hän vielä kävellytkään. Itse olin noin kolme ja puoli, ja näihin ikälaskelmiin liittyy sellainen sotamuisto, että mielestäni kaikki sodalla uhoavat ja sotaa leikkivät saisivat joutua jonnekin päin maailmaa sodan keskelle tai ainakin miinanraivaushommiin.

Tarina jää kesken, mutta hautaan asti minä muistan sen uudenvuoden aaton päivän...

Terveisin: Venlastiina

Taitaa olla myöhäistä toivotella hyvää itsenäisyyspäivää. Mutta toivotankin hyvää loppuvuotta. Niin ja tietenkin ensivuodeksi hyvää terveyttä ja kaikkea muutakin hyvää. Runsain määrin !
Juhlien pukuloistoa sivusilmällä vilkuilin. Jotkut jäi mieleen kuten Olli Rehnin vaimon kovin avonainen puku ja jonkun huosuasu... minusta mauttomia ja sopimattomia sentään linnan arvokkaaseen juhlaan. Mutta makunsa kullakin.

Tuosta toimeen tulemisesta sen verran; meidän nuorena ollessa ei edes ollut mitään tuki-rahastoja, toimeen tulon avuksi. Äitiyslomat 6 viikkoa vauvan syntymän jälkeen. Jos jäit pidemäksi aikaa ,se oli täysin palkatonta. Ei mitään muitakaan päivähoitoja tai apuja. Sitten kun alkoi tulla, meikäläinen oli kaiken ulkopuolella.

Jokapäiväiseen elämässä selviämiseen kuuluu myös rahan riittäminen lääkkeisiin. Ruoka ja asunto eivät riitä. Jos kalliita erikoislääkkeitä joutuu käyttämään pysyäkseen hengissä, rahaa pitäisi siihenkin olla.
En valita minäkään- kunhan kerron asian joka monesti unohtuu. Hyvä on jos tässäkin kunnossa saisi olla, vaikka lääkkeiden voimalla. Sitä vartenhan ne on kehitetty.
Onneksi en mitään psyyken tai rauhoittavia ole koskaan tarvinnut. (enkä halunnut).
Tässä sitä kuitenkin mennä porskutellaan päivä kerrallaan. Vielä kahdet pikkujoulut edessä sitten helpottaa.
Itsenäisyyspäivä tuli kyläteltyä, samoin maanantaina oli pikkujouluateria. Onhan se ihanaa istua valmiiseen pöytään välillä. Nyt katsomaan : Takaisin kotiin !

Kemikaalejahan tässäkin pitää nautiskella ja labrassa juosta jotta näkevät ammattilaiset kuinka ovat " toopingit" tehonneet. Labran siirsivät kauemmaksi, ainakin kilometri suuntansa matkaa kertyy. Tänä aamuna sen kävelin, se nyt jotenkin kulkee. Eihän se hyvälle puolikuntoisellekaan kova rasite ole.

Sitten päivällä tapahtui yllätys: autopajalta soittivat, että kärry on kunnossa ja voipi hakea pois. En lähtenyt enää kävelemään, bussilla menin. Viikon päästähän sen piti korjauksen tapahtua. Se oli osista kiinni, jostain he saivat kaivettua ne varaosat. Siitä en saanut tarkemmin tietää, ne hankkinut henkilö ei ollut paikalla, mutta rahat kyllä osasi tuurajakin ottaa. Tuli siitä kuitenkin hyvä kirjallinen selvitys mitä osia on uusittu ja mistä työkustannukset kertyivät. Nyt pitäisi takapään jarrujen olla uudenvertaisessa kunnossa. Se kyllä mulle riittäisi, entiset kestivät yli 8 v kunnes yksi jarrukengän pinta irtosi. Selvähän se, että kaikki oli uusittava.

Tälleen se päiväni kuluu ja vaihteluksi rikkoutuu palasiksi. En nyt kuitenkaan jäänyt ilman päivänokosiakaan. Pieniin jäi eilen juhlien katseluni, muita ohjelmia seurailin ja pientä hommaakin väliin nyhräsin. Ilma oli tänään hyvä, -3 aamulla, nyt äskettäin ripsautti vähän luntakin. Hieman maasto vaaleni. Nytpä sitten taas `näkyillään`myöhemmin!

Säät vaihtelee, pakkasesta lauhaan, josta viimeksimainitusta pidän kyllä enemmän. Niin on itsenäisyysjuhlat nähty, eikä voinut muuta kuin ihailla Jenny Haukion kauneutta ja hyvää tyylitajua. Kyllä ainakin minun silmäni lepäsi hänen hennon ryhdikkäässä olemksessaan.

Aika paljon kyläilyjä on ollut täällä, jouluhan lähestyy, iso valaistu pihakuusi luo loistettaan iltaisin.
Terveyskeskuksessahan sitä joutuu asioimaan, Iso Omena on nyt määränpäänä minulla kuun puolessa välissä. "Katsotaan", sanoo tohtori sitten jossakin välissä, vointi on nyt jo parempi.

TV ssä eritellään vielä pukuloistoa, taidanpa pistäytyä vielä Facebookissa omaisia kuulemassa, heippa!

Autonkuljettajana tänään jouduin olemaan tuo läheiseni oli tilannut kampaajan, vein ja hain, tuttu kampaaja soitti ja sanoi nyt on loppusilausta vailla. Kyllähän sieltä tuli erinäköinen mummu, minkä aiemmin vein.
Noista lääkkeistä mitä me ainakin joudumme hankkimaan tulee sievoinen summa, minulla ei täyty ihan tuo raja täyty, mutta kaverini lääkkeet maksaa sen rajan yli, joten hän saa loput lääkkeet halvalla. Mutta kun siihen lisää vitamiinit ja lääkärissä käynnit ja muut tilpehöörit niin on se iso lovi eläkeläisille.
On tämä pirtti mukava kun tulee kerrottua noista tukiaisista, niin saman saavat myös suurituloisimmat.Meidän työuramme kesti sinne melkein eläkeikään joten varhaiseläkkeele pääsimme. Eläkkeemme kyllä riittää siihen ei ole tarvinnut mitän tukiaisia hakea. On se kuitenkin kummallista kun tällä pirtissäkin käy kateellisia, jos joku saa noita leikattuja tukia, ei niitä kukaan saa lahjaksi, niissä on kova kontrolli.
Tuosta joulusta senverran ei olla vielä mitään valmisteluja aloitettu, ensiviikolla on eläkeläisten pikkujoulu, ehkä senjälkeen sitten katsotaan mitä jouluna tehdään. Jos vanhat merkit pitää paikkansa pojat perheineen tuleen käymään ainakin joulupäivänä.
Noista linnan juhlista katsoin ainakin alun, mutta sitten nukahdin sofalle.
Tosiaan aamulla oli -3 ja päivemmällä - 0.
Ilmoitti etten olekkaan Late Vaan vaikka olenkin

Savolaivelmu inssi, letkautti työmaalla ennen ettei luudan päältä korkealta putoa. Matalampa se on putous juhlahumusta joulukuun arkeen.
Näin meillä taviksilla. Myötäsääliä juhlissa olleille.

Erittäin siedettävä päivä. Pitkästä aikaa pääsi asioitaan hoitamaan. Hävittömän hyvin asiat lutraantuivat.
Jos olisi läimäyttänyt ulkona rukkasiaan yhteen niin ukkometso rukkasten väliin olisi lentänyt ja metsopaistille päässyt. Siltä se tuntui.

Rahaakin pitkästä aikaa niin ettei tarpeelle taipuisi. Tietenkin pidin pääni. Päätaajaman valokyltissä luki Alko. Olin äijä. En livahtanut sisälle.

Ei sitä tarvitte tahallaan huumaantua. Ilonpilaajat kun sanovat että se mikä ylös menee, äkisti katajaan kapsahtaa.
Aivan. Tuttu tylsyys jo päätään on nostamassa. Pötkölleen käymisessä jo oma hohtonsa, vaikka ei oo niin kummonen toimi.

Piti tulla oikein Kahvipirtin asiantuntijoilta kysymään ketä tämä Cupsolo keittimen kallispalkkaiset herranäyttelijät ovat. Ulkolaisia kylläkin.
Se gansteripomoa näyttelevä mies oli jälkivuosina taidekauppiasarjan päähenkilö. Naarmuja ja laastaria saanut näyttelijä on ollut pitkin vuotta kahvimainoksissa. Keitä he oikein ovat nimiltään?

Huomenta ja heti totean että tämä pirtin asukas ei voi apua antaa "keskellä.yötä.haloo" viestiin, toivottava tietävämmät kysymyksesi huomaa.
Plus merkintä on lämpömittarissa, nolla perässään, että taas odotamme sitten kylmenevää viikonlopuksi.

Viisaita aatoksia hurskaisella, noin sitä elämäänsä hallitsee;)
Noista juhlista ei nyt mitään päähän jäänyt, ei häirinnyt, ei ilahduttanut, tylsäksi menee katsella kättelyä ja arvostella juhla vaatteita.

Kummasti se kampaamo reissu näköön vaikuttaa, jos vielä kasvo hoidon ja meikin ottaisi, ei Latekaan vaimo kultaa tuntisi;)

Onnea mukaan niihin terveyskeskus reissuihin sini-sirkulle, kiva nuo yhteyden pito mahdollisuudet Facebookissa.

Mukavia yllätyksiäkin sattuu, harvoin etuajassa korjaamoista mitään saa, mieluummin aina vaan viivästyy.
Onhan se turvallista tielle lähteä, kun tietää paikkojen olevan kunnossa ja näin joulun alla kaupastakin enemmän tuotavaa, auto hyvä apu väline.
Harvoin kyllä taitaa yllätys maksun suhteen, ainakaan halvemmaksi kääntyen tapahtua.
No rahalla saa ja hevosella pääsee, näin olen kuullut sanottavan.

Olihan siellä muutama hyvin avokaulainen puku juhlissa, minä aina pelkään näiden puolesta jospa puku päältä luiskahtaisi.
Kai sitä erikoisuuden tavoittelua tuokin.
Tänään minulla ruoka pikku-joulu ja sitten ensi viikolla toinen, sittenpä ei ole enää kuin myyjäiset ja loma alkaa.
Tuntuu niin kovin hyvältä, kun noita menoja on saanut tiputettua, en enää viitsisi mihinkään lähteä.
Joko se on lopun lähestymistä tämä haluttomuus?

Tuntematon on joka vuosi tullut katsottua, nyt kuitenkin jäi väliin, kun siellä tyttärentytön luona Kuopiossa piipahdettiin.
Ulkoa melkein repliikit osaa, mutta aina se vaan kiehtoo.

Etkös melkein aina markkinoilla ole käynyt muori, onko sinulla sama tauti kuin minulla, haluttomuus kaikkeen?

Lähtemistä tässä on alettava tekemään, minun kontolla on kerho paikan laitto vähän jouluisempaan kuntoon, tunnelmaa luoda.
Kivahan se on valmiiseen pöytään istahtaa, kun vaan tämän lähtemisen saisi sujumaan.
Saattaa olla liukastakin jossain päin, meillä nuo kadut mitä joudun kulkemaan, hyvin hiekoitettuja.
Ilosta ja jouluisen tunteen hankkimista pikku hiljaa tavoittelemaan jokainen;)

Lämpimän puolella oli tänään heti aamusta, nollan lähellä kuitenkin roikkui. Päivällä oli harvinaisen tiuha sumu, sisälläkin saattoi sammuttaa valot vain päivänokosten ajaksi.

Kauppareissulla - tein sen jalkaisin - istahdin "orrelle", siksi sanotaan marketin aulassa penkkiriviä. Tulipa viereeni harvinaisen juttusa mies, Nurmeksesta sanoi joskus junaan nousseensa. Minun ikäluokkaani oli, ehkä vähän nuorempi.
Kertoi jostain lukeneensa, että koulun talousopettaja oli kertonut, että seitsen luokkalaisissakin on paljon, jotka eivät osaa edes perunoita kuoria, ei keitettynä eikä raakana. Eivät ole sitä koskaan edes yrittäneet. Hänen mielestään nykyinen nuori sukupolvi pysyy käytännön töissä tumpelona. Puukko ja ruuvimeisseli ei käy enää käteen. Tietokoneita ja älykännyköitä nuoret kyllä aina näpräävät, mies selitti ja käytti esimerkkinä myös perhepiiriään. Hyvähän tietokoneiden räpläyskin, mutta kapeaksi käden taidot tällä menolla hupenevat. Enpä ollut juuri erimieltä miehen puheista. Eihän se liika passaaminen hyvää tee, vaikka se olisi hyväksi tarkoitettu.

Nyt painaa päälle tv-tarjonta dekkarin muodossa. Kun ei mitään erikoisen tärkeätä ole mielessäni, josta kirjoittelisin, siirryn valmistautu maan valmiin katseluun. Jatkoja teille!

En ota päivätorkuille mukaan kännykkää, ettei joku kauppias päiväsiestaa pilaisi uskomattoman edullisella tarjouksellaan.
Joku muutamanlainen kalastelija olikin sillä aikaa soittanut. Kun siihen numeroon soitin, luurista alettiin engelsmannin kielellä latomaan numerosarjaa, johon tietty pitäisi soittaa.
Aattelin että varmuudeksi olisi hyvä ilmoittaa sille myös pankkitilin numero ja salasana, mutta kun mummoni jo ammoisina aikoina varoitti maailmanrannan ketkuista.

Tiesin tämän jo vanhastaan. Kun vakituinen projekti on pulkassa, sitä haljuilee paikasta toiseen viikon verran ikäänkuin pitämässä inventaariota; tuohonkin pitäisi saada korjausta.

Ja valmiiksi nastoitetut kengät ostan heti kun pelitosite sanoo muutakin, ei voittoa.
Iloitsin kuin lapsi siitä 1 sentin rouheasta lumikerroksesta, joka poisti liukkautta kulkureitiltäni. Tietysti autoilijat sen kiilloittivat peilijäiseksi,
Joskohäntä akselien väliin olisi jäänyt rikkumatomta luonnon liukkaudenkestoa turmelematta.

Pistäydyn vielä iltakierrokseni lopuksi tänne Pirttiin.
Päivällä olimme pikkuostoksia tekemässä lähinnä lapsenlapsille. En tiedä, tuliko moka,
kun pehmeitä paketteja tuli.
Kuulin hiljattain, että lapset ei oikein pehmeistä paketeista pidä! Nämä kyllä eivät ole siitä Pukille valittaneet.
Sini-sirkulle toivotan paranemista ja kaikille hyvää joulun alusaikaa.

Huomenta, taas uusi päivä alkamassa ja viikonloppukin edessä.
Nollan tietämillä tuo sää pyörii, luntakin hieman heitteli, talvinen tienoo kuitenkin maisemassa.
Eilinen pikku-joulu onnistui hyvin, kaikki tyytyväisenä kotiin lähti ja mikä parasta päivä aikaan vielä.

Kiitos Neeasalle toivotuksista, samaa joulun odotusta tuntuu sielläkin olevan, kun lahjoja ostelette.
Eihän ne lapset taida niistä pehmeistä paketeista välittää, mutta järki ja asiallisuus aikuisilla oltava lahjojenkin suhteen.
Tavaraa kyllä löytyy, mieleisiäkin, mitä tässä on noita jälkeläisten koteja katsellut.
Kyllähän mummien ja ukkien on jo järkevää hankittava, omat vanhemmat sitten tietävät ne suurimmin toivotut lahjat ja ostavat tärkeimmät.

Liukkautta manailee hurskainen, totta onkin, kyllä on kuulemma sivutiet hyvin liukkaita, minä vaan hiekotettuja polkuja kuljen.
Varovainen saa olla noiden tietojensa luovuttamisissa, koskaan ei tiedä miten taitavia utsijat ovatkaan.
Kohdalleni ei ole sattunut tämän laatuisia kyselijöitä, mutta jonnekin kilpailuun vastasin ja nyt sitten noita tarjouksia tulee satamalla sähköpostiin.
Noinkin on, kun suurimmat työt/suunnitelmat valmiiksi saa, tuntuu melko turhalta ylös noustakaan, mutta kummasti sitä kuitenkin aamusta iltaan sitä puuhaa sitten löytyy.
Olisiko suurikin synti, vain istua ja levätä?

Kyllä asiaa puhui juttu kaverisi siellä "orrella" ynnämuu, noin se monenkin nuoren kohdalla on.
Kaupunkimme Itsenäisyys päivä juhlassa piti puheen nuori 18 - vuotias tyttö, puhe oli paikallisessa lehdessä.
Kauniisti puhui menneiden polvien työstä ja siitä miten hopealautasella heille on luotu elämän eväät.
Esitti myös toivomuksen siitä, että hänen ikäpolvensa tekisi myös työtä tuleville polville, elämän eteenpäin menoksi aina parempaan suuntaan.
Voisikohan olla syytä meissä vanhemmissa, olemme liian helpolla nuoremme päästäneet, ne taidot on jäänyt opettamatta,syntyi uusavuttomien joukko, mutta muistan vanhan sanonnan, kun rupeaa omaan otsaan tuulemaan, opitaan kaikki tarpeellinen pikku hiljaa.
Omalla kohdallani paljon näinkin, tekemällä sitä oppii.
Sekin, että pojasta polvi paranee pitää paikkansa, katsoin tyttären tytön kahvipöytää,
taidolla tehtyä oli tarjoilu.
Jotakin oppii täältä tietokoneelta vielä näinkin vanhana, neuleiden ja virkkauksien kohdalla olen uutta oppinut ja varmaan jos aika riittäisi paljon muutakin sivistävää löytyy.

Tänään on sitten tuo hurskaisen tapaan päivä haahuilen sitä sun tätä ja voipa olla, että pysähdyn ristikoitakin täyttämään;)
Levätä väliin pitää, jaksaa sitten joulua valmistella, tehkää samoin, jos ei muuta näköpiirissä;)

aamua teille kotpuoleen..vaikka meilla vasta ilta,,13astetta pakkasta ei lunta maa hyvin jaassa..aamulla pysayttaavat vaemon sydamen ja yrittaa tahdistaa sen kuntoon,,saas nakee kuinka lapattaa tuon jalkeen ..toivottavasti hyvinkin..jos ois emanta kunnossa voisimme ponkasta hawajille viikoksi pariksi,,mutta nyt taytyy vain karvistella taalla..

Huomenta.

Markkinat jätin nyt väliin ,iski lorvikatarri;)

Eilen oli talon puurojuhla ja hyvvee olj namm.
Saatiin vielä kotiinkin vietävää.

Nollassa mittari pyörii.maa on kyllä valkea.

Tänään pitää tehdä apteekireissu.
14pv olisi meidän oma pikkujoulu,mutta ei inspiroi.

Paljon nykyään puhuvat uusavuttomuudesta.

Kantapään kautta piti aikoinaan oppia työt ja oppihan sitä ;)

Nyt olen seuraillut mitä nuo meidän päätäjät päättää tuon Hennalan suhteen.Siellä oli minunkin työpaikkani aikoinaan,josta siirryin Hämeenlinnaan.
16v sitten tulin eläkepäiviä nauttimaan takasin Lahteen.

Enpä tarvitse mitään jouluhössötyksiä touhuta,ketään ei tietääkseni ole tulossa.Yksin olen oppinut jo lapsena olemaan.Ei ole sisaruksia eikä lähisukuakaan.
Joulukortteja en ole laitellut,soittelen lähempänä tutuilleni.
Kiva kuulla heidän ääniään.

näkyillään...

Iltaa täältä lumettomista maisemista ja lämpimän puoletta mittarikin pyöri. Ajeltiin enempi huvin kuin asian puolesta Porttipuistossa. Sinnehän on mööbelikaupat ja muitakin sekalaisia tavarakauppoja kerääntynyt.

Eipä sieltä mukaan paljonkaan tarttunut. Ikea on sellainen jättikauppa, että sinnehän meinaa eksyä. Suunnittelijatkin pyrkivät tekemään sokkeloisen kiertelyn, tietysti heräteostajia kalastellakseen. En käynyt ensikertaa tässä kaupassa, mutta en ole tottunut, enkä oppinut tuntemaan lokeromaista systeemiä. Vapauttava tunne tulee, kun ovi avautuu ulos. Tietysti vika on minussa, en yleensäkään nuohoa kovin pitkään ostosparatiiseissa ilman tiettyä tarvettani. Vahinkotavarakaupasta löytyi sopuhintaan pyörillä varustettu kauppakassi. Kyllä sillä perunapussi tulee - jos ei hajoa.

Samanlainen " engelsmanni" kuin `hurskainen` kertoi, oli lähettänyt tekstiviestiä. Saattaahan se olla vaikka nigerialainen. En vastannut. En vastaa myöskään tulleisiin suomenkielisiinkään puheluihin, ellen tunne ko. numeroa. Soittakoon uudestaan jos on asiaa. No joskus saatan vastata "vääräänkin", jos olen odottanut jotakin puhelua.

Mitäpäs kummempaa sitä meikäläiselle kuuluisi. Eikun hyvää jatkoa teille!

Jo 6 tunnin yhtämittaisesta yöunesta on aikaa enemmän kuin 10v. Muistan tuon vielä. Olin projektilla syntymäkodissani.
Edellisiltana oli tullut nautittua nestemäistä ravintoa niin että heräsin vasta aamunhämärissä. Tuvan paljon nähnyt sohva melkein lainehti.

Ei siitä saisi ilahtua että naisillakin saattaa esiintyä pissaamistiheyttä. Tunnen kuitenkin tälläisen naisihmisen, nuoremman ja toisen oman.

Oikea lääke ei ole sattunut kohdalleni. Kun uni on pätkänukkumista, nukkumarytmi on mennyt tärviölle.
Kun tipahtelee jo rahilta on puolipakko mennä pötkölleen kesken illan. Päivätorkut vielä asia erikseen. Ne on saavutettu etu.

Muistelen haikeana aikaa kun meilläkin oli vielä oma kunta. Tienhuollot toimivat hyvin. Nyt suurkuntana saa varttua etenkin hiekotusta monia päiviä.
Sentään auraavat lumet pois.
Vähän kateellisena katselen teitä kerrostalossa asuvat. Katuja on enempi pakko huoltaa kaatuilu-vahinkojen välttämiseksi.

Leuto päivä iltaan kallistuu, päivällä jopa vanhaa taivastakin näkyi, nyt pilvessä ja muutama hiutale lunta satnut. Eipä vieläkään pakkasella, no huomiseksi lupaavat.
Muuten päivä kului mukavasti,yksi veljeni poika vaimoineen tuli kylään, oikeastaan tulivat hakemaan minulta sitä syntymäkyläni historian kirjaa, onhan veljeni poika syntynyt samassa kylässä jopa asuivat samassa paikassa kun minäkin olin asunut.
Tämäkin poika jo eläkkeellä ja asuu nyt Hyvinkäällä.
Minullahan noita sukulaisia riittää kun meitä omiakin oli yksi toista tusinaa. niitä asuu ulkomaillakin Kanadassa, USA: ssa ja Saksassakin. Melkein kaikkiin olen yhteydessä Facebookin kautta, tai sähköpostin. No tietysti puhelimellakin kaikkein lähempieni kanssa.
Olen minäkin joskus käynyt siellä Ikeassa, ja olen samaa mieltä siitä monikäytäväisestä liikkeestä, luulen ettemme sinne enään mene. Tuota tavaraa alkaa olla riittävästi, kun aina pienempään asuntoon olemme muttaneet, entisiäkin on täytynyt jotenkin hävittää.
Hetalle terveisiä, tapaamme aina joskus siellä facebookissa.

Tervehdys vaan kaikki kahvipirttiläiset!
No, minä en osaa noteerata itsenäisyyspäivää juuri lainkaan, pahoittelut siitä. Omassa arvoasteikossani se kuitenkin menee kaikkien juhlapyhien yli vaikka meikäläinen sen niin vaatimattomasti viettääkin.
Minä en osaa olla yhtään kiitolllinen tuolle "Kiitos 1939-1944" porukalle. Täällä pääkaupunkiseudulla tuovat paljonkin esille sitä mielenosoitusmuodossa. Syyttä.
Kuten olen kertonut, olen teitä sukupolvea nuorempi. Olen sotaorvon lapsi. Väitän, että sotavamma periytyy sukupolvelta toiselle, mutta onko se meidän vika että isämme tai isoisämme antoivat kaikkensa, henkensä, isänmaalle. Se, että sitä ei ole seuraavalle sukupolvelle huomioitu on häpeä. Todellisuudessa lähtökohdat elämälle olivat huonommat. Isättömät perheet maataloissa olivat täysin naapureiden avun varassa ja siitä lähtee myös se sosiaalinen arvostus ja omanarvontunne. Tämä on aihe mistä ei saa edes puhua, mutta mikä näkyy myös seuraaville sukupolville. Kohta elämme aikaa, jossa sodasta ei tiedetä enää muuta kuin tarinoiden perusteella. Tulee tämä nuorien, joutavien miesten uhoajasukupolvi, joka suorastaan kerjää niitä aikoja takaisin. EI. Jotain on tehtävä, että ihmiset tajuaisivat. Uhoaminen, vastarintaliikkeet ovat naurettavia. Mitä vastaa he ovat? Meidän yheiskuntajärjestelmääkö, demokratiaa? Mitä he haluaisivat ja miksi? Näyttää siltä, että nuo mielenosoitukset ovat turvallisia pitää poliisin suojelluksessa ja kun kuitenkaan ei tarvitse oikeasti ottaa vastuuta mistään. Miksei samaa energiaa voisi käyttää tässä kansanvallan järjestelmässä niin kuin se on tarkoitettu?
Äsryttää, että kiitos ja kunnia vaaditaan nyt annettavaksi häiriköille, joilla ei ole mitään tekemistä koko itsenäisyyden asiassa.
Kiitos ja anteeksi, jos luit tämän. Rauhaa teille kaikille toivoo Ande2

lateVaan==Kanadassa, USA: ssa//mihna pain taalla on sukusi,,jos vaikka tunnistaisin,,it asustelen lannella b.c. ssa..tere..l-h

Lauantai aamu valkenee seitsemän asteen pakkasessa, heräsin ja katsoin ulos, taivaalla tuikki yksi ainoa tähti, ison kuusen latvan korkeudella.
Ajatus lähti lentoon ja ajattelin siellä huomenet toivottaa minulle jo rajan taakse astuneet, hyvä tunne siitä syntyi.
Nukun sälekaihtimet ylhäällä ja seuraan milloin koiraperheen valot syttyvät naapuri talossa, silloin on minunkin aika herätä, no ei nyt niin totisinta totta ole tuo herääminen;)
Ikkunaani näkyy tuo iso kuusi ja se on mukava heti aamulla nähdä, luo turvallisen tunteen.

Mukavaa, kun pystyy Facebookin kautta yhteyttä kaukaisiinkin sukulaisiin ja ystäviin pitää, tiedä vaikka yhteisiä tuttuja löytyy Latelle ja "lännenhuntrikadadasta", vaikka aika harvinaista olisikin, onhan isosta maailmasta kysymys.
Toivottavasti operaatio hyvin sujui ja Hawaijin matka onnistuu, terveisiä vaan sinne Kanadaan, myös vaimolle.

Hetalle myös lämpimät jouluiset terveiset ja vointia, että jaksat meitä täällä pirtissäkin muistaa ja muutenkin elosi helpottuisi.
Tiukoilla olet sinä elämäsi kulkenut, nyt toivoisi jo mukavampaa oloa ja terveyttä.

Ei ole kovin iso suku minullakaan, mutta lapset kuitenkin lähellä asustaa ja heidän kanssa kokoonnutaan ja ruokaillaan, pojan luokse tänä jouluna menen, sinne tulee hänen lapsensa myös, tytärkin Espanjasta.
Hyvin se joulu menee ,kun ei turhia murheita ota ja nyt ei pitkiä pyhiä olekaan, niin se elämä kulkee miten se on mennyt aiemminkin, joulun odotusta muorille myös;)
Minä sitä hössöttävää tyyppiä olen;)

En tykkää minäkään näistä isoista tavarataloista jo kävely väsyttää ja kun ei löydä tarvittavaa kovinkaan helpolla ja aina vielä vika suuntaan suunnistaakin;)
En soita minäkään näihin tuntemattomien numeroihin, kyllä oikealla asialla olevat ottavat uuden yhteyden jos tarvis on.
Lähin Ikea on Kuopiossa, olen ehkä pari kertaa sinne eksynyt.

Ikä se tuo tullessaan noita vaivoja mistä hurskainen kertoi, itse en tarvitse yöllä käydä vessassa, sen vuoksi ei yöuneni häiriinny, ei paljon muutenkaan.
Kuusi-seitsemään tuntia unta yleensä tulee ja se riittää, päivällä torkut istuen nojatuolissa;)
Mitäpä jos tekisit radikaalin liikkeen ja möisit talosi, kerrostalossa helpommin elämä vanhana sujuu, vaikka taitaa vaikealta tuntua tälläiset ehdotukset?

Elämä on varmasti ollut kovaa orpona olo aikaan ja kai siitä pysyvät ikävät mieleen jää, kuten Ande2 kerroit.
Noista mielenosoituksista oli juuri illalla telkkarissa ja sitä mieltä olivat muutamat että ne pitäisi lailla kieltää, mutta se toisi kuitenkin sitten sitä toimintaa innostavaa liikettä joillekin.
Eihän sitä jaksa sodan ajan eläneet ihmiset ymmärtää, että jotkut jatkuvasti uhovat ja yrittävät saada aikaan levottomuutta.
Ihailevat näitä sodan ajan johtajia, joiden hirmutyöt ei pitäisi kenessäkään ihailua aiheuttaa.
Itsenäisyytemme on kalliisti hankittu ja sodan kauhut olisi tuotava nuorison ymmärrykseen oikealla tavalla, pyrkimys sopuun ja rauhaan olisi tavoite olla.
Historiaa totuudellisesti kertoen, ei kauheuksia ihannoiden, kaikilla ihmisillä on oikeus elää turvallisesti ja ihmisyyden tavoin, rotuun ja säätyihin katsomatta.

Nyt päivä on jo pitkälle valennut ja minä vaan istun yöpaidassa ja tämän koneen ääressä, taas pari tuntinen on mennyt, ehkä hukkaan tai seitten ei;)
Mukavaa lauantai päivää teille kaikille ja Jutta nimisille nimipäivä onnittelut.

Kahvipirtissä kävijät taitavat ns. keitellä omia plöröjään kun viestejä ei näy. Jostain syystä nukuin aamulla yli klo 9.
Päivä ei ollut kuitenkaan pilalla. Suihku, pukeutuminen ja aamiaisen laittaminen. Ratinalisoin aamupuuron laittamisen niin että keitän haudutuskattilassa enemmän ja tilsin sen tilsimäkoneella toisessa astiassa syömäkelpoiseksi.

Nyt on taas ihanteelliset lämpötilat ulkona tai parvekkeellakin ruuan säilyttämiseen hyvänä.
Niin se tilsimäkone on kait enemmän käsikäyttöinen muusintekohärveli. Täysmaidon kanssa sillä saa sopivan tarjoilusakeuden.

Naakat tuhoavat varpuslintujen ruokkimisen. Hyvin kekseliäinä lintuina nokitakit seuraavat etäämmältä milloin äijä tuo kauraa maasyöttötasseille,

Meluava parvi karkoittaa keltasirkut tiehensä. Laitan vaan tästälähin tinttihäkkeihin auringonkukansiemeniä ja yhteen maapaähkinää.

Terveisiä vain sinne Kanadaan siellä tosiaan asustaa yhden veljeni poika perheineen Toronttossa, asunut jo noin 50 vuotta ja hänellä on pari lasta jotka hekin ovat jo naimisissa. Veljeni poika Henry kävi syksyllä Suomessa, kertoi jäävänsä eläkkeelle tammikuussa, Hänellä oli siellä sellainen pieni rakennusfirma.
Niinhän niitä sukulaisia on myös Newyorkissa, sekä muutama Berliinissä. Kaikkien kanssa olen jollainlailla yhteydessä. Toivottavasti lännenmiehen vaimon sydän saadaan tahdistettua ja pääsette ansaitulle lomalle.
Täällä nyt muutaman asteen pakkaskeli ja taitaa pysyäkkin pakkasella.
Lunta vain nimeksi, mutta eiköhän sitä tänäkin talvena tule, aina täällä lunta on talvella olut.
Tällainen ilmoittautuminen, kotona ollaan.

Pitäisi plla kompassi että näkisi onko Iso Otava eli vanhankansan kielessä Wäinämöisen Viikate jo ohi kaakko suunnan.
Kevät pimeillä se on kiertänyt luoteeseen. Komeasti se näkyi tänäkin iltana. Pieni pakkanen tuntui leudolta kun tuuli ei käynyt.
Kuulaina tähti-iltoina teen pienen kävelylenkin. Katselen Pohjoisen taivaan tähtikuvioita. Pienen kylän raiteilla ei ristin sielua.
Käyn hyvillä mielillä nukkumaan.

Huomenta, ei loista tähdet ei kuu ja pakkasta kymmenen astetta, näin aloitellaan sunnuntaipäivää.
Tatu tänään nimipäivä sankari, onnea!
Eilen innostuin tekemään kynttilänalusia poistetuista DVD levyistä, ihan kivoja paksun kynttilän alle ja teinpä muutaman tonttu-ukon pään, vaikka joulun ajaksi oveen ripustettavaksi.
Siinä aikaa vierähti, joulukortit sain pussiin kirjoitettua, nyt vaan laatikkoon ja tervehdyksenä maailmalle.
Heti kun pussin suljin tuli mieleen vielä muutama joille on kortti laitettava, yli kaksikymmentä kappaletta minulta kortteja lähtee.
Palstalla taas kaipaillaan keskustelua, minä olen kyllä sitä mieltä, että pirtin keskustelu on sitä parasta laatua sanokoon kuka mitä tahansa.
Otamme kantaa asioihin ja vaikka nämä arkiset kertoilut päälimäisenä onkin, parempi on näin, kuin tuo muutaman hengen kiistely palstalla.

Otava on rykelmä taivaalla minkä minä tunnistan ja linnunrata toinen, täällä vaan niin harvoin tähti taivasta näkee, että ei edes pysty uusia opettelemaankaan.
Maalla missä ei katuvaloja ole, voi taivaalle tuijotella ja löytöjä tehdä, olisi se niin mukavaa.

On kivaa, kun voi kuulla sukulaisten elämää erilaisissa ympyröissä, kuten Laten kohdalla on, aina se avartaa, kun eri maiden kulttuuriin voi tutustua ja niistä tarkemmin selkoa saada.
Minulla ei ole iso suku ja melkein kaikki suomessa asuvat.
Hyvin pientä on kanssa käyminen suvun kanssa täälläkin, lapset ja heidän jälkeläiset yhteyksissä on, ei enää serkkuja tunnetakkaan.
Miehen puolelta on sukujuuria Amerikassa, mutta ei heidän kanssa enää missään tekemisisissä, joskus anopin eläessä sieltä kyläilivätkin.

Keinot on monet, sanoi akka kun kissalla pöytää pyyhki, näin voi tuumata myös hurskaisen puuron sekoittelusta, mikäpä siinä, varmaan maittava aamiainen puurosi on.
Täällä myös satojen naakkojen parvia liikkuu ja syövät sorsille tarkoitetut eväät.
Naapuri talon katolla tälläinen lauma eilen istui ilmastointi piippujen päällä, oli aikamoinen näky.
Ei ne kauan siinä ollut, mutta musta pilvi tuli, kun lentoon lähtivät.
Kiusaa noistakin, muistelen, että se on suojeltava lintu, mutta eiköhän kohta karsintaa tehdä.
Katselin eilen norppien elämää Saimaalla, sielläkin on monenlaista mieltä olevia, suojellaanko vai ei, onhan se mukava eläin katsella, söpöjäkin ne kuutit. vanha Eeva norppa äänteli hyvin selkeästi uidessaan, on jo yli kaksikymmentä vuotta elellyt Saimaalla.
Sillä on jokin keuhko vaiva ja siksi ääntely erilaista.
Nämä Kimmo Ohtosen luonto ohjelmat mukavia katsella.
Muistelen, että keltasirkut eivät lintulaudalta syökään, vaan maasta, muistanko oikein?

Nyt jatkan noita kivoja askartelu hommia, laskin että olen kymmenet kirjolapaset myyjäisiin tehnyt, nyt jo malli on päässä nopeutuu työskentely, kahdet lapaset tilattukin.
Sukkia ja muuta kivaa sitten ensi lauantaina tarjoamme myyjäisissä.
Oikein rauhaisaa ja joulun odotuksellista sunnuntai päivää teille pirtin ystävät.

Hyvää sunnuntaita Kahvipirttiin pitkästä aikaa!
Lueskelin vähän kirjoituksia ja joku mainitsi ettei ole nukkunut 6 tuntia pitempää unta yhtäjaksoisesti 10 vuoteen. Kyllä se harvinainen saavutus on minullekin, mutta viime yönä nukuin yli 9 tuntia, kunnes heräsin ja ajattelin että kyllä kai se kello on jo ainakin 6, niin se olikin jo 9.40! :)

Pitkän unen syy on ehkä pitkään valvottu ilta, kun oli pakko katsoa
tv-ohjelmia iltapäivästä saakka.

katsoin Nobelin rauhanpalkinnon jakamista Oslosta. Muitten palkintojen jakotilaisuutta Tukholman konserttisalilla ei tullut täällä tv:ssä, niin katsoin netiltä suorana lähetyksenä. Sitten alkoikin se
uskomaton banketti 1300 kutsuvieraalle! Se on millimetripuuhaa, että kaikki vieraat saavat ruoan lämpimänä kutakuinkin samaan aikaan. Tarjoilijoita yli 200 jotka liikkuvat pöytien välissä yhteen suuntaan, ettei tulisi kolareita kiireessä ja pytyt lentäisi vieraitten niskaan.

Sitten oli pakko siirtyä SUBille ja katsoa X-factor UK suorana lähetyksenä.
Saara Aalto on tänään mukana lopputaistelussa ja olen melko varma että voitto tulee! Hän on ollut ylivoimainen ja hänelle todella suo tuon menestyksen. Saara on puhjennut kukkaan kun on uskaltanut vapautua kaikista entisistä malleista ja odotuksista itseään kohtaan. Apua hän on saanut rautaisilta alan ammattilaisilta ja hänestä tullaan kyllä kuulemaan jatkossakin.
Olen ihmetellyt sitä, ettei tällaista tähteä ole keksitty kotimaassa, häntä on pidetty ikuisena kakkosena näissä kotimaisissa tasapaksuissa kilpailuissa. Mutta parempi myöhään, kuin ei milloinkaan! Vaikka keksijämaa olisikin Iso-Britannia.

Hämeessä on n -9º pakkasta, puut kauniisti huurteisia, autojen ikkunat jäässä. Kyllä kai se on lähdettävä aamupäivälenkille ja sitten takkaa lämmittämään.

Joku täällä näyttää hörhöilevän. (viesti 11.12 2016 12.45 ) Mitäpä tuosta, onhan näitä.

Oikein virallinen lepopäivä meni nimensä mukaisesti, tavallista pitempänä päivänokosena. Jotkut pärjää 6 tunnin yöunilla, minä en. Ehkä nuorempana tilapäisesti saattoi tulla lyhempiäkin yöunia ja niistä selvisi pienellä tokkuralla. Aina on ollut tavoitteeni vähintäin 8 tunnin koisaus. Ei työssäoloaikana sopinut viikolla unia lyhentää telkkaria töllöttämällä tai muilla menoilla. Jostain se mitta 8 tuntia on tullut ihan määräksi. Nyt eläkkeellä ei tietysti ole niin tarkkaa väliä mihinkään suuntaan, mutta ehkä keskimäärin olen pehkuissa 9 tuntia. Siinä on sitä "ikälisää."

Tänään oli pikkupakkanen - 10. Ihan hyvä keli ulkonakin pistäytyä. Kävin eka kerran sunnuntaina marketissa. Olihan siellä porukkaa tavanomainen määrä, ehkä jouluhössötystäkin oli mukana. Minulla ei ollut sitä kauppatarvetta, mutta kävelyn yhteydessä kävin tekemässä muutaman euron ostoksenkin.

No joo... kyllähän Kahvipirtti näyttää esillä pysyvän. Keskustelun "ohjaukset" toimivat kuitenkin melko huonosti. Tänne Pirttiin on muotoutuneet tavat keskustelijoiden mukaan. Eiköhän se näin ole hyvä. Jos jollakin on asiaa, niin saahan niitä esille tuoda, toivottavasti kohtuullisen asiallisuuden puitteissa. Näin olen ymmärtänyt Pirtin seinällä roikkuvan kaulimen toiminnan rajat. Sitä ei tarvitse säikkyä. No mutta...johan tässä olen elonmerkin antanut. Jatkoja!

Ei ole ummoisetkaan telkkaritarjonnat kun jäin Fin-Swe salibandypeliä päädyin katsomaan. Kahtena edellisenä vuonna Ruotsi on voittanut.
Kuitenkin edes lohtuhopea on tulossa vaikka Suomi häviäisikin.
Laji on pieni eikä kiinnosta monia, mutta Ruotsin kaato missä vaan lajissa, on ne niin kovia, svenssonit.

Hyvästi onnistui uuniliha. Pienessä mini-uunissa ja kannellisessa lasivuokassa. Porsasta se oli luukeskellä. Maistoin kypsyttyään. Oikein hyvää.

Edessä mielestäni pimein viikko Pohjolassa. Seuraavan viikon jälkeen on Joulu. Sitten vaan sisällä röhnötetään. Syödään ja juodaan hyvää, mutta niukasti.

Pimeetähän nyt on vaikka päivällä aurinkokin paistoi, pakkastakin kymmenkunta astetta, tuuli kuitenkin olematon.
Eilen myöhemmin oli kuutamo, mutta tänään näyttää olevan pilvessä ja ehkä jotain pieniä hiutaleuita tulee.
Markettireissut tänään tekemäti, syöty vanhoja eväitä, tuskin huomenakaan kaupassa käydään.
On tuo ihmeellistä kun jotkut sekaantuvat näihin pirtin kirjoituksiin, luulisi noita palstoja olevan joissa voi iloitella mielensä mukaan, no eihän se paljon haittaa, mutta näkeehän miten sivistyneitä ovat.
Eipä minulla ollut oikeastaan mitään asiaa, mutta päätin kuitenkin ilmoittautua.

Huomenta, yhdeksän astetta mittarissa ja päivä valkenemassa.
Viikon alku taas ja joulu lähestyy.
Onkohan tämän koneen valossa jotakin mikä saa silmät vuotamaan, vai lieneekö syy vanhenemisessa?

Niinpä se menee pitempiä aikoja, ettei kaupassa tarvitse käydä, nämä yhden ihmisen eväät riittävät viikoksikin, kun kerralla vähän reilummin ostaa.
Säilytys nykyään niin onnistunutta, että pakkaseen vaan eväät;)
Leivoin kuun alussa ja nyt tuolla parvekkeella Tuberwaren rasioissa hyvin säilyvät, varmaan jouluherkuiksi, jos ei niin leutoa tule että sulavat.

Eipä tuo tarjonta telkkarissa kummoista ole, viikonlopuksi vaan huonontuu, luulisi olevan toisin, kun ihmisillä mahdollista katsella.
Facebookista luin juuri hyvän ohjeen murean lihan tekoon, kuiva liha runsaan suolan(merisuola) kanssa pellille, yhdestä puoleen toista tuntia saa olla ja sitten huuhdotaan suola pois ja maustetaan ja paistetaan.
Suolaa saa laittaa paljonkin, se huuhdotaan hyvin pois.
Pitänee kokeilla tuokin ohje.

Kaulin on ollut pelottava kapine, hyvin on pirtti säilynyt suurimmilta kiusoilta;)
Niin yksilöllisiä ollaan, tuo unen tarvekin kovin erilainen, varmasti myös unen laatu vaikuttaa.
Nukun ilmeisesti niin sikeästi, että sen kuuden tunnin jälkeen virkeä olen, yleensä.

Kiva kun elon merkkejä annoit Mdk-Mdk, olenkin joskus ajatellut miten on vointisi, onko silmät tervehtyneet?
Hopea tila nyt sitten tuli Saaralle, mutta siitä kertoivat, että hyvä näin, nyt pystyy ottamaan vastaan kaikenlaisia tarjouksia, ei sidoksissa tähän Englantilaiseen yritykseen.
Onnitteluun yhdyn, onhan se aikamoinen tuo taito osata laulaa itsensä maailman huipulle.

Minä sain yhdeltä valokuvaajalta noita levyjä ja telkkarissa kertoivat idean tehdä kynttilän alusia.
Mitään mallia en ole nähnyt, mutta helmiä, kultanauhoja, rusetteja jopa nappeja liimailin levyn reunoille ja siihen istui paksu pöytäkynttilä hyvin.
Mielikuvitus liikkeelle ja syntyy persoonallisia tuotoksia, mitä ei kaupasta löydy.
Kärsivällisyyttä ja hyvää kuivumisen odotusta tämä homma vaatii.
Samoista levyistä tein tontun päivä, kiersin valkeaa lankaa levyn reiän kautta koko levylle, tein punaisen pipon ja pellavalangoista paran, sitten kaupasta ostetut silmät paikoilleen, kiva pienien lasten joulu koriste.( kelpaa se vaikka oveen ripustettuna meille vanhoillekin)
Halpaa askartelua, kierrätystä ja mikä parasta ajan kulua ja luomisen intoa.
Mielellään niitä kiitoksia jakaa jo pienistäkin onnistumisista, lapsia kannustetaan yrittämään ja sille heikommallekin innostuksen sanoja tulisi jotenkin riittää.

"Joku toinenko" arveletko että pirtin keskusteluja ei luettaisi, harmi ettei lukija määrää näe, mutta uskon heitä aika paljon olevan, ainakin ennen oli.
Tuo "sumppilakaan "ei loukkaa toivomallasi tavalle;)

Taas aloittelen päivää, kuinkas muuten kuin puikkoja kalisuttaen, voisi ehkä ottaa räsyn käteen ja vaikka noita keittiön kaappeja ja laatikoita käydä järjestelemään, katsotaan syttyykö into moiseen?
Jollakin lailla se ilta vastaan tulee meille kaikille, toivon että jaksatte kaikkea puuhata ja tyytyväinen mieli illan tullen ;)

Ilmoittautua pitänee minunkin, vaikka päivä on jo taas lipsahtanut iltaan. Hieno kuu mollotti suoraan silmiin vielä hetki sitten- parvekkeelta näin. ei se sentään meillä sisällä ollut. Nyt on hävinnyt pilviverhon taakse. Huomenna olisi ollut ihan täysikuu ,vaikka tänäänkin niin pyöreältä näytti. Ja kirkkaalta.

Kylläpä Skillan on taas ahkeroinut. Kaikenlaista sommitellut. Pitää vaan ihailla. Oma aika menee vaan jossain- aika paljon on harrastuksia ja mitä lie saamattomuutta suomenkieliseltä nimeltään. Puikkoja kyllä "helisytän" minäkin niinkuin on monesti tullut kerottua. Enempi koneompelua harrastan sikäli kun tarve ja aika käy yksiin.

Nyt on joulunalusaikaa ja semmoiset tekemiset tauolla. Tänään kaulin heilui meilläkin. Tein torttuja ja joulupullaa, kaulin käyttäytyi ihan iisisti. Kuten aina- vain rettelö asioissa hermostuu ...silloin rusetti on kireellä kierteellä jos pirtissä rettelöidään tai missä vaan.
Meni ihan tonttujutuiksi tämä meininki . Onnea kuitenkin Saara Aallolle- hyvä on kakkossijakin. Eka kerta kun muun maalainen on päässyt edes finaaliin, joten tosi hyvä. Ehkä Saara hieman pilasi itse omaa kohtaloaan, kun naiskihlattunsa kanssa esiintyi julkisesti siten kuin esiintyi.... liian läheisesti..Ei kaikki britit ymmärrä sellaista.
Eikä edes suomessakaan kaikki ymmärrä tai suvaitse sitä.
Tuo taas on minun mielipide.
On Hurskainen tehnyt hyvän kuuloista lihaa uunissa. Tuo lasivuoka on hyvä kapistus sellaiseen. Hirvenlihakin hautuu ja ruskistuu siinä maukkaaksi ja mureaksi. Eikä kuivaa liikaa. Ihan tuli "vesi kielelle"....
Mutta nythän on päivän eväät jo nautittu eikä saa enää haaveillakaan syömisestä vaikka miten mielisi.
Mitään isompaa sanomista minulla ei ollut ,siis ilmoitusluonteinen käynti. Kiikkustuolissa raapustelin nämä koukerot pirtin kirjaan. Kaulin hymyili ystävällisesti. Ihan näytti kuin olisi iskenyt silmää..
Mirrien hyrinä kuuluu tasaisena.tyytyväisiltä tuntuvat. ja kyläisiltä näyttävät.
Se on sitten heippa !

Sellainen pikkupakkaspäivä, -10 - -4 ja aurinkokin näyttäytyi , eikä lumisateista ollut haittaa. Ihan hyvä päivä.

Hyvinhän sitä pärjäisi, vaikka harvemmin marketissa kävisi. Näillä keleillä säilyy jo viileätä tarvitsevat ruokatarvikkeet vaikka parvekkeella, jos sisätilan säilytyspaikat sattuu olemaan täynnä. Meillä on täällä sopivan mittainen matka markettiin tehdä jaloittelunkin merkeissä. Monestihan se onkin tärkein pääasia. Onhan kaupassa hyvät säilytystilatkin. Niin... ja se orrella viivähtämien, jalkojen lepuuttaminen on myös kauppamatkani rituaaleja. Toki sen verran on varastoja kotonammekin, ettei ole pakko lähteä edes ulos, jos joitain esteitä sattuu tulemaan.

Tänään marketin orret olivat melko hyvin varattuja, mutta pienellä viiveellä paikkakin löytyi. Tulihan siinä huulenheittoa, kevennystä, mutta eipä erikoista
asiaa. Nousihan se Saara Aallon kilpailukin vähän esille. Siitähän onkin paljon rummutettu. Ehkäpä se täältä katsoen ja kuuluen vaikuttaa paljon suuremmalta asialta kuin onkaan. Hyvinhän Aalto menestyi, toivotaan että siitä on apuakin uralle.

Aamun avaajan loppuviittaukseen: hyvin on jaksettu puuhata ne välttämättömät puuhat. Tyytyväinenkin voi olla, hetihän voi heittäytyä koisimaan. Jatkoja teillekin!

Huomenta jälleen, pieni pakkanen ja luulen että pilvinen päivä tulossa.
Koivu tuossa ikkunani näköpiirissä on pukeutunut kauniiseen harsomekkoon, se niitä talven kaunistuksia.
Ei tervehtänyt tähti taivaalla minua tänä aamuna.

Hurskaiselle sitä aina pientä puuhaa löytyy ja siitä kiittävät linnut, isot ja pienet, hyvä että jaksat noita luonnon eläjiä muistaa.

Tuo onkin ihan sopiva tapa käydä tervehtimässä siellä "orrella" istujat ja samalla poiketa ostoksille, tai vaikkapa vaan katselemaan.
Heräte ostot voi kyllä siellä kaupassa kierrellessä tulla mukaan, mutta kai kaikelle paikka ja tarve löytyy.

Kuuntelin eilen radiosta myös yleisöltä tulevia kommentteja Saara Aallon esiintymisestä ja samanlaisen viestin kuulin mistä meri-kukka mainitsi.
Ikävältä tuntuu, jos tämän laatuiset asiat voivat loppu tulokseen vaikuttaa, mutta erilaisuutta ei vaan hyväksytä, tai siis kaikki ei hyväksy.
Laulaminen ja yleensä esiintyjän tuote sen kilvan pääasia olla.

Olen huolissani katsellut naapuri talon olemiseen, asunto jossa pieni koira asustelee, on koko yön ollut valaistuna, mikä ei ole tavallista.
Siellä sammuu aina ennen ilta kymmentä valot ja ennen kuutta ne syttyy, nauroinkin koiran isännälle, että aamulla kun silmäni aukaisen tiedän aamun olevan, kun teillä on valot.
Viime yönä heräilin useaan kertaan ja näin valojen vaan palavan, aamu lenkillä en ole isäntää koirineen vielä nähnyt on, toivottavasti kaikki on hyvin.
Nyt varmaan joku ajattelee, että naapureitani kyttään, en todella, mutta kun tässä koneella ikkunan edessä istun, pakosta näen nuo kulkijat tiellä ja naapuri talon elämää valojen suhteen.
Kulkijoita en tietenkään tunne, vaikka monta ihmistä samaa reittiä kulkeekin, näkö tutuiksi jäävät.
Kerroin joskus miten sanoin koiran isäntäänsä vievän, vaikka pieni kipittäjä onkin, isäntä totesi näin olevan.

Tämmöisillä levottomilla tunteilla päiväni aloitan, lähden kyllä päivemmällä lauluryhmämme pikku - jouluun, puuro juhlan pidämme, huomenna sitten vielä ruoka pikku-joulu tiedossa.
Tehdäänpä päivästä hyvä, sillä paljonhan siihen itse vaikutamme;)

Sancta Luciaa pirtiin! Vielä on ulkona hämärää, pakkasta sopivasti tänäänkin.

Skillan kysyi silmieni paranemisesta. Silmiä on käsitelty säännöllisin väliajoin ja niihin on annettu silmänsisäistä hoitoa piikeillä. Lääkkeenä on ollut sellainen lääke, joka oikeastaan on syöpälääke, mutta pitäisi auttaa silmänpohjanrappeumaankin. Se on varmaankin aika henkilökohtaista, kenelle sopii, kenelle ei. Viime kerralla päättivät ruveta antamaan tehokkaampaa ja kalliimpaa lääkettä. Sanoinkin, että jos se on tehokkaampaa niin ehkä se ajan oloon olisi myös halvempaa ja potilaat säästyisivät kalliilta matkoilta ja kaikelta vaivalta mitä käsittelypäivän järjestäminen sisältää. Toivottavasti kesään mennessä alkaa lääkitys vaikuttaa. Silmät eivät kestä häikäisevää valoa ja hämärän ja pimeän vuorokauden aikaan pysyttelen sisätiloissa.

Saara Aaltoa on seurattu niin paljon, että tuskinpa mikään urheilutapahtuma on saanut aikaan samaa innostusta! Korkeammalta poliittiselta tasoltakin tsempattiin Saaraa: Niinistö, Sipilä, Orpo ym.
Ei ole musiikkimaailman edustajat kovin hurranneet. Sonyn edustaja Lontoossa antoi kuitenkin haastattelun. Saara oli ehdottomasti paras loppukilpailuissa, mutta onni oli että hän sai pitää vapautensa eikä ole sidottu vähintäänkin vuodeksi levy-yhtiön määräämille keikoille. Joutuu kuitenkin kevätpuolella kiertueelle toisten kilpailuun osallistuneitten kanssa, mutta sehän antaa vaan lisää mediahuomiota hänelle.
On taottava kun rauta on kuumaa.

Joulukoristeluista sen verran, että tuo CD-levyidea oli hyvä! Täytyy kokeilla. Vietän muuten askeettisen joulun. Onneksi on tänä vuonna
"lysti mutta lyhyt joulu niinkuin sialla".

Joulujuhlista jaloin, olimme tänään eläkeläisten joulujuhlissa, täytyy sanoa juhlista, kun siellä oli paljon ohjelmaa joita ne eläkeläiiset itse esittivät. Oli siellä pitäjämme kirkkoherrakin tervehtimässä. No tilatkin olivat seurakunnan omistamat. Ruoka oli erinomaista ja sitä ritti vaikka sansaamiseenkin, päälle hyvät kakkukahvit.
Nyt säästyy kotona ei tarvi enää itse mitään valmistaa, vieläkin vyön pänni ahdistaa.
Ilma mitä parhain, paljon lämpimämpi kuin eilen, aurinkokin näkyi.
Yllätys kun tulimme kotiin, naapurin rouva toi kauniin kukkasen ja ei kauaakaan kuin olimme saapuneet, soi ovikello uudestaan ja toinen naapuri toi uuden kukkapurkin, he vain kiittivät kuluneesta vuodesta ja toivottivat hyvää joulua. Kyllä me hämmästyimme.
Elikä oikein mukavaa joulun odotusta kaikille.

Ilmoista ei voi valittaa, kyllä kelpasi ja lähelle nollaa nousi mittarikin. Ja vaikka olisi huonokin keli, valitus paljon auta.

Olihan minullakin aikoinaan joku "pikkujoulu" , jossa kävin. Ammattiosasto järjesti melkein joka vuosi sellaisen ohjelmallisen illan. Olin mukana monesti järjestelyissäkin. Nyt en ole vuosiin enää käynyt niissäkään tilaisuuksissa. Eikä ole tullut hakeuduttua muihinkaan joulunviettoihin. En tunne erikoista tarvetta osallistua, sehän on henk. kohtainen juttu ja valinta. Muutoinkin pienillä varusteluilla joulun pyhät menevät. Niin tuntuu ihan hyvältä selviytyä niistäkin pyhistä.

SkillaN epäili, että heräteostokset voivat lähteä mukaan, jos ahkerasti kaupoissa käy. Se on varmaan tottakin. En kyllä ole kovin helppo saalis ostos viettelyksille, vaikka saatan katsellakin. Vähintäin joku tietty tarve täytyy olla tavaralle, jos sen kassan hihnalle kannan. Aika hyvin se on onnistunut, vanhemmiten olen tullut etistäkin tarkemmaksi. Entistä rojuakin nurkissa pyörii aivan tarpeeksi ja ruokaahan ei tarvitse kuin vakimääränsä. Ruokien kokeilut on jo tehty. Uutuuksia en jahtaa. Olen nähnyt "nyhtökaurat ja härkikset", mutta hyllyyn saavat jäädä. Näin olen toivottoman vanhanaikainen.

Tässäpä ilmoittautumiseni, ei suurempia ongelmiakaan. Katsellaan jatkoa!

Huomenta neljän asteen pakkasesta ja vielä pimeästä Savosta.
Niin sitä vaan joulua kohti vauhdilla mennään, pari viikkoa ja tämän vuoden viimeisiä päiviä jo eletään.
Tilinpäätös tälle vuodelle ei kovin mukavaa ole antanut, mutta jospa tuleva sadan vuoden itsenäisyyden vuosi toisi mukavampia näkymiä.
Rauhaa ja turvallisuutta ihmiset kaipaa, vaikka siltä joskus vaikuttaa, että myös näitä sotaa kaipaavia löytyy, vallan kaipuuko ja raha heitä motivoi.
Siinäpä sitä pohtimista onkin.
Huomasin minäkin aivan turhia eilen miettineeni, koira ja isäntä kävelyllä oli, kai haluavat nukkua valojen kanssa yötä päivää, kai joku syy moiseen.
Tavallinen elämä poikkesi ja minä sitten moista pohtimaan, kai vähän höperö jo olen, tai sitten omia huolia ei tarpeeksi, pitää huolta kantaa tuntemattomista.

Kyllä on jäänyt nämä "uutuudet" minultakin, tuttua ja jo opeteltua ruokaa laitan ja kumma kyllä ihan äidin ennen vanhaan laittamat arkiset ruuat maistuvat parhaimmilta, vaikka niistä puuttuukin se jokin, minkä vain äiti osasi tehdä.
Heikko olen, jotakin meinaa väkisin aina ylimääräistä käteen tarttua minulle, kun kaupoissa kierrän, vaikka järki on jo voiton puolella, tavaraa riittää jakaa toisillekin minun kotona myös.
Karsintaa teen minäkin noista menoistani ja aina enenemissä määrin kotiin jään.

Eikös tämä tietokone anna niitä osoitteita hurskainen, tänään muuten viimeinen postitus päivä halvemmin merkein.
Minulla on jo postiin jätetty ja lahjatkin paketointia vailla, ne vähäiset mitä laitan.
Ei paniikkia minkään suhteen, kunhan tämän viikon loppuun saan, pyhitän ensi viikon omalle itselleni.
Tuota kilpikonna vauhtia yritän minä myös jatkuvasti toteuttaa, rauhassa ja nauttien tekemisen ilosta;)

Mukavia nuo pienet yllätykset mistä Late kerroit, hyvä naapuruuskin niitä aikaan saa.
Se viimeinen joulu ruoka tänään minullakin ja pieni juhla tilaisuus kahdelle sadalle vieraalle, kukat saavat vuoden viimeisellä puoliskolla syntyneet, pyöreitä täyttävät, myös siinä juhlassa.

Kälyni silmiin laitettiin myös jotakin lääkettä pistoksin yhdeksän kertaa, mutta sitten totesivat, että ei korjaa tilannetta, silmän pohjan rappeuma jatkaa matkaansa, jos ei uutta keinoa löydy sen korjaamiseen.
Kovasti ne lääkkeet uusiintuu ja ihmeitä aikaan saadaan joka sairaus alueella.
Minä voin onnitella omaa oloani, hyvin on silmät toimineet, vaikka vuonna 1952
pelkäsimme näön menevän.
Kaihit on leikattu molemmista silmistä ja kuiva silmäisyyden lisäksi ei muuta vaivaa onnekseni ole.
Tasaantuu jo tuo Saara Aallon hehkutus, hänkin pääsee tavalliseen elämään, siis niin tavalliseen kuin hänelle on suotu, varmasti menoa riittää.

Nyt olisi vuorossa tämä kodin kohentelu (ei siivous) ja sitten puolilta päivin sinne ruokailuun, sieltä jatkamme erään ystävän 75-vuotis juhliin pienellä porukalla.
Ilosta puolen viikon päivää kaikille.

Luminen tervehdys koko Kahvipirtin porukalle!
Laitoin Puskasuleiman asialle, kun viimeksi kirjautuminen onnistui, mutta jokin piilosilla ollut suuri tuntemattomuus sensuroi koko tekstini.
Siinä oli olevinaan jotakin asiaakin, mutta ei tule enää mieleen sen asian tarpeellisuus.
Osui silmiini Laten tiedotus, että muka joulujuhlista jaloin, Kattia kanssa autolla mentiin ja autolla tultiin! Taisi tarkoittaa, että joulu juhlista jaloin, vaikka kävi vähän niin kuin sille alakoululaistytölle, jolta opettaja kysyi mitä tarkoittaa "joulu juhlista jaloin". Tyttö vastasi reippaasti, et kuusjuhlasta lähretään jalkasin kotiin.

No, eläkelästen pikkujoulussa oltiin, ja joulupöytään oli katettu kaikki jouluherkut.
Tiesimme jo edellisvuosista, että jos ruoat oli tilattu samasta pitopalvelusta kuin ennenkin, odotettavissa olisi oikea lapsuuden jouluateria. Ei ollut lanttulaatikko ällömakeaa vaan juuri sopivasti imelletty, ja kaikki muutkin ruokalajit olivat kuin äidin tekemiä!
Olimme muutamaan päivää aiemmin kotona testanneet parin eri firman lanttulaatikkoa, ja olin tehnyt vakaan päätöksen ostaa ihka oikean lantun ja valmistaa siitä lanttulooraa. Toivottavasti kaikki muut eivät ole tehneet samaa päätöstä, etteivät lantut ole jo loppuneet!
Toinen vaihtoehto on löytää pitopalvelun nimi ja numero ja kysyä sieltä.
Taisi löytyä! Toinen on Vantaalla ja toinen omassa kunnassa. Taisi sattua niin hauskasti, että nurmijärveläisen äiti kuului aikoinaan samaan nuorisoporukkaan kuin mekin. Oli kulunut vuosia siitä, kun viimeksi olimme tavanneet hänet, ja sitten yllättäen tapasimme hänet Moskovassa! Siitä on nyt kulunut pari vuosikymmentä.

Vaan nyt on keksittävä jonkinlainen aasinsilta, jolla voi lopettaa tämän ennen kuin tuntematon ulosotto-olio ottaa taas koko sepustuksen. Tällä kertaahan tässä saattaa olla politiikkaakin.

Voikaapa hyvin!
Toivottelee; Puskasuleima

Juureslaatikoita valmistan muulloinkin kuin jouluna, ne sopivat myös esikoisen perheen vegaaniyttärelle. Hänen kauttaan olen omaakin ruokailua muuttanut paljon kasvispitoisemmaksi ja oppinut käyttämään kasvimaitotuotteita. Monella on lähisuvussa laktoosivaivoja, ja esimerkiksi kaurakermalla ja kookosmaidolla saa kivaa vaihteluakin ruokiin. Lanttulaatikon teen valmiista luomulanttusoseesta, jota saa ainakin pakastettuna hyvin kaupoista. Täyteläinen, hiukan makea kookosmaito antaa siihen hiukan makeutta, ja saahan lanttu jo itsessään paistuessaan luontaista makeutta, siirappia ei tarvita. Porkkanalaatikkoon kuorin ensin porkkanat ja soseutan käsisurvimella, keitinvedessä pehmitän riisit ja maidon sijasta käytän kaurakermaa. Porkkanaa laitan ohjetta enemmän, ettei tule liian riisipuuromaista ja saa upean värin. Perunalaatikkoon kuorin ensin perunat, ihan yhtä hyvää tulee kuin jos vanhan ohjeen mukaan kuorii vasta keitettyinä ja tulisen kuumina. Miesväen otin niihin talkoisiin, koska potut on saatava nopeasti kuorettomiksi...nyt kaikki ovat helpottuneita. Koetan imeltää ohjeen mukaan, laitan takan eteen lämpöön tai vesihauteeseen, mutta varmuudeksi lisään tilkan siirappia, se antaa väriäkin.

Pieni Martta herää näin joulun aikaan henkiin minussa. Laitoin juuri tyttärelle joulutorttuohjeen, kun hän valitti, että sakarat aukeilevat. Sakaroista vain joka toisen saa leikata teräväksi, sakarat painellaan keskelle napakasti ja vasta siihen päälle reilu nokare luumuhilloa. Kaupan taikinasta tehtyjä torttuja ei pidä voidella, sillä voitelu estää lehtevyyden ja kunnolla kohoamisen. Taatelikakku on takuuvarma ja taikina syntyy yhdessä isossa kattilassa, ei tule paljon tiskiä.

Nyt lopetan ennenkuin anelette vaikenemaan. Menenkin tonttuilemaan tästä, sekin on kivaa.

Päivää.

Kyllä minussa vielä henki pihisee;)

On vaan jotenkin veto pois;(
Ei innosta mikään.
Tänään olisi ollut pikkujoulu kerhohuoneella,vaan en jaksanut mennä.
Apteekissa piti käväistä,yks lääke oli lopussa.

Eipä tässä kummempaa,tulin vain ilmoittautumaan;)

näkyillään...

Ruokien laitosta on tullut ihan asiantuntevalta vaikuttavaa tekstiä. Vaikuttavaa? Siksi niin muotoilin, koska tietoni eivät riitä edes arviointiin. Luen kuitenkin ja saattaahan jotain vinkkiä tullakin, vaikka meillä lienee yksinkertaisemmat muodot käytössä.

Tänään oli kalasoppa, kasvattilohen fileroinnista jääneistä roippeista. Hyvää oli.
Ehkä se kalakeitto ei aivan kaikille olisi terveellistä ja tuskin ravintoloissa korvaushakemusten pelossa niin tehtäisiin. Keitossa oli kaikki ruodot paloiteltuna, niin aina. Tottumaton syöjä varmaan saisi ruodon kurkkuunsa. Eihän se olisi suuri vaiva keittää ja siivilöidä ruodot pois, mutta turha vaiva se, kun on oppinut viimeistään suussaan ruodot erottelemaan.

Olkoon enempi sekaantumiseni ruokapuuhiin kun ei ole asiallista kerrottavaakaan. Perunat osaan kuoria raakana ja keitettynä. No se niksi: valikoin marketista aina jauhoisen perunalaadun, ne ovat vähemmän vetisiä. Jos keittää kuorineen, halkeilun voi estää rojauttamalla keitinveteen suolaa.
Armeijassa kysyttiin halukkaita teatteriin. Minä pöllö ilmoittauduin heti. Perunateatterissa ne kuorimistaidot kehittyivät lisää. Tosin jatkossa en vapaehtoiseksi tyrkyttäytynyt.
Puskasuleiman kertomasta selviää, kuinka tarkkana pitää olla sanamuodoissa, ettei liioittele jaloin kulkemisiaan.))

Lunta pölläytti viimeyönä sentin pari, päivä meni ilman sateita, mittari lähellä
nollaa. Hyvähän oli vaatimaton päivän annos kävellä kauppareissulla. Katsellaan...

Kyllä on pitkä Kahvipirtti. Puolo päivää pitää kelata.


Hyvää jouluaikaa!

Huomenta, pakkasen puolella neljä astetta, näin aloitellaan torstai päivää ja puolta kuukautta eletään, Nooan nimipäivä, onnea!
Viimeinen joulu ruoka pikku-joulun merkeissä nautittu 205:n henkilön seurassa.
Hyvä juhla ja ruoka maistui.

Hyvää joulun aikaa myös sinulle Ruuneman.

Tuo "roippeista" tehty soppa on todella maukas, siksi aina ostankin kokonaisen lohen, että sopan saan keittää, kraaviksi ja paistettuun menee sitten ne paremmat osat.
Pakon edessä ruokaa osaa tehdä jokainen ja kun masu täyteen tulee, se riittää.

Nyt muori todella vetämättömissä, kun ei oman talon pikku-jouluun jaksanut, toivottelen piristymistä, jospa jo tänään parempi päivä olisi.
Täytyy tunnustaa, että suurimmat innot menemiseen on karissut, kotona niin hyvä olla.

Ramoonan jouluinen ruoka tarjoilu on varmaan herkullinen, niin taitava tunnut olevan noissa Marttojen hommissa.
Kuulostaa niin helpolta kaikki tekeminen, kun niistä kerrot, ehkä onkin, kun malttaa keskittyä.
Saanhan minäkin jotakin aikaan, mutta olen enemmän sellainen suht koht ihminen ja lopputulos sieltä tänne päin.
Koskaan en kuullut pitkän yhteisen elämämme aikana mieheni moittineen tekeleitäni, sitä olen ihmetellyt näin jälkeenkin päin.
Oma maku aistini on kaiketi olematon, kun melkein kaikki maistuu;)

Tämän suomenkielen kanssa saa olla varovainen, ettei synny väärinkäsityksiä, runsaat murre sanat lisäävät näitä ymmärryksen vaikeuksia.
Yleensä nämä juhlien laittajat parastaan tekevät, sillä onhan se jatkumoa tulevaisuuteen.
Kun kerran saa maukkaan tuotteen, menekki lisääntyy.
Ostin minäkin lantut ja ensi viikolla ne
lanttulaatikoksi yritän kykyjeni mukaan laittaa.

Nyt sitten ne joulukortit saa laittaa kalliimmalla merkillä, mutta eipä se niin suuri ero ole, jos muutamasta kortista on kyse.
Kyllähän nuo postin asiat nyt sekaisilta tuntuu, oikein ei selvillä ole, mitä heille kuuluukaan.
Meillä kaupan neuvonta toimii postin tehtävissä ja ainakin näin alkuun tuntuu hieman hitaalta, kun totuttelevat työhön.
Tänä päivänä ei enää ole aina varma mihin suuntaan olisi asioiden kanssa mentävä.
Tuosta täydestä kuusta oli puhetta eilisen juhlan jatkoilla ja joillekin se aiheuttaa unettomuutta, minä sitä vaan unia vetelen;)

Nyt kuitenkin taas jotakin aikaan saamaan tänäkin päivänä, muutama homma keskeneräisenä odottaa tekijää.
Mennään rauhallisella mielellä, turhia murheita asioista ottamatta, kyllä se joulu sivuutetaan rauhaisastikin;)

Lupsakasti on päivä iltaan mennyt. Lämpömittari kieppui nollan lähettyvillä, käväisi puolellakin, eikä sateet häirinneet.

Vaikka keleissä ei moittimista ollut, en tuntenut vetoa pitemmälle lenkille. Se tavallinen minimi tuntui riittävän. Ehkäpä sekin riittää, mutta muistiin tulee kuinka vielä muutama vuosi sitten saatoin noin vain puolihuolimattomasti vitoskilsan lenkin raaputella mihin aikaan päivästä tahansa. Kyllä se vaan totuus on, että tämä vanhuuden ymmärtämisen alkeiskurssi on opeteltava, kun konkreettista kokemusta ei ole. Eipä näistä kannata turhia huolia ottaa. Niillä eväillä mennään, mitä kulloinkin on käytössämme.

Aika iso joukkohan on SkillaNin kanssa ollut pikku-joulun ruokailutilaisuudessa. Kyllä siitä joukosta jo juttuseuraa löytyy.

" Väinö Linnan elämä" nimistä kirjaa yritin lueskella, tai paremminkin kertailla. Luin se kiireisesti uutena kymmenen vuotta sitten. Unohtunut on jo paljon kirjan sisällöstä, tai sitten on tullut harpottua ylitse. Toisaalta, onhan se säästöäkin, jos vanha uudelta tuntuu.))

Nyt täytyy rientää katsomaan tv:stä dekkaria vaikkapa kevennykseksi! Heippa!

Raahaudun viimeisillä voimillani kahvipirtin rauhalliseen ja leppoisaan ilmapiiriin päivän rasituksista.
Ne kummoisiakaan olleet, mutta sisäinen kello mourusi että unet jäivät tunnin verran liian vajaiksi.
Syyskauden ensimmäinen pimeä ajo. Tiedän että on autoilijoita, jotka välttävät sitä, mutta joskus joutuu vaan lähtemään ajoon.
Kaikki vastaantulevat eivät napsauta valojaan pois pitkiltä. Oli iso helpotus kääntyä tutulle kotitaajaman tielle.

Kai ne joulukortit ehtii vielä maanataina postiin laittaa kun käyttää tavallisia, eikä joulumerkkejä.
Pimeys kai aiheuttaa väsymystä, mutta tuo sokerian ahminen ehkä yks tekijä kans. Oli aika että janojuomaksi kelpasi vichyvesi. Ei kelpaa enää.

Siitä kiitän kontillani kaikkeutta että yölevolla on hyvää voimia palauttavia ominaisuuksia. Uutisilta kellahdan kumolleni.

Myöhäisiltaa pirttiin, päivä kulunut enemmälti suunnitteluun, miten joulutyöt tehtäisiin. Senverran toteutinkin, ostin tuosta lähikaupasta isoja perunoita, ajattelin on helpompi kuoria, ehkä niitä lanttuja täytyy myös viikonlopuksi ostaa, ainakin tuo pottuloora ja lanttulaatikko on tehtävä. Sitten sillisalaatti aineet ehtii vähän myöhemminkin. Kraavilohta no sitäkin olisi tuossa lähikaupassa kokonaisena, täytyy katsoa huomista kauppareissua mitä muuta vielä puuttuu. Pojat tulevat porukoineen joulupäivänä ainakin kahville, joten aaton olemme kahdestaan.
Päivä on ollut mukavan leuto ja ainakin viikonlopuksi samanlaista luvassa.
Muutama kortti varmaan täytyy lähettää, ei niitä montaa mene, on joidenkin osoitteet hukkuneet parivuotisen muuttomme yhyeydessä.
Oikeastaan tässä ne tärkeimmät olivatkin.

Huomenta ja yhden asteen pakkasta, luntakin herätessäni satoi.
Tyttäreni pyysi tekemään kakun, sellaisen jota en ole vuosiin tehnyt, ei meinannut muistiin nousta.
Vanhan Kotokokki kirjan kaivoin esiin ja sieltähän se löytyi, näkyi että paljon on tehty, kun lehti melkoisen ryvettynyt, murokakku nimeltään.
Tulipa sekin samalla mieleen, että miten pitääkään sotata nuo kirjan lehdet aineksilla, mitä juuri silloin käyttää, taitaa olla vaan minun tapani:(
Kakku on hyvä, suussa sulava, teen kaksin kappalein toinen itselle, pitkästä aikaan.

Mietin minä myös noita jouluruokien tekoa, eipä juurikaan kannattaisi vaivaa nähdä, kun yksin jouluni vietän ja aattona vielä pojan luokse menen.
Pyhiäkin niin vähän, mutta onhan pakkanen ja uusi vuosi myös herkkuja kaipaa.
Hukkaan ei ruokia tarvitse tämän päivän maailmassa laittaa.

Kortit ehtii hyvinkin, kun maanantaina laittaa, kertovat että korttien laitto on lisääntynyt, minulla muutamalla vähentyi.
Postin elämässä käymässä sekamelska, ei oikein tiedä mitä kaikkea se posti muuta tekeekään, kun postit jäävät jakamatta.
Eilen kuuntelin selityksiä telkkarista, eipä tuo paljon selvinnyt, mutta eikös se kannattavuus aina ole päälimäisenä, joten paljon vaan postia lähettämään, jospa näin saisimme entisajan postipojan/tytön laukkuineen lähetyksiä jakamaan.
Kulutusta, kulutusta kaiken suhteen, näin rattaat pyörivät, kun vaan sitä ostovoimaa lisää saisi.
Eipä ne pienet eläkkeet säästöön mene, kulutukseen ja pakolliseen sellaiseen.
Tuo pimeällä ajo on varmasti paras yrittää välttää, on se niin vaarallista vanhemmalle ja nuorillekin.
Kyllä se oma sänky niin hyvältä tuntuu, kun pään tyynylle laittaa.

Meillä on ollut tapana jo monena vuonna, että pikku-jouluun tulee yllätys vieras, yleensä joku kirkon mies, tänä vuonna hän oli munkki Simeoni Valamosta.
Mukavasti kertoili lapsuus muistojaan, hänen isänsä oli paikkakuntani kirkkoherrana ja monet hänet muisti, siltä ajalta.
Munkki Simeoni on tiedottaja munkki ja toimii oppaana Valamossa, hyvin oli puhe hallussa ja varmasti opastukset sujuu hyvin.
Sehän se on mukavaa, kun jokainen omaan tahtiin tätä elämän loppupuolta tallaa, saa päättä kävelenkö tai istunko vaan kotona, voimien ja halujen mukaan tässä elellään.
Kiva tietenkin olisi, kun loppuun asti intoa ja halua olisi yhteiskunnan asioista kiinnostua, mutta vaikuttaminen jää vähäiseksi, eipä eläkeläisiltä paljonkaan kysellä mitä mahdollisesti haluaisit.
Lait ja säädökset syntyy päättäjien taholta ja aina ei hyvin meihin vanhoihin kohdennu.
Siispä kävellään ja eletään aivan oman tahdon mukaisesti, kunnes toisten apuun joudumme turvaamaan ja se onkin sitten ihan toinen juttu.

Nyt päivä alkaa valkenemaan sen minkä nyt valkenee, minä suunnistan tuonne keittiöön ja laitan koneet pyörimään, jospa jotakin aikaan saisin.
Iloista päivää ja onnea Aada nimisille!

Kulutustahan sitä odotetaan taloustilannetta paikkaamaan. Joulu ja lahjat ovat ovat kohteena, josta paljon odotetaan. Luin että vippifirmat ovat teettäneet tutkimuksen, jonka tulosta päivitellään, että ihmiset liikaa pihistelevät varojaan ja lahjaostokset ovat vähenemään päin. Tietysti, vippifirmat odottavat jouluostoksiin vippaajia runsain mitoin!

Kaikkein pienituloisimpien käytettävissä olevat rahat ovat vähentyneet. Saattaa vaikuttaa myös joulukauppaan. Kyllä keskimääräistä pienemmillä tuloilla olevat eläkeläiset sijoittavat tulonsa melko tarkkaan päivittäiseen elämiseen. Eikä siihen tarvitse edes törsätä. En ole ottanut, enkä ottaisi pikavippejä missään tapauksessa lahjojen ostoon. Se lainanotto on vihonviimeistä ryöstöä. Ei kyllä ole henk. kohtaista kokemusta, mutta tunnen siihen kierteeseen joutuneita. Tunnen myös vastenmielisyyttä koko joululahjahöyräkkää kohtaan.

SkillaN kirjoitti:"Kiva tietenkin olisi, kun loppuun asti intoa ja halua olisi yhteiskunnan asioista kiinnostua..." Niinhän se olisi. Joskus tunsin melkeinpä olevani "siipieläjä" kun jättäydyin melkein kaikesta toiminnasta pois. Kovin suuri toimija en ole ollutkaan, mutta vähäisessä määrässä kuitenkin. Niin... minulla oli terveysongelmia ja niin päätin jättäytyä "ulos." Jos nyt hiukan ajattelee tätä menossa olevaa ikää, niin eipä ole enää kohtuullista olettaa olevankaan asioissa aktiivisesti mukana. Mukaan on myös laskettava arvio itsestään, että olisikohan jo enemmän haitaksi kuin hyödyksi mukana tarmokasta näytellen.

Päivä oli kelien puolesta mainio. Kyllä hyvin sain markettireissun heitettyä ja roskapussin vietyä roskikseen. Hyvää jatkoa huomista kohti!

Huomenta, nyt vaan herättely teille päivän hommiin, minä lähden kaupan tekoon.
Myyjäiset ja sitten alkaa ihan oman mukainen aika ja kestää, ensi vuoteen, 9. 1. 2017 aloitan taas käsityö kerholla, jos kaikki hyvin menee.
Kohta sitä opetellaan uutta vuosilukua, hyvin tuo onnistui tässäkin.

Hyvä että joulusiivoukseen apua saat hurskainen, jääpä enemmän aikaa noihin omille hommille, joita tuntuu olevan.
Sanoit päiväsi onnistuneen, minulla taas meni kaikki mönkään.
Laitoin uuniin kaksi murokakku vuokaa ja mistä kumman syystä alatasolle, paistoin tunnin, hyvältä näytti, mutta enpä saanut kakkuja ulos vuokista,
Paloina sain irti ja nyt pohdin sulattaisinko suklaata päälle ja tekisin lusikalla syötäviksi.
Laitoin lohen uuniin ja eikös sekin kiinni astiaan tarttunut, minulla on katkaisi löystynyt ja se herkästi pyörittää lämpötilan mihin sattuu, tässä tapauksessa liian kuumaksi.
Tosi ikävä päivä.

Tuohon ynnämuun sanontaan, että on enemmän haitaksi kuin hyödyksi, näin se on, kalkkiutuneet on meikäläisen ajatukset, siinä vanhan ajan hyvässä toiminnassa vaan riippuu, uudistuminen vaikeaa ja jarruna sitä sitten on.
Hyvillään ovat nuoremmat, kun irrottaudun.
Eipä mene minultakaan varsinaisiin lahjoihin rahaa, lankoihin kyllä ja arvokaita ovat nekin, niin kuin kaikki muukin.
Hyöty lahjoja ja ei niin tykättyjä, niitä minulta lähtee.

Nyt kaikille mukavaa päivää, olkaa touhuissa mukana.

Kuuntelin illalla tv:stä ykköseltä, erään naisen haastattelua, ei voinut muuta kuin ihmetellä sitä kielteisyyttä joka hänestä lähti!
Varmaan kaikki kaartavat hänet kaukaa!

En löytänyt yhtään syytä kieltäytyä eteisen siivoamisesta. Ajelin kaupalla ostamatta mitään.
Se harmittaa, etten muistanut lukea iltalehtien mainoslööppejä, mut nehän näkee netistäkin.

Syyrian Aleppon siviilien tilanne on murheellinen. Presidentti Basar al Assan. heiluttaa ystävällisesti kättään kansalaisille.

Hiljaiseksi on käynyt joulunaluisen kahvipirttipalstan kirjoittelu. Onhan tässä vielä iltaa.

Iltaa! Päivä mennä hupsahti melkein huomaamatta. Lukuhommia yrittelin ja väliin lupsahti silmäni kiinni. Eikä ollut syynä se, että yön olisin nukkunut huonosti. Lahjakkuus ilmenee unenlahjoina, eikä ollenkaan huono homma.

Nyt taas ramasee kun saunanlauteilla lojottelin pitkän jakson. Niinpä jätän tämän ilmoittautumiseksi. Koetetaan pärjäillä, hetihän alkaa päivätkin jatkumaan. Heippa!

Täytyy poiketa ilmoittamassa, vielä me kuulumme pirtin vahvuuteen vaikkemme kovin usein käykkään, eikä tuo sanainen arkku mitenkään oikein aukea.
Teimme tänään sellaisen saitsingin, kävimme useammassa kaupassa vähän eripuolilla pitäjää. Taisi tulla kaikki tai ainakin melkein, mitä tuo ensiviikonloppu luo tarvetta. Huomenna sitten käymme käsiksi niihin hommiin, ainaki kaikki laatikot meinaamme paistaa.
Ei mitään uutta ole tapahtunut suunnitelmien suhteen, joten eiköhän se siitä lutviudu.
Aina ne juolut sun muutkin pyhät ohi on menneet.
Joulusta sen jo huomaa, että talvi alkaa taittumaan, mutta eihän se vielä ohi ole.
Saapas nähdä paljonko on lunta joulunpyhinä, ei sitä montaa senttiä nyt ole, pari kolme.

Tiepalvelumiehet aloittivat jo Lumihiutaleoperaationsa joululiikenteen ongelmien helpottamiseksi.
Lueteltiin niitä matkaan lähteneiden tavallisia puutteita. Aina ei muisteta huoltaa pitkälle matkalle lähtiessä autoa ollenkaan. Polttoainekin saattaa loppua.
Pakkasilla kehotetaan ottamaan huopia autoon siltä varalta että joudutaan odottamaan hinausapua tai korjaajaa.

Hatunnosto tuollaselle porukalle, joka vaivojaan säästämättä lähtee kaksi kertaa tien päälle auttamismielessä.
Kuulemma kriisiapukin tienpäällä saattaa olla tarpeen joululiikenteeseen lähteneille. Odotukset joululoman onnistumisesta voivat monella tapaa kariutua.
Kesäautolla talviliikenteeseen. No huhhuh huh.

Apinat asuvat Suomessa!!!

Sunnuntai aamua, kaksi astetta pakkasen puolella, ulkoiluilma kerrassaan.
Myyjäiset meni hyvin jo kahden tunnin päästä oli kakut, piirakat ja laatikot myyty, käsitöitäkin moneen lahja pakettiin meni.
Uuvuttavia ne talkoot on, kun pienellä porukalla tekevät, tuhat piirakkaa ja laatikoita kymmeniä rasioita olivat taas jaksaneet valmistaa, aikaahan sitä on noiden puikkojenkin kanssa mennyt.
Kakkuja yksittäiset jäsenet kantoivat ja heidän panos myös tuottoisa.
Taas on kiva joku kulttuuri tapahtuma tarjota jäsenille edullisesti, sellaiseen näitä talkoita pidetään.(toivoisi useamman talkoisiin osallistuvan)

"Taloi" uskoo että apinat asuvat suomessa, ei näin kuitenkaan ole;)

Luin juuri lehdestä miten täältä minun kaupungista myös talkoisiin lähtevät tuonne tien päälle, näin se talkoo henki elää ja apua annetaan.
Jospa tämä joulun aika menisi onnellisesti ei vahinkoja missään tapahtuisi.

Ensi viikolle tekemiset jää minullakin, en meinannut mitään tehdäkään, mutta kyllä se joulu minulle on niin tärkeä, että kaikki jouluiset ruuat laitan.
Mustaa joulua ennustavat sinne etelään, meillä lunta vielä ihan kivasti.

Onni se on, kun uni maistuu, siitä minäkin hyvilläni olen, yöt on mennyt ilman kolotuksia, vaikka päivällä vaivoja ilmenee.
Niinhän se on, että tulevana viikkona se pimeneminen loppuu, pesässä päivä muutaman päivän köllöttää ja sitten alamme ihmetellä, kun päivä pitenee ja kesä sieltä sitten lopulta tulee.

Tuo Syyrian tilanne kauhistuttaa, miten tätä julmuutta ihmisistä vaan löytyy, kenen tahtoa tämä on?
Istuntoja ja komiteoita istuu rauhaa vaaditaan, mitään ei kuitenkaan tapahdu, missä vika?
Maailman herruudestako on kyse, eikö päättäjillä ole tietoa ja taitoa lopettaa tämä kauhistuttava meno, halutko puuttuu?
Eteisestäkö aloitat siivouksen, vai joko siivous apu muuten siivouksen suoritti hurskainen?

Meistä ihmisistä löytyy niin monenlaista sorttia, toisilla jo ulkoinen olemus karkottaa läheltään, tietämättä ihmisen luonteesta mitään.
Ei se mukavia tunteita esiin tuo, jos vastapuoli kaiken ikävänä kokee, voihan joskus olla huono päivä ja se saa ne ikävät puolet esiin tulemaan.
Ystävällinen olemus saa hymyn vasta pelurinkin kasvoille, siis hymyillään;)
Hymyillen toivotan mukavaa päivää, tänään menemme tyttären kanssa kirkkoon, kauneimpia joululauluja kuulemaan.

Sääennusteet kertovat, että reippaasti lämpimän puolella vielä viikon verran pysyttelee täällä eteläisessä osassa . Kyllähän ennusteet pari- kolme päivää yleensä aika kutinsa pitää, mutta viikkoon jo ehtii tapahtua paljon. Näin olen huomioinut kun säätiedotteita seurailen.

Eipä tuolla mulle ole suurta väliä, tuprauttaako maan valkoiseksi tai pysyttelee tumman kirjavana. Hiihtämäänkään tuskin lähden tänä talvena. Vaikka enpä tuota tiedä, välineet kyllä on tallessa.

Nimim. `taloi`: " Apinat asuvat Suomessa!!!" SkillaN jo huomautti, että näin ei kuitenkaan ole. En minäkään ole kuullut, enkä nähnyt että apinat asuisivat täällä luonnossa. Korkeasaaren eläintarhassa apinoita lienee. Jos "taloi" on ikäryhmän mukaisesti 70 , voi sanoa, että huonosti hän on asioita seurannut. Mutta empimättä kuitenkin tietää. Eihän kuitenkaan tämän tapainen tietäminen kovin harvinaista eri elämän alueilla edes olekaan.

Tämä päiväni meni entiseen tapaan - melko hupaisesti. Autoa kävelytin Kuusijärvellä, helpottihan se" lenkkeilyänikin." Kyllä tässä vapaa-ajan viettopaikassa oli jonkun verran porukkaa. Ei tietenkään hiihtämään päässyt, mutta eipä lumi polulla kävelyäkään haitannut. Lipsuttelin sen järven kierroksen, n. 1600 metriä, kerrotaan opastaululla. Muutama rohkea pulikoi avantouintiakin. No niin...tässäpä tämän illan sepustukseni. Hei vaan!

Huomenta viikon alkuun, joulu vaan lähenee, samoin käy tämän vuoden kanssa.
Sää jatkaa samaa rataa, nollan kahta puolta seilaa.

Pelkäsin tyttäreni mökille menoa ," avanto uinti " silläkin reitillä mahdollinen, mutta jäätä kuulemma on riittävästi, vaikka jalka upposikin ohuen jääkerroksen alla.
Verkot saivat järveen ja kuusi kuhaa sieltä nousi, sainpa minäkin sitä kallista herkkua.
Pientä seikkailua se on jäällä liikkuminen, mutta kun on niin kova halu sinne mökille vaan päästä, niin eipä mummon varoituksia oteta kuuleviin korviin.
Olisi se niin mukavan näköistä kun valkea maan peittää, mutta sille emme mahda mitään mitä taivas antaa, siihen tyytyminen.

Meinaakos hurskainen joulun kylässä viettää, vaan vain tervehdys käynnille menet?
Jos marraskuussa aloitit siivouksen, saat aloittaa kaiken uudestaan, no eipä kuitenkaan muuta kuin pinta siivousta.
Tuo tulen kansa touhuili taito laji, miten paljon tulipaloja onkaan sattunut pienestä alkaen, aina se vähän pelottaa tässä itseäkin, milloin joku laite saa aikaan palon.
Kertoivat muuten miten paljon sähköä vie nuo sähkökynttilätkin ja minulla palaa kuusessa yötä päivää parvekkeella.
Vähän isompi lasku tulikin, mutta säästän sitten myöhemmin;)
Hellan vaihtokin olisi edessä, miten vanha liekkään, luulen senkin melkoinen sähkösyöppö olevan.
Aina tuota rahan menoa vaan on, vaikka kuinka yrittää tarkkana olla.
Ehkä suomessa on tiukkaa ihan oikeasti, ei vaan sanota niin, siksi kai ei tuhlata tyhjästä, siitähän on paha nyhjästä.

Hiljaiseksi käy tämä vuoropuhelu pirtissä, joko alkaa kyllästyminen tavoittaa, no eipä tuokaan mikään ihme olisi, katsotaan miten käy.
Nyt olisi vuorossa laatikoiden teko, tekisikö jo tortutkin ja yritän vielä uusiksi murokakkua, jospa saisin onnistumaan.
Tyttärelle kakun annan, hän sitä toivoi.
Jos kiireet sallii, piipahtakaa pirttiin rauhoittumaan;)

Huomenta.
Meillä alkavat tänään jouluvalmistelut. Pinnaamme eli emme aio pestä ikkunoita, vaikka aiemmin niiden pesu kuului jouluiivoukseen. Totesimme yksimielisesti, että loppusyksyllä pestyt ruudut eivät vielä pesua kaipaa.
Matot saavat kyytiä, ja sänkyvaatteet onkin jo tuuletettu. Late jopa testasi senkin miten hänen hankkimansa peitot kestävät pesukoneen myllerryksen. Hän taisi itsekin epäillä, että viimeistään linkoaminen pahoinpitelee untuvaisen sisustan yhdeksi möykyksi. Vaan eipäs käynytkään niin, ja iloinen yllätys oli sekin, että linko oli niin tehokas, että seuraavana aamuna peitot olivat aivan kuivat.
Nyt on siivouspuolella enää pölyjen pyyhkiminen jäljellä.
Sitten alkaa alkaa jouluruokien laitto, jonka ensimmäinen tehtävä on lanttujen kuorinta. Testailimme pari kaupoista ostettu laatikkoa, emmekä tykänneet niistä.
Siispä teemme itse lanttulooran, ja perunalaatikon olemmekin aina tehneet itse.
Sillisalaatti eli rosolli tehdään tietysti myös itse, ja keittiömestarimme Late on joka jouluksi paistanut kinkun.
Onneksi meillä on kotiemme eväänä samanlainen ruokamaku, ja pysytymme ihan kinaamatta päättämään, ettei riisipuuroa eikä veskunasoppaa tänäkään jouluna mummolassa tarjota. Eivät niitä lastenlapset ole kaivanneetkaan.
Eivät ole jälkeläiset enää vuosiin uskoneet joulupukkiinkaan, mutta joulu ilman kuusta ei olisi joulu!
Kynttilät ovat myös oleellinen osa joulutunnelmassa, ja aattoiltapäivänä käymme
sytyttämässä kynttilälyhdyt kolmelle omaisten ja kahdelle ystävien haudoille.
Aiemmin niitä ystävien hautojakin oli kolme.
Ennen viime jouluakin aioimme sytyttää kynttilän ns. köyhien hautariviin erään nuoruuteemme tiiviisti kuuluneen toverimme nimilaatan eteen. Mutta meitä odotti ikävä ja raivostuttava kokemus: hautariviä ei enää ollut! Sen sijaan vähän matkan päähän oli pytystetty jonkinmoinen patsas, jonka sanottiin meriteeraavaan edustavammin ja halvemmalla samaa asiaa kuin nurmen alle haudattujen rivi.

Nykyään öljykynttilät kestävät haudoilla useamman päivän, varsinkin jos ne palavat hyvän myrskyä kestävän lyhdyn sisällä.
Vielä erikseen sellaiset muistokivet, joiden rakenteessa on kynttiläluukku etupuolen lasiseinällä.

Miten lie, onkohan Kajaania myöten tuo päivän sumuisuus, päivän ominaisuus?

Kaikeksi onneksi meillä ei ole joulu ainainen. Ihan hyvä saada väliin pitkä valoisa aika. Ei tätä muuten kestäisi vanha jerekään.
Kaupan myyjät ovat kovilla kun osa asiakkaista on kireitä. Huomautuksia heiltä tulee asioista, joille myyjät eivät mahda mitään.

Työssä käyvät puputtavat kun joutuvat eläkeläisten takia kaupoissa jonottamaan. Jonottajalla pitää olla norsun hermot. Ne puuttuvat meikältä.
Alkuiltapäivällä on hiljaisempaa. Silloin hyvä aika tehdä ne pienet ostokset.

Niin se siivous. Kun mitään yllätyspottia ei näytä tulevan, niin teen vähän kerrassaaan itse. Armonlaaksoon tuli viime viikollakin yli nelimetri pinta-alaa.

Olen samaa mieltä, hurskainen, että: " Kaikeksi onneksi meillä ei ole joulu ainainen." Kyllä se joulu melkein kuukauden kuluttaa, vaikka varsinainen tapaus on muutaman päivän ja kohokohta aaton iltana.

Tänään oli täälläkin pitkät jonot kaupan kassalle. Muistan kyllä, että aikoinaan keskenämme työssä olon aikoina noitailimme, että miksi eläkeläisten pitää tupata jonoja tekemään juuri ruokatunnin aikoihin. Oli työkausia, jolloin kävimme kaupasta purtavaa ruokatunnilla. No niin...nyt tänään törötin jonossa juuri ruokatuntiaikoihin. En minua muuten kiusaa tai pitkästytä jonottaminen. Kyllä se siinä menee kun kiire ei päälle paina, ei voi verrata aidan vitaksena oloon.

Enpä kinkkua vielä hankkinut, eikä ollut oikein sopivaa. Kilon kinkku riittää hyvin ja eipä sitä muuta ylimääräistä tarvitsekaan. Ei voi olla joulun pyhien kulutus enempää kuin muulloinkaan. Tuskin edes sitäkään. Turha sitä tankkausta on lisätä.

Lupsakka keli oli tänäänkin. Lämmintä oli sen verran, että vesi aaltoili katujen syvänteissä. Nyt ovat lumet täältä häipyneet, niin myös vastapäisen talon katoltakin, tottakai. Aivan äsken oli harvinaisen sakea sumu, mutta nyt jo näyttää paljon selvenneen.

Huomenta, säässä ei muutoksia, nollan kahta puolen seilataan.
Liukasta on kaduilla, kyllähän nuo hiekkaa ripottavat, mutta varovainen pitää liikkuessaan olla.
Minullakin noita liukuesteitä useammat, mutta muuttavat jalan asentoa niin, että kipeytyvät nuo kulkuvälineet, siksi jää hyllyyn.
Onnellani kuljen ja luotan vahvoihin luihini;)
Matot parvekkeenkaiteella ja satamaanhan se rupesi, ei oikein ota nyt siivouskaan parhaalla tavalla sujuakseen, mutta tehdään hommat niin kuin pystyy.

Eipä se enää miltään tuntuisikaan, jos joulu ainainen olisi, kyllä sitä jo itsekukin kaipaisi ihan arkista elämää.
Kinkku on parvekkeella sulamassa, olen noita ohjeita kuunnellut joka suunnalta, miten sen kinkun saisi parhaiten paistumaan, kokemustakin on ja aina se syötyä on tullut.
Nyt riittää uuden joulu yli syötävää, onneksi taas kerran on tuo pakkanen säilömistä silmällä pitäen.

Olisihan se oikein käydä kaupassa silloin kun on vähemmän muita ostajia, eläkeläisillä pitäisi olla aikaa suunnitella kauppa reissunsa
väljempään aikaan.
Itse aamusta mieluummin aina kävisinkin, silloin ei työssä käyvät häiriinny ja jonotuskin vähemmän kiusaa.
Vähän kerrassaan se siivous edistyy, kovin hitaasti kun käy, on kuin oravanpyörässä, saa aloittaa alusta;)
Pari päivää aion minä kuluttaa siivoukselle, sitten melko valmis joulun tulla.
Jotain pientä on kai vielä kaupasta haettava, ainakin kermaviili unohtui, sienet sitä kaipaa, no käyhän kermakin sitä kyllä kaapista löytyy.
Katsotaan miten hyvin olen tarpeeni osannut haalia, muistiani ajatellen varmasti joku tulee myöhemmin mieleen, mutta pärjätään sitten ilman, kun kuitenkin syömistä riittää.

Vävyni niitä verkkoja jään alle laittaa ja kalaa saa, omat jälkeläiseni ei edes ongella istu, mikä minusta on ihmeellistä.
Onneksi on saanut elämänsä siihen malliin saanut, että velkoja ei ole, kokemusta siitäkin asiasta on, kaikki isompi on velalla hankittu.

Mikäli olen oikein katsellut sää tietoja melko ylös tuo kostea sää ylttää, luulen kyllä lumen siellä Kajaanin seudulla kuin täälläkin jouluna maan peittävän.
Aatto aamuna haudoilla käydään, mutta aiemmin voi kynttilät sinne viedä, pitkään palavat nämä nykyiset kynttilät.
Paikkakunnalta kyläilemään lähtevät voivat näin muistaa rajan tuolle puolen siirtyneitä.

Vähän haikeana lueskelin Laten ja Vanlastiinan yhteistä touhuilua, minä vain yksin täällä saan touhuta.
Pitkän aikaa niitä yhteisiä jouluja laitoimme mekin, 46- vuotta, nyt yksi jo 16- vuotta olen elellyt.
En voi sanoa että aina niin auvoista olisi ollut, mutta eteenpäin mentiin, kaksi vahva tahtoista, mielipiteitä molemmilla, kolahti se joskus;)
Kaikkeen on totuttava, kaikki on hyväksyttävä ja elämä jatkaa kulkuaan kyselemättä mistä minä pitäisin.

Nyt kyllä on päivän touhuihin tartuttava kaksin käsin, tässä istuessa koneen ääressä, meinaa laiskan tauti iskeä, touhukasta päivää joka suunnalle;)

Jihuu! Taisin tämän synkistä synkimmän päivän pimeyteen saada pienen ilonpilkahduksen: Nimimerkkini, jota en onnistu kirjautumaan, kelpasi yhdellä iillä!
Joskus kokeilin isolla ällällä, ja sekin passasi. Tällä vauhdilla minusta taitaa tulla ammattitaitoinen nimimerkkieni väärentäjä!

Katselin ulos, ja olisin nähnyt pelkkää pimeyttä, jos eivät monet katulamput olisi pisteyttäneet valoillaan mustaan verhoutunutta taivasta. Näyttää siltä, ettei ilman taskulamppua näe muuta kuin kadulla olevan veden kimalluksen autojen valoissa,

Onneksi on sähkö! Sen valossa näin leipoa ja paistaa loput joulutortut. Luumuhilloa on vielä kaksi täyttä purkillista. Kuka tietää, vaikka huomenna leipoisin lisää.
Nyt lähden tölöttämään Blighin hienostoperheen tuämänhetkistä tiannetta.
Harvoin jään jonkin jatkosarjan koukkuun, mutta nyt olen varsinainwn friikki.

Varmaan en malta olla kirjoittamatta lähipäivinä, joten toivottelen joulut myöhemmin ja nyt vain työniloa!

Pimeätä on kun ne vähätkin lumet häipyivät. Eipä mitään, huominen päivä ja päivien lyheneminen loppuu. Sehän on melkein kuin kevätpuolelle siirtyisi, tosiasiassa varsinainen talvi on edessä.

Tänään menimme hyvissä ajoin markettiin. Selvästi vähemmän oli joukkoa kuin eilen päivällä. Löytyi sekin kilon kinkku ja yllätys: lohifilettä 4,90/kg.
Tarjous vain tälle päivälle. Se oli sopiva hinta näin kallistuneiden kalahintojen aikaan. Nyt on pitkien pyhien ajaksi tärkeimmät elämisen tarvikkeet kasassa. Jos nyt leipää ja pikku hilpetööriä käyn kävelyreissun yhteydessä täydennykseksi.

Uutisista jytkähti heti aamusta Berliinissä tapahtunut terroriteko. Sitä olen väliin vilkaissut. Epävarmuuttahan se tällainen tuo.Tutkimukset jatkuvat, joten enpä enempää tästä. Onhan sitä uutisissa toistettu.

Haudoilla käyntiin ja sillä tavalla muisteluihini ei täällä ole perustetta. Ketään sukulaistani ei ole tällä kuollut. Työkavereita tietysti on poistunut. Eiköhän lähinnä sukulaiset siellä käyne.

Siinäpä sain päiväni tuhlattua, vähän lukuhommaa ja parvekkeen siivoamista ja tietysti päivänokoset. Onhan siinä vähätöiselle hommelia.

Huomenta tähän vuoden pimeimmän päivän aamuun, nyt muutama päivä vielä tätä pimeyttä ja sitten pikku hiljaa valoa päin.
Jos vauhti pysyy samanlaisena kuin on tähän asti ollut, äkkiä kevät on käsillä.
Lumet rupeaa uhkaavasti häviämään, likaisen näköistä on jo ikkunasta katsellen, näin se taitaa valkea joulu täältäkin hukkaantua.
Eilen sain siivottua osan huoneista ja kiipeilin lampun kimpussa jalat kipeiksi.
Ikävä puhdistettava tuo kristallilampun tapainen, ja kun on kahdessa huoneessa sellaiset, kestääkö pää siellä katon rajassa keikkua. no yritystä kuitenkin.
Kyllä sitä kaikkea kiusaa on itselleen hankkinut, taulujakin pyyhittäväksi reilusti, no oma on vika.

Tuo Berliinin tapaus on niin lähellä jo meitäkin, milloin täällä jotakin vastaavaa tapahtuu, surua taas tuli moneen kotiin, miksi?
Eikö yhteinen tahto saisi nämä terroristit kuriin, hampaattomia ovat päättäjät joka paikassa.

Saitpa edullisen lohen ynnämuu, minä 3,00 euroa enemmän maksoin.
Minulla koko suku tänne haudattu, ainoastaan appeni on Lapualla, häntä muistelemme ulkopaikkakuntalaisten muistomerkillä.

Niin se loppui Takaisin kotiinkin, mutta jatkoa luvassa, on se koukuttava sarja, yleensä latistuvat loppupuolella, miten käynee tämän kanssa.
Muotitalo Velvet Teemalla on nyt sellainen seurattava sarja sieltä 50 luvulta tehty, ei vedä vertoja tälle Australiaiselle sarjalle.
Nyt Areenalla niitä kotimaisia vanhoja sarjoja uusitaan, tuleeko katsottua?

Hyvä neuvo, kiitos hurskainen, kinkkuni on nyt melko sulanut, paistettava on, voihan sen sitten pieniä ja laittaa pakkaseen.
Tuoksut saa vain sitten kylläkin vain yhtenä päivänä, pitää jotain tuoksuttelua keksiä tilalle, vaikka pullan paistoa;)
Hymyilytti tuo sinun emäntäinen armahainen, somasti sanottu;)
Meillä on palvaamo aika lähellä, ei ole tullut sen palveluja käytettyä, ehkä aika hinnakasta on.

Nyt jos ei ala imuri laulamaan, jää siivoukset kesken eräisiksi, pyykkikin pitää koneeseen laittaa, tänään saunan jälkeen puhtaisiin lakanoihin aion upota. Huominen sitten silitykselle pyhitetty, joulu liinojakin pitää vähän silitellä, aina vaan vuoden aikana ruttaantuvat vaikka kuinka hyvin ne talteen laittaisi.
Perjantai aamuun jätän pullan paiston ja sen jälkeen katselen miten kiireiset ihmiset kadulla matkaavat, minulla ei enää silloin mitään kiirettä.
Ei tässä kiire ole viime päivinä ollutkaan, olen jakanut työni usealle päivälle, hyvä niin väsyn jo ajattelustakin, että kiireellä pitäisi mennä.

Ottakaa toisetkin ihan iisisti, vielä on monta päivää jouluun ja tulee se vaikka ei kaikkea ehtisi tehdäkään, päivän jatkoja, istahtakaa kiikkustuoliin ja silitelkää kissoja, siinä se mieli tasaantuu.

Nyt se sitten talvipäivä seisahtui ja alkaa päivän jatkuminen. Pimeätä, sumun seikaista mustaa on maisema, asuntojen valot vain tillottavat ja yksi katuvalo on suoraan edessäni kun ikkunasta katselen.

Kovat on hoitokuurit sini-sirkulla. Toivottavasti onnistuu ja kaikki menee hyvin.

Berliinin tapauksessa terroristiksi epäiltiin väärää henkilöä. Nyt on haussa todennäköisesti teon suorittaja. Näitä kaikkia terroritekoja on vaikea estää vaikka yritystä onkin. Jotkut jäävät haaviin ja joku silti saattaa onnistua.

Eipä tässä ihmeempiä ole. Tilapäinen terveysongelma häiritsee. Tilapäinen - niin toivon. Ehkä se siitä suttaantuu kunhan päivän, pari parantelen.

Hyvää jatkoa teille, joulua odottaville! Ehkäpä jotain viestiä vielä lähettelen ennen pyhiä. Hei vaan!

Siivouspäivän jälkeen tulen vielä istahtamaan Pirttiin. Kisulit kehrää tyytyväisinä, Hessa-Hippiäinen kiehnaa jalkaani ja katsoo vihreillä silmillään, että miksi et ole poikennut minua silittämään useammin!

Kaadan kermamaitoa hänelle ja kaverilleen. Siinä ne tyytyväisinä latkivat ja lopuksi turkkiaan innostuvat putsaamaan.

Täällä on jo jouluntuntua, rauhaa ja hyvää oloa.

"Toivon jouluna ovellesi enkeleitä,
paljon kauniita säveleitä.
Toivon sinun kuulevan rakkauden
suuren sanoman.
Joulurauhan kellojen soinnin."

Oikein hyvää joulua Pirtin emännälle SkillaN,ille ja kaikille täällä kävijöille!

Paketit on paketoitu ja nimet raaputettu paketteihin. Päätin pysyä konvehtilinjalla. Jos eivät tykkää, niin laittakoot kiertämään. Isäni piti Vihreistä kuulista, ja vaikkei isää enää olekaan, olen ostanut parit kuulapaketit, kun en tiedä esim. poikieni makuja.
Täällä on pari ihanaa naapuria, jotka nimipäivänäni yllättivät kukkasin!
Heille olen valinnut tyylikkäimmät ja joulutunnelmaisimmat suklaarasiat. Niiden kannet ovat kuin jättikokoiset joulukortit ihan toivotuksia myöten.
Toivon nyt, ettei vanha sanonta "moni on kakku päältä kaunis, mutta silkkoa sisältä" pitäisi paikkaansa.

Teimme lohenostomatkan ja siinä sivussa ostimme presidenttikahvia kolme pakettia kympillä, mutta joulukuusen karamellit jäivät ostamatta. Vaan se nyt ei mitään haittaa. Meillä on pieni, kaunis kuusi odottamassa kynttilöitä, hopealankoja ja tähteä latvaan.

Meitä odottaa huomenna - ei vaan jo tänään heti aamusta viimeinen ponnistus; pöytäliinojen silittämistä, pölyjen pyhkimistä ja luultavasti taas imurointikin,
Iltapäivällä poikkeaa lapsuudenaikainen tyttökaveri, joka on tyypillinen paljasjalkainen paikkakuntalainen eli mutkan kautta sukua. Hänen serkkunsa on Laten veljentytär.

Hyviä öitä ja kauniita unia kaikille!

toivottelee: Venlastiina

JK: Nyt se sitten ei taas kelpaakaan!

Joulu melkein oven takana, sopii tulla ja mennä menojaan;)
Kaikille tämä joulu "hössötys" ei kovin mieleistä ole, vaikka yrittäisi sitä kiertää, joka paikasta se esiin vaan tulee.
Minä ole joulu ihminen, hyvin lapsellinenkin kaiken lisäksi, kaikki jouluiset taiat toimitan ja laitan, vaikka yksin elän.
Kinkku on uunissa, tuoksu on jo levinnyt kotiini, ajattelin paistaa jo näin ajoissa, kun on sen verran iso, että riittää syödä uuteen vuoteekin.

Hyvin tuntuu Venlastiinan huushollissa myös asiat olevan, samat hommat minullakin eli pyykin ja liinojen silitys.

Kiitos Neeassa toivotuksista, mukavaa ja antoisaa joulua myös sinulle ja koko perheellesi, uskon lapsien luoksenne tulevan.

Toivottavasti taudistasi selviät ynnämuu, se on nyt sellaista flunssa aikaa ja vatsa tautia myös liikkeellä.
Tokihan pirttiin kurkkaat joulunkin aikaan, jos kuntosi sallii, toipumista toivotan.

Rankasti on sini-sirkulla tuo terveys pettänyt, mutta mieli sinulla valoisa ja sehän auttaa paranemisessa.
Mitäs hiusten lähdöstä, kun vaan taudin voitat, peruukkeja nyt joka lähtöön, käyttäähän niitä hekin joilla omia hiuksia on, vaihtelun haluisia ovat;)

Muoria olen vähän kaipaillut, toivottavasti hänen haluttomuutensa on poistunut ja elämä kaiken kaikkiaan hymyää.

Nyt on tyhjä tämä sanainen arkkuni, vaikka kyllä puhetta syntyisi jos livenä joku kohdalle sattuisi.
Kauppan tästä kohta lähden, jospa sieltä juttu kaverin saisi.
Rauhallisestii lähestymme hoo hetkeä, kaikki hyvin täällä Savossa, vettä sataa ja tiet aivan mustana, siinä ja siinä katoaako lumet jouluksi, ,,,,,palaillaan.

Hyvvee päevee ;)

Olen ollut vähän alamaissa;(
mutta eiköhän se siitä helepota;)

Luulin jo että on uusi pirtti,kun noita viestejä on nii turkasesti.

Toivottelen KAIKILLE OIKEIN HYVÄÄ JOULUA !!!!!

näkyillään...

Vieläköhän tänne vieraskirjaan tämä hyvänjouluntoivotus mahtuu, kun kiirettä pitää. Tuskin Skillan tänään ehtii uutta pirttiä sisustamaan, ja onkin niin jouluinen ilme tällä pirtillä, miten raaskisi purkaa. Pieni kuusikin täällä on, tuoksuu metsäisen raikkaalle. Skillanille laitan pöydälle huomiseksi tuohesta muotoiltuun astiaan istutetun tulppaani-kieloasetelman, juuri sellaisen vanhanaikaisen, muistoja herättävän .Neea muisti Hessa Hippiäisen nimen, ja eikös se toinen ole Miukumauku@ , oikein sopiva tällaiseen virtuaalipirttiin. Tyttären perheen koiralle oli korttikuvausta varten laitettu punaiset leikkiporonsarvet, mutta nämä arvokkaat kisulit tuskin sellaista hökötystä päässään pitäisivät, näyttää kuitenkin punaiset rusetit olevan kaulassa.

Kahvileiväksi toin jouluhalon, se kun on niin hupaisan näköinen ja sopii tuohiropposen viereen. Se on helpompi tehdä kuin täytekakku ja aina halko saa hymyn ihmisten huulille. Kaakaojauheella maustettu kääretorttulevy, sisään luumuhilloa sekä kermavaahdon ja rahkan seosta, samalla voi pötkylän päällystääkin, kunhan värjää sen ruskeaksi kaakaolla tai suklaalla. Oksantyngät voi laittaa parista leikatusta viipaleesta, sitten haarukalla vetoja pintaan, tulee rosoinen . Joskus olen tehnyt koivuhalon valkealla päällysteellä, lakritsasta leikannut suikaleita tuohen viiruja muistuttamaan. Minulla on luumuhilloa omien puiden tuoreista luumuista, niistä tehty hillo on ihan erilaista kuin kuivatuista. Aikuisten halkoon sopii hyvin mausteeksi rommi- tai konjakkiloraus.

Mukavaa kun muorikin näkyili. Sini-sirkulle voimia, varmasti tuo valoisa elämänasenteesi auttaa sairauden voittamisessa.
Koko pirttipoppoolle tunnelmallista , iloisenrauhallista joulunaikaa...ja tietenkin ripaus jouluntaikaa.

Näppärä ratkaisu Ramoonan "koivuhalko", kaikkea se mielikuvitus tuo. Selosteesta pystyy jotenkin tuloksen kuvittelemaan.

Niinpä on kuin` hurskaisella`, hyvä ruoka maittaa, tosin vatsanpohjaani syönnin jälkeen kipristelee ja päiväuniakin häiritsee. Tuttujahan mulle on lyhytaikaiset terveyshäiriöt. Parempaan päin jo menee, kuumetta ei enää ole.

Hyvä kelihän oli rutiini omainen markettireissuni heittää. Askeleeni tuntuivat tavallista raskaammilta, mutta eipä malta koko päivää pitkällään rötkötellä. Nyt taidan painua aikanaan yöpuulle. Eikun uuteen päivään!

Uuteen pirttiin toivotan tervetulleeksi, siis 124 on numero.
Toivoisin myös jo rauhaisaa viestittelyä palstalle, tuo ainainen kiistely tympii, miksi kukaan ei ymmärrä jättää vastaamatta näihin ilkeiksi ja vastemieliseksi tulleisiin kirjoituksiin.
Miten vuodesta toiseen samaa jankutusta, tutkistelun paikka kaikilla.
Ehkä täällä harvempi piipahtaa, mutta toivotan rauhaisaa joulun aikaa koko palstalle.

No onkos tullut kesä nyt talven keskelle?
Tallustellessani kotoa Pirtille en nähnyt edes yhden yhtä lumihiutaletta,
Kai se valkoinen maa, joka täällä oli pari päivää sitten, on lasketellut jonnekin etelämmille maille joulurauhoittamaan ja viilentämään kaiken maailman kiihkonlahkot edes muutamaksi päiväksi.

Olin jo ajatuksissani lähdössä rauhanenkeliksi ruokkimaan ja hoivaamaan sotaisten alueitten lapsia, kun jalkojeni juuresta kuului kaksi miauta. Pirtin kisulithan ne siinä kiehnäsivät kintuissani vaatien avaamaan joulupaketin, jonka olin mukanani tuonut,
Viisaita kissoja! Ymmärsivät kumpikin, että olin tuonut niille kermaa ja epäilivät minun uppoavan pohtimaan maailman pahuutta ja unohtavan luovuttaa lahjan niille, joille se oli tarkoitettukin.
Kyllä tuli rauhoittava olo, kuin kisulit kiittivät hyrisemällä duettona kauniin joulusävelmän.

Rupean nyt koristamaan kuusta, joka on odotellut Latea laittamaan kynttilät oksille. Kai se minultakin onnistuisi, mutta yksi harvoja jouluperinteitämme on se, että isäntä valaisee kuusen ja emäntä sen sitten koristaa.

Lämpimät hyvän joulun toivotukset Teille kaikille, ja niin potilaille kuin toipilaillekin lähetän salasanan, joka joko parantaa tai ainakin helpottaa.

Rauhaisaa ja iloista joulua!

Täällä on kova myräkkä,juuri nousin päivänokosilta...Lämminkinkku odottaa minua
pöydän ääreen..Mieheni lämmitti kaikki , olikin eilen saatu laatikot ja kinkku kypsäksi,joten kutsu kävi syömään....HYVÄÄ JOULUA ,kaikki Kahvipirtin väki..
Voikaa hyviin.