Tällaisia näkemyksiä on kasteen ja pelastuksen suhteesta.
1. Augustinolainen.
Hän uskoi, että imeväiskaste oli alkuperäinen ja koska kaste oli syntien anteeksiantamiseksi, niin vauvalla piti olla syntiä. Hän siis otti teologiaansa perisynnin, joka piti saada anteeksi kasteessa. Varhaisimmat kirkkoisät olivat kutsuneet imeväisiä viattomiksi. Kastamattomana kuollut vauva joutui Augustinuksen mukaan kadotukseen. Myöhemmin hän lievensi kyllä kantaansa, koska ihmiset pitivät oppia julmana. Katolinen oppi perustuu Augustinukseen.
Tosin sitä nykyään on lievennetty:
Vaikka Katolisessa Katekismuksessa todetaan: ”Koska lapsilla on tähän maailmaan syntyessään langennut ja perisynnin tahraama ihmisluonto, hekin tarvitsevat kasteessa tapahtuvan uudestisyntymisen”,
niin silti lisätään:
”Jeesuksen lempeä rakkaus lapsia kohtaan, joka saa hänet sanomaan: ”Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä” (Mark. 10:14), antavat meille luvan toivoa, että myös ilman kastetta kuolleille lapsille on olemassa tie pelastukseen.”
2. Reformoitu.
Reformaation aikaan Zwingli oli jonkin aikaa epävarma lapsikasteen raamatullisuudesta, mutta päätti lopulta pitäytyä siihen. Hän opetti, että kaste oli pelkkä merkki Jumalan kansaan kuulumisesta eikä pelastanut. Hän piti sitä ympärileikkauksen vastineena uudessa liitossa. Pelastus tuli ennaltamääräämisen mukaan. Kastamattomina kuolleita lapsia hän ei pitänyt kadotettuina. Calvinista eteenpäin kastetta on reformoitujen piirissä pidetty vaikuttavana merkkinä: se sai aikaan sen, mitä se symboloi.
3. Luterilainen.
Luther korosti uskosta vanhurskautumista. Hän pitäytyi lasten kastamiseen, koska piti sitä vanhan kirkon tapana. Jos pelastus oli yksin uskosta, nousi kysymys, mihin kastetta tarvittiin? Luther vastasi: ”On aivan totta, että pelastusta ei mikään muu vaikuta kuin usko (…) Mutta nämä sokeiden taluttajat eivät huomaa sitä, että uskolla tulee olla jokin kohde, eli jotakin, mistä se voi pitää kiinni ja minkä varassa se voi luottavaisesti seistä. Näin usko siis kiinnittää koko huomion veteen.”
Kastamattomille aikuisille Luther suuntasi sanan: ”meille on annettu vakava ja ankara käsky suostua kastettaviksi, sillä muutoin emme voi pelastua”.
Hän ei esittänyt raamatullista perustetta sille, että usko kiinnittää koko huomion veteen. Lutherin näkemys muuttui monilta osin vuosien myötä, mutta edellä mainittua Ison Katekismuksen oppia pidetään sen päätepisteenä. Jossain vaiheessa hän kirjoitti toivovansa, että voisi ymmärtää kasteen.
Luterilaisessa Augsburgin tunnustuksessa todetaan kasteen olevan välttämätön pelastukseen, mutta yleensä ei kuitenkaan väitetä kastamattomina kuolleiden vauvojen olevan kadotettuja. Heidät uskotaan armollisen Jumalan huomaan.
4. Anabaptistinen.
Reformaation aikaan anabaptistit hylkäsivät lapsikasteen epäraamatullisena ja myöhäsyntyisenä. Jotkut heistä olivat Zwinglin kannalla eli kaste oli heille ulkoinen merkki, symboli tai tunnustus. Toisaalta esimerkiksi Balthasar Hübmaier korosti tunnustuksen pelastavaa merkitystä perustellen ajatusta Raamatulla ”Joka tunnustaa minut ihmisten edessä, sen minä tunnustan taivaallisen Isäni edessä (Matt.10:32)” ja ”Sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi, suun tunnustuksella pelastutaan” (Room.10:10).
Kasteen pelastava vaikutus alkuperäisessä Uuden testamentin kontekstissa ei siis tullut itse riitistä eli papin suorittamasta veden valuttamisesta ja hänen lausumistaan asetussanoista. Pelastus seurasi kastetilanteeseen sisältyneestä ihmisen vapaaehtoisesta vastauksesta evankeliumin kutsuun ja hänen tunnustautumisestaan Jeesukseen. Hän ei katsonut pienten vauvojen olevan kadotettuja ilman kastetta kuten Augustinos oli opettanut. Teologian professori Hübmaier joutui katolisten toimesta roviolla poltetuksi, koska ei suostunut peruuttamaan oppiaan.
Mikä noista käsityksistä vastaa sinun näkemystäsi?
Vai onko sinulla joku oma?
1. Augustinolainen.
Hän uskoi, että imeväiskaste oli alkuperäinen ja koska kaste oli syntien anteeksiantamiseksi, niin vauvalla piti olla syntiä. Hän siis otti teologiaansa perisynnin, joka piti saada anteeksi kasteessa. Varhaisimmat kirkkoisät olivat kutsuneet imeväisiä viattomiksi. Kastamattomana kuollut vauva joutui Augustinuksen mukaan kadotukseen. Myöhemmin hän lievensi kyllä kantaansa, koska ihmiset pitivät oppia julmana. Katolinen oppi perustuu Augustinukseen.
Tosin sitä nykyään on lievennetty:
Vaikka Katolisessa Katekismuksessa todetaan: ”Koska lapsilla on tähän maailmaan syntyessään langennut ja perisynnin tahraama ihmisluonto, hekin tarvitsevat kasteessa tapahtuvan uudestisyntymisen”,
niin silti lisätään:
”Jeesuksen lempeä rakkaus lapsia kohtaan, joka saa hänet sanomaan: ”Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä” (Mark. 10:14), antavat meille luvan toivoa, että myös ilman kastetta kuolleille lapsille on olemassa tie pelastukseen.”
2. Reformoitu.
Reformaation aikaan Zwingli oli jonkin aikaa epävarma lapsikasteen raamatullisuudesta, mutta päätti lopulta pitäytyä siihen. Hän opetti, että kaste oli pelkkä merkki Jumalan kansaan kuulumisesta eikä pelastanut. Hän piti sitä ympärileikkauksen vastineena uudessa liitossa. Pelastus tuli ennaltamääräämisen mukaan. Kastamattomina kuolleita lapsia hän ei pitänyt kadotettuina. Calvinista eteenpäin kastetta on reformoitujen piirissä pidetty vaikuttavana merkkinä: se sai aikaan sen, mitä se symboloi.
3. Luterilainen.
Luther korosti uskosta vanhurskautumista. Hän pitäytyi lasten kastamiseen, koska piti sitä vanhan kirkon tapana. Jos pelastus oli yksin uskosta, nousi kysymys, mihin kastetta tarvittiin? Luther vastasi: ”On aivan totta, että pelastusta ei mikään muu vaikuta kuin usko (…) Mutta nämä sokeiden taluttajat eivät huomaa sitä, että uskolla tulee olla jokin kohde, eli jotakin, mistä se voi pitää kiinni ja minkä varassa se voi luottavaisesti seistä. Näin usko siis kiinnittää koko huomion veteen.”
Kastamattomille aikuisille Luther suuntasi sanan: ”meille on annettu vakava ja ankara käsky suostua kastettaviksi, sillä muutoin emme voi pelastua”.
Hän ei esittänyt raamatullista perustetta sille, että usko kiinnittää koko huomion veteen. Lutherin näkemys muuttui monilta osin vuosien myötä, mutta edellä mainittua Ison Katekismuksen oppia pidetään sen päätepisteenä. Jossain vaiheessa hän kirjoitti toivovansa, että voisi ymmärtää kasteen.
Luterilaisessa Augsburgin tunnustuksessa todetaan kasteen olevan välttämätön pelastukseen, mutta yleensä ei kuitenkaan väitetä kastamattomina kuolleiden vauvojen olevan kadotettuja. Heidät uskotaan armollisen Jumalan huomaan.
4. Anabaptistinen.
Reformaation aikaan anabaptistit hylkäsivät lapsikasteen epäraamatullisena ja myöhäsyntyisenä. Jotkut heistä olivat Zwinglin kannalla eli kaste oli heille ulkoinen merkki, symboli tai tunnustus. Toisaalta esimerkiksi Balthasar Hübmaier korosti tunnustuksen pelastavaa merkitystä perustellen ajatusta Raamatulla ”Joka tunnustaa minut ihmisten edessä, sen minä tunnustan taivaallisen Isäni edessä (Matt.10:32)” ja ”Sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi, suun tunnustuksella pelastutaan” (Room.10:10).
Kasteen pelastava vaikutus alkuperäisessä Uuden testamentin kontekstissa ei siis tullut itse riitistä eli papin suorittamasta veden valuttamisesta ja hänen lausumistaan asetussanoista. Pelastus seurasi kastetilanteeseen sisältyneestä ihmisen vapaaehtoisesta vastauksesta evankeliumin kutsuun ja hänen tunnustautumisestaan Jeesukseen. Hän ei katsonut pienten vauvojen olevan kadotettuja ilman kastetta kuten Augustinos oli opettanut. Teologian professori Hübmaier joutui katolisten toimesta roviolla poltetuksi, koska ei suostunut peruuttamaan oppiaan.
Mikä noista käsityksistä vastaa sinun näkemystäsi?
Vai onko sinulla joku oma?
Vastaukset 80
Vanhimmat
Raamatun kastopetuksessa ei ikävä kyllä ole sanaakan siitä, että kasteen sisältö on tunnustus. Raamattu antaa sille aivan töisen sisällön.
Niin ja vastaus vielä sulle. Numero kolme! :)
Taas tulevana viikonloppuna mumero kolmoseen luottavat todistavat väkevästi siitä ns, uskomisestaan eri tavoin, joista sitten luemme alkuviikon medioista eikö niin?
Luottaakohan kaalimatokin kolmoseen, tiedätkösäsenkin.
Niin, pappa puhunee tässä juopoista uudestikastajista, joihin itsekin kuuluu. On se kumma kun joka ainoasssa viestissä papan pitää päästä mainitemaan oma juoppoenginsä. Joka sitten väkevästi todistaa siellä baareissa ja missä ikinä ne sitä rietasta menoaan harjottaa. Sairas kääkkä, kertakaikkiaan!
Jos Hübmaier ja muut anabaptistit olivat valmiita kuolemaan vakaumuksensa vuoksi ja jos toisaalta nuo muut olivat valmiita tappamaan samasta syystä, niin eiköhän sitä pidä kallistua anabaptistien kannalle.
Luterilaisen näkemyksen kannalla olen. Ja se, että kasteessa pitää usko kiinnittää veteen, on helposti perusteltu Raamatussa: "vesi pelastaa kasteena". Siinä tapahtuu näkymätöntä ja selittämätöntä, mutta vesi on siinä konkreettista, joka Jumalan Sanalla höystettynä pelastaa.
Missä Raamatussa sanotaan, että uskon pitäisi kohdistua veteen?
Mistä Luther sellaista keksi?
"Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun",
"Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko sen?"
Tällaista on vaikka kuinka paljon. Jeesus on uskon kohde.
Ja missä Raamatussa sanotaan, että kasteessa tapahtuu jotain näkymätöntä ja selittämätöntä?
Ja miten vesi höystetään Jumalan Sanalla?
Sanotaanko Raamatussa sellaista?
Kasteelle ja tunnustukselle toisaalta annetaan sama pelastava merkitys. Uskon rinnalla olevana kaste pelastaa (Joh.16:16) ja myös suun tunnustus pelastaa (Room.10:10). Kaste tekee saman kuin tunnustus. Se antaa saman vaikutuksen.
Usko kaste =pelastus ja
Usko suun tunnustus = pelastus
Ja kasteen ottaessaan Raamatun kertomuksissa henkilöt todellakin ilmaisivat, osoittivat, tunnustivat, paljastivat jne, julkisesti uskonsa Jeesukseen.
Ja Jeesus lupaa tunnustaa Isänsä edessä sen, joka tunnustaa hänet ihmisten edessä.
Eikö tämä ole aivan johdonmukaista?
Sen, joka häpeää Jeesusta ja kieltää hänet, sitä Jeesus häpeää ja kieltää hänet Isänsä edessä.
Se on selvää ja kristallinkirkasta Jeesuksen sanaa.
Palata toki voi niin kuin Pietari palasi kieltämisensä jälkeen.
"Ja missä Raamatussa sanotaan, että kasteessa tapahtuu jotain näkymätöntä ja selittämätöntä?"
Joh, 3:5, Apt. 22:26, Ap.t. 2:38-39, Room. 6:3, Tit. 3:5 jne jne.
"Ja miten vesi höystetään Jumalan Sanalla?"
Sitä ei Raamattu tarkkaan määrittele.
"Sanotaanko Raamatussa sellaista?"
Kyllä. Ef. 5:26.
"Kasteelle ja tunnustukselle toisaalta annetaan sama pelastava merkitys"
Kyllä, mutta kasteen ei opeteta olevan tunnustus. Voin sanoa myös, että ehtoolliselle annetaan pelasva merkitys ja uudestisyntymiselle annetaan pelastava merkitys ja jopa huutamiselle annetaan pelastava merkitys (kun sen kontekstissaan ymmärtää). Mutta kaste on Jumalan teko, ei ihmisen. Raamatun esimerkit eivät tätä kumoa, vaan puoltavat. Tunnustaminen kasteessa oli täysin vierasta alkuseurakunnalle.
Toi kasteen pitäminen tunnustuksena ei perustu mihinkään Raamatun opetukseen, vaan se on ihmisen väärän päättelyn lopputulos. Eihän Raamattu edes korosta ihmisen osaa kastees, vaan kaikki opetukselliset tekstit, jotka kasteesta puhuu, kertoo sen olevan Jumalan lahjaa.
Toinen ongelma mikä tosta tunnustuskasteesta seuraa on se, et ihmisen tunnustus voi olla vilpillinen, jolloin kasteen pätevyyn on aina arvotus. Kastaja ei tiedä onko kastettu oikeasti uskos ja onko siis suoritettava kasten oikee. Kastesta tulee vaan uskon tunnustamisen riitti, ja kun usko voidaan tunnustaa ilman kastettaki, menettää koko armonväline merkityksensä. Raamattu taas asettaa kasteen selväksi ehdoksi pelastukselle. Ei tunnustamisen takia, vaan Jeesuksen luo pääsemisen takia. Sekä ihmisen ruumis että sielu tarvii pelastusta.
jokos simppavaa on tuulut uudestisyntymisen paikalle vai vieläkö isien perinnäissäänöt munkkeineen kummittelee?
miksi leikit uskovaista!
Lapsikasteesta seuraa monia teologisia ongelmia.
Kun kasteen sanotaan Raamatussa pelastavan, niin silloinhan vauvan pitäisi olla kadotettu, jotta hän voisi kasteessa pelastua. Mutta toisaalta juuri kukaan ei enää sellaista kehtaa enää sanoa. Eikä Raamattukaan sitä sano. Ja kun vauvan mahdollisesta tulevasta uskosta ei voi kukaan tietää mitään - uskohan ei ole joka miehen, vaikka joskus on lakisääteisesti koko kansa kastettukin - niin silloin suoritetaan iso määrä turhiksi jääviä rituaaleja. (Kaikki imeväiskasteet ovat toisaalta turhia, koska ne eivät vastaa UT:n pelastusta välittäviä tunnustuskasteita.)
Vaikka sydämen uskolla ja suun tunnustuksella saadaan pelastus, ja vaikka syntien anteeksiantamus on saatavissa syninpäästöllä, on kaste silti asetettu. Jos sen poistaisi, niin poistaisi samalla jotain Jumalan sanasta. Sillä voi olla vakavia seurauksia. Kasteen pohjalta rakennetaan seurakunta. Kristillinen seurakunta ei vain ole vanhan liiton tapaan koko kansan yhteisö, johon tullaan syntyperän perusteella vauvalle annetun liittymisriitin kautta. Uuden liiton seurakunta on Kristukseen uskovien yhteisö. Ei sellainen kuin esimerkiksi luterilainen kirkko, jossa suuri osa väestä ei tunnusta Jeesusta Jumalan pojaksi eikä kuolleista herätetyksi. Sellaisessa yhteisössä rappeutuminen on väistämätöntä. Lopulta mennään sellaiseen rappioon, jossa katolinen kirkko oli pimeällä keskiajalla. Maailman henki valtaa kirkon. Sanasta ei enää välitetä. Senkin vuoksi tulee pitäytyä uskovien kasteeseen ja vauvana kastetun tulee saada uskovien kaste.
Raamattu ei aseta kastetta "selväksi ehdoksi pelastumiselle". Niin kuin ylläkin joku totesi ja niin kuin Raamattu selvästi sanoo, pelastuminen on saatavilla muutenkin kuin vesikasteen kautta.
Lasten kastaminen ei ole kasteen raamatullista harjoittamista. Se on turhaa koska Jumala antaa kullekin hänen tekojensa mukaan, eikä Aadamin ja Eevan tekojen. Lapsena kastetutkin voivat pelastua. Eivät toki sen turhan imeväiskasteen perusteella vaan sydämen uskonsa ja suun tunnustuksensa perusteella.
Usko on Jumalan lahja, mutta kaste ei ole yksin Jumalan teko. Siinä on osuutensa sekä ihmisellä, että Jumalalla. Jumala ensin vetää ihmistä ja puhuu hänelle. Ihmisen osuus on reagoida Jumalan kutsuun. Jeesus asetti responssitavaksi kasteen. Mutta Raamattu ilmoittaa armon olevan saatavilla muutenkin. Jeesus ei heitä pois luokseen tulevaa, tapahtui se hänen luokseen tuleminen millä tavalla tahansa. Hänellä on armoa ja hän ymmärtää meidän heikkoutemme. Huono Raamatun tuntemuksemmekaan ei vie meitä pois hänen armostaan, jos vain olemme vilpittömiä.
Kiitos Hänelle.
"Toi kasteen pitäminen tunnustuksena ei perustu mihinkään Raamatun opetukseen, vaan se on ihmisen väärän päättelyn lopputulos."
Vauvojen kastaminen ei perustu mihinkään Raamatun opetukseen. Se on syntynyt taikauskoisten ihmisten päässä.
En näe lapsikasteessa mitään teologista ongelmaa. Myös vapaat suunnat kastavat lapsia ja lapsia on kastettu aina. Ihminen on tänne syntyessään syntinen ja ilman Jeesusta kadotettu. Siksi kaste pelastaa uskon kautta. Vaikka kastettu menettäisi uskonsa kasteen jälkeen, ei se tee kastetta vääräksi.
Vauvojen kaste on juuri uskovien kaste, koska Jumala antaa kasteessa uskon. Seurakuntaan kuuluu aina - olipa luterilainen tai helluntalainen - myös uskostaan vieraantuneita ihmisiä. Tämä ei johdu värästä kasteesta, vaan Sanan julistuksen puutteesta. Lapsena saatu kaste ei ole enempää väärä kuin aikuisenakaan saatu. Kaste on aina portti seurakuntaan, ja totakai pienetkin lapset ovat oikeutettuja seurakuntaan kun miettää miten Jeesus heihin suhtautui.
Raamattu asettaa kasteen selväksi pelastuksen ehdoksi, Joh. 3:5 ja Mark. 16:16. Ei ole mitään eri reittejä pelastukselle, vaan eplastua voi vain yhden tien kautta ja tämä tie on Kristus. Kasteessa Hänet saadaan omaksi ja uskolla Hänet otetaan vastaan. Ei ole erikseen pelastumista uskosta ja erikseen armosta ja erikseen Jeesuksen kautta ja erikseen Sanan kautta ja erikseen kasteen kautta, vaan kyseessä on yksi ja sama pelastus. Kaste ei tuo Jeesuksen mitään lisää, vaan antaa Hänet. Lasten kastaminen on raamatullista kastamista parhaimmillaan. Uudestikastaminen ei ole raamatullista kastamista, koska siinä kerran kasteen saanut kastetaan uudesti ja näin ollen henkilö hylkää ensimmäisen kasteen ja siinä saadun Jeesuksen. Kaste ei ole turha kun se antaa Jeesuksen.
Kasteen tarkoitus ei ole vastata Jumalan kutsuun, vaan sen avulla Jumala ottaa ihmisen omakseen, johon ihminen voi sitten reagoida. Raamatun kasteopetus puhu YKSINOMAAN siitä, mitä Jumala tekee kasteessa. Mitään ihmisen suoritusta raamatullisessa kasteessa ei ole. Tunnustaminen ei ole kasteen perusta eikä kasteen merkitys, ei ole Raamatussa, eikä ole ollut koskaan alkuseurakunnassa. Tiedät sen itsekin. Mitään alkukirkon kasteopetusta, joka opettaisi kastetta tunnustuksena ei ole olemassa.
Vauvojen kastaminen perustuu opetuseen synnistä ja Jumalan armosta ja ennen kaikkea Jeesuksen käskystä, josta ei päästä yli eikä ymäri.
Minä näen lapsikasteteologiassa pahoja ongelmia. Moni muukin näkee.
Onko vauva kadotettu ennen kastetta ja pelastunut sen jälkeen?
Vauva on kadotetussa tilassa ennen kastettaan ja pelastunut kasteen ja siinä saatavan uskon kautta.
Ei pidä paikkaansa. Vauva joka ei ymmärrä olemassaoloaan ei mene kadotukseen, jos häntä ei ole kastettu. Silloin miljoonat lapset olisivat kadotettuja, joiden vanhemmat eivät kuulu kirkkoon ja osa vauvoista kuolee kohtuun eikä heitäkään ehditä kastaa. Tämä on juuri se harhaoppi, joka korottaa kirkon jumalaksi, jota se ei ole.
Kasteelle annetaan monessa kirkossa taianomainen merkitys, vaikka Raamattu sanoo suoraan, että joka ei usko, tuomitaan kadotukseen. Suuri osa esim. ev.lut. kirkon jäsenistä ei usko Raamatun mukaisesti. Ei ole ymmärrystä kuka Jeesus on. Itsekin aikoinaan pidin Jeesusta hippinä, vaikka olin kirkon jäsen. Jeesus näytti, että olin matkalla kadotukseen. Otin Jeesuksen vastaan oikeasti. Uskovien yhteys on nykyään muualla, ei enää ev.lut. kirkossa joka oppeineen vie miljoonia ihmisiä harhaan.
Sitä en tiedä meneekö vauva kadotukseen, mutta ilman Jeesusta hän on kadotetussa tilassa. Kirkko ei opeta että kaikki kastamattomana kuolleet menevät automaattisesti kadotukseen. Tuo on juuri se uudestikastajien valhe, jolla ne yrittävät houkutella ihmisiä uudestikasteelle.
Kasteelle annetaan kirkossa raamatullinen merkitys, jossa Jumala toimii. Uudestikastajat ovat tämän kasteen hylänneet ja keksineet sille aivan omia merkityksiä. Moni kirkon jäsen ei usko Raamatun mukaisesta, mutta moni uskoo. Näinhän se on kaikkien krisillisen yhteisöjen kohdalla kun ne koko ajan maallistuvat. Moni uudestikastajakin kieltää Jeesuksen jumaluuden. Ja melkein kaikki uudestikastajat kieltää armonvälineet.
Itse olen luterilainen ja voin sanoa että kirkossa on mahtana uskovien yhteys ja puhdas oppi, joka ei vie uudestikasteelle ja sitä kautta lain alle, vaan armon kautta taivaaseen. Kiitos Jeesus!!!
Hozaaaaa!!! Mahtava todistus, veli-lut! Pidetään mielessä myös veli-teeringan raamislaiset, jotka oliva uudestikastajalahkoejn pauloissa ja sitten liittyivät luterilaiseen kirkkoon ja raamatulliseen kaste- ja syntinäkemykseen. Kun uudestikastajat kuulivat tästä, he raivostuivat. Varsinkin erän mimenltä mainitsematon inttäjä alkoi oikein märisemään pahaa oloaan kun uskovat pääsivat lahkosta Jeesuksen luo.
Hozaaaa!!!!! Ylistus Kistuselle, joka pesee vedellä ja Sanalla ja joka ottaa kasteessa omakseen! Hozaaaaaaaaa!!!!!
Kun luterilaiset ei enää viitsi kastattaa muksujaan ja kun katolinen kirkkokin menettää jäseniään esim. Etelä-Amerikassa joka päivä tuhansittain helluntailaisille, niin on se mukavaa että totuusontällä on sentään ilona jonkun veli-teeringan raamislaiset. Ei tartte kuolla murheeseen.
Nimim. SeuraaJeesusta kirjoitti täyttä asiaa. Se mitä hän kuvasi sanoilla "Otin Jeesuksen vastaan oikeasti" on tietysti luterilaisten mielestä ihmistekoisuutta ja harhaoppia. Mutta asiaa veli kirjoitti.
Luterilaiset kristityt edelleenkin kastattavat lapsensa ja näin tulee jatkumaan. Veli-teerigan raamislaisten tapaus osoittaa, että myös uudestikastajalahkoista olevia ihmisiä tule näkemään näiden lahkojen harhat. Siitä on syytä kaikkien totuutta rakastavien iloita.
Veli-lutpiste kirjoittaa täyttä asiaa. Luterilaisuudessa on hieno uskovien yhteys ja Jeesuksen vastaanottaneet imisen sen muodostavat. Kaikenlainen ihmisratkaisun koorisramnen on harhaoppia, Jeesuksen armoon luottaminen tai vastaanottaminen taas ei.
Kun harhaanjohdettu lahkossa oleva uskova näkee, että lahko ei tunnusta Jeesusta Jumalaksi, tei ei tunnusta ihmistä lähtökohtaisesti syntiseksi, tai ei tunnusta kastetta Jumalan armokanavaksi, niin on syytä iloita siitä että tällainen päättää tulla Kristuksen seurakuntaan. Veli-teeringan raamislaiset ovat saaneet täällä paljon myötätuntoa ja monta kirjoittajaa iloiseksi.
Riittää kun lukee uskontojen uhrien kokemuksia, niin ei noista lahkoista niin vain lähdetäkään! :(
jännittävää se on se kastevesi, kun samaan veteen on keitetty kaffit johon toisessa kupissa on liuennut kuulemma Jeesus kristus!!
vain keskiaikainen munkki paavin tallista karanneena voi keksiä jotain noin mieletöntä.
mutta se on ihme että suomalainen kansa on niellyt tuon roskan varsineen päivineen! ?
Ei kasteteteen ole mitään kahvia keitetty. Pappa ei nyt ollenkaan tiedä mitä on kastevesi.
Menehän pappa kittaamaan kaljaa. Sinä olet niellyt tuon uudestikasterokan ja hylännyt Raamatullisen kasteen Jumalan tekona.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000004883515.html
siell on papattajan porukka niellyt muutakin kuin katkismusta.
Siellä juuri papan porukka on taas kännännyt
Juu eivät Apostolit kuolleet vauvakasteveden puolesta ei todellakaan.
ei roomalaisetkaan sentää niin pöljiä olleet että olisivat alakaneet vauvakasteesta puhuvia sentään tappamaan.
Eikä Apostolitkaan toisaalta alentuneet ketään polttamaan eikä miekalla kastamaan.
Vielä vähemmän apostlit kuoli uudestikasteveden puolesta. Kyllä ne Jeesuksen puolesta kuoli, Jeesuksen, joka kasteessa saadaan.
Kaikki nuo teoriat koskevat antikristillisiä sakramenttikasteita eikä niillä ole mitään tekemistä kristillisen kasteen kanssa.
Hei sinä kirjoittaja "PohdiskelinVähän" nimimerkillä.
Onko niin että esiessäsi kasteelle merkitystä, ja päätyessäsi tässä vaiheessa tuohon tunnustus-tunnustautumis-merkitykseen, sinulla on ollut eri vaiheita sijottaa kaste 'paikoilleen'.
Sinulla on mielestäni ongelma tämän asian kanssa ja niin oli esimerkiksi myös Urho Muromalla. Ns. vapaissa suunnissa on myös ongelma mutta sitä ei tunnusteta vaanongelma huijataan mielestä pois. Sen vuoksi sieltä tulee kaiken kirjavia selityksiä sekä niin että ei selitetä mitään, kunhan kastetaan.
Vanhoista kirkoista mm. luterilainen kirkko ottaa oppinsa Raamatusta sellaisenaan, kyseenalaistamatta onko Jumala tässä touhussa lainkaan mukana.
Tarkemmin sanoen ottavat oppinsa apostoleilta. Lisäksi mukana on Raamatusta ainakin lähetyskäsky sekä se arvoituksellinen maininta syntyä 'vedestä ja hengestä'.
kirjoittaja "PohdiskelinVähän" nimimerkillä.
Toit ise esiin kohdat
"Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun",
"Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko sen?"
Jeesus sanoo: uskosi on sinut pelastanut. Näitähän on paljon 'pienoisevankeliumista' lähtien.
Kaste ei ole julkinen (yleisö-)tapahtuma eikä asiasta ole välttämätöntä kertoa kenellekään eikä silloinkaan salailusta ole kysymys.
Oletko siis itse sitä mieltä että kasteessa tapahtuu Jumalan vaikutuksesta ihmiselle jotakin. Sanotaan nyt vaikka että uskovaisena kastetulle. Tai saako hän silloin jonkun oikeuden tai lupauksen tai pelastuksen, jota paitsi jäisi kastamattomana (ei kysymysmerkkiä).
Vai eikö noita tapahdu - esityksesi mukaisella tunnustusperusteella.
Katson että kaste on joko pelastuksen ehto tai se ei ole sitä.
Noille kahdelle vaihtoehdolle en näe välimuotoa.
Kun usko on pelastuksen ehto, on minulle selvä että vedessä kastaminen ei tuo uskoon mitään lisää.
Ja vielä, paljon arvostaen mahdollisesti esittämiäsi aikaisempia, toisenlaisia kasteen sijoituksia, nyt totean näistä esityksistä:
Kasteen vertaaminen suun tunnustukseen, ja tunnustukseen ylipäänsä, on keinotekoinen ja haettu selitys.
Kun luulisin että itse pystyt toteamaan että Raamatuussa, siellä teksteissä, kaste on uudestisyntymisen peso, uudestisyntyminen kasteessa.
Tervehdys.
Ensinnäkin:
Kirjoitit: "Kaste ei ole julkinen (yleisö-)tapahtuma eikä asiasta ole välttämätöntä kertoa kenellekään eikä silloinkaan salailusta ole kysymys."
En ole sanonutkaan, että kaste olisi tai että sen tulisi olla julkinen yleisötapahtuma. Sen verran siinä on julkista tunnustusta, että mukana on kastaja. Käytännössä yleensä enemmänkin.
"Oletko siis itse sitä mieltä että kasteessa tapahtuu Jumalan vaikutuksesta ihmiselle jotakin."
Ymmärrät kyllä varmaan sen, että näen kasteessa välittyneen evankeliumin uskoneelle henkilölle anteeksiantamuksen ja pelastuksen sellaisessa uusitestamentillisessa tilanteessa, jossa kaste oli ensimmäinen (Jeesuksen asettama) vastaus evankeliumin kutsuun. Anteeksiantaminen ja armahdus yms. ovat luonnollisesti Jumalan teko. Samoin Pyhän Hengen lahja tulee Häneltä.
Tarkensit: "Sanotaan nyt vaikka että uskovaisena kastetulle. Tai saako hän silloin jonkun oikeuden tai lupauksen tai pelastuksen, jota paitsi jäisi kastamattomana (ei kysymysmerkkiä)"
En ymmärrä, mitä tarkoitat kirjoittamalla "ei kysymysmerkkiä? Etkö tahdo siis vastausta vaikka esität kysymyksen? Teen suomalaisittain: vastaan kun ei kysytä. Yllä jo korostin, että kristillinen seurakunta muodostuu uskovina kastetuista. Huomaa sekin, että kun Pietari tunnusti Jeesuksen Jumalan Pojaksi, niin Jeesus totesi siihen, että tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani. Jo jotkut kirkkoisät totesivat, että hän tarkoitti tunnustuksen kalliota. Tulkintoja tosin on, mutta tuossa on miettimistä. Kirkko on tunnustukselle perustettu.
Silloin kastetaan henkilö, joka on pelastunut synninpäästöllä ja/tai suun tunnustuksella, hän tekee kasteen ottaessaan/saadessaan saman kuin Jeesus omassa kasteessaan. Jeesus ei tarvinnut kastetta pelastuakseen, mutta täytti kaiken vanhurskauden.
"Katson että kaste on joko pelastuksen ehto tai se ei ole sitä.
Noille kahdelle vaihtoehdolle en näe välimuotoa.
Kun usko on pelastuksen ehto, on minulle selvä että vedessä kastaminen ei tuo uskoon mitään lisää."
Usko on pelastuksen ehto. Kaste ei ole. Muuten imeväisinä kuolleet vauvatkin olisivat kadotettuja. Augustinuksen armoton logiikka oli pätevää, jos lähdetään siitä oletuksesta, että imeväiskaste olisi Jeesuksen asettama.
Jeesuksen tunnustaminen vastakohtana hänen kieltämiselleen on kuitenkin pelastuksen ehto. Se voi tapahtua suulla tai kasteessa.
Hyväksyn aivan hyvin sen ajatuksen UT:ssa kuvatuissa lähetystilanteissa uudestisyntyminen tapahtui kasteessa Jeesuksen vastaanottamisen ja häneen tunnustautumisen kautta.
Uudestisyntyminen ei kuitenkaan ole sidottu vesikasteeseen.
Uudestisyntymiselle on välttämätöntä ensinnäkin Jumalan sana:
1.Piet.1:23. "...te, jotka olette uudestisyntyneet, ette katoavasta, vaan katoamattomasta siemenestä, Jumalan elävän ja pysyvän sanan kautta."
Samoin Jeesuksen vastaanottaminen.
Joh.1:12 käyttää sanoja "tulla Jumalan lapsiksi". Se tarkoittaa uudestisyntymistä Jumalan lapseksi. "Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä..."
Ja vielä 1.Joh.5:1 kytkee uskon ja uudestisyntymisen: ”joka uskoo, että Jeesus on Kristus, on Jumalasta syntynyt”.
Nuo elementit eivät ole mukana imeväiskasteessa. En usko luterilaista väitettä, vedessä olevasta sanasta tai että vauvalle annetaan usko kasteessa.
Ne ovat väkinäisiä selityksiä, että lapsikasteelle voitaisiin saada perustetta.
Mutta 100-luvun loppupuolella ilmaantunut vauvakaste ei uudestisynnytä.
Paljon luonnollisempi jo johdonmukaisempi selitys on se, että kaste toimi tunnustautumisena Jeesukseen. Samalla tunnustettiin oma syntisyys ja saatiin anteeksi. Tunnustuskasteessa uudestisynnyttiin Jumalan lapsiksi.
Kirjoitit: "Kun usko on pelastuksen ehto, on minulle selvä että vedessä kastaminen ei tuo uskoon mitään lisää. "
Miksi sitten haluat, että vauvat kastetaan? Tai miksi ketään kastetaan? Miksi Pietari kehotti helluntaisaarnansa jälkeen kuulijoita kasteella ja kehotti: Antakaa pelastaa itsenne tästä nurjasta sukukunnasta?
Eikö sydämissä syntynyt usko olisi riittänyt ?
Onpa vain niin että viestini sisällön voi käsittää eri tavoin. Arvelen että joku toinen lukija käsittänyt muutamat mainintani eri tavalla.
Sen verran lisään että tarkoitan teksteillä UT:ssa sieltä apostolien toiminnasta esiin tulevia apostolien käytäntöjä ja käsityksiä.
Yritän vallan toista kautta. En palaa vastineeseesi.
Eräs perusasia piti tulla esiin. Pelastus uskossa Herraan Jeesukseen.
Joka uskoo Jeesukseen, hän saa oikeuden ja voiman tulla Jumalan lapseksi. Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että Hän antoi ainoan poikansa, ettei yksikään joka häneen uskoo hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.
Jumalan lapset “avuksi huutavat meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimeä”.
Uskovainen tietää että on uskossa, on sitä sitten jostakin lähtien tai on aina ollut. Jälkimmäinen tilanne voi toteutua kun kasvaa perheessä joka turvaa Herraan, elää Hänessä.
Kun tunnustuksesta on kysymys:
Matt. 5:14
Te olette maailman valkeus. Ei voi ylhäällä vuorella oleva kaupunki olla kätkössä;
1Piet. 3:15
.... ja olkaa aina valmiit vastaamaan jokaiselle, joka teiltä kysyy sen toivon perustusta, joka teissä on....
Kun on antanut tiensä Herran haluun (...”kyllä Hän sen tekee”), ottaa silloin joka päivä ristinsä ja seuraa Herraa.
Huoneentaulut käyvät vähiksi kun tulee kysymys, oliko vielä muuta.
Tässähän ei kasteesta ole tekstinpätkääkään. Ei niin.
Jos joku uskoo, että sanoma Jeesuksesta Jumalan Poikana on totta, mutta kieltäytyy jostain syystä kasteesta ja eikä tunnusta suullaankaan, vaan kieltää Jeesuksen, niin miten sellaisen käy?
Pelastaako pelkkä usko? Eräs teologisesta valmistunut tuttuni väitti, että koska pelastus on yksin uskosta, niin kyllä kieltäjäkin pelastuu, jos vaan uskoo.
Mitä sinä sanot, Sepeliittus?
Erikoinen yhdistelmä asioita peräkkäin:
"..uskoo, että sanoma Jeesuksesta Jumalan Poikana on totta, mutta kieltäytyy jostain syystä kasteesta ja eikä tunnusta suullaankaan, vaan kieltää Jeesuksen..."
Tulee mieleen Pietari hiilivalkealla.
Jolle Jeesus sanoi, kun palajat niin vahvista veljiäs.
Tulee mieleen muuten jossakin tilanteessa arka pelkääjä, joka on vaikka hiljaa tai peräti kieltää ettei ole tullut uskoon. Joka ei olisi halunnut toimia niin vaan katuu. Toinen nousee siitä tilasta, toisella ei ole näköalaa, uskoa, voiko vielä nousta.
Jälkimmäisen kohta on siinä tuliko hän vielä huutaneeksi Herraa avuksi. Se on uskoa. Se riittää.
Tulee mieleen kirjoituksistasi 'PohdiskelinVähän', että tunnustus tehdään joko otamalla kaste, tai tunnustamalla usko suullisesti.
Ja vielä ei voi välttyä ajatukselta että tekemällä tunnustus ottamalla kaste, on tunnustusasia sitten hoidettu koko loppuajaksi.
Onhan aivan omaa luokkaansa he jotka eivät tunnusta että Jeesus Kristus on Herra, mutta he eivät uskokaan sanomaa Jeesuksesta. Tämä tapaus ei ole nyt tässä keskustelussa mukana, mutta määrätietoiset kieltäjät ovat näitä.
Tunnustuksesta, tunnustautumisesta jo edelliseeä viestissäni kirjoitin.
Usko uskovaisella on liikkeelle lähtöä koska päivät kuluvat ja elämä jatkuu: ottaa joka päivä ristinsä ja seurata Herraa. Säilyttää uskonsa loppuun asti. Mykkäkin niin pelastuu.
"Ja vielä ei voi välttyä ajatukselta että tekemällä tunnustus ottamalla kaste, on tunnustusasia sitten hoidettu koko loppuajaksi."
Sitä en tietenkään sanonut. Kehotetaanhan Raamatussa: "Pitäkäämme kiinni tunnustuksesta".
Mutta alkuperäisessä UT:n kontekstissa kaste oli yhtäältä rajanveto vanhaan, erottautuminen siitä ja toisaalta tunnustautuminen Häneen, joka on luvannut tunnustaa Isänsä edessä sen, joka tunnustaa hänet ihmisten edessä. Se oli alkupiste uskontiellä.
Jumala on suvereeni. Hän toki armahtaa, kenet armahtaa ja paaduttaa kenet paaduttaa.
Me emme voi tietää toisten kohtaloita. Jumala on ainut tuomari. Ja hän toimii oikeudenmukaisesti.
Meille on kuitenkin annettu Sana ja meidän tulee nojautua vain siihen.
Minulla ei siis ole mitään valtuuksia sanoa, että kieltäjäkin pelastuu, jos vain uskoo, koska Raamattu ei sellaista kerro. Jos Jumala suvereeniudessaan pelastaisikin jonkun aran kieltäjän, niin hän voi sen tehdä. Minä en kuitenkaan voi opettaa, että ei ole mitään väliä kiellätkö vai tunnustatko Jeesuksen. Kieltäisin silloin Raamatun.
Ihminen voi langeta kieltämään Pietarin lailla ja samoin kuin hänen niin meidänkin pitää silloin palata.
Kirjoitit: "Jälkimmäisen kohta on siinä tuliko hän vielä huutaneeksi Herraa avuksi. Se on uskoa. Se riittää."
Johannes kirjoitti, että niille, jotka ottivat Jeesuksen vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi. Niinhän se on. Joskus se on riippumista Herrassa ja nousemista lankeamuksesta. Tai synnin ja heikkouden tunnustamista.
Lähdin kyselemään tunnustuksesta ja kasteesta tunnustuksena siksi, että korostit sen verran vahvasti pelkkää uskoa.
En sinänsä halua väitellä. Usko on pohja. Se on totta, mutta eikö ole nähtävissä kaikenlaista muutakin sen lisäksi?
"PohdiskelinVähän" kirjoitti:
"Mutta alkuperäisessä UT:n kontekstissa kaste oli yhtäältä rajanveto vanhaan, erottautuminen siitä ja toisaalta tunnustautuminen Häneen, joka on luvannut tunnustaa Isänsä edessä sen, joka tunnustaa hänet ihmisten edessä. Se oli alkupiste uskontiellä".
Se asia, mikä UT:n teksteissä kasteessa tapahtuu, on uudestisyntyminen ylhäältä.
Tuota ja seuraavaa mainintaa enempää en kasteesta tässä viestissä kirjoita.
Eikö vain olekin uskovainen hän, laitetaan tähän että isoäiti, joka on koko ikänsä palvellut Herraa, kasvanutkin Hänessä samalla saaden Jeesuksen muotoa. Saattaapa olla joku runonsa saanut sävelet ja päätyä kirkastettujen Hengellisten laulujen joukkoon. Hän ei ole sillä tavalla vesikastettu, kuin sinä "PohdiskelinVähän" tarkoitat kertoa.
Koska ja kun ja milloin uudestisyntyminen uskoon on tapahtunut, on päästy sisäpuolelle ja on tunnustavien joukoissa.
Ilm. 3:20
"... minä seison ovella ja kolkutan; jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, niin minä käyn hänen tykönsä sisälle ja aterioitsen hänen kanssaan, ja hän minun kanssani".
"PohdiskelinVähän" kirjoitti:
"En sinänsä halua väitellä. Usko on pohja. Se on totta, mutta eikö ole nähtävissä kaikenlaista muutakin sen lisäksi? "
Voi, kun juuri se on ollut yrityksenä pitää viestieni ytimenä.
Kertaan:
Kun tunnustuksesta on kysymys:
Matt. 5:14
Te olette maailman valkeus. Ei voi ylhäällä vuorella oleva kaupunki olla kätkössä;
1Piet. 3:15
.... ja olkaa aina valmiit vastaamaan jokaiselle, joka teiltä kysyy sen toivon perustusta, joka teissä on....
Tunnustus on ottaa joka päivä ristinsä ja seurata Herraa. Säilyttää uskonsa loppuun asti.
Kun on antanut tiensä Herran haluun (...”kyllä Hän sen tekee”), se myös näkyy.
Näkyy myös valintoina ja ratkaisuina, jotka eivät ole tämän maailman mukaisesti laskelmoituja.
Näkyy myös Jumalan johtona ja johdatuksena, vaikka nämä ovat enemmänkin itselle vahvistukseksi.
Uskonvaellus pitää itsessään sisällään tunnustuksen, juuri tuon jatkuvan:
Hebr. 4:14
... niin pitäkäämme kiinni tunnustuksesta...
Kysynpä vielä:
sitäkö olet haluton sanomaan, että kasteen pelastava vaikutus alkukristillisyydessä olisi tullut siitä, että kaste toimi tunnustautumisena Jeesukseen? Tai siitä, että kaste oli myöntävä vastaus evankeliumin kutsuun tms.
Eli silloin vauvan kastaminen ei välittäisikään pelastusta, koska vauvahan ei kastettaessa tunnusta mitään. Eikä vauvakaste silloin uudestisynnyttäisikään toisin kuin tunnustuskaste voi tehdä.
Vai onko niin, että tällainen voikin olla hyvin paikkansa pitävää?
Minä ainakin uskon, että asia on niin.
Kaste UT:n teksteissä on evankeliumin kuulleen, evankeliumin sanoman todeksi uskovan, ja itsensä evankeliumin tarjoamaan armoon jättäytyvän antautuminen Jumalan armoon Jeesuksessa Kristuksessa. Eli kaste UT:n teksteissä on uudestisyntyminen ylhäältä elävään uskoon.
Tuossa mielessä kastetta voi pitää vastauksena evankeliumin kutsuun.
Jättäytyvä jättäytyy, avaa sydämensä Jeesukselle. Tässä vaiheessa hän on hyvin tyhjä ja tietämätön miten Herra vastaa. Herra vastaa uudestisynnyttämällä hänet uskovaiseksi. Hän on vapautunut syyllisyydestä eli tietää saaneensa syntinsä anteeksi Jeesuksen uhrin ansiosta, ja siksi hänellä on hyvä omatunto. Matkaliitto eli armoliitto on alkanut.
Kääntynyt uudestisyntynyt voi sanoa toista tekstiä mukaillen. Minä, joka olin sokea, nyt näen. Tätä ennen hän ei ole voinut tunnustautua Jeesuksen omaksi.
Jo käsitysten selvyyden vuoksi sitä vaihetta, jossa ihminen jättäytyy, ei voi sanoa tunnustautumiseksi.
Koko uskontaival on tunnustautumista Jeesukseen. Erilliset arkipäivän valinnat ja toimet eivät ole itsessään tunnustautumisia, vaan niihin sisältyy tunnustautuminen. Suullinen tai kirjallinen uskontunnustus, minä uskon, minä olen uskovainen, ne ovat tunnustuksia itsessään.
Kirjoitat lisäksi vauvojen kastamisesta.
Itse ihmettelen apostoleita. Toisaalta myös katson ymmärtäväni mikä on ollut heidän käsityksensä ja myös tarkoituksensa.
Kirkollinenkin voi olla jossain määrin Jeesuksen seuraaja siellä penkissä hiljaa istuessaan, mutta otappas ja mene kastattamaan itsesi Raamatun mallin mukaan niin jopas astui se tunnustuksenkin osuus mukaan, ja kohta huomaat olevasi heitetty ulos "synagoogastasi"!
näitä ei monikaan kirkkouskovainen uskalla tehdä vaan tyytyy pyörimään siellä turvatussa selustassa ollen vain "hiukan" uskovaisempi kuin normaalit ihmiset, ja saa pitää päänsä ainakin.
Niin, miksipä Jeesuksen uskova kristitty menisi millekään uudestikasteelle kun yksi kaste riittää. Uuden kasteen ottaminen on Kristuksen halveksimista, mitä uudetikastakat tämän jupon irstaan roskapaskapapan johdolla harrastavat. Uudestikastaminen ei ole mitään Raamatun mallin mukaista kastamista vaan täysin vierasta kastamista.
Minäkin voin väittää, että tietynlainen suihku kylpyhuoneessa tasan 1 vuotiaana on juuri se oikea kaste. Raamattu puhuu yhdestä Raamatun mukaisesta kasteesta. Se kaste, jonka sain vauvana oli Jeesuksen pilkkaa ja noituutta ja menin oikealle kasteelle SEN JÄLKEEN kun ymmärsin kuka Jeesus on ja otin lahjan vastaan. Ja siitä alkaa Jeesuksen seuraaminen. Armoa ei voi väärinkäyttää, usko on kuuliaisuutta. Jeesus sanoo että joka ei pysy Hänessä, leikataan pois...
Vain Jeesus Herra pelastaa.
Sinä voi väittää mitä vain, mutta raamatulinen kaste on vedellä Jumalan nimeen. Raamatulliseksi kastettea ei te mikään ihmisen ominaisuus, koska kaste on puhtaasti Jumalan teko.
Minä olen ollut uskosas koko elämäni ja tuntenut Jeesuksen, enkä ole mitään Jeesusta ja Hänen armoaan pilkkaavia uudestikasteita tarvinnut. Olen seuranut Jeesusta ja näin ollen välttänyt uudestikasteita. Usko ei le kuuliaisuutta, vaan usko on suhde Jumalaan. Kuuliausuus tulee vasta sitten.
Sinä et tunne vieläkään Jeesuksesta mitään, et ole koskaan Hengessä ollut Hänen kanssaan eikä sinulla ole mitään armolahjaa ja miten olsi ilman uudestisyntymää,.
olet kasvatuskristillinen fariseus eli sinulta puuttuu yksi ja sen ohessa kaikki.
mitään jumalankantekokasteita ei ole olemassa muualla kuin lutterin yhden ja kahden yön saduissa joita olette jankanneet viissataa vuotta ja kansa on justiinsa sen näköinenkin ja kuuloinen.
Veli-lutpiste ainakin tekstinsä peruteella on uudestisyntynyt kristitty. Tuntuu tietävän Jeesuksesta aika paljon kun Häneen turvaa. Sen sijaan papan uudestisyntyimisestä ja uskosta ei ole tietoakaan. Näin ollen papalta puuttuu kaikki. Se on vaan omaan ratkaisun turvautuva fariseus.
Raamatullinen kaste on Jumalan teko, jossa Jumala jakaa lahjojaan. Tämä on Raamatun ja alkuseurakunnan yhtenäinen todistus. Lisäksi asia sanotaan Raamatussa aivan suoraan. Papan uudestikaste on tullut maailmaan asta 1100-luvulla. Sitä ennen papan kehittämää satua ei ole ollu olemassakaan.
Papan väite että kastetta olisi opetettu Jumalan tekona vain Lutherista lähtien 500 vuotta ei pidä paikkaansa. Nimittäin katolinen kirkko kuten myös ortodoksikirkko uskoo samoin. Jos katsomme alkukirkon tekstejä niin nekin uskovat samoin. Uudestikasteesta ei ole mitään havaintoa ennen 1000-lukua. Valitan.
Lapsikasteesta ei ole mitään havaintoa ennen vuotta 200.
Kyllä on ihan apostolien ajoilta asti. Myös vapaat suunnat kastavat lapsia, joten kai he pitävät sit tapaa sitten oikeana...
älä viitsi höpöttää joutavia. vapaalla puolella kastetaan USKOON tulleita ihan kuin Raamatussa on malli.
Älä viitsi höpöttää! Kukaan ei voi nähdä toisesta onko tämä uskoontullut! Uudstikastajat kastavat niitä jotka tunnustavat uskonsa, mutta se ei ole sama kuin kastaa uskova. Ukastajat kastavat myös epäuskoisia! Ja lapsia uudestikastajat kastavat myös, joten kummaa toimintaa jos ne pitävät lapsikastetta vääränä...
älä puhu roskaa, oikeudessakin riittää todistus, pitäisikö tehdä sydänleikkaus ja tutkia se avaruuslaboratiossa!?
olette te säälittäviä noiden jankutuksienne kanssa.
mitä teidän vauvanne todistavat häh kerro sopottaja!
teidän rippilapsenne valehtelevat kaiken kansa edessä olevansa Jeesuksen seuraajia j a illalla jo suuri osa pilettää sen kun kerkiää, hävetkää.
mistä teitä oikein piisaa ja kuka teitä kouluttaa noin suureen typeryyteen sitä ei voi lakata ihmettelemästä.
Avaa joskus se Raamattusi ja lues ieltä mitä sanotaan suun tunnustuksesta ja todistuksesta, vaikeaa se toki on kun siihen ei ole totuttu lutterin joukoissa,kuka siellä Raamattua muka tutkii hah ehkä promille olisko sekin liikaa väestä.
Eivät vauvat kykene todistamaan mistään. Tämän myönsi myös uudestikastaja-inttäjä-eksyttäjä näin raamatussa. Eivät varmaan teidänkään vauvanne todista. Mutta vauva voi kyllä uskoa ja omistaa Pyhän Hengen. Sinäpä et sitä näe kuka valehtelee ja kuka ei. Vain Jumala näkee sen. Aika moi uudestikastajakin on valehdellut saadakseen kasteen.
Lopeta sinä sairas vanhainkotikääkkä vain tuo ininäsi ja lue Raamattusi ja sieltä näet mitä kaste on. Kristitty tunnustaa Jeesuksen suullaan, niin minäkin teen. Tee sinäkin niin.
vauva ei voi uskoa yhtään mitään koska ei ymmärrä mitään aiheesta, kuinka pöljiä t e oikein olette kun pitää oppinne hulluuden tähden valehdella jopa ihmisen normaali kehityskulku!?
vauva ei usko mitään eikä ymmärrä mitään mistään uskomisista, tuliko nyt selväksi pöllö!
...valehdellut saadakseen kasteen... mitä hullumpaa vielä keksit, yritä ainakin uskon että onnistut!
Ei vauva ymmärräkään mutta uskoa vauva voi kun Jumala uskon antaa. Ei usko ole ihmisen teko. Ymmärrys on eri asia kuin uskominen. Tuliko kääkälle selväksi???
Ahaa eli nyt on vauvakastajilla viimenen kortti käytössä, eli kaikki mystifioidaan joka sotii jopa ihmisyyteen liittyviä perusteita vastaan.
vauva voi siis uskoa vaikka sillä ei ole ymmärrystä mihin pitää uskoa, ok!
thän on siis lutterilla vastaus että Jumala on salttau ja antaa salatusta salattaua salauskoa joka ei tosin näy missään mutta sekin selittyy sillä ettei salattua salauskoa voikkaan nähdä koska salattu jumala salaa sen salatusti!
Enigma on löytynyt uudessa muodossa Hozaaaaaa....!!
Kyllä vaan, kääkkä, vauva voi uskoa vaikka ei ole ymmärrystä. Johannes Kastajakin uskoi äitinsä kohdussa ja oli täynn Pyhää Henkeä, vaikkei ymmärtänyt asiasta mitään. Ihmisen puutteellinen ymmärrys ei ole Jumalan toiminnan este. Usko ja sen olemus on aina salattua. Kyllähän usko aikuisella ihmisellä näkyy. Tosin usko ei ole mikään ansio, jota pitää olla näyttelemässä ja jolla ylpeillä. Se on lahjaa
Joka tapauksessa Johannes Kastajan tapaus osoittaa vääräksi sen kääkän luulon että vauva ei voisi olla Pyhhän Hengen työn kophteena. Jumala on salattu ja on ilmoittanut Raamatussa sen, mitä meidän tarvitsee hänestä tietää.
Mutta ettehän tekään usko, vaikka teilläkään ei ole ymmärrystä!!!Mitenkä se vauva sitten uskoisi?
Tarvitsette konkreettista materiaa eli vettä, ennekuin uskotte. Vähän niinkuin hindut.
Miksihän Jumala ei ole antanut teille uskoa sen veden mukana?
Ketkä te? Ihmisen ymmärrys on aina puutteellista. Aikuisilla sitä on enemmän kuin palella. Vettä ei tavita uskomiseen, vaan Jumalan sanaa. Jumala ei anna uskoa veden mukana. Hän antaa sen Sanallaan kasteessa.
Miksihän uudestikastaja-inttäjä-eksyttäjä näin raamatussa ei usko? Miksei hänellä ole ymmärrystä? Miksei Jumala ole antanut Sanansa kautta uskoa tuolle vedenpalvontaa harrastavalle sairaalle trollille?
No nyt tuo inttäjäeksyttäjä lausui kerrankin totuuden:
"Jumala ei anna uskoa veden mukana."
Luther oli kylläkin eri mieltä, mutta teillähän oppi ja selitykset muuttuvat päivittäin.
Mutta sitkeästi hän ja muut trollit ylistävät siitä huolimatta veden taikavoimaa.
Luther ei sanout että usko tulee veden mukana. Kasteessa se kyllä tulee, mutta ei veden mukana. Sitkeästi kyllä jaksat ylistää veden taikavoimaa. Se on suuri syntisi. Taikavesi on jumalasi
EIkö taikavesioppi pysy pystyssä muuten kuin kääkättämällä ja papattamalla?
kerro milloin se taikavoima saavuttaa roskaisen suusi eikö se ollenkaan ala laskea otsalta alaspäin, kerro se sakastissa josko siellä olis joku aikuinen auttavainen sellainen!
Mitä se kääkättävä kääkkä taas horisee? Onko taikavedet taas nousseet päähän juopotellessa? Kerro miltä tuntuu olla tuollainen sairas vanha kääkkä joka ei ole uudestisyntynyt eikä edes puhu kielillä? Sitten kun vielä sakastissa pallon päällä roska-paskapapan suu on täynnä sontaa niin ei edes poppamiehen lapset auta!
Pappa tarvii ammattiauttajan apua. On sen verran levotonta tuo teksti. Samaa ammattiapua voisi antaa uudestikastaja-inttäjä-eksyttäjä näin raamatussa -vedenpalvojatrollille,
Sivusta katsoen se avun tarvitsija olisi kyllä tuo papalle- nikki!
Ei kyllä se avun tarvitsija on tuo pappa itse. Niin sairasta väkivaltaa ihannoivaa ja alkoholin huuruista tekstiä tulee että huhhuh!
Samaa mieltä. Pappa on tämän palstan nilkki, yhdessä tuon uudestikastjaa-inttäjä-eksyttäjä näin raamatussa -pellen kanssa.
Valaisevaa on seurata kuinka kirkon "uskovaiset" todistavat kasteen voimasta taas kerran!
36. Mutta minä sanon teille: jokaisesta turhasta sanasta, minkä ihmiset puhuvat, pitää heidän tekemän tili tuomiopäivänä.
37. Sillä sanoistasi sinut julistetaan vanhurskaaksi, ja sanoistasi sinut tuomitaan syylliseksi."
Kasteen voimasta eli Kristuksesta puhuminen on kristitylle sydämen asia.
Eli tunnustat, että kaste on sinun jumalasi, jos sillä on voimaa?
Eikö sinulle riitä Jeesuksen Kristuksen antama voima?
Tunnustan että Jeesus on Jumalani ja Hänen Sanansa antaa kasteelle voiman. Sinun jumalasi taas on taikavesi.
Eli sinun kaste-jumalallasi on sittenkin voimaa!!!Aivan kuin hinduilla!
Minulle Jumalan Sana on voimallista ilman vettä!!!!
Minun Jumalallani eli Jeesuksella on voima pestä Sanan kautta. Jumalan Sana on voimallinen ja se on voimallienn myös veden, viinin ja leivän kautta.
Sinulle Junalan Sana ei ole voimallista!! Olet sairas vedenpalvoja, jonka jumala on hidnuden vesijumala. Et tunne Jeesusta.
Niin, uudestikastjaa-inttäjä-eksyttäjä näin raamatussa -trollin jumala on hindudej vesijumla. Eihän se täällä muusta puhukaan kuin taikavesistä. Kristittyjen Jumala taas toimii kasteessa.
Totta:
"Eihän ne täällä muusta puhukaan kuin taikavesistä eli vauvakasteesta!!"jossa on voimaa ja joka velvoittaa.
Kasteessa on teille melkoista voimaa. Ainakin se antaa ilmaisen hautapaikan ja kummilusikan.
Tarkoitatko tuolla junanlähettäjän sanaa?:
" Junalan Sana"
Niin, uudestikastaja-inttäjä-eksyttäjä näin raamatusa ei muusta puhukaan kuin taikavesistä. Kristittyjen kasteessa on voimaa koska Kristus pesee siinä vedellä ja Sanalla. Siksi kaste antaa synnit anteeksija PYhän Hengen ja antaa osallisuuden Kristuksen sovitustyöstä. Hautapaikkaa se ei anna, kuten ei lusikoita sen paremmin kuin haarukoitakaan.
Turha sun on jokaista kirjoitusvirhettä bongata ja siitä päätä aukoa. Teet itsestäs täydellisen narrin noilla kyselyilläs.
Hyvä että myönnät kasteessa olevan voimaa. Olisi tyhjänpäiväistä kastaa Jumalan nimeen ja luottaa tämän toimintaan jos siinä ei mitään voimaa olisi. Kristittyjen kaste on Jumalan teko.
Välillä uudestikastaja-inttäjä-eksyttäjä näin raamatussa on myöntänyt Jumalan olevan läsnä kasteessa ja välillä hän on kieltänyt sen. Eli ei noista sen myönnytyksistä kannata hirveästi innostua. Kuten ei muutenkaan hänen epäraamatullisesta uudestikasteopistaan.
Jos kaste Jumalan Sanan kautta pelastaa, antaa synnit anteeksi ja uuden elämän Jeesuksessa, niin on se kummaa jos siinä Jumalan Sanassa ei voimaa ole
Eikös se liene mailman kallein tontti se hautapaikka!
sen siitä vauvakasteesta sai ei mitään muuta.
paavin taikalaitoksesta kotoisen kuten kaikki muutkin temput ja rituaalit.
sen nyt lapsikin tietää ellei ole aivopesty rituaaleihin ja sokeuteen.
Hautapaikat ovat kalliita, mutta kasteeseen se ei liity mitenkään. Kasteen lahja on Kristus ja uusi elämä Hänessä
Taitaa papan lahkosta ola ne taikatemput kotoisin, uudestijkastamisesta lähtien :D Kristillinen kaste on lähtöisin Jeesuksen asetuksesta ja sama kaste on niin katolisilla kuin luterilaisillakin. Uudestiakstajilla on sitten tämä oma uudestikasteensa. Uudestikastaja-inttäjä-eksyttäjä näin raamatussa, joka on "hengenveljesi", vaati täällä uutta Raamatun selitystä, eli teile ei näköjään se vanha ja alkuperäinen, apostolinen Raamatun selitys kelpaa.
Ihmeellisen tyyris temppu jumalan teoksi kertakaikkiaan.