"Vantaan Energia Oy:n, Vapo Oy:n ja Pohjolan Voiman tytäryhtiön Powest Oy:n valmistelema hanke korvata laajassa mitassa kivihiilen polttoa kierrätyspolttoaineella Vantaan Martinlaaksossa on keskeytynyt lupavalituksista johtuvien viiveiden vuoksi", tiedottaa Pohjolan Voima kotisivuillaan. PVO
Valitettavasti eräät ideologisesti motivoituneet tahot lamaannuttivat tämän päästöjä torjuvan, kierrätyspolttoaineen käyttöä edistävän voimalaitoshankkeen masinoimalla jarrutustarkoituksissa huterasti perusteltuja valituksia.
Vaikuttaa siltä, että eräät ympäristöasiaan kätkeytyvät tahot ovat valmiita kaatamaan minkä tahansa päästöjä vähentävän hankkeen, oli kyse sitten ydinvoimasta tai kierrätyksestä, keinolla millä hyvänsä.
Menetys on suuri. PVO:n tiedote jatkuu: "Suunniteltu kaasutuslaitos olisi valmistanut kierrätyspolttoaineesta puhdistettua polttoainekaasua, jolla olisi korvattu kolmannes Martinlaaksossa käytettävästä kivihiilestä. Hiiltä olisi vaihdettu uusiutuvaan polttoaineeseen ja hiilidioksidin tasepäästöt olisivat vähentyneet noin 100 000 t/vuosi. Uudenmaan ympäristökeskus arvioi lausunnossaan laitoksen vaikutukset hyvin myönteisiksi. Kierrätyspolttoaine olisi valmistettu pääkaupunkiseudun kotitalousjätteestä erillisessä laitoksessa ja kaasutuslaitoksen toteutuksessa olisi käytetty yhtiöiden yhdessä VTT:n kanssa kehittämää uutta teknologiaa."
Valitettavasti eräät ideologisesti motivoituneet tahot lamaannuttivat tämän päästöjä torjuvan, kierrätyspolttoaineen käyttöä edistävän voimalaitoshankkeen masinoimalla jarrutustarkoituksissa huterasti perusteltuja valituksia.
Vaikuttaa siltä, että eräät ympäristöasiaan kätkeytyvät tahot ovat valmiita kaatamaan minkä tahansa päästöjä vähentävän hankkeen, oli kyse sitten ydinvoimasta tai kierrätyksestä, keinolla millä hyvänsä.
Menetys on suuri. PVO:n tiedote jatkuu: "Suunniteltu kaasutuslaitos olisi valmistanut kierrätyspolttoaineesta puhdistettua polttoainekaasua, jolla olisi korvattu kolmannes Martinlaaksossa käytettävästä kivihiilestä. Hiiltä olisi vaihdettu uusiutuvaan polttoaineeseen ja hiilidioksidin tasepäästöt olisivat vähentyneet noin 100 000 t/vuosi. Uudenmaan ympäristökeskus arvioi lausunnossaan laitoksen vaikutukset hyvin myönteisiksi. Kierrätyspolttoaine olisi valmistettu pääkaupunkiseudun kotitalousjätteestä erillisessä laitoksessa ja kaasutuslaitoksen toteutuksessa olisi käytetty yhtiöiden yhdessä VTT:n kanssa kehittämää uutta teknologiaa."
Vastaukset 45
Vanhimmat
Vastustettiin roskien polttoa asutusalueella. Siitä tulee ympäristöhaittoja. Aivan samoin kuin on kielletty risujen ja roskienkin poltto.
Kierrätyksessä otetaan jätteet talteen ja lajitellaan.
Eikös se polttolaitoksen tilalle tuleva hiilivoimala sitten tuotakaan ympäristöhaittoja?
"Vastustettiin roskien polttoa asutusalueella. Siitä tulee ympäristöhaittoja."
Joojoo. Se, että vertaat nykyaikaisen jätteenpolttolaitoksen päästöjä pihoilla lehtiä polttelevien aiheuttamiin osoittaa sen, ettet tiedä paskan vertaa siitä mistä puhut. Jollen aivan väärin muista, niin paikallinen asukasyhdistyskään ei ollut hanketta vastaan...
Syy siihen miksi hanke kariutui oli se, ettei EU:n lainsäädäntö vielä tuntenut vastaavanlaista laitosta ja ratkaisua olisi pitänyt hakea erikseen. Tämä siitä syystä, että kaasutettu jäte puhdistettiin heti kaasutuksen jälkeen, eikä vasta kattilan jälkeen, kuten massapoltto-laitoksissa tehdään. Lupa olisi luultavasti aikanaan tullut, mutta siihen olisi mennyt liian kauan aikaa.
"Kierrätyksessä otetaan jätteet talteen ja lajitellaan. "
Niinhän niitä oltaisiin lajiteltu tässäkin tapauksessa. Nyt samat jätteet viedään lajittelematta mätänemään kaatopaikoille, jossa ne tuottavat moninverroin pahemmat kasvihuonekaasupäästöt (metaania). Jätteiden polttamisella olisi saavutettu merkittävää ympäristön tilan paranemista nykytilanteeseen verrattuna ja ympäristöviranomaisetkin totesivat hankkeen vaikutukset positiivisiksi.
Tuolla vastustustempauksella oli pidemmällä tähtäimellä kuitenkin vain se merkitys, että jätteenpoltto viivästyy muutamalla vuodella, ja innovatiivista kotimaista tekniikkaa ei siinä tulla hyödyntämään. Olen vakuuttunut, että varsin pian ilmoitetaan hankkeesta, jossa pk-seudulle rakennetaan jätteelle massapolttolaitos (veikkaisin sijoituspaikaksi itäistä Vantaata), jonka luvitukseen viherhöpötit eivät enää pykäliin takertumalla pystykkään puuttumaan, sillä vastaavia laitoksia on EU pullollaan.
Siellä on kyllä hiilivoimala ennestäänkin. Tuolla kaasutuslaitoksella oltaisiin kuitenkin voitu vähentää merkittävästi hiilen käyttöä. Lisäksi vähennyksiä olisi (luultavasti) saavutettu muissakin kuin hiilidioksidipäästöissä polttoteknisistä syistä ja polttoaineen ominaisuuksista johtuen.
"Kierrätyksessä otetaan jätteet talteen ja lajitellaan."
Tuo tekniikka tuottaa enemmän jätettä ja MIHIN SAATU RASKASMETALLEJA JA KEMIKAALEJA SISÄLTÄVÄ KOMPOSTI KELPAA?!.
"Se, että vertaat nykyaikaisen jätteenpolttolaitoksen päästöjä pihoilla lehtiä polttelevien aiheuttamiin osoittaa sen, ettet tiedä paskan vertaa siitä mistä puhut. Jollen aivan väärin muista, niin paikallinen asukasyhdistyskään ei ollut hanketta vastaan..."
Tiedätkö itse mistä puhut?
Muistista vai haavekuvista?
Entä jos muistatkin väärin?
"Tiedätkö itse mistä puhut? Muistista vai haavekuvista? Entä jos muistatkin väärin? "
Tiedän ihan kohtuullisen hyvin. Haluatko lisätä jotain? Valittajia olivat Suomen luonnon-suojeluliitto, Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri sekä Vantaan ympäristö-yhdistys. (Lähde www.martinlaakso.info, eli Martinlaakson asukasyhdistyksen sivusto)
Jos viittaat puolestaan päästöihin, niin suhteutettuna poltettavan aineen määrään, niin niitä tulee huomattavasti vähemmän verrattuna esim. mainitsemaani lehtien polttamiseen. Tästä voidaan kiittää kehittynyttä suodatusteknologiaa.
Kirjoitit:
"Jollen aivan väärin muista, niin paikallinen asukasyhdistyskään ei ollut hanketta vastaan..."
Ja
"Valittajia olivat Suomen luonnon-suojeluliitto, Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri sekä Vantaan ympäristö-yhdistys. (Lähde www.martinlaakso.info, eli Martinlaakson asukasyhdistyksen sivusto)"
Mutta miten sen muistikuvan kanssa:
"Jollen aivan väärin muista, niin paikallinen asukasyhdistyskään ei ollut hanketta vastaan..."
Onko tarkentunu yhtään?
"Länsi-Suomen ympäristölupaviraston luvasta valittivat Suomen luonnon-suojeluliitto, Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri sekä Vantaan ympäristö-yhdistys."
http://www.martinlaakso.info/ml-voimala.htm#kierratys
Mikä tuossa on epäselvää?
"Jollen aivan väärin muista, niin paikallinen asukasyhdistyskään ei ollut hanketta vastaan..."
Onko tuossa valittajien joukossa mainintaa Martinlaakson Asukasyhdistys ry:stä?
Jos Martinlaakson Asukasyhdistys ry ei ole valittajien joukossa, niin "Arskan" muistikuva on ihan oikea.
Ei mitään syytä paniikkiin.
Ajattelet nyt ennenvanhaan käytössä olleita roskanpolttouuneja tai jotain sen tapaisia. Tämä tilanne on täysin erilainen. Käytännössä kaikki haitallisten päästöjen lajit olisivat vähentyneet nykyiseen tilanteeseen verrattuna.
VTT, Vantaan Energia, TKK ja Tukholman teknillinen korkeakoulu tekivät kaikki tutkimuksia hankkeen vaikutuksista päästöihin. Verrattuna voimalaitoksessa nykyisin käytettyyn hiileen haitalliset päästöt olisivat selvästi vähentyneet. Samalla olisi hyödynnetty kierrätyspolttoainetta ja siis vähennetty kaatopaikalle menevän jätteen määrää ja. Uudenmaan ympäristökeskus arvioi lausunnossaan laitoksen vaikutukset hyvin myönteisiksi.
Nyt Suomen luonnon-suojeluliitto, Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri sekä Vantaan ympäristö-yhdistys masinoimallaan valitus-viivytyskampanjallaan kampittivat rikki-, raskasmetalli-, hiukkas-, CO2- ym. päästöjen vähentämisen Vantaan energiantuotannossa ja kasvattivat kaatopaikalle menevän jätteen määrää.
Hankkeen ympäristöhyödyt ovat selviä ja tutkittuja. Eräät tahot vain kampittavat hyvätkin hankkeet ideologisista syistä.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000006369788
Älä viitti naurattaa meitä.
Etkö tytöntyllerö osaa muuta kommentoida? Kannattaisi ehkä tutustua keskustelun alla oleviin asioihin, ettei tarvitsisi noin säälittävästi itkeä.
"
Martinlaakson voimalan kaasutuslaitoshanke
Vantaan Martinlaaksoon on suunniteltu voimalaitoksen yhteyteen jätettä kaasuttava laitos. Tarkoituksena on kaasuttaa noin 120 000 tonnia sekalaista yhdyskuntajätettä ja rakennusjätettä vuodessa. Syntyvä kaasu puhdistetaan ja poltetaan muun polttoaineen ohessa kivihiilikattilassa.
Laitokselle myönnettiin ympäristölupa, jonka mukaan polttolaitoksen ei tarvitsisi ottaa huomioon direktiivin määrittelemiä päästörajoja. Tähän päädyttiin niin, että Vantaan Energia haki ympäristöluvan erikseen kaasutuslaitokselle pelkkään kaasunvalmistukseen ja erikseen kivihiilikattilalle tuotekaasun polttoa varten. Kaasutuslaitoshan ei tuota päästöjä ilmaan eikä veteen. Lupaviranomainen on katsonut, ettei itse kivihiilikattilan tarvitse noudattaa direktiiviä, koska voimalaitoksessa ei poltettaisi suoraan jätettä, vaan kaasutuslaitoksessa tuotettua kaasua.
Kuitenkin jätteenpolttodirektiivissä laitos, jossa jätettä kaasutetaan ja kaasu poltetaan, määritellään yksiselitteisesti jätteenpolttolaitokseksi kokonaisuudessaan. Suomen luonnonsuojeluliitto, Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin ja Vantaan ympäristönsuojeluyhdistyksen tekivät Martinlaaksoa koskevasta ympäristölupaviraston päätöksestä valituksen EU:n komissiolle ja Vaasan hallinto-oikeuteen direktiivin kiertämisestä. Tämä valitus viivästänee kaasutuslaitoshankkeiden toteuttamista.
Vastaavanlainen kaasutuslaitoshanke on vireillä Vaasassa
Martinlaakson hankkeeseen liittyviä virallisia papereita:
Vantaan energian sivut --> ympäristö --> tulevaisuuden hanke: sivuilla pdf-tiedostona mm. ympäristövaikutusten arviointiohjelma 27.8.2001 sekä ympäristövaikutusten arviointiselostus 12.12.2001
Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto ympäristövaikutuksten arviointiselostuksesta
"
http://www.sll.fi/toiminta/kestava/jatteet/poltto/martinlaakso
"
Jätteenpolttodirektiivin pääkohtia
Koko jätteenpolttodirektiivi liitteineen pdf-tiedostona
Artikla 1, Tavoitteet
Tämän direktiivin tavoitteena on ehkäistä tai rajoittaa niin hyvin kuin se on käytännössä mahdollista, jätteiden poltosta ja rinnakkaispoltosta aiheutuvia ympäristöhaittoja ja erityisesti ilmaan, maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin joutuvien päästöjen aiheuttamaa pilaantumista ja tästä ihmisten terveydelle aiheutuvia vaaroja.
Artikla 2, Soveltamisala
Tätä direktiiviä sovelletaan poltto- ja rinnakkaispolttolaitoksiin.
(kohdassa 2 luetellaan poikkeuksia, joita ovat laitokset, joissa käsitellään ainoastaan mm. maa- ja metsätalouden kasviperäistä jätettä tai puhdasta puujätettä; elintarviketeollisuuden tai paperinvalmistuksen kasviperäistä jätettä, jos lämpö käytetään hyödyksi, eläinruhot (joista säädetään muualla) ja radioaktiivinen jäte, sekä koelaitokset.
Artikla 3, Määritelmät
Tässä direktiivissä tarkoitetaan:
...4) ’polttolaitoksella’ kiinteää tai liikkuvaa teknistä yksikköä ja laitteistoa, joka on tarkoitettu jätteiden lämpökäsittelyyn riippumatta siitä, hyödynnetäänkö poltosta syntyvä lämpö vai ei. Lämpökäsittelyllä tarkoitetaan myös jätteen polttoa hapettamalla sekä muuta lämpökäsittelyä, kuten pyrolyysiä, kaasutusta ja plasmakäsittelyä, jos käsittelystä syntyvät tuotteet tämän jälkeen poltetaan.
Tämä määritelmä kattaa laitosalueen ja koko polttolaitoksen, mukaan lukien kaikki polttolinjat sekä jätteen vastaanotto- ja varastointitilat ja laitosalueella tehtävään esikäsittelyyn tarkoitetut laitteistot, jäte-, polttoaine- ja ilmansyöttöjärjestelmät, kattilan, savukaasujen käsittelylaitteistot, laitosalueella olevat palamisjätteiden ja jäteveden käsittely- ja varastointilaitteistot, poistoputket sekä polton valvontaan ja poltto-olosuhteiden rekisteröintiin ja seurantaan tarkoitetut laitteet ja järjestelmät.
...5) ’rinnakkaispolttolaitoksella’ kiinteää tai liikkuvaa laitosta, jonka pääasiallisena tarkoituksena on tuottaa energiaa tai aineellisia tuotteita ja
jossa käytetään jätettä vakinaisena tai lisäpolttoaineena, tai
jossa jätettä lämpökäsitellään sen käsittelemiseksi.
Jos rinnakkaispoltto tapahtuu niin, että laitoksen pääasiallinen tarkoitus ei ole tuottaa energiaa tai aineellisia tuotteita, vaan pikemminkin jätteiden lämpökäsittely, laitosta on pidettävä 4 kohdassa tarkoitettuna polttolaitoksena.
Tämä määritelmä kattaa laitosalueen ja koko laitoksen, mukaan lukien kaikki rinnakkaispolttolinjat... (jatko kuten polttolaitoksen määritelmässä)
Artikla 4, Luvan hakeminen ja myöntäminen
1. Poltto- tai rinnakkaispolttolaitokset eivät saa toimia ilman toimintaan myönnettyä lupaa...
3. Lupa voidaan myöntää ainoastaan, jos hakemuksesta käy ilmi, että ilmaan johdettavien päästöjen mittaamiseen ehdotetut mittaustekniikat ovat liitteen III mukaiset ja veden osalta liitteessä III olevan 1 ja 2 kohdan mukaiset.
Artikla 6, Toimintaa koskevat vaatimukset
Polttolaitokset on suunniteltava, varustettava ja rakennettava ja niitä on käytettävä siten, että prosessista syntyvän kaasun lämpötila nostetaan polttoilman viimeisen syötön jälkeen valvotusti ja homogeenisesti kaikkein epäedullisimmissakin olosuhteissa kahdeksi sekunniksi 850 °C:een mitattuna uunin sisäseinän läheisyydestä tai muusta toimivaltaisen viranomaisen hyväksymästä palamiskammion edustavasta kohdasta. Jos vaarallisen jätteen sisältämien halogenoitujen orgaanisten aineiden pitoisuus on enemmän kuin yksi prosentti kloorina ilmaistuna, lämpötila on nostettava 1 100 °C:een vähintään kahdeksi sekunniksi.
3. Poltto- ja rinnakkaispolttolaitoksissa on oltava käytössä automaattinen järjestelmä, joka estää jätteen syötön
a) käynnistyksen aikana, kunnes 850° tai 1 100 °C:n taikka 4 kohdan mukaisesti määritetty lämpötila on saavutettu;
b) aina, kun lämpötila alittaa 850 tai 1 100 °C:n taikka 4 kohdan mukaisesti määritetyn lämpötilan;
c) aina, kun tässä direktiivissä edellytetyt jatkuvat mittaukset osoittavat, että jokin päästörajoista ylittyy puhdistuslaitteiden häiriöiden tai vikojen vuoksi.
Artikla 7, Ilmaan joutuvien päästöjen raja-arvot
1. Polttolaitokset on suunniteltava, varustettava ja rakennettava ja niitä on käytettävä siten, että liitteessä V vahvistetut päästöjen raja-arvot eivät ylity savukaasussa.
2. Rinnakkaispolttolaitokset on suunniteltava, varustettava ja rakennettava ja niitä on käytettävä siten, että liitteen II mukaisesti määritetyt tai siinä vahvistetut päästöjen raja-arvot eivät ylity savukaasussa.
4. Käsittelemättömän sekalaisen yhdyskuntajätteen rinnakkaispolton osalta raja-arvot määrätään liitteen V mukaisesti eikä liitettä II sovelleta.
5. Jäsenvaltiot voivat vahvistaa päästöjen raja-arvot polysyklisille aromaattisille hiilivedyille tai muille epäpuhtauksille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perustamissopimuksen määräysten soveltamista.
Artikla 8, Savukaasujen puhdistuksesta syntyvät jätevesipäästöt
2. Savukaasujen puhdistuksesta syntyvän jäteveden päästämistä vesistöön on rajoitettava niin paljon kuin se on käytännössä mahdollista ja vähintään liitteessä IV vahvistettujen päästöjen raja-arvojen mukaisesti.
Artikla 11, Mittausvaatimukset
2. Poltto- ja rinnakkaispolttolaitoksessa on tehtävä liitteen III mukaisesti seuraavat ilmaan joutuvien epäpuhtauksien mittaukset:
a) jatkuvat mittaukset seuraavista aineista: NOx, edellyttäen, että on vahvistettu päästöjen raja-arvot, CO, hiukkasten kokonaismäärä, orgaanisen hiilen kokonaismäärä, HCl, HF ja SO2;
b) jatkuvat mittaukset seuraavista prosessin toimintaan liittyvistä parametreistä: lämpötila uunin sisäseinän läheisyydestä tai muusta toimivaltaisen viranomaisen hyväksymästä palamiskammion edustavasta kohdasta sekä savukaasun happipitoisuus, paine, lämpötila ja vesihöyrysisältö;
c) raskasmetallien, dioksiinien ja furaanien mittaukset vähintään kahdesti vuodessa; 12 ensimmäisen käyttökuukauden aikana tehdään kuitenkin mittaus vähintään joka kolmas kuukausi. Jäsenvaltiot voivat vahvistaa mittausten aikavälit siltä osin kuin ne ovat asettaneet päästöjen raja-arvot polysyklisille aromaattisille hiilivedyille tai muille epäpuhtauksille.
3. Savukaasujen viipymäaika, vähimmäislämpötila ja happipitoisuus on tarkistettava asianmukaisesti vähintään kerran poltto- tai rinnakkaispolttolaitoksen käyttöönoton aikana ja epäedullisimmiksi ennakoiduissa käyttöolosuhteissa.
7. Toimivaltainen viranomainen voi myöntämässään luvassa sallia, että raskasmetallien määräaikaismittausten aikaväliä harvennetaan kahdesta kerrasta vuodessa yhteen kertaan kahdessa vuodessa sekä että dioksiinien ja furaanien määräaikaismittausten aikaväliä harvennetaan kahdesta kerrasta vuodessa yhteen kertaan vuodessa, jos rinnakkaispoltosta tai poltosta syntyvät päästöt ovat alle 50 prosenttia liitteen II tai liitteen V mukaisesti määritetyistä päästöjen raja-arvoista ja jos käytettävissä on 17 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen laadittuja arviointiperusteita, jotka koskevat täytettäviä vaatimuksia.
Näiden arviointiperusteiden on pohjauduttava vähintään toisen alakohdan a- ja d-alakohdan säännöksiin.
10. Ilmaan joutuvien päästöjen raja-arvoja katsotaan noudatettavan, jos
a) — yksikään vuorokausikeskiarvo ei ylitä liitteessä V olevassa a-kohdassa tai liitteessä II vahvistettuja päästöjen raja-arvoja,
— 97 prosenttia vuoden aikana mitatuista vuorokausikeskiarvoista ei ylitä liitteessä V olevan e-kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa vahvistettua päästön raja-arvoa,
b) yksikään puolen tunnin keskiarvoista ei ylitä liitteessä V olevassa b-kohdassa olevassa sarakkeessa A vahvistettuja päästöjen raja-arvoja, tai soveltuvissa tapauksissa 97 % vuoden aikana mitatuista puolen tunnin keskiarvoista ei ylitä liitteessä V olevan b-kohdan sarakkeessa B vahvistettuja päästöjen raja-arvoja;
c) yksikään raskasmetalleja sekä dioksiineja ja furaaneja varten määritetyn näytteenottoajan keskiarvo ei ylitä liitteessä V olevassa c- ja d-kohdassa tai liitteessä II vahvistettuja päästöjen raja-arvoja;
d) liitteessä V olevan e-kohdan toisen luetelmakohdan tai liitteen II säännöksiä noudatetaan.
14. Seuraavat mittaukset on tehtävä jäteveden poistopaikassa:
a) edellä 8 artiklan 6 kohdan b-alakohdassa tarkoitettujen parametrien jatkuvat mittaukset;
b) suspendoidun kiintoaineksen kokonaismäärän päivittäiset mittaukset pistokokeina; vaihtoehtoisesti jäsenvaltiot voivat säätää 24 tunnin ajalta otettujen virtaukseen suhteutettujen edustavien näytteiden mittauksista;
c) 24 tunnin ajan tapahtuvaa poistoa edustavan näytteen vähintään kuukausittaiset, virtaukseen suhteutetut mittaukset 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista epäpuhtauksista, joiden numerot liitteessä IV ovat 2—10;
d) vähintään puolen vuoden välein tapahtuvat dioksiinien ja furaanien mittaukset; 12 ensimmäisen käyttökuukauden aikana tehdään kuitenkin mittaus vähintään joka kolmas kuukausi. Jäsenvaltiot voivat vahvistaa mittausten aikavälit siltä osin kuin ne ovat asettaneet päästöjen raja-arvot polysyklisille aromaattisille hiilivedyille tai muille epäpuhtauksille.
Artikla 13, Poikkeukselliset käyttöolosuhteet
1. Toimivaltaisen viranomaisen on määrättävä luvassa puhdistus- tai mittauslaitteiden teknisesti väistämättömistä seisokeista, häiriöistä tai vioista johtuva pisin sallittu aika, jona säänneltyjen aineiden pitoisuudet ilmaan joutuvissa päästöissä ja puhdistetussa jätevedessä saavat ylittää säädetyt päästöjen raja-arvot.
2. Häiriön tapahtuessa toiminnanharjoittajan on rajoitettava toimintaa tai keskeytettävä se mahdollisimman nopeasti, kunnes tavanomainen toiminta voi jatkua.
3. Poltto- tai rinnakkaispolttolaitoksessa tai polttolinjalla ei saa missään olosuhteissa jatkaa jätteenpolttoa keskeytymättä yli neljä tuntia, jos päästöjen raja-arvot ylittyvät, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 6 artiklan 3 kohdan c-alakohdan soveltamista; tällaisen toiminnan yhteenlasketun keston on lisäksi oltava alle 60 tuntia vuodessa. Tätä 60 tunnin kestoa sovelletaan koko laitoksen niihin linjoihin, jotka on yhdistetty samaan savukaasujen puhdistuslaitteeseen.
4. Ilmaan joutuvien polttolaitoksen päästöjen hiukkasten kokonaispitoisuus ei saa missään olosuhteissa ylittää arvoa 150 mg/m3 puolen tunnin keskiarvona ilmaistuna; myöskään ilmaan joutuvien CO-päästöjen ja orgaanisen hiilen päästöjen raja-arvot eivät saa ylittyä. Kaikkien muiden 6 artiklassa tarkoitettujen vaatimusten on täytyttävä.
Artikla 20, Siirtymäsäännökset
Tämän direktiivin säännöksiä sovelletaan jo käytössä oleviin laitoksiin 28 päivästä joulukuuta 2005 lukien... (Uusia laitoksia koskee heti).
Takaisin jätteenpolttoprojektin etusivulle
"
http://www.sll.fi/toiminta/kestava/jatteet/poltto/pdirektiivi
"
Valitus Euroopan unionin komissiolle koskien yhteisön lainsäädännön noudattamatta jättämistä
Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 11.12.2002 päätöksellään 72/2002/1 antanut luvan rakentaa Martinlaakson voimalaitoksen yhteyteen jätteen kaasutuslaitoksen sekä 26.11.2002 päätöksellään 70/2002/1 antanut luvan muuttaa Martinlaakson voimalaitoksen toimintaa olennaisesti. Luvat on annettu ottamatta huomioon EU:n direktiiviä jätteenpoltosta, vaikka kyse on nykyisen voimalaitoksen muuttamisesta jätteen oheispolttolaitokseksi. Suomi ei ole implementoinut jätteenpolttodirektiiviä omaan lainsäädäntöönsä.
Direktiivin 2000/76/EY jätteenpoltosta 3. artiklan mukaan:
Tässä direktiivissä tarkoitetaan jätteenpolttolaitoksella kiinteää tai liikkuvaa teknistä yksikköä tai laitteistoa, joka on tarkoitettu jätteiden lämpökäsittelyyn riippumatta siitä, hyödynnetäänkö poltosta syntyvä lämpö vai ei. Lämpökäsittelyllä tarkoitetaan myös jätteen polttoa hapettamalla sekä muuta lämpökäsittelyä, kuten pyrolyysiä, kaasutusta ja plasmakäsittelyä, jos käsittelyssä tämän jälkeen syntyvät tuotteet poltetaan. Tämä määritelmä kattaa laitosalueen ja koko polttolaitoksen, mukaan lukien kaikki polttolinjat sekä jätteen vastaanotto- ja varastointitilat ja laitosalueella tehtävään esikäsittelyyn tarkoitetut laitteistot, jäte- ja poltoaine- ja ilmansyöttöjärjestelmät (...)
Martinlaakson voimalaitoksen yhteyteen sallittaisiin rakentaa noin 120.000 tonnia sekalaista yhdyskuntajätettä ja rakennusjätettä kaasuttava laitos ja voimalaitokselle annettaisiin lupa polttaa jätteen lämpökäsittelystä saatava kaasu muun polttoaineen ohessa. Lupaviranomainen on katsonut, ettei direktiiviä tarvitse noudattaa, koska voimalaitoksessa ei poltettaisi suoraan jätettä, vaan jäte ensin kaasutetaan.
Ratkaisu voimalaitoksen yhteyteen rakennettavasta jätteiden kaasutuslaitoksesta sekä voimalaitoksen toiminnan muuttamisesta siten, että lämpökäsittelyssä syntyvä tuotekaasu voidaan polttaa voimalaitoksessa olisi mielestämme edellyttänyt jätteenpolttodirektiivin huomioon ottamista.
Jätämme samanaikaisesti valituksen jätteenpolttodirektiivin rikkomisesta myös Vaasan hallinto-oikeudelle. Liitteenä valituksemme Vaasan hallinto-oikeudelle 23.12.2002
Pyydämme komissiota kieltämään toiminnan aloittamisen ennen kuin valitukset on ratkaistu, sillä kaasutuslaitoksen rakentaminen merkitsisi suurta luonnonvarojen hukkaa, mikäli myöhemmin todetaan, ettei laitosta voida käyttää, koska se ei täytä jätteenpolttodirektiivin vaatimuksia.
Komissio pyytänee lupa-asikirjat suoraan Länsi-Suomen ympäristölupavirastolta.
Helsingissä, 23.12.2002
Valittajat:
Suomen luonnonsuojeluliitto ry
Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry
Vantaan ympäristöyhdistys ry
"
http://www.sll.fi/toiminta/kestava/jatteet/poltto/pkomissiomart
Lähetä vaikka puhelinluettelo. Se ei muuta sitä tosiasiaa, että päästöt olisivat vähentyneet nykytilanteesta. Kaatopaikalle olisi viety vähemmän jätettä. Fossiilisten polttoaineiden käyttö olisi vähentynyt.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000006369788
Luonto kärsii. Toivottavasti syylliset juhlivat ilolla "voittoaan" ja luonnon tappiota.
Jätteenpolttodirektiivin tarkoituksena on siis vähentää jätteiden poltosta aiheutuvia päästöjä.
Tämä on sinänsä hyvä asia, mutta direktiivissä kuitenkin määritellään melko tarkkaan MITEN päästöjä tulisi vähentää. Eikä ota huomioon tapausta missä päästöt voitaisiin pitää sallittujen rajojen sisällä täysin erilaisella tekniikalla.
Tämä ei ole mitenkään epätavallista unionille. EU on ennenkin kehitellyt pikkutarkkoja ja suoraan sanottuna typeriä direktiivejä.
Eihän EU niitä keksi, vaan EU:n ympäristöasioista päättävät poliitikot. Monesti ympäristöpolitiikasta päästetään päättämään ideologisesti motivoituneita ihmisiä, joille jotkin asiat vain ovat pahoja riippumaatta siitä kuinka paljon ne hyödyttävät ympäristöä. Tämä ei riipu EU:sta, ajattele vaikka kuinka Suomen ympäristöministeriön tyypit hoitivat Natura-hankkeen. Nyt EU on antanut Suomelle huomautuksen siitä että maanomistajia on kohdeltu väärin!
Päläpäläsi ei riitä vakuuttamaan yhtään mitään.
Päästöt?
Jätteet?
Saasteet?
Molemmissa vaihtoehdoissa.
Kiitos
Olen niin sanotusti pihalla.
Jotenkin asiaan liittyy jätteiden poltto :) Siinä syntyy aina jotain palamistuotteita ja aina jää jotain palamatta.
Asiaan liittyy kierrätys.
Asiaan liittyy pyrkimys jätteiden vähentämiseen.
sanomattakin on selvää, että asiaan liittyy taloudellisia intressejä.
aikaisemman keskustelun mukaan: hankkeelle ainakin jossain välissä on haettu tukea uusiutuvien energioiden tuotannosta - jätteet uusiutuu luonnollisesti?
Energiantuotanto taitaa liittyä asiaan vähemmän kuin nuo ylläolevat.
Luonto ei tee laskelmia.
(Sanoisi joku tunnettu kirjoittaja, jos häneltä kysyttäisiin perusteluja)
Luonto ei myöskään kysy, mistä saasteet tulee ja montako MWh tuolla saastemäärällä on saatu.
Kokonaismäärä ratkasee sen, miten luonto reagoi.
Kaikki käyttämäni tiedot on aina varmennettavissa tieteellisistä tai viranomaislähteistäni. Tiedät vallan hyvin, että näin on poikkeuksetta ollut.
Ideologisesti motivoituneet tarkoitushakuiset lähteet olen havainnut usein epäluotettaviksi.
Tässä tapauksessa Teknillinen korkeakoulu ja Tukholman teknillinen korkeakoulu tutkivat kaasutuslaitoksen vaikutukset päästöihin yhteistoiminnassa Vantaan energian kanssa. Loppuhavainnot on summattu raporttiin "Emissions and Emission Control at Martinlaakso Power Plants, HUT, KTH 2004".
Lähestulkoon kaikkien haitallisten päästöjen arvioitiin vähentyvän verrattuna nykytilanteeseen. Kasvihuonekaasupäästöt olisivat vähentyneet ja fossiilisten polttoaineiden kulutus pienentynyt. Hiukkaspäästöt olisivat vähentyneet, samoin typenoksidipäästöt. Raskasmetallipäästöt olisivat pienentyneet kuten olisivat hiilimonoksidi, terva ja nokipäästötkin.
Kaikenkaikkiaan laitos olisi ollut hyvin edullinen ympäristölle, mihin myös Uudenmaan ympäristökeskus päätyi arviossaan.
Valitettavasti ympäristö saa taas kärsiä ideologisesti motivoituneen marginaaliryhmän masinoimasta valituskampanjasta, jota asukasyhdistys ei tukenut.
Nyt päästöjä on enemmän, fossiilisia polttoaineita kuluu enemmän ja kaatopaikka täyttyy enemmän. Tätäkö varten meillä on Suomen Luonnon Suojeluliitto? Eikö sen pikemminkin kuuluisi suojella luontoa?
Päästöt?
Jätteet?
Saasteet?
Molemmissa tapauksissa.
kiitos
"Valitettavasti ympäristö saa taas kärsiä ideologisesti motivoituneen marginaaliryhmän masinoimasta valituskampanjasta, jota asukasyhdistys ei tukenut."
Mikä asukasyhdistys ei tukenut? Utsjoen?
"Valitettavasti ympäristö saa taas kärsiä ideologisesti motivoituneen marginaaliryhmän masinoimasta valituskampanjasta,"
Kerro tarkemmin mitä tarkoitat :D
Näin äkkiä mun mieleen tulee vain yksi ideologia, jonka tuloksena ilmastomme on ihan pilalla: talousideologia.
"Kaikki käyttämäni tiedot on aina varmennettavissa tieteellisistä tai viranomaislähteistäni. Tiedät vallan hyvin, että näin on poikkeuksetta ollut."
Tiedän vallan hyvin, että mihinkään kirjoittamaasi ei voi luottaa.
"Ideologisesti motivoituneet tarkoitushakuiset lähteet olen havainnut usein epäluotettaviksi."
Aivan. Siksi vaadinkin sinulta aina alkuperäislähteen.
"Mikä asukasyhdistys ei tukenut?"
Ei sinua kukaan älykkääksi luule, mutta on sentään turhaa esittää olevansa täysin debiili. Olisiko kyse ollut Martinlaakson asukasyhdistyksestä?
Joten pakko kysyä pilkun tarkasti. heti.
Unohtu yx tärkee juttu:
"Kaikki käyttämäni tiedot on aina varmennettavissa tieteellisistä tai viranomaislähteistäni."
Siis mehän sovittiin jo kerran, että
KERTOMASI TIEDOT *ON* VARMENNETTAVA!
Tämä on totuuden selvittämiseksi usein välttämättömäksi nähty tehtävä. Siksi olisin kiitollinen, jos kaikkeen kertomaasi löytyisi selkeä linkki, ilman hitonmoista LYPSYÄ!
"Mikä asukasyhdistys ei tukenut?"
Miten olisi Martinlaakson?
Annetaan Tungstenin vastata. Turha meidän tässä on arvailla mitään.
Olennainen tieto tästä hankkeesta on jo kerrottu ja lisää saa Udenmaan ympäristökeskuksen raportista, hankkeen YVA-selvityksestä ja VTT:n ja yliopistojen tutkimuksista. Lähteet mainittu aiemmin.
"Tiedän vallan hyvin, että mihinkään kirjoittamaasi ei voi luottaa."
Kun olet tällä asenteella liikkeellä, enpä viitsi tästä kanssasi enää keskustella. Tavalliseen tapaan käyttämäni tiedot on tarkastettavissa tieteellisistä lähteistä, aivan kuten aina ennenkin. Niistä jokainen voi käydä itse katsomassa kuinka paljon enemmän nyt vantaalaiset joutuvat päästöjä hengittämään.
"Tavalliseen tapaan käyttämäni tiedot on tarkastettavissa tieteellisistä lähteistä, aivan kuten aina ennenkin. Niistä jokainen voi käydä itse katsomassa kuinka paljon enemmän nyt vantaalaiset joutuvat päästöjä hengittämään. "
Kun ottaa huomioon, että kaikkia tietoja voi kuka tahansa käydä tarkistamassa tieteellisistä lähteistä niin miksi et esitä sekä tietojasi että lähteitäsi täällä niin että jokainen voi sen helposti todentaa - jos kerran olet jo niihin tutustunut, vai oletko edes nähnyt?
Katosku sinuun ei voi luottaa!
"Turha meidän tässä on arvailla mitään."
Kuka arvailee?
"Annetaan Tungstenin vastata."
Enhän minä toki kiellä ketään vastaamasta. Jos hän haluaa vastata, niin siitä vaan. Kyllä tänne foorumille aina pari vastausta mahtuu...
Oliko lähteessä mainintaa laitoksen liikenteen haitoista/päästöistä?
Oliko lähteessä mainintaa polttamisessa syntyvän tuhkan haitoista/päästöistä?
Liikenteen voisi ajatella aiheuttavan jonkin verran melu- ja saastehaittaa paikallisille asukkaille.
Tuhkaa tuskin on tarkoitus varastoida voimalan yhteyteen. Minne se tuhka vietäis? Kuljetusta sekin vaatisi. Mitä tuhkalle tapahtuisi - sen vaikutus ympäristöön?
"Liikenteen voisi ajatella aiheuttavan jonkin verran melu- ja saastehaittaa paikallisille asukkaille."
Ja hiilikö ilmestyy sinne voimalaan ihan itsestään?
Tarkoitan vain, että jo nyt siellä on varmaan aikamoinen liikenne kun sinne rahdataan hiiltä. Jos se kaasutuslaitos olisi rakennettu, niin hiilen kuljetukset olisivat vähentyneet.
"Tuhkaa tuskin on tarkoitus varastoida voimalan yhteyteen. Minne se tuhka vietäis? Kuljetusta sekin vaatisi."
Eikös hiilenpoltostakin tule tuhkaa?
"
"Liikenteen voisi ajatella aiheuttavan jonkin verran melu- ja saastehaittaa paikallisille asukkaille."
Ja hiilikö ilmestyy sinne voimalaan ihan itsestään?
Tarkoitan vain, että jo nyt siellä on varmaan aikamoinen liikenne kun sinne rahdataan hiiltä. Jos se kaasutuslaitos olisi rakennettu, niin hiilen kuljetukset olisivat vähentyneet.
"
Niin. Tutkimus olisi hyvä nähdä.
"
Tuhkaa tuskin on tarkoitus varastoida voimalan yhteyteen. Minne se tuhka vietäis? Kuljetusta sekin vaatisi."
Eikös hiilenpoltostakin tule tuhkaa?
"
Edelleen: tutkimus olisi hyvä nähdä.
Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto ja Yliopistojen tutkimukset ovat julkisesti saatavilla. Yksinkertaisella Googlettamisella hankkeen ympäristövaikutusten arviointi löytyi jopa netistä:
http://www.vantaanenergia.fi/content_images/Kaasutuslaitoksen_YVA_ohjelma.pdf
Kaikki aiheesta tehdyt tutkimukset ja viranomaislausunnot toistavat samaa: päästöt olisivat vähentyneet, kaatopaikkajäte olisi vähentynyt, kierrätyspolttoaineen käyttö lisääntynyt ja fossiilisten polttoaineiden käyttö vähentynyt. Yksikään tutkimus ei väitä että kokonaisvaikutukset haittaisivat ympäristöä. Asia on siis täysin selvä.
Eräitähän ei vain tällaiset faktat kiinnosta kun ideologia menee edelle. Jopa niin pitkälle että tällaiset ilmeisen luontoystävälliset hankkeet ollaan valmiita kampittamaan keinoja kaihtamatta - kuten päästötön ydinvoimakin. On surullista kun luonto joutuu kärsimään marginaaliryhmien ideologiasta.
Oishan tuo pitäny arvata: hankkeen YVAsta jätetään kokonaan pois jätteenpoltosta ja kaasutuksessa syntyvän tuhkan ympäristövaikutukset! Ikäänkuin sitä ei olisi olemassakaan!
"Ympäristövaikutusten arviointi koskee kaasutuslaitosta ja siihen liittyviä toimintoja. Kierrätyspolttoaineen valmistusta, kaasun polttoa ja tuhkan käsittelyä arvioidaan liitännäishankkeina."
"Hankkeeseen kuuluu kierrätyspolttoaineen vastaanotto ja päivävarastointi, kierrätyspolttoaineen kaasutin, kaasun puhdistus sekä tuhkan pois kuljetus."
Koska hyvin tiedetään, että
"Kierrätyspolttoaineen sisältämät epäpuhtaudet jäävät lähes täysin tuhkaan."
on hankkeen kannalta kätevää, että
"Tuhkien sijoittamisesta aiheutuvat ympäristövaikutukset arvioidaan näiden alueiden tai laitosten ympäristövaikutusten arvioinnin ja luvanhaun yhteydessä."
:D
Nauruksihän tämä tämmönen jo menee, mutta täytyy silti lainailla tähän kuljetukseen ja tuhkaan liittyviä mainintoja:
"
Tuhkan pois kuljetus
Kierrätyspolttoainetta kaasutettaessa syntyy tuhkia, jotka kuljetetaan pois voimalaitosalueelta. Alustavien analyysien perusteella kaasunpuhdistuksen suodatintuhka luokitellaan ongelmajätteeksi ja kaasuttimen pohjatuhka on tavanomaista tuhkaa. Tuhkia ei varastoida kaasutuslaitoksen yhteydessä, vaan ne toimitetaan laitokselle, jolla on asianmukaiset luvat ja edellytykset niiden käsittelyyn ja loppusijoitukseen. Tuhkan kuljettamiseen tarvitaan noin kaksi perävaunullista kuormaautoa päivässä.
"
"Tuhkan sijoitus- ja hyötykäyttömahdollisuudet
REF:in kaasutuksessa syntyy pohjatuhkaa noin 3 000 – 4 000 tonnia vuodessa ja kaasunpuhdistuksessa suodatintuhkaa noin 10 000 – 12 000 tonnia vuodessa. Tuhkien määrä vastaa noin 13 – 16 prosenttia käytettävän kierrätyspolttoaineen määrästä. Tuhkien sisältämien haitta-aineiden laadusta ja määrästä riippuen tuhkat sijoitetaan joko kaatopaikalle tai toimitetaan ongelmajätteitä käsittelevään laitokseen. Tuhkien hyötykäyttö- ja sijoitusmahdollisuuksia tullaan arvioinnissa kuvaamaan lähtötietojen perusteella. Tuhkien sijoittamisesta aiheutuvat ympäristövaikutukset arvioidaan näiden alueiden tai laitosten ympäristövaikutusten arvioinnin ja luvanhaun yhteydessä.
"
"
5.4 Melu, liikenne ja tuhkan kuljetukset
Martinlaakson voimalaitos sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä E18- eli Kehä III-tiestä. Tällä hetkellä Kehä III:n liikenteen aiheuttama melutaso päivällä on voimalaitosalueella noin 51 – 52 dB(A) ja hiilikentällä sekä suunnitellulla REF:n vastaanottoaseman kohdalla 57 – 58 dB(A).
Voimalaitos käyttää polttoaineina hiiltä, maakaasua ja öljyä. Tällä hetkellä voimalaitokselle tulee hiilikuljetuksia keskimäärin 25 perävaunullista kuorma-autoa vuorokaudessa. Tuhkan kuljetukset ovat noin 4 – 6 perävaunullista kuorma-autoa päivässä.
Voimalaitoksen nykyinen jätehuolto käsittää lähinnä poltossa syntyviä tuhkia. Voimalaitoksen sosiaalitiloissa syntyy pieniä määriä yhdyskuntajätettä. Lisäksi laitteiden huollossa syntyy jonkin verran öljyistä jätettä (trasselit ym.). Yhdyskuntajäte toimitetaan Ämmässuon kaatopaikalle. Tuhkia syntyy noin 10 000 – 20 000 tonnia vuodessa ja ne myydään hyötykäyttöön rakennusteollisuudelle.
"
http://www.saunalahti.fi/~vaarujht/
Siitä oltaisiin saatu ympäristöystävällistä säätövoimaa.
Ei kelvannut.
No minkäs sille mahtaa, kun vihreän liikken ydin suomessa perustuu ex taistolaisiin ja muihin kaikkea mahdollista vastustaviin ihmisvihamielisiin linkolalaisiin jääriin.