Tutkija: Ruotsin ympärille kehittymässä Naton kiertävä ”puolustussopimusten verkosto” – sopii myös Suomelle
Yhdysvaltojen varapresidentti Joe Bidenin Ruotsissa elokuun lopussa esittämä lausunto voidaan tulkita ”koodatuksi viittaukseksi” Ruotsin ja Yhdysvaltain erikoissuhteeseen, Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola arvioi. Turvatakuulupauksesta hän ei puhuisi. Ruotsin ympärille on hänen mukaansa kehittymässä puolustussopimusten verkosto.
Armeijassa ja poliisissa palvellut yrittäjä Pasi Majuri nosti Bidenin lausunnon esiin Puheenvuoron blogissaan. Ruotsissa muun muassa sanomalehti Dagens Nyheter on tulkinnut Bidenin viestin ”eräänlaiseksi epäviralliseksi turvatakuuksi” Ruotsille. Bloggaaja Majuri on tulkinnasta samaa mieltä ja ihmettelee asian melko pieneksi jäänyttä huomiota suomalaisessa julkisessa keskustelussa.
Biden puhui Ruotsissa medialle ja viittasi lausunnossaan suoraan Venäjän presidentti Vladimir Putiniin.
–Meillä on kumppanuus Naton ja Ruotsin kesken siinä, miten me näemme jakamattoman, vapaan, ja turvallisen Euroopan. Väärinymmärrystä ei tule syntyä siitä, ei herra Putinin eikä kenenkään muunkaan osalta, että tämä [Ruotsi] on loukkaamatonta aluetta. Piste! Piste! Piste! Biden sanoi tiedotustilaisuudessa.
Pasi Majurin mielestä Biden rinnasti Ruotsin koskemattomuuden osalta Nato-valtioihin, ”mitä voidaan pitää ennenkuulumattomana”. Jos Bidenin lausunto ajatellaan epäviralliseksi turvatakuuksi, Suomi olisi Itämeren ainoa valtio, joka olisi vailla Naton tai Yhdysvaltain minkäänlaisia turvatakuita.
Mika Aaltolan mukaan Bidenin lausunto on tulkittavissa monella tavalla.
– Se saattoi olla korulause, joka korostaa Yhdysvaltojen visiota Euroopan turvallisuudesta tai Ruotsin merkitystä Yhdysvaltojen kannalta. Se saattoi olla toiveikas aspirationaalinen lausunto siitä, mihin suuntaan Yhdysvallat haluaisi Ruotsin kehittyvän. Jotkut tulkitsevat sen koodatuksi viittaukseksi Ruotsin ja Yhdysvaltojen salaiseen liittosuhteeseen, joka kylmän sodan aikana vallitsi, Aaltola kertoo Uudelle Suomelle.
–Luulen, että Biden kyllä tiesi mitä sanoi, ja tarkoituksella vähän jätti tämän lausunnon ylevän hämäräksi. Ei siitä lausunnosta ole vedettävissä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä, mutta tottahan se tietenkin on, että Ruotsin asema kartalla on tärkeä Naton kannalta, hän lisää.
Hän toteaa, että Naton huoltoreittien kannalta Ruotsi on hyvin tärkeässä roolissa Baltian suhteen.
– Ruotsin intressit saada Yhdysvalloilta tukea ja Yhdysvaltojen intressit saada Ruotsin apua Baltian tilanteen kiristyessä ovat päällekkäiset ja toisiaan tukevat.
Aaltolan mielestä on liian pitkälle menevää väittää, että Ruotsilla olisi mitään turvatakuita muilta kuin itseltään. Sama koskee Suomea.
– Maiden turvallisuus on toisistaan kiinni: Suomen turvallisuus Ruotsista, Itämerestä, Baltiasta ja Natosta, ja Ruotsin samalla tavalla. Naton turvallisuus on kiinni vähän Suomesta ja Ruotsista. Tottakai on yhteisiä intressejä, mutta ei nyt mitään turvatakeita ole, Aaltola sanoo.
– Voisi väittää, että nämä yhteiset intressit voivat olla jopa merkittävämpiä kuin allekirjoitukset paperilla. Todellisissa kriisitilanteissa nämä yhteiset intressit saattavat painaa enemmän ja yhteinen harjoittelu ja yhteinen tekninen yhteensopivuus saattavat olla niitä tekijöitä, jotka ohjaavat kriisiajan päätöksentekoa enemmän kuin formaalit liittosuhteet, hän arvioi.
Yhdysvaltojen puolustusministeriö vahvisti viime viikolla, että Yhdysvallat ja Suomi neuvottelevat parhaillaan kahdenvälisen puolustusyhteistyön syventämisestä uudella sopimuksella. Ruotsilla vastaava sopimus jo on. Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) totesi, että Suomi tahtoo sopimuksen jo ennen kuin Yhdysvaltojen hallinto vaihtuu marraskuun presidentinvaalien jälkeen.
– Ruotsi on tehnyt tällaista turvallisuusmosaiikkia, jossa on yhteistyösopimuksia yli Nato-rajan Tanskan ja Puolan kanssa – ja nyt Yhdysvaltojen kanssa sillä on solidaarisuusjulistus suhteessa Baltiaan. Ruotsi on tällaisten turvallisuussopimusten solmukohta täällä pohjolassa. Suomi ei ole yhtä aktiivinen tässä suhteessa ollut, vaan ehkä vähän pidättyvämpi, Aaltola sanoo.
Hän muistuttaa, että Suomella on hyvin tiiviit suhteet Ruotsiin.
– Tässä on tällainen puolustussopimusten verkostomalli kehittymässä. Luulen, että tämä tilanne sopii Suomelle ja se sopii Ruotsille. Tässä tehdään vähän tällaisia ratkaisuja kun ei ole sitä Nato-jäsenyyttä, mutta ollaan lähellä Natoa. Ruotsi on ollut aktiivinen Nato-rajan ylittämisessä teknisten puolustussopimusten solmimisen suhteen eli tässä suhteessa Ruotsi on solmukohta pohjoisessa ja Yhdysvallat tietää sen, Aaltola sanoo.
us
Yhdysvaltojen varapresidentti Joe Bidenin Ruotsissa elokuun lopussa esittämä lausunto voidaan tulkita ”koodatuksi viittaukseksi” Ruotsin ja Yhdysvaltain erikoissuhteeseen, Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola arvioi. Turvatakuulupauksesta hän ei puhuisi. Ruotsin ympärille on hänen mukaansa kehittymässä puolustussopimusten verkosto.
Armeijassa ja poliisissa palvellut yrittäjä Pasi Majuri nosti Bidenin lausunnon esiin Puheenvuoron blogissaan. Ruotsissa muun muassa sanomalehti Dagens Nyheter on tulkinnut Bidenin viestin ”eräänlaiseksi epäviralliseksi turvatakuuksi” Ruotsille. Bloggaaja Majuri on tulkinnasta samaa mieltä ja ihmettelee asian melko pieneksi jäänyttä huomiota suomalaisessa julkisessa keskustelussa.
Biden puhui Ruotsissa medialle ja viittasi lausunnossaan suoraan Venäjän presidentti Vladimir Putiniin.
–Meillä on kumppanuus Naton ja Ruotsin kesken siinä, miten me näemme jakamattoman, vapaan, ja turvallisen Euroopan. Väärinymmärrystä ei tule syntyä siitä, ei herra Putinin eikä kenenkään muunkaan osalta, että tämä [Ruotsi] on loukkaamatonta aluetta. Piste! Piste! Piste! Biden sanoi tiedotustilaisuudessa.
Pasi Majurin mielestä Biden rinnasti Ruotsin koskemattomuuden osalta Nato-valtioihin, ”mitä voidaan pitää ennenkuulumattomana”. Jos Bidenin lausunto ajatellaan epäviralliseksi turvatakuuksi, Suomi olisi Itämeren ainoa valtio, joka olisi vailla Naton tai Yhdysvaltain minkäänlaisia turvatakuita.
Mika Aaltolan mukaan Bidenin lausunto on tulkittavissa monella tavalla.
– Se saattoi olla korulause, joka korostaa Yhdysvaltojen visiota Euroopan turvallisuudesta tai Ruotsin merkitystä Yhdysvaltojen kannalta. Se saattoi olla toiveikas aspirationaalinen lausunto siitä, mihin suuntaan Yhdysvallat haluaisi Ruotsin kehittyvän. Jotkut tulkitsevat sen koodatuksi viittaukseksi Ruotsin ja Yhdysvaltojen salaiseen liittosuhteeseen, joka kylmän sodan aikana vallitsi, Aaltola kertoo Uudelle Suomelle.
–Luulen, että Biden kyllä tiesi mitä sanoi, ja tarkoituksella vähän jätti tämän lausunnon ylevän hämäräksi. Ei siitä lausunnosta ole vedettävissä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä, mutta tottahan se tietenkin on, että Ruotsin asema kartalla on tärkeä Naton kannalta, hän lisää.
Hän toteaa, että Naton huoltoreittien kannalta Ruotsi on hyvin tärkeässä roolissa Baltian suhteen.
– Ruotsin intressit saada Yhdysvalloilta tukea ja Yhdysvaltojen intressit saada Ruotsin apua Baltian tilanteen kiristyessä ovat päällekkäiset ja toisiaan tukevat.
Aaltolan mielestä on liian pitkälle menevää väittää, että Ruotsilla olisi mitään turvatakuita muilta kuin itseltään. Sama koskee Suomea.
– Maiden turvallisuus on toisistaan kiinni: Suomen turvallisuus Ruotsista, Itämerestä, Baltiasta ja Natosta, ja Ruotsin samalla tavalla. Naton turvallisuus on kiinni vähän Suomesta ja Ruotsista. Tottakai on yhteisiä intressejä, mutta ei nyt mitään turvatakeita ole, Aaltola sanoo.
– Voisi väittää, että nämä yhteiset intressit voivat olla jopa merkittävämpiä kuin allekirjoitukset paperilla. Todellisissa kriisitilanteissa nämä yhteiset intressit saattavat painaa enemmän ja yhteinen harjoittelu ja yhteinen tekninen yhteensopivuus saattavat olla niitä tekijöitä, jotka ohjaavat kriisiajan päätöksentekoa enemmän kuin formaalit liittosuhteet, hän arvioi.
Yhdysvaltojen puolustusministeriö vahvisti viime viikolla, että Yhdysvallat ja Suomi neuvottelevat parhaillaan kahdenvälisen puolustusyhteistyön syventämisestä uudella sopimuksella. Ruotsilla vastaava sopimus jo on. Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) totesi, että Suomi tahtoo sopimuksen jo ennen kuin Yhdysvaltojen hallinto vaihtuu marraskuun presidentinvaalien jälkeen.
– Ruotsi on tehnyt tällaista turvallisuusmosaiikkia, jossa on yhteistyösopimuksia yli Nato-rajan Tanskan ja Puolan kanssa – ja nyt Yhdysvaltojen kanssa sillä on solidaarisuusjulistus suhteessa Baltiaan. Ruotsi on tällaisten turvallisuussopimusten solmukohta täällä pohjolassa. Suomi ei ole yhtä aktiivinen tässä suhteessa ollut, vaan ehkä vähän pidättyvämpi, Aaltola sanoo.
Hän muistuttaa, että Suomella on hyvin tiiviit suhteet Ruotsiin.
– Tässä on tällainen puolustussopimusten verkostomalli kehittymässä. Luulen, että tämä tilanne sopii Suomelle ja se sopii Ruotsille. Tässä tehdään vähän tällaisia ratkaisuja kun ei ole sitä Nato-jäsenyyttä, mutta ollaan lähellä Natoa. Ruotsi on ollut aktiivinen Nato-rajan ylittämisessä teknisten puolustussopimusten solmimisen suhteen eli tässä suhteessa Ruotsi on solmukohta pohjoisessa ja Yhdysvallat tietää sen, Aaltola sanoo.
us
Vastaukset 3
Vanhimmat
Natoon välittömästi ja kahdenkeskiset sopimukset täälläkin kuntoon.
Natoon
Natoon